Turun kaupunkiseudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 2014 - viisi kiinnostavinta löytöä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Risto Kortelainen - kuntajakoselvittäjä, VM - muutosjohtaja, Jyväskylä
Valtiovarainministeriön toimeksianto 9.12.2013 erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta: Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys (1) Valtiovaranministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 :n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen. Erityinen kuntajakoselvitys toimitetaan Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Selvitystehtävänä on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. 2
Valtiovarainministeriön toimeksianto 9.12.2013 erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta: Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys (2) Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Yhdistymisselvityksen perusteella kuntajakoselvittäjät esittivät 28.2.2014 Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti 12.6.2014 Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon 1.1.2015 alkaen. Ministeriön päätöksen mukaan selvityksen toimikausi on 1.1.-30.9.2014. Ministeriö jatkoi 9.9.2014 selvityksen toimikautta 30.11.2014 saakka. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi Risto Kortelaisen ja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 Antero Ritvasen. 3
Yhdistymisselvitysten kuntaryhmät Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo 4
1. Toimintaympäristön ja askelmerkkien muutokset vaikuttavat vahvasti kuntajakoselvityksen aikana ja selvitykseen. Turun 17 selvityksen aikana siirryttiin mahdollisesti paradigmamuutokseen kuntarakenneuudistamisessa reaaliaikaista selvityselämää minuutti minuutilta vuonna 2014 Sote kihlaus 23.3.2014, suuria kaupunkiseutuja koskevan kuntarakennelain täydennyksen peruutus, valtionosuusuudistus, uusi kuntalaki, hallituksen rakenneohjelma
KUNTARAKENNELAKI - Kuntien selvitysvelvollisuus - Vn toimivallaan laajennus kaupunkiseduilla METROPOLIALU- EEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- UUDISTUS KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL -LON PALVELU- RAKENNE- UUDISTUS KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS LUKIO- JA NUORISOASTEEN JÄRJESTÄMIS- VERRKO KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (1) Kuntajakoselvittäjät esittelivät 26.2.2014 selvitysryhmälle alustavia kuntarakenteen vaihtoehtoja eri näkökulmista ja tekivät ehdotuksen kuntaryhmistä, joilla selvityksen valmistelua ja tunnustelevia neuvotteluja vaihtoehdoista käydään eri kuntakokoonpanoilla. Selvityskunnat ryhmittäytyivät Turun ydinkuntien, lännen-pohjoisen ja idän kokoonpanoihin. Turun kaupunkiseudun ydinkunnista Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko ja Nousiainen kuuluivat kahteen kokoonpanoon sijaintinsa mukaisesti. Selvittäjät esittivät 24.4.2014 selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat: 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Liedon/Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkuntien kuntaryhmään tai Auran ja Pöytyän kuntapariin ratkaistiin kunnalta pyydetyn näkemyksen perusteella.
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (2) Kuntajakoselvittäjät esittelivät 17.6.2014 kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvityksen selvitysryhmälle valmistelulinjauksen, jonka mukaan tehdään kuntarakennelain tarkoittamat yhdistymisselvitykset. Muutosvaihtoehtoja tarkasteltiin kuntarakennelain kriteereiden perusteella sekä sen mukaan kuvattiin eri vaihtoehtojen mahdollisia etuja ja haittoja. Kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä.
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (3) Turun selvitysalueen 17 kunnan neljässä kuntaryhmässä valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella kuntajakoselvittäjät päätyvät esittämään 26.-27.11.2014 kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä selvitysalueella 1.1.2017 alkaen seuraavasti: 1. Uusi Turku - Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko Kuntajakoselvittäjät esittävät erityisesti kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä yhdyskuntarakenteen eheyden edistämiseksi kaupunkiseudun ydinkuntien Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymistä uudeksi Turun kaupungiksi. Turun kuntaryhmässä keskuskaupunki Turun lisäksi Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta täyttävät kaikki kaupunkiseutuperusteet. Kunnat muodostavat Turun työssäkäyntialueen toiminnallisen ydinalueen. Raision kuntaryhmässä selvitystyö osoittaa, ettei ryhmän viidellä kunnalla ole valmiutta jatkaa kuntien yhdistymiseen tähtäävää valmistelua. Raision kaupunki lähestyi 1.9.2014 kuntaryhmän muiden kuntien lisäksi Naantalin kaupunkia ja Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntia tiedustelen niiden halukkuutta tehdä kuntien yhteistä yhdistymisvalmistelua selvitysalueen pohjoisosassa. Kunnat antoivat vastauksensa Raision pyyntöön. Raision valtuusto totesi 27.10.2014 kokouksessaan, ettei Raision ehdotus tässä vaiheessa johda kaupungin puolelta toimiin.
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (4) Kuntajakoselvittäjät arvioivat selvitysprosessin ja -työn perusteella, että Raision kaupungin ja Ruskon kun-nan yhdistymissuunta on kuntarakennelain työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaisesti Turun kaupunkiseudun ydinalue eikä kuntajaon muutoksiin ole edellytyksiä Raision kuntaryhmän pohjois-osan kuntien kanssa. Raision viiden kunnan kuntaryhmän selvitystyön perusteella kuntajakoselvittäjät esittävät Raision kaupungin ja Ruskon kunnan yhdistymistä uuteen Turun kaupunkiin yhdessä Turun ja Kaarinan kaupunkien ja Liedon kunnan kanssa. Kuntajakoselvittäjät tekevät Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon yhdistymisestä esityksen kuntien valtuustoille. Yhdistymisesitykseen liittyy kuntarakennelain mukainen yhdistymissopimus.
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (5) 2. Naantalin kaupunkiin yhdistyvät Masku, Taivassalo ja Kustavi Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä yhdistymisselvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja Kustavin kanssa. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmässä kuntajakoselvittäjät tekevät yhdistymisesityksen ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen kuntien valtuustojen päätettäväksi. 3. Aura ja Pöytyä yhdistyvät uudeksi Auraksi Auran ja Pöytyän kuntien välillä on tehty yhdistymisselvitystä siitä lähtökohdasta, että selvitysalueen koillisen osan maaseutumaiset kunnat voivat yhdistyä vuoden 2017 alusta uudeksi Auran kunnaksi. Kummankin kunnan talous on lähellä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan kunnan perusteiden täyttymistä. Kuntajakoselvittäjät tekevät kunnille yhdistymisesityksen ja siihen liittyvän yhdistymissopimuksen.
2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne (6) 4. Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttävät kunnat, joille ei tehdä yhdistymisesitystä Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kunnat täyttävät erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden. Kuntajakoselvittäjät eivät esitä näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella. Sen lisäksi mitä kuntarakennelain perusteista ja kuntien yhdistymisselvityksen toimikauden aikana esittämistä kannanotoista johtuu, kuntajakoselvittäjät arvioivat, että mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaantulo ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuun siirtyminen vähintään maakunnan / nykyisen sairaanhoitopiirin kattavan tuotantoalueen tehtäväksi varmistaa kuntien asukkaiden kannalta elintärkeiden peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisin perustein myös niissä kunnissa, joiden osalta kuntajakoselvittäjät eivät tee yhdistymisesityksiä. Tästä huolimatta kunnat, joiden valtuustoille selvittäjät eivät tee kuntajaon muutos- ja yhdistymisesityksiä, harkitsevat lähitulevaisuudessa rakenteellisten muutosten tarpeen oman kantokykynsä ja selvitysalueella mahdollisesti päätettävien kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisten perusteella.
3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia (1) Kaupunkiseudun ydinkuntien yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenevä, kuntien pinta-alat ovat pienet ja kuntien etäisyydet lyhyt. Asukkaat ovat työssä, opiskelevat, asuvat, harrastavat ja liikkuvat kaupunkiseudulla. Voisi sanoa, että on Turun turkulaisia, Turun raisiolaisia, Turun kaarinalaisia ja Turun lietolaisia, joilla yhteinen elinpiiri. Lapsiperheet, lapset ja nuoret asuvat korostuneesti kehyskunnissa, jotka ovat panostaneet tämän asukasryhmän palveluihin. Keskuskaupungissa on suhteellisesti vähän lasten ja nuorten ikäryhmiin kuuluvia asukkaita. Turun asuntokunnista 51 %:a on yksiasuvia, Ruskossa 20 % ja Liedossa 24 %. Turussa ja Raisiossa on muihin kuntiin nähden paljon maahanmuuttajia. Väestön vanheneminen on erityisen voimakasta kehityskunnissa, 75- ja 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu tai jopa enemmän. Kaupunkiseudun asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti, mutta kaupunkiseutu ei ole pystynyt pitämään erityisen hyvin työssäkäyvää väestöön pääkaupunkiseutu-tampere- Turku kolmiossa. Alueen sisäisessä nettomuutossa työssäkäyvät ovat korostuneesti muuttaneet kehyskuntiin. Tässä toki tapahtunut viime vuosina siirtymää keskuskaupunkiin päin.
3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia (2) Selvitysalueen kunnat ovat taloudellisesti ja kantokyvyltään hyvin eri tilanteissa. 17 kunnan alueella on Tarvasjoen lisäksi 4-5, joiden kuntatalous on erityisen vaikea tai lähellä sitä. Ydinkunnissa tulo- ja veropohja on eriytynyt (kehyskunnilla korkeammat tuloverot kuin keskuskaupungilla, jolla puolestaan vahva yhteisöveroperusta). Osalla kaupunkiseudun ydinkunnilla on merkittävästi säästö- ja tehostamispotentiaalia (Turku ja Kaarina), mutta osalla sitä ei ole ja niiden kuntatalous on oleellisesti vaikeutumassa. Oikeastaan vain Turulla ja Kaarinalla ei ole osoitettavissa suoraan kuntatalouteen liittyviä perusteita yhdistymiselle. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan puolella keskuskaupunki hoitaa elinkeinopolitiikkaa isolla E:lla ja kehyskunnat omaa elinkeinotoimintaa ja yrityskehittämistä monesti hyvin pienellä e:lla. E/e eivät välttämättä kohtaa. Strategian, toiminnan ja voimavarojen yhdistyminen on perusteltua kaupunkiseudun näkökulmasta ja kansallisestikin. Yhdyskuntarakenteen sekä maan käytön, kaavoituksen, liikenteen ja asumisen näkökulmasta kuntien yhdistyminen on kaikin tavoin perusteltu.
Kunta Tulovero-% 2015 (alustava) Valtionosuus uudistuksen vaikutus, euroa/as Sote uudistuksen vaikutus kunnan rahoitusosuutta, euroa/as (arvio) Kunnan rahoitusosuud en nousu, euroa/as yhteensä Tulovero-% paineen jälkeen, 2015 taso Paine tulovero %:n nostoa kohtaan Taivassalo 20,50 311 266 836 26,12 5,62 Lieto 19,50 157 267 683 23,28 3,78 Paimio 20,75 85 289 633 24,38 3,63 Raisio 19,75 39 329 628 23,27 3,52 Rusko 19,50-58 301 618 23,27 3,77 Kaarina 19,25 132 192 583 22,24 2,99 Naantali 18,50 213 93 564 21,49 2,99 Sauvo 21,00 122 129 510 24,46 3,46 Pöytyä 20,75 31 201 490 24,44 3,69 Masku 20,75 100 94 454 23,38 2,63 Mynämäki 20,50 100 44 404 23,25 2,75 Nousiainen 21,00 100 41 400 23,60 2,60 Aura 21,00-66 167 360 23,36 2,36 Turku 19,50 145-137 267 21,12 1,62 Vehmaa 21,50 199-304 154 22,65 1,15 Kustavi 19,25 170-400 29 19,44 0,19 (VM laskelma 4.12.2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset kuntien rahoitusosuuteen
-800 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen (VM/STM) 8,00-700 -683 7,00-628 -618-600 -583 6,00-500 5,00-400 3,78 3,52 3,77 4,00 2,99 / asukas -300-267 3,00 %-yks -200 1,62 2,00-100 0 Kaarina Lieto Raisio Rusko Turku 1,00 0,00 100-1,00 200 VOS-muutos SOTE-muutos VOS-leikkaus Yhteensä Veropaine -2,00 (VM laskelma 4.12.2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset kuntien rahoitusosuuteen
13.6.2014 Kuntajakoselvittäjät
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (1) Turun selvitysalueen kuntien yhteistoiminta on toiminnoittain/palveluittain pitkälle kehittynyttä, laajaa ja monitasoista Sopimuksellisuus toiminnoittain / palveluittain kuvaa parhaiten alueen yhteistoimintaa yleensäkin aluetta kuvaava piirre Vaikeutena on hallinta - goverance alueen pulmat: kun asioista käsitellään asiakohtaisesti ja vuorovaikutus kohdistuu kulloinkin esillä olevaan, on koko-naisuuden hallinta monesti hankalaa tai osin taustalla Erilaisten yhteyksien määrä on suuri ja yhteistoiminnan transaktiokulut myös korkeat (sopimushallinta / -byrokratia) Ohjaus ja päätöksenteko vie aikaa ja voi kariutua tai hidastua yksittäisten osapuolten kantoihin tai sisäisiin jännitteisiin. Vaikeutena on myös se, että toimeenpanon solmukohdissa asiat nousevat helposti korkealle päätöksentekotasolla, viimekädessä usean valtuuston on hankala olla neuvotteluosapuolia Tästä esimerkkinä kaupunkiseudun rakennemallin ja MAL -sopimuksen toimeenpanon kysymykset vaikkapa asuntotuotannon käytännön linjaukset.
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (2) Turulla on pitkälle viety konsernirakenne erilaisina toimijoineen (yhtiöt, säätiöt, liikelaitokset). Kuntien yhteistoiminnan järjestelyt ovat osin vaikuttaneet keskuskaupungin konsernirakenteen monitoimijuuteen. Selvitysalueen muille kunnille konsernirakenteen ja johtamisen käytännöt ovat vieraampia kuin keskuskaupungissa. Tämä saattaa olla myös seikka, joka tosiasiallisesti luo jonkinlaista juopaa keskuskaupungin ja muiden kuntien välille naapureissa ei välttämättä ymmärretä konsernimaista toimintatapaa ja se vaikuttaa mielikuviin. nopeus / ketteryys vs. kompleksisuus/jähmeys Myös keskuskaupungissa esille nousee valtuuston mahdollisuus vaikuttaa konsernin eri osien ja siitä muodostuvan kokonaisuuden ohjaukseen, suuntaan ja toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus toi aivan uuden sävyn keskusteluun (läntisellä alueella tavoitteena keskuskaupunkien vastuukuntamallit, joihin myös kehyskunnilla valmiutta, mutta 4.12. järjestämislakiesitys ei tätä juuri mahdollista).
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (3) Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset Mm. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kuntayhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus 2011-, myös Paras 2005- Toimintopohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alueen organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. mm. Paras-vaihe 2005-, palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. - viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97)
Varsinais-Suomen liitto Sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä Perusturvakuntayhtymä Akseli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Ympäristöterveydenh. yht.alue Rusko Mynämäki Nousiainen Turun Seudun Jätehuolto Masku Pöytyän kansanterv. KY Pöytyä Turku Turun Seudun Joukkoliikenne Aura Marttila Lieto Paimio Lounais- Suomen KKY Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Ympäristöterveydenh. yht.alue Turun Seudun Vesi Härkätienso te Sopimus päivähoidon ja esiopetuksen seudullisesta yhteistoiminnasta Turun Seudun Puhdistamo Raisio Naantali Kaarina Parainen Sauvo Salo Paimion-Sauvon kansanterv. KY Turun AMK Raseko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Raision- Naantalin vesilaitos Varsinais-Suomen pelastuslaitos Peimarin KKY Turun Energia + tytäryhtiöt Salon seudun KKY Varsinais-Suomen lastensuojelu Vaski-kirjastot
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (4) Nykyiset sote-ratkaisut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asukasluvut Tilastokeskus, 31.12.2011 Kunta yli 50 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta yli 20 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle 20 000 asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle 20 000 asukasta, kielelliset erikoisolosuhteet Raisio-Rusko yt-alue 30 429 asukasta Parainen Härkätien yt-alue, 23 073 asukasta Uudenkaupungin yt-alue, 22 820 asukasta Kemiönsaari Akseli yt-alue, 22 443 asukasta Loimaa-Oripään yt-alue, 18 270 asukasta Paimio-Sauvon yt-alue, 13 514 asukasta Pöytä-Auran kttky, 12 449 asukasta
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (5) Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset yhteistoiminta-alueet Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Paras käynnistyi vuonna 2005. Laki voimaan helmikuussa 2007. Lain perusteella kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vähintään noin 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueelle hallinnollisesti kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallin mukaisesti. Keskuskaupunki Turku, 182 072 asukasta, Kaarina 31 798 asukasta ja Naantali, 18 859 asukasta, järjestävät omalle väestölleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Yhteistoiminta-alueet ovat seuraavat 1. Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue (Lieto vastuukunta) Koski Tl 2 4223 Lieto 17 172 Marttila 2 056 Tarvasjoki 1 956 Yhteensä 23 602
4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa (6) 2. Perusturva kuntayhtymä Akseli Masku 9 729 Mynämäki 7 950 Nousiainen 4 872 Yhteensä 22 551 3. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, 3 962 asukasta, ja Pöytyä, 8 590 asukasta. Kunnissa on yhteensä 12 552 asukasta. 4. Paimion - Savon kansanterveyskuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Paimio, 10 590 asukasta, ja Sauvo, 3032 asukasta. Kunnissa on yhteensä 13 266 asukasta. 5. Raision - Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Raisiossa on 24 565 asukasta ja Ruskolla 5 995 asukasta. Yhteistoimintaalueella on yhteensä 30 560 asukasta. 6. Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue ( vastuukuntana Uusikaupunki, 20 839 asukasta) Selvitysalueen kuntia ovat Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa.
5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu (1): paradigma muutos 2014- Riittävän muutoksen aikaansaaminen ja toimintaympäristön muuttuminen Kuntaparit ja liitosketjut (ennen puitelakia, Jyväskylän maalaiskunta /Petäjävesi 2002) Monikuntaliitokset, jossa tavoitteena yksi uusi kunta (Jkln kaupunki, Jkl mlk ja Korpilahti uusi Jyväskylä, neljästä kunnasta uusi Savonlinna, Kouvola, Salo, Oulu, Hämeenlinna 2009, puitelaki) Suurten kaupunkiseutujen yhdistymiset yhdeksi tai useammaksi uudeksi kunnaksi (Turun kaupunkiseudun 17 kunnan selvitys, metropoliselvitys) ja mahdollisesti samanaikaisesti uudenlaisen kuntaperustaisen järjestelmän rakentaminen Paradigmamuutos 2014- : tavoitteena ei enää pelkästään vallitsevan käsityksen mukaisesti leveämmät hartiat ja vahva peruskunnat, vaan myös uudet, alueellisesti laajat kuntaperustaiset organisaatiot (sote, ammatillinen koulutus, mitä muuta). Kuntien ja kuntaorganisaatioiden tehtävien eriytyminen lähtökohtaisesti erilaisille kuntaorganisaatioille koko maa (mitä kunta on ja mitä sen tehtävät? -pohdinnat) Vaatii myös erilaista selvitysotetta, alueellisesti laajat selvitykset (vähintään maakuntataso, valtakunnan osat, sosiaali- ja terveysalueet)
5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu (2): paradigma muutos 2014- Vaatii myös erilaista kuntajakoselvitysten selvitysotteen muutosta: alueellisesti laajat selvitykset (vähintään maakuntataso, valtakunnan osa-aluee, mm. sosiaali- ja terveysalueet) Selvitystyön ryhmittyminen 1. Suuret kaupunkiseudut, joiden menestymisellä, elinvoimalla ja ratkaisuilla on elintärkeä merkitys koko maan kilpailukyvylle ja pärjäämiselle jatkossa ja joiden alueella asuu suurin osa väestöstä. 2. Laajat maatieteelliset alueet, joiden väestö edelleen supistuu ja joiden väestön elinoloista ja -ehdoista sekä perusoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava. Kuntarakenneuudistusta tukevan valmistelun sekä kuntajako- ja yhdistymisselvitysten tekemisen uudelleen organisoituminen: 1. Kuntajakoselvittäjät tekevät työtään neuvottelevina selvityshenkilöinä alueilla, jotka voivat olla hyvinkin laajoja (esim. maakunta). Tavoitteena on useamman toimintakykyisen kunnan aikaan saaminen ja toimiva kuntarakenne ottaen huomioon myös muodostumassa oleva alueellinen kuntaperustainen toiminta (sote aluekunnat). 2. Selvittäjien työtä tukee keskitetty analyysi- ja hankeyksikkö, jotka tekevät tiedonhankinnat ja analyysin yms.
Turun selvitysalueen viisi havaintoa: 1. Toimintaympäristön ja askelmerkkien muutokset vaikuttavat vahvasti kuntajakoselvityksen aikana ja selvitykseen. 2. Turun kaupunkiseudun yhdistymisselvityksen prosessiluonne 3. Turun kaupunkiseutu ja erityisesti sen ydinkunnat ovat monin tavoin yhtenäinen kokonaisuus ja sen asukkaiden elinpiiri. Samanaikaisesti kaupunkiseudulla on tapahtunut voimakasta eriytymiskehitystä ja kuntien tilanteet ovat erilaisia. Tästä huolimatta kuntien keskinäisriippuvuus on suurta kaikin tavoin 4. Yhteistoiminta ja konsernimainen toimintatapa 5. Yhdistymisselvitysten /-prosessien kompleksisuus- ja vaativuusasteen kasvu: paradigma muutos 2014-