Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Yht. -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )
Peruspalvelujen valtionosuusprosentin muodostuminen (2014 2015)
Turun valtionosuustulot 2012 2018 Valtionosuudet, TP 2012 TP 2013 TA 2014 Enn.2014 2015 2016 2017 2018 milj. Peruspalveluiden vos 246,1 247,7 242,5 241,6 225,7 213,1 202,4 202,4 Opetus- ja kultt. vos 32,8 32,6 33,2 31,3 33,1 33,0 33,0 33,0 Yhteensä 278,9 280,3 275,7 272,9 258,8 246,1 235,4 235,4 Muutos-% -14,2 0,5-1,6-2,6-5,2-4,9-4,4 0,0
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä Kyse ei ole mekaanisesta turhien tehtävien yliviivaamisesta kuntien tehtäväluettelosta 1. Sitovassa norminannossa tulisi määritellä vain toiminnan tavoitteet ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. 2. Suositukset on palautettava alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti suositusten asemaan. Niitä ei tule käyttää tulkinta-aineistona tuomioistuimissa tai valvontaviranomaisissa. 3. Kokeiluilla tulee rohkaista kuntia uusiin toimintatapoihin ja kokeiluissa tulisi hakea väljentyneen normiston mahdollistamia tuottavuushyötyjä.
Käsittelyssä oleva sote-uudistus synnyttäisi kunnan, jolta on otettu pois sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu muutoin paitsi, että kunnille on jäämässä rahoitusvastuu. Kuntien tehtävät kaventuvat huomattavasti ja sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuu viedään kuntayhtymille, jotka edustavat ohennettua demokratiaa. Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä haittaavat tekijät, jotka liittyvät lähinnä MALPE-kysymyksiin, jäävät edelleen kokonaan ratkaisematta. Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi
Varsinais-Suom en liitto Perusturva-kunt ayhtymä Akseli Varsinais-Suom en Asumisoikeus Ympäristöterveydenh. yht.alue Sopimus Turun seudun elinkeino-yhteist yöstä Turun Seudun Puhdistamo Raseko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Raision- Naantalin vesilaitos Rusko Mynämäki Nousiainen Raisio Turun Seudun Jätehuolto Naantali Masku Varsinais-Suom en pelastuslaitos Kaarina Pöytyän kansanterv. KY Pöytyä Turku Peimarin KKY Parainen Turun Seudun Joukkoliikenne Aura Lieto Paimio Sauvo Salo Turun Energia + tytäryhtiöt Marttila Lounais- Suomen KKY Salon seudun KKY Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Vaski-kirjastot Ympäristö-ter veydenh. yht.alue Turun Seudun Vesi Härkätiens ote Sopimus päivähoidon ja esiopetuksen seudullisesta yhteistoiminnasta Paimion-Sauv on kansanterv. KY Turun AMK Varsinais- Suomen lastensuojelu
Tulevaisuuden kunta -työryhmä Keskustelupaperissa esitetään neljä erilaista kuntamallia, joista yhteenkään ei sisälly nykyisen kaltaisia kuntayhtymiä Suomalaiset kaupungit ja alueet eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa, vaan ne ovat globaalien verkostojen solmukohtia. Kansallisvaltioiden merkitys suhteessa toiminnallisiin kaupunkiseutuihin vähenee ja siksi on oleellista vahvistaa kaupunkiseutujen kykyä kehittää vetovoimaansa.
Tulevaisuuden kunta -työryhmä Työryhmän tehtävänä oli Pohtia millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman elinvoimaisuutensa. Demokratian näkökulmasta paikallisen itsehallinnon ja lähidemokratian merkitys on kaventunut erilaisten kuntien yhteistoiminnallisten järjestelyjen yleistyessä Onko tarkoituksenmukaista, että Suomessa on tulevaisuudessa on vain yksi kuntamalli, jossa kunnan tehtävät määritetään pienimmän kunnan mukaisesti, vai että erikokoisilla kunnilla on erilaisia tehtäväkokonaisuuksia?
Kiitos!