Euroopan parlamentti 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 2016/2016(INI) 22.12.2016 MIETINTÖLUONNOS kalastuslaivastojen hallinnoinnista syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI)) Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Ulrike Rodust PR\1109175.docx PE593.957v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 10 PE593.957v01-00 2/14 PR\1109175.docx
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kalastuslaivastojen hallinnoinnista syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan, jossa myönnetään syrjäisimmille alueille erityisasema ja jossa määrätään erityistoimenpiteistä, joilla perussopimukset ja yhteiset politiikanalat voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön, ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan ja sitä seuraavat artiklat, joissa määrätään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevasta tavoitteesta ja määritellään rakenteelliset rahoitusvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 43 artiklan, ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013, ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 ja varsinkin sen 8, 11, 13 ja 41 artiklan sekä aivan erityisesti sen 70 73 artiklan, ottaa huomioon tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 16. joulukuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014, ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä toimijoille tiettyjen syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja kaupan pitämisessä aiheutuneiden lisäkustannusten laskentaperusteiden osalta 28. heinäkuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1046/2014, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä yksilöimällä kustannukset, joille voidaan myöntää Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tukea kalastajien hygienia-, terveys-, turvallisuus- ja työolojen parantamiseksi, meriluonnon monimuotoisuuden ja meriekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kalastusalusten energiatehokkuuden parantamiseksi 24. marraskuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 531/2015, PR\1109175.docx 3/14 PE593.957v01-00
ottaa huomioon kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat komission tiedonannot ja erityisesti sen 20. kesäkuuta 2012 antaman tiedonannon Euroopan unionin syrjäisimmät alueet: tavoitteena älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kumppanuus (COM(2012)0287), ottaa huomioon kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille 1, ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1069/2009, (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu, 17. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1385/2013, ottaa huomioon Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välisen, Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä EU:n lainkäyttövaltaan kuuluville Mayotten vesille ja Mayotten meriluonnonvaroihin koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta 10. helmikuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2015/238, ottaa huomioon 24. syyskuuta 2010 annetun komission ensimmäisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle POSEI-ohjelmien vuoden 2006 uudistuksen vaikutuksista (COM(2010)0501), ottaa huomioon PP/KK/2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta, ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselmat pienimuotoisen rannikkokalastuksen innovoinnista ja monipuolistamisesta kalastuksesta riippuvaisilla alueilla 2 ja yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi, kalastussopimukset mukaan lukien 3, ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman saarten erityistilanteesta 4, ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta 5, ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 639/2004 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0133. 2 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0109. 3 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0110. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0049. 5 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0460. PE593.957v01-00 4/14 PR\1109175.docx
muuttamisesta 1, jossa ehdotetaan syrjäisimpiä alueita koskevan poikkeuksen soveltamisen jatkamista kolmella vuodella eli vuoteen 2011 saakka, ottaa huomioon yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 639/2004 muuttamisesta 28. marraskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1207/2008, jossa syrjäisimpiä alueita koskevan poikkeuksen soveltamista jatketaan kolmella vuodella eli vuoteen 2011 saakka, ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan Guyanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien lisäkustannusten korvausjärjestelmän käyttöön ottamisesta 21. toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 791/2007 ja erityisesti sen 8 artiklan, jossa säädetään, että komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle [...] kertomuksen korvauksen täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia., ottaa huomioon yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista 30. maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 639/2004, ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29. syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008, ottaa huomioon 10. marraskuuta 2016 annetun komission yhteisen tiedonannon 49/2016 Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon, ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 20. lokakuuta 2015 esittämän erityiskertomuksen nro 11/2015: Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?, ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden toimintasuunnitelmat EU:n rahastojen ohjelmasuunnittelua varten vuosiksi 2014 2020, ottaa huomioon Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen yhteisen panoksen sekä tekniset ja poliittiset asiakirjat, erityisesti 22. 23. syyskuuta 2016 pidetyn Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien 21. kokouksen loppujulkilausuman, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8-0000/2017), A. ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden maantieteellinen sijainti Karibialla, Intian valtameressä ja Atlantilla osoittaa, että Euroopan unionin alueet ulottuvat useille eri merialueille ja mantereille ja että syrjäisimmillä alueilla on naapureina useita kolmansia maita; 1 EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 135. PR\1109175.docx 5/14 PE593.957v01-00
B. ottaa huomioon, että EU:n on hoidettava velvollisuutensa syrjäisimpien alueiden meriin liittyvissä asioissa ja että niiden talousvyöhykkeet muodostavat merkittävän osan EU:n kaikista talousvyöhykkeistä; C. katsoo, että syrjäisimpien alueiden kalastusala on nähtävä erityistä rakenteellista, sosiaalista ja taloudellista taustaa vasten (SEUT-sopimuksen 349 artikla); D. ottaa huomioon, että yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP) tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja sen puitteissa on mahdollista noudattaa eriytettyä lähestymistapaa kyseisiin alueisiin; E. ottaa huomioon, että syrjäisimpiä alueita alettiin sisällyttää osaksi YKP:aa, kun siinä otettiin käyttöön pyyntiponnistusta koskeva rajoitus 1990-luvulla; ottaa huomioon, että tämän vuoksi syrjäisimmät alueet kokevat, että niitä kohdellaan YKP:n puitteissa epäoikeudenmukaisesti, ja ne kutsuvat sitä kaksinkertaiseksi rangaistukseksi (ei mahdollisuutta saada aiempaa tukea kalastuslaivastojen uudistamiseen sekä tämänhetkinen kalastuslaivastojen uudistamisen tukemista koskeva kielto); F. ottaa huomioon, että yksi YKP:n tavoitteista on edistää rannikkokalastustoimintaa sosioekonomisten näkökohtien vuoksi; G. ottaa huomioon, että YKP:ssa pyritään varmistamaan sen sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden johdonmukaisuus hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti; H. ottaa huomioon, että joillakin syrjäisimpien alueiden talousvyöhykkeillä tapahtuu huomattavan paljon laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LISkalastus) 1 ; I. ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden työttömyysluvut ovat EU:n korkeimpien joukossa; J. ottaa huomioon, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) järjestää muun muassa tukea tuottajajärjestöille, koneita sekä paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita (CLLD) tietyin ehdoin; K. ottaa huomioon, että EMKR:n tuen piiriin eivät kuulu toimet alusten kalastuskapasiteetin lisäämiseksi, laitteet, jotka lisäävät alusten kykyä löytää kaloja, uusien kalastusalusten rakentaminen eikä kalastusalusten tuonti; L. ottaa huomioon, että EMKR:sta tuetaan innovointihankkeita, kuten hallinnointi- ja organisaatiojärjestelmiä; Syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja maantieteelliset olosuhteet huomioon ottavat säännökset 1 Euroopan parlamentin tutkimusluonnos kalastuslaivastojen hallinnoinnista syrjäisimmillä alueilla (IP/B/PECH/IC/2016_100) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Ranskaa koskeva toimintaohjelma. PE593.957v01-00 6/14 PR\1109175.docx
1. ottaa huomioon, että kestävä ja rehellinen kalastus on vauraiden rannikkoyhteisöjen perusta ja että se vaikuttaa syrjäisimpien alueiden elintarviketurvaan; 2. muistuttaa, että syrjäisimpiä alueita ympäröiviä meriluonnonvaroja olisi erityisesti suojeltava ja että siksi vain syrjäisimpien alueiden satamissa rekisteröidyt kalastusalukset saavat kalastaa kyseisillä alueilla; 3. katsoo, että ennalta varautumisen periaatetta olisi noudatettava niin pitkään, kuin kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapainosta ei ole varmuutta; 4. korostaa, että joillakin syrjäisimmillä alueilla kalastuslaivastoja käytetään alle niiden YKP:ssa määritellyn kapasiteettirajan; 5. korostaa, että tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) 1 ei pystynyt vuonna 2016 laatimassaan raportissa arvioimaan kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapainoa kaikkien syrjäisimmillä alueilla toimivien kalastuslaivastojen tapauksessa, koska biologiset tiedot olivat riittämättömät; 6. pitää valitettavana, että EMKR:n toimintaohjelmien hyväksyminen on viivästynyt ja että sen vuoksi EMKR:n tukea koskevat säännökset on pantu myöhässä täytäntöön, mikä on johtanut joidenkin syrjäisimpien alueiden yritysten ajautumiseen vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin; 7. pitää myönteisinä syrjäisimpiä alueita koskevia EMKR-asetuksen erityissäännöksiä, kuten lisäkustannusten korvaamista (siten, että korvaus on suurempi kuin aiemmalla ohjelmakaudella) ja julkisen tuen maksimaalista intensiteettiä, sillä se on korkeampi kuin muille alueille maksettava tuki; 8. panee merkille, että joidenkin syrjäisimmillä alueilla toimivien kalastajien on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada aluksiaan varten lainoja ja/tai vakuutuksia; 9. korostaa unionin varainkäytön kerrannaisvaikutuksia sekä tukea yksityisen sektorin maksuosuuksille varsinkin syrjäisimmillä alueilla; Nykyisen YKP:n tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen 10. katsoo, että erityinen neuvoa-antava toimikunta syrjäisimpiä alueita varten, kuten nykyisessä YKP:ssa on säädetty, on sopiva foorumi keskeistä tiedon ja kokemusten vaihtoa varten, ja pitää sen vuoksi valitettavana, ettei neuvoa-antavaa toimikuntaa syrjäisimpiä alueita varten ole vielä perustettu; 11. katsoo, että paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ovat lupaava lähestymistapa ja että asianomaisen jäsenvaltion olisi hyödynnettävä täysimääräisesti EMKR:n tarjoamat mahdollisuudet tällaisen paikallisen kehityksen tukemiseen syrjäisimmillä alueilla; 12. kehottaa komissiota edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa ehdottaessaan hygienia-, terveys- ja turvallisuusinvestointeihin sekä työoloihin tehtäviin investointeihin liittyviä kustannuksia koskevia delegoituja säädöksiä; 1 STECF:n raportit - Assessment of balance indicators for key fleet segments and review of national reports on Member States efforts to achieve balance between fleet capacity and fishing opportunities (STECF-16-18). PR\1109175.docx 7/14 PE593.957v01-00
13. kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös ilmastoon liittyvien ja maantieteellisten olosuhteiden vaikutuksen, kun se ehdottaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskentaperusteita koskevia delegoituja säädöksiä; 14. pitää valitettavana syrjäisimpien alueiden talousvyöhykkeillä tapahtuvan LISkalastuksen, johon syyllistyvät sekä paikalliset että ulkomaiset alukset, huomattavan suurta määrää; korostaa, että paikallisten alusten tapauksessa kyseiset käytännöt johtuvat myös paikallisista elintarviketurvan ongelmista; 15. kehottaa näin ollen komissiota edistämään neuvotteluja syrjäisimpien alueiden sellaisten naapurimaiden kanssa, joiden kanssa ei vielä ole allekirjoitettu kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia; toteaa, että tämä voisi auttaa torjumaan epäreilua kilpailua; 16. toteaa, että syrjäisimpien alueiden kalastusala on tarpeen järjestellä uudelleen ja että tarvittaessa on syytä harkita myös alusten määrän vähentämistä; 17. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon erityisesti sellaiset kalastusalukset, jotka myötävaikuttavat paikalliseen talouteen ja joilla on vähäiset ympäristövaikutukset, kun ne panevat täytäntöön kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevia YKP:n säännöksiä; 18. kehottaa jäsenvaltioita, joilla on syrjäisimpiä alueita, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ja jatkamaan erityistukia, kuten erityisiä verotusmalleja; 19. katsoo, että sekä kalakantoja että pienimuotoista kalastusta harjoittavien alusten vaikutusta syrjäisimmillä alueilla koskevia tietokantoja on parannettava; 20. painottaa, että syrjäisimpien alueiden olisi hyödynnettävä paremmin vesiviljelyn potentiaalia, koska se saattaa avata uusia vientimahdollisuuksia; 21. kehottaa jäsenvaltioita ja syrjäisimpiä alueita hyödyntämään täysimääräisesti vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä ja/tai ryhmäpoikkeusta koskevia sääntöjä, jotka sisältyvät komission asetukseen (EU) N:o 1388(2014) 1 ; 22. kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä ja korostamaan eri rahastojen välisiä synergioita syrjäisimmillä alueilla; Mahdollisuudet ja keinot mahdollisessa tulevassa YKP:ssa 23. kehottaa harkitsemaan mahdollisessa tulevassa YKP:ssa laivastojakoperustaa uudelleen, jotta voidaan hyödyntää paremmin kapasiteettirajoituksia ja edistää kehitystä; 24. ehdottaa tuen lisäämistä koneiden korvaamista varten syrjäisimmillä alueilla silloin, kun tieteellinen tieto osoittaa, että ilmasto-olosuhteilla ja ilmastonmuutoksella on ratkaiseva kielteinen vaikutus syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoihin; 1 Tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 16. joulukuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 1388/2014. PE593.957v01-00 8/14 PR\1109175.docx
25. kehottaa olemaan perustamatta erityistä rahastoa syrjäisimpiä alueita varten, koska Euroopan rakenne- ja investointirahastoista on jo saatavilla kattavasti varoja; 26. toteaa, että uudenaikaistaminen voi johtaa kalastustoiminnan lisääntymiseen ja monipuolistumiseen; korostaa, ettei tämä toiminta saa murentaa kestävää kalastusta ja terveitä kalakantoja koskevia tavoitteita; 27. suosittelee parempien kannustimien luomista tulevassa EMKR:ssa, jotta nuoria voidaan kannustaa hakemutumaan kalastusalalle; 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\1109175.docx 9/14 PE593.957v01-00
PERUSTELUT Syrjäisimpiin alueisiin kuuluu yhdeksän EU:n aluetta, jotka kuuluvat Ranskalle (Guadeloupe, Ranskan Guayana, Réunion, Martinique, Mayotte ja Saint-Martin), Portugalille (Madeira ja Azorit) ja Espanjalle (Kanariansaaret). Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta kaikki alueet ovat saaria ja saaristoja. Useat eri seikat erottavat nämä alueet EU:n muista alueista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 349 artiklassa mainitaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet. Niitä ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus, ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista. Manner-Euroopan tilanne ei vastaa kalastuksen osalta syrjäisimpien alueiden tilannetta. Syrjäisimmät alueet nostavat esille tarpeen nykyaikaistaa kalastuslaivastojaan ( kaksinkertaisen rangaistuksen vuoksi) ja lisätä rahoitussäännöksiä koskevaa joustavuutta kalastuslaivastojen uudistamista varten tarkoitettujen investointien houkuttelemiseksi. Ne pitävät nykyisten kalastuslaivastojen erityisten ongelmien syynä sitä, että syrjäisimmät alueet sisällytettiin vasta myöhään osaksi YKP:aa. Näitä ongelmia ovat alusten pieni koko, alhainen kapasiteetti ja merellä olevien alusten vähäisempi autonomia. Lisäksi pahentuneiden ilmastovaikutusten vuoksi kalastuslaivastot vanhenevat nopeammin kuin muilla EU:n alueilla. Hyvin usein kalastuslaivastot ovat niin huonossa kunnossa, että se voi vaarantaa kalastajien turvallisuuden. Syrjäisimpien alueiden mielestä uudenaikaisemmat kalastuslaivastot mahdollistaisivat kalastuksen ja kalastusalueiden monipuolistamisen, lisäisivät koneiden energiatehokkuutta, helpottaisivat EU:n turvallisuus- ja hygienianormien noudattamista ja parantaisivat kalan laatua. Tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä esittelijä etsii vastauksia pääasiassa seuraaviin kysymyksiin: Miten syrjäisimmät alueet voivat hyödyntää paremmin kalavarojaan? Otetaanko kalastuslaivastojen hallinnointia koskevissa YKP:n säännöissä riittävästi huomioon syrjäisimpien alueiden kalastusalan erityispiirteet? Oikeuttavatko syrjäisimpien alueiden erityispiirteet erilaisen kalastuslaivastojen hallinnointia koskevan lähestymistavan? Onko nykyinen politiikkakehys puutteellinen ja jos on, minkälaisia puutteet ovat ja miten kehystä voitaisiin parantaa? Mietinnössä käsitellään syrjäisimpien alueiden olosuhteiden pohjalta mahdollisuuksia parantaa kalastuslaivastojen hallinnointia nykyisen YKP:n puitteissa ja ehdotetaan toteutuskelpoisia toimenpiteitä sen parantamiseksi. PE593.957v01-00 10/14 PR\1109175.docx
Lisäksi mietinnössä esitetään joitakin ehdotuksia siitä, miten kalastuslaivastojen hallinnointia syrjäisimmillä alueilla voitaisiin muuttaa mahdollisen uuden YKP:n puitteissa. Tässä mietinnössä on tarkoitus keskittyä kalastuslaivastojen hallinnointiin syrjäisimmillä alueilla, minkä vuoksi siinä ei voida käsitellä asioita, jotka saattavat vaikuttaa kalastukseen syrjäisimmillä alueilla mutta jotka eivät liity suoraan kalastuslaivastojen hallinnointia koskeviin kysymyksiin. Mietinnössä ei puututa tarkemmin aiheisiin, jotka eivät kuulu kalatalousvaliokunnan toimivaltaan, kuten EU:n koheesiopolitiikka ja sen yhteisiä säännöksiä koskeva asetus tai liikenne, kauppa ja tuotteiden jalostus. Esittelijä on tietoinen korkean työttömyyden, kalastusalan suppeiden koulutusmahdollisuuksien sekä alan vähäisen houkuttavuuden (joka on sekä syy että seuraus) syrjäisimmillä alueilla aiheuttamista haasteista. Näitä kysymyksiä voidaan käsitellä tässä mietinnössä vain epäsuorasti. Virkistyskalastus lisääntyy matkailun lisääntyessä syrjäisimmillä alueilla ja siten sen suhteellinen vaikutus kalakantoihin kasvaa (varsinkin syrjäisimpien alueiden rajoitetuilla rannikkoalueilla). Virkistyskalastusta syrjäisimmillä alueilla voitaisiin käsitellä kalatalousvaliokunnan tulevissa aloitteissa. Esittelijän mietintöluonnoksen laatimiseen asti noudattama lähestymistapa Aluksi parlamentin politiikkayksikkö B:ltä tilattiin katsaus aiheesta Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2016. Kalatalousvaliokunnassa käytiin kaksi yleisluontoista keskustelua. Lisäksi esittelijä laati työasiakirjan, joka esiteltiin ja josta keskusteltiin valiokunnassa. Esittelijä piti tiiviisti yhteyttä eri sidosryhmiin ja konsultoi syrjäisimmiltä alueilta valittuja Euroopan parlamentin jäseniä. Esittelijä järjesti lisäksi kokouksia syrjäisimmillä alueilla toimivien kalastajien kanssa Brysselissä ja osallistui niihin. Toiminta-alat Syrjäisimpien alueiden ja mantereen vertailu Muutamia Kanariansaarten suuria aluksia lukuun ottamatta syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastot koostuvat suurimmaksi osaksi pienimuotoista kalastusta harjoittavista alle 12 metriä pitkistä aluksista. Näin ollen syrjäisimpiä alueita koskevissa toimenpiteissä on otettava tämä seikka huomioon. Kalastuslaivastoihin tehtävien investointien alhainen taso estää ponnistukset (mahdollisten) kalastajien työllisyyden, ammatin houkuttelevuuden, taitojen ja koulutuksen lisäämiseksi. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat alukset Ranskan syrjäisimmillä alueilla ja Azoreilla ovat suhteellisesti uudempia kuin Ranskassa ja Portugalissa, mutta Kanariansaarilla ja Madeiralla taas kalastusalukset ovat vanhempia kuin mantereella käytettävät kalastusalukset. Kalastusalusten kokonaismäärä on laskenut kymmenen viime vuoden aikana kaikilla PR\1109175.docx 11/14 PE593.957v01-00
syrjäisimmillä alueilla, ja toisaalta kuitenkin kokonaiskoneteho on kasvanut Ranskan ja Portugalin osalta. Syrjäisimpiä alueita (Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta) ympäröivät kapeat matalan veden alueet ja niille on ominaista suuri biologinen monimuotoisuus. Alueiden (lähtö)tilanteet kuitenkin poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi alueiden kehitystason ja hallinnollisen kapasiteetin välillä on suuria eroja. Tämä on otettava huomioon YKP:n täytäntöönpanon yhteydessä. Nykyisessä YKP:ssa ei myönnetä syrjäisimmille alueille poikkeuksia yleisistä hallinnointia koskevista säännöistä Mayottea lukuun ottamatta. Siihen sisältyy kuitenkin syrjäisimpiä alueita koskeva eriytetty lähestymistapa, jonka mukaisesti kalastusalukset, joita ei ole rekisteröity syrjäisimpien alueiden satamissa, eivät 31. joulukuuta 2022 asti pääse niitä sataa meripeninkulmaa lähemmäs. Lisäksi syrjäisimpiä alueita koskevat kapasiteettikatot asetetaan laivastojakoperustaa noudattaen (YKP:n liite II). Azorien ja Madeiran kaikkia laivastonosia sekä Guadeloupen ja Saint-Martinin alle 12 metriä pitkiä aluksia lukuun ottamatta kapasiteettirajoituksia ei tähän mennessä ole käytetty. Herääkin kysymys, hyödyttääkö alakohtainen lähestymistapa syrjäisimpiä alueita, vai tarvittaisiinko sen sijaan enemmän joustavuutta. Rannikkoalueiden kalakantojen pienenemisen vuoksi ala on monipuolistunut ja on siirrytty avomerelle ja avomerellä elävien lajien pyyntiin. Vastuullinen avomerellä harjoitettava toiminta edellyttää korkeampaa merikelpoisuutta ja mukautusten tekemistä koneisiin. Kalakantojen tila ja biologiset tiedot Jäsenvaltioiden on laadittava vuosittain raportit kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta. Biologisten tietojen sekä pienimuotoista kalastusta harjoittavia laivastoja koskevien tietojen puutteen vuoksi analyysi ei ole täysin tyhjentävä syrjäisimpien alueiden osalta. Vain pieni prosenttiosuus tasapainoindikaattoreista on tiedossa syrjäisimpien alueiden laivastonosien osalta. Niistä puuttuvat varsinkin biologiset indikaattorit. Tämän vuoksi esittelijä pitää erittäin tärkeänä sitä, että tiedonkeruuohjelmia syrjäisimmillä alueilla edistetään jatkossakin. Tämä on vieläkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden alusten uusimista ja uudistamista koskevat pyynnöt. EMKR:sta myönnettävä taloudellinen tuki Mahdollisuudet ja esteet EMKR-asetuksessa myönnetään poikkeuksia syrjäisimmille alueille. Siihen sisältyy myös säännöksiä, jotka ovat erityisen merkityksellisiä, kun otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden nykyisen kalastuslaivaston ominaispiirteet. Toimintaohjelmien myöhäisen hyväksymisen vuoksi tuki on keskeytetty ja on löydettävä tilapäisiä ratkaisuja, joita voisivat olla esimerkiksi väliaikaiset avustukset. EMKR-asetuksessa syrjäisimmille alueille aiheutuneiden lisäkustannusten korvausjärjestelmää on laajennettu aiempaan ohjelmakauteen nähden. Kunkin jäsenvaltion PE593.957v01-00 12/14 PR\1109175.docx
rahoituspuitteita on nostettu ja niiden kokonaismäärä on noussut 15,6 miljoonasta 27,5 miljoonaan euroon. EMKR-asetuksen liitteessä I säädetään, että syrjäisimmillä alueilla toteutettavien toimien osalta korotus voi olla 35 prosenttiyksikköä, jolloin kyseessä ovat julkisen tuen intensiteettiä koskevat lisäprosenttiyksiköt. Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvät toimet voivat lisäksi saada korotusta 30 prosenttiyksikköä. Liitteessä I säädetään myös 25 prosenttiyksikön korotuksesta tuottajajärjestöjen, tuottajajärjestöjen liittojen tai toimialakohtaisten järjestöjen toteuttamien toimien osalta. Asetuksen 41 artiklaan sisältyy energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen liittyviä säännöksiä. Pää- tai apukoneiden korvaamisen tai nykyaikaistamisen tukemisen ehtona on kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapaino, jossa pienimuotoinen rannikkokalastus on asetettava etusijalle. Esittelijä ehdottaa, että mahdollisen uuden YKP:n puitteissa mahdollistetaan intensiivisempi tuki pää- tai apukoneiden korvaamiselle syrjäisimmillä alueilla niiden erityisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD) Esittelijän mielestä paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ovat hyvä väline rakenteellista ja taloudellista tukea varten. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet saivat alkunsa ajatuksesta tuoda yhteen julkiset, yksityiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat edustamaan paikallisia kalastusalueita. Niiden ajateltiin voivan esimerkiksi aikaansaada korkealaatuisten tuotteiden sukupolven ammattimaistamalla alaa (sekä tuotantoketjun alkuettä loppupäässä) ja kehittää infrastruktuuria saaliiden purkamisen mahdollistamiseksi. Paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä tuetaan EMKR:sta ja muista rahastoista. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet voivat saada tukea 50 100 prosenttia. Tätä välinettä on tähän mennessä käytetty vain vähän. Ranskaa koskevassa nykyisessä toimintaohjelmassa ei täsmennetä, onko Ranskan syrjäisimmille alueille suunniteltu paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä. Portugalia koskevasta toimintaohjelmasta ei käy ilmi, onko Madeiralle suunniteltu paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä. Azoreille on suunniteltu kolmea paikallista kalastusalan toimintaryhmää, mutta Kanariansaarille ei ole suunniteltu yhtäkään. Vesiviljely on vähän kehittynyttä syrjäisimmillä alueilla, mutta siihen sisältyy potentiaalia esimerkiksi silloin, kun paikalliset yhtiöt erikoistuvat paikallisten lajien tuottamiseen vientimarkkinoille. Kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset (SFPA) Tällä hetkellä läntisen Keski-Atlantin kolmansien maiden kanssa ei ole tehty yhtään kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta, joka vaikuttaisi Ranskan Guayanaan, Guadeloupeen, Saint Martiniin tai Martiniqueen. Vaeltavien lajien olemassaolo, LIS-kalastuksen huomattava yleisyys sekä kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten mahdolliset myönteiset epäsuorat vaikutukset paikalliseen teollisuuteen (sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä) ja nykyisten kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten arvioinnit viittaavat siihen, että uusien kestävää kalastusta PR\1109175.docx 13/14 PE593.957v01-00
koskevien kumppanuussopimusten tekeminen läheisten kolmansien maiden kanssa hyödyttäisi syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastoja. Esittelijä pyytää tästä syystä komissiota pitämään YKP:n sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden johdonmukaisuutta tarkasti silmällä. Mayotten tapauksessa on voimassa erityissopimus, joka on EU:n ja Seychellien välinen pääsysopimus. Se koskee Seychellien lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä Mayotten vesille. Seychellien alusten maksut on tarkoitettu kapasiteetin kehittämiseen Mayottella. Ranska vastaa maksujen hallinnoinnista ja jakamisesta. Sen on raportoitava komissiolle vuosittain. Esittelijä haluaa korostaa olevan tärkeää, että Ranska suorittaa maksut Mayottelle tehokkaasti ja nopeasti. Suositukset ja johtopäätökset Tämän mietinnön pääaihe ja tärkein syy sen laadinnalle on, että syrjäisimmät alueet vaativat mahdollisuuksia kalastuslaivastojensa uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Niiden mukaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ovat peruste kalastuslaivastojen uudistamiselle ja nykyaikaistamiselle. Alusten turvallisuus tai pikemminkin niiden turvallisuuden puute on yleinen ongelma syrjäisimmillä alueilla. EU:n tasolla on tarjolla rahoitusta ja EMKR käsittelee syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteita. Mantereeseen verrattuna syrjäisimmät alueet saavat 35 prosenttia enemmän rahoitusta koneiden korvaamiseen. Jäsenvaltioiden toimintaohjelmien hyväksymisen viivästyminen on aiheuttanut vakavia ongelmia hankkeille siirtymäkaudella. Syrjäisimmillä alueilla on kuitenkin edelleen mahdollisuus hyödyntää julkisen tuen intensiteetin lisääntymisestä koituvia etuja sekä korvausjärjestelmiä. Koneiden korvaamista tai uudenaikaistamista koskevassa asiassa esittelijä ehdottaa, että mahdollisessa tulevassa YKP:ssa tuetaan sellaisia keinoja, jotka auttavat torjumaan kalastusaluksiin todistetusti kohdistuvia kielteisiä ilmastovaikutuksia. Esittelijä on myös vakuuttunut siitä, että suuremmat ponnistukset paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden puitteissa voisivat auttaa kalastusalan uudelleenjärjestelemisessä ja tarvittavien satamapalvelujen tarjoamisessa ja perustamisessa. Esittelijä panee myös merkille, että uudenaikaistaminen voisi johtaa kalastustoiminnan lisääntymiseen ja monipuolistumiseen. Mitä tahansa toimenpiteitä tulevaisuudessa ehdotetaankin, niillä olisi voitava turvata kestävä kalastus ja terveet kalakannat. On tarpeen ponnistella kaikin tavoin sen eteen, ettei syrjäisimpien alueiden kalastusala koe tulevansa laiminlyödyksi. PE593.957v01-00 14/14 PR\1109175.docx