Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Samankaltaiset tiedostot
Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

MUISTIO Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Puheenjohtajana Anna Mäkelä, sihteerinä Riitta Nieminen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Suoritettiin esittäytymiskierros.

Toiminnalliset vanhempainillat

Pois syrjästä -hanke

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, Pori.

Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, Pori.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 8/2016

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Aika klo: (Kokous aloitetaan klo lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Perhekeskuspilotin toimeenpanosuunnitelma ASIKKALA

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 12/2016

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Vaasa Kimmo Mäkelä

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

TEHTÄVÄKUVA tutkinto tai keskimmäinen arvosana kouluhallinnon tutkinnossa sekä kokemusta sivistystoimen

Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen on yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

suositukset rahoittajille

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 8/2016

Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 4/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 7/2016

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Lape-hankkeen tulokset

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Marja Tuomi

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Päijät- Häme. Perhekeskuksen pilottialueet ASIKKALA, HARTOLA, ETELÄINEN-ALUE LAHTI / JALO

Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu Muutos nyt. Lapset puheeksi.

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä : MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

Aika Pe klo Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa.

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Vahva pohja elämään hanke

Maailman Suurin Vanhempainilta

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Transkriptio:

MUISTIO 9/2015 7.12.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 24.11.2015 klo: 9.00-15.00 Paikka: Säkylä kunnanvirasto, os. Rantatie 268, 27800 Säkylä Osallistujat Anu-Elina Halonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Heli Toroska, Pikassos Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Salla Tuomikanta, Säkylä Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Kati Klén, Salo Arja Alm, Salo Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri 1. Aamukahvit ja päivän avaus Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. Projektipäällikkö kertasi edellisen kehittämispäivän aiheita. 2. Ajankohtaiset kuulumiset kehittämisosioista ja hankehallinnolta Käytiin lyhyesti läpi kehittämisosioiden kuulumiset ja positiivisia kokemuksia hanketyössä. Ajankohtaiskuulumiset liitteenä 1. SATSHP Verkostomainen kehittämisosio. Kuultiin Riitalta ajankohtaiset asiat. Hankkeen järjestämä neuropsykologinen koulutus Satakunnan keskussairaalassa oli täynnä. Perustason ja esh:n yhteiskehittämisasiat ovat nyt tapetilla. Riitta koki onnistumista eskarikahvilatoiminnasta. Anu koki positiivista mieltä yhdessä tekemisestä hanketyössä. Rauman kehittämisosio Kuultiin Marjolta ajankohtaiset asiat. Juurruttamisasiat ovat olleet pohdinnassa.

2(4) Säkylän kehittämisosio Kuultiin Sallalta ajankohtaiset asiat. Tukimummu- ja vaari-koulutukseen osallistui 4 vapaaehtoista, jotka haluavat jatkaa tukimummeina ja vaareina. Lapset puheeksi koulutuksia järjestetään keväällä 2016. SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosio Kuultiin Maijulta Satakummi-toiminnan ajankohtaiset kuulumiset. Tällä hetkellä on meneillään opiskelijoiden rekrytointi. MLL on ottamassa suurempaa koordinaatiovastuuta Satakummi-toiminnan jatkamisesta. Pieniä Satakummi-toimintaan liittyviä keskeneräisiä asioita (vakuutukset, sopimusasiat, työnohjaus) on saatu sovittua viime aikoina. Talon sisäiset LP koulutukset alkavat tammikuussa 2016. Koulutushallintaan on avattu koulutusilmoittautumiset. Hanketyöntekijät ovat menossa kertomaan LP-menetelmästä Huittisiin esimiehille ja Porin perusturvan johtoryhmään. Käytiin hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä läpi hankesuunnitelman toimenpiteiden 1-6 näkökulmasta. Mihin hankesuunnitelman toimenpiteeseen mikäkin toiminta ensisijaisesti kuuluu? Toiminnalliset vanhempainillat toimenpiteisiin 1, 2, 3 ja 6. Lapset puheeksi koulutus toimenpiteisiin 1, 2, 4 ja 6. Satakummi-toiminta toimenpiteeseen 1, 5 ja 6. Tukimummi- ja vaaritoiminta asettuu ainakin toimenpiteeseen 1 ja 4. Tukimummi- ja vaaritoiminta on suunnattu kaikille perheille. Lapsiperheille järjestettävä kansalaisraati-toiminta toimenpiteeseen 1. Tyttöjen kerhotoiminta toimenpiteeseen 3 ja 1. Tytöt on valittu toimintaan koululta tulleesta ehdotuksesta. Ihmeelliset vuodet koulutus toimenpiteeseen 6. Isä ja äidit makiksessa -toiminta toimenpiteeseen 1, 5 ja 6. EPT-Koordinaatio ja vuosikello toimenpiteeseen 6. EPT-menetelmät toimenpiteeseen 5. Päihteiden käytön puuttumismalli toimenpiteeseen 5. Koulupoissaolo-malli asettuu toimenpiteeseen 3. Na-info asettuu toimenpiteeseen 6. Omin jaloin toiminta toimenpiteeseen 2, 5 ja 6. Projektipäällikkö kertoi ohjausryhmän kokouksessa 17.11 esille tulleista asioista, jotka diaesityksessä liitteessä 2. Projektipäällikkö ja Riitta kertoivat järjestetystä Ihmeelliset vuodet koulutuksesta. 3. Vertaisarviointi Heli Toroska kertoi toteutettavasta vertaisarvioinnista. Vertaisarviointi toteutetaan samalla periaatteella kuin hankkeen alkuvaiheessa toteutettu vertaisarviointi. Kaksi kehittämisosiota arvioivat toinen toistaan. Arvioitava kehittämisosio täyttää etukäteen ennen vertaisarviointikeskustelua arviointikyselylomakkeen ja toimittaa sen etukäteen ennen vertaisarviointia Heli Toroskalle ja Matti Mäkelälle sekä arvioivalle kehittämisosiolle.

3(4) Sovittiin, että arvioivalle kehittämisosiolle toimitetaan täytetty arviointikyselylomake viikkoa aiemmin. Käytiin läpi päivitetty vertaisarviointikyselylomake, joka toimitetaan hanketyöntekijöille joulukuun aikana. Arvioija kirjoittaa muistiinpanot vertaisarvioinnista. Muistiinpanot toimitetaan Heli Toroskalle ja Matti Mäkelälle. He koostavat yhteenvedon vertaisarvioinneista. Todettiin, että kyselylomakkeessa käytetyt termit tarkistetaan, jotta ne ovat yhtenevät hankkeessa käytettyjen termien kanssa esim. keino = toimenpide. Käydyn keskustelun perusteella sovittiin seuraavat vertaisarviointiparit: SATSHP Verkostomainen Rauma ja Salo SATSHP Ylisukupolvinen Säkylä. Säkylän kehittämisosion osalta toivotaan tukiryhmän vahvaa sitoutumista vertaisarviointiin, koska hanketyöntekijä on jäämässä pois hanketyöstä tammikuussa. Sovitut vertaisarviointipäivät: SATSHP Ylisukupolvinen ja Säkylä 19.1 alkaen klo 8.30 Porissa. (Keskustoimiston neuvotteluhuone varattu) SATSHP Verkostomainen Rauma ja Salo osalta Rauman kehittämisosion arviointi 21.1 alkaen klo 14 16.30 Raumalla. SATSHP Verkostomainen Rauma ja Salo osalta SATSHP Verkostomaisen ja Salon arvioinnit 2.2 klo 10.00 15.30 Salossa. Todettiin, että hanketyöntekijät voivat osallistua muiden kehittämisosioiden arviointitilaisuuksiin kuuntelijoina. 4. Toimintamallien ja kehitettyjen käytäntöjen arviointi ja juurruttaminen Projektipäällikkö esitteli kehittämisosioittain toimintamalleja, jotka oli ilmoitettu maksatushakemuksen yhteydessä täytetyssä seurantaraportissa todennäköisesti kehittämisosioissa juurtuvina toimintamalleina (ks. liite). Projektipäällikkö kävi läpi juurruttamiseen liittyviä asioita (ks. liite). Projektipäällikkö jakoi hanketyöntekijöille juurruttamissuunnitelma-lomakkeen, joka liitteenä 3. Kehittämisosio täyttää jokaisesta juurrutettavasta toimintamallista oman lomakkeen. Niistä toimintamalleista ei täytetä lomaketta, joita ei ole tarkoitus kunnassa juurruttaa. Juurruttamissuunnitelma-lomakkeet palautetaan projektipäällikölle 31.12.2015 mennessä. Keskusteltiin juurruttamissuunnitelma-lomakkeesta. Juurruttamissuunnitelman on tarkoitus ohjata toimintamallin juurruttamista. Juurruttamiseen pitää kiinnittää huomioita koko hankkeen ajan, mutta erityisesti hankkeen loppuvaiheessa keväälle 2016 tulee varata juurruttamistyölle aikaa. Hanketyöntekijät työstivät valitsemastaan toimintamallista ko. lomaketta. Hanketyöntekijät esittelivät valitsemansa toimintamallin juurrutussuunnitelman. Mitä juurruttaminen vaatii? Esille nousi mm. seuraavia asioita: - pilotoinnin kautta on saatava hyviä kokemuksia riittävästi - esimiesten (rehtorin, päiväkotien johtajan, sivistystoimenjohtajan) vakuuttamista toiminnan vaikutuksista (esim. palaute, esim. eskarikahvilan vetäjän näkemys toiminnan hyödyllisyydestä) - esimiesten sitoutumista toimintamallin käyttöönottoon kunnassa - esimiesten päätöksiä jnkn toimintamallin käyttöönotosta päiväkodissa, koulussa, kunnassa - hyvää työnjakoa, ettei yksi työntekijät ylikuormitu, esim. eskarikahvilan vetämisessä

4(4) - kirjaamista suunnitelmiin (esim. esiopetussuunnitelma, lukuvuosisuunnitelma, opetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma) ja strategioihin (esim. hyvinvointistategiaan, - suunnitelmaan) - tarvittavat resurssit (työntekijät, työaika, tilat, rahoitus) - hyvissä ajoin tarvittavat materiaalit kuntien käytössä toimintamallin käyttöönottoa varten - toiminnan koordinointi hyvissä ajoin hankkeen jälkeiselle ajalle (mahdolliset yhteistyökumppanit, 3. sektori, srk, oppilaitokset) - mallintaminen selkeyttää toiminnan jatkamista hankkeen jälkeen - hanketyöntekijät tarpeeksi ajoissa pois toiminnasta ennen hankkeen päättymistä, jotta voidaan havaita toiminnan jatkuminen ilman hankkeen tuomaa lisäresurssia Voisiko jonkin toimintamallin kohdalla markkinoida referenssiajattelulla (näyttöön perustuen), että joku päiväkoti tai koulu voi toimia referenssinä. Referenssit antavat näyttöä onnistuneesta kehittämistyöstä. Tulevat kehittämispäivät: 17.12 Pori, mallintaminen/laatupäällikkö Jouko Alinen 13.1 Salo 19.2 Pori, viestintä (Yhteisvoimin kotona hankkeen yhteinen kehittämispäivä) 17.3 Rauma 27.4 Säkylä 23.5 Salo 15.6 Pori. Joulukuun kehittämispäivässä suunnitellaan loppuseminaaria. LIITTEET Liite 1 Kehittämisosioiden ajankohtaiset asiat (SATSHP kehittämisosiot, Säky lä ja Rauma) Liite 2 Projektipäällikön diaesitys, Henna Kyhä Liite 3 Juurruttamissuunnitelma-lomake

AJANKOHTAISET KUULUMISET KEHITTÄMISOSIOSTA VERKOSTOMAINEN YHTEISTYÖ; Riitta, Tiina ja Anu Tavoite 1 Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja varhaisen avuntarpeen tunnistaminen Tavoite 2 Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Tavoite 3 Lasten- ja nuorisopsykiatrian esh:n sekä perustason yhteistyön kehittäminen Toimenpiteet: Verkostotyön jatkokoulutuksen toteutuksen suunnittelua yhdessä kouluttaja Mia Blomqvistin kanssa Verkostotyön jatkokoulutuksen markkinointi alkamassa toteutus alkuvuonna 2016 Kehittämisosioissa toimivien verkostojen kartoitus aloitettu tavoitteena koota hyvin toimivien verkostojen elementtejä verkostotyön malliin Toimenpiteet: Selviytymispeli-illat alkaneet Ulvilassa ja Honkajoella, menetelmän jatkojuurrutustyötä tehty Eskarikahvilat; Honkajoella, Siikaisissa ja Luvialla iltojen suunnittelut ja 1. illat toteutuvat marraskuun aik. 2. illat Raumalla ja Eurajoella marras- joulukuussa Ihmeelliset vuodet koulutukseen osallistuminen (sivussa) ja osallistujien menetelmän käyttöön ottamisen varmistamisen suunnittelua Hankkeen toimintojen mallinnukset tekeillä Opinnäytetöiden etenemisen tukeminen Vanhempien-tilaisuudet Sataedun Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan yksiköissä marraskuussa Vanhempainkahvilat: Eurasssa 3. joulukuussa, Kankaanpäässä 1. marraskuussa ja Kokemäellä alkaa tammikuussa kevään aikana 4 Nuorten Elämänhallinta ryhmä jatkuu Huittisissa kaupungin toimijoiden puolesta, mukana sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, nuorisotoimi sekä päihdeklinikka, jatkuu tammikuussa Nakkilan ryhmä alkaa tammikuussa kohderyhmänä Sataedun oppilaat, joiden opinnot keskeytyneet ja jotka vielä koulun kirjoilla sekä ET:n nuoret (mukana 3 SAMKin opiskelijaa) Kokemäen ryhmä suunitteluvaiheessa Nuorisokysely mukana 2 SAMKin opiskelijaa lopputyö Toimenpiteet: Keski-Satakunnan thky:n oppilashuoltoryhmien tapaamisten yhteenveto tehty ja 3.12. olevaa yl- ja yh-palaveria suunniteltu

POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio Ajankohta: lokakuu 2015 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) - yhteensovittava johtaminen koulutus 27.10. (koskee EPT koordinaatiota) - kehittämispäivä Rauma 29.10. - kehittämispäivä Salo, Säkylä, Rauma Auran ABC kabinetti - EPT viikon valmistelua - koulupoissaolomallin kehittämispalaveri 2.11. (rehtori, opettajia, Fiilariohjaaja, esimies) - EPT viikon riskit ja suojat tunti 3.11. päihdeklinikka ja mielenterveysseura jalkautuu - Lastenkaste loppu seminaari 3.-5.11. - verkkokoulutus puheista tekoihin Socca - Oma Profiili uudelleen pilotointi palaveri Johanna Ylikoski 10.11. -Yhteenvedot KY illasta päihdetyön opiskelijan kanssa yhteistyö - KY ilta tammikuussa peruuntuminen - Koulupoissaolomallin kehittämispalaveri 13.11. (Rehtori, Fiilariohjaaja, esimies) - Rauman kehittämisosion loppuajan tehtävät palaveri 13.11.(nuorisopäällikkö, lastensuojelunpäällikkö) - Iskuryhmä 18.11. - oma profiilin uudelleen pilotointi (perhekeskus osastonhoitaja, lastensuojelun päällikkö) 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - EPT kannabis kolmas sektori palaveri 23.11. - tukiryhmän kokous 23.11. - Kehittämispäivä Säkylä 24.11. - Nuotta vanhempainillat kehittämispalaveri 26.11. -Päihdetyöryhmä jossa ylitarkastaja Marjo Hamilas 27.11. - verkostollinen aamukahvi 8.12. hanke esittely - selviytymispelin palautepalaveri 10.12. - kehittämispäivä pori 17.12.

POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Säkylä Ajankohta: Marraskuu 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) - Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä kerran viikossa - Tukiryhmän tulevaan kokoukseen pyydetty esittelemään Ihmeelliset vuodet koulutuksen käyneet ja asialista tehty - Lapset puheeksi koulutusten päivämäärät keväälle sovittu kouluttajien kanssa. Asiasta infottu kouluja ja päiväkoteja. Syksyn ryhmä peruttu osanottajien puutteen vuoksi! - Tukimummu ja vaari koulutuksen järjestämistä ja vapaaehtoisten värväämistä - Birgit Vuori-Metsämäen luentotarjous hyväksytty ja luentotilaisuudet valmisteltu ja asiasta infottu kuntalaisia sekä vanhempia -Kellonaikaa jouduttu muuttamaan kerran 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta jatkuu edelleenkin kerran viikossa - Tukimummu ja vaari koulutus tulossa Säkylään 23.11.2015 - Tukiryhmän kokous 26.11.2015 - Birgit Vuori-Metsämäki tulee pitämään luennon lasten kasvatuksesta 25.11.2015. Päivällä on luento kunnan toimijoille ja iltapäivällä avoin luento lasten ja nuorten vanhemmille ja muille asiasta kiinnostuneille.

POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Ylisukupolviset Ajankohta:Marraskuu 2015 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Lp-koulutukset Porin petussa koulutetaan 6 ryhmää terveydenhoitajia. Lasten ja naisten talon, KIRO3 ja neuron koulutusilmoittautumiset avattu: aloitetaan tammikuussa 2016 LP-koulutukset Avataan koulutushallintaan, jonne saavat itse ilmoittautua. Aikuispsykiatrian osastotunnit lasten huomioimisen toimintamallissa Tukikummien haastattelut Projektiryhmä Eurassa LP-aloitusseminaari 26.10. Kummien koulutukset ( MLL) Aikuissosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden LP-koulutukset, Porin petu 11.11. seminaari peruttu, siirtyy keväälle (ei saatu luennoitsijaa) 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Satakummityö: toiminnanohjauksen suunnittelu ja järjestäminen, perheiden rekrytointi. Toiminnan juurruttaminen. Huittisten LP toiminnan juurruttaminen: esimiesinfo LP-työryhmä; kirjaaminen ja juurruttaminen Laajennettu psykiatrian johtoryhmä Porin perusturvan johtoryhmä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä 24.11.2015 Säkylä

Päivän ohjelma: 9.00 9.15 Aamukahvit ja päivän avaus 9.15 10.30 Ajankohtaiset kuulumiset kehittämisosioista ja hankehallinnolta 10.30 11.00 Vertaisarviointi 11.00 12.00 Lounas 12.00 13.30 Arviointi ja juurruttaminen 13.30 14.00 Kahvi 14.00 14.45 Loppuseminaarin innovointi (mitä, miksi, miten, missä, milloin?) 14.45 15.00 Päivän päätös

Ajankohtaiset kuulumiset hankehallinnolta Ohry Ihmeelliset vuodet koulutus LastenKaste seminaari Hankkeen sivut; Kirsille materiaalit (tukiryhmien muistiot, koulutukset, lehtileikkeet, toimintasuunnitelmat jne.) Facebook-sivut

Ohjausryhmä 17.11.2015 Kevään toimintasuunnitelmat ohrylle joulukuun aikana > käydään läpi joulukuun kehittämispäivässä Geneeriset mallit Lp-koulutukset: hankkeen avulla rohkaistaan eri hallintokuntien lisäksi myös eri kuntien yhteisten koulutusten järjestämiseen Koulupoissaolomalli: olisi tärkeää luoda yhtenäiset koulupoissaoloihin puuttumisen rajat/kriteerit, joita noudatettaisiin yhtenäisesti seudullisesti kaikissa kouluissa Satakummi- sekä tukimummi- ja vaaritoimintaa pidettiin hyvinä ja innovatiivisina tapoina Toiminnalliset vanhempainillat todettiin erinomaiseksi toiminnaksi, jossa myönteiset vaikutukset voivat olla moninaiset. Ihmeelliset vuodet > seuranta

Juurruttaminen

Hankeprosessi KEVÄT 2014 SYKSY 2014 KEVÄT 2015 SYKSY 2015 KEVÄT 2016 LÄHTÖ- TILANNE; havaittu tarve TIEDON- KERUU; nykytilan kartoitus TIEDON PROSES- SOINTI KEHITTÄMIS- KOHTEET VERKOS- TOMAINEN TYÖSKEN- TELY UUSI TOIMINTA- MALLI LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN ARVIOINTI YHTEISSUUN- NITTELU; työrukkaset, työryhmät ym. PILOTOINTI ENNALTAEHKÄISY JA VARHAISEN PUUTTUMISEN KEINOT

Hankeprosessi KEVÄT 2014 SYKSY 2014 KEVÄT 2015 SYKSY 2015 KEVÄT 2016 LÄHTÖ- TILANNE; havaittu tarve TIEDON- KERUU; nykytilan kartoitus TIEDON PROSES- SOINTI KEHITTÄMIS- KOHTEET VERKOS- TOMAINEN TYÖSKEN- TELY UUSI TOIMINTA- MALLI JUURUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN ARVIOINTI YHTEISSUUN- NITTELU; työrukkaset, työryhmät ym. PILOTOINTI ENNALTAEHKÄISY JA VARHAISEN PUUTTUMISEN KEINOT

Mitkä toimintamalleista tulevat todennäköisesti juurtumaan käytäntöön? Miksi? Rauma: Isä ja äidit Makiksessa: toimintaan saatu paljon vapaaehtoisia mukaan, toimintamallia kehittämällä ja laajentamalla saadaan hyvä pysyvä työväline kolmannen sektorin, kaupungin ja poliisin välille. Toiminnalliset vanhempainillat tulevat juurtumaan, koska vastaavat uuden oppilashuoltolain mukaista vanhempien osallistamistoimintaa. Valinta ehkäisevän huumetyön kokonaisuus oli vaikuttavuudeltaan niin hyvä, että siitä halutaan periaatepäätökset ja se juurrutetaan ehkäisevän päihdetyön vuosikellon avulla. Ehkäisevän päihdetyön koordinaation tehtäviä ja toimintamallia toteuttaa olemassaoleva päihdetyöryhmä niin kauan kunnes tehtävät siirtyvät jonkun muun työryhmän tehtäviksi. Koulupoissaolomalli tulee jatkumaan hankkeen jälkeenkin, koska siinä on olemassa työntekijät.

Mitkä toimintamalleista tulevat todennäköisesti juurtumaan käytäntöön? Miksi? Salo: LP-keskustelu: hyvinvointipalveluiden sitoutuminen sekä kouluttaja koulutuksen järjestäminen. Ihmeelliset vuodet työmenetelmän käyttöön otto pikkulapsiperheissä yli hallintokuntien ylittävänä yhteistyönä. Säkylä: Toiminnalliset vanhempainillat: Osallistumisprosentti vanhempainiltoihin on ollut erittäin hyvä ja illat ovat saaneet hyvää palautetta. Toiminnalliset vanhempainillat ovat myös kirjattu ala- ja yläkoulujen lukuvuosisuunnitelmiin ja nuorisotoimen toimintasuunnitelmaan. Koulun jälkeinen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta. Kokeilun aikana on tullut ilmi, että toiminnalle on kysyntää.

Mitkä toimintamalleista tulevat todennäköisesti juurtumaan käytäntöön? Miksi? SATSHP: Ylisukupolviset Toimiva lapsi & perhe työmenetelmät sekä Satakummi malli. TLP on jo käytössä sekä kunnissa ja sairaanhoitopiirissä. Satakummin taustalla on vahva työryhmä. Alueella on suuri tarve ja kysyntä tällaiselle toiminnalle. SATSHP: Verkostomainen yhteistyö Tavoitteena on, että kaikki toimintamallit jäisivät jossain muodossa käyttöön. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida lopullista tilannetta. Mallit ovat asiakaslähtöisiä ja helposti muokattavissa vastaamaan ajankohtaisia tarpeita ja toimijat ovat innostuneita ja kokevat mallit tarpeellisiksi.

Onko kunnassa/organisaatiossa tehty päätökset siitä, mitkä toiminnot vakiinnutetaan? Rauma: Ei ole tässä vaiheessa hanketta olemassa päätöksiä eikä ole sisällytetty seuraavan vuoden talousarvioon. Talousarviot hyväksytään vuoden 2015 lopussa. Moni malli on vielä pilotointi vaiheessa. Salo: Lapset puheeksi keskustelu / hyvinvointipalveluiden sitoutuminen sekä kouluttaja koulutuksen järjestäminen Salon kaupungissa. Ihmeelliset vuodet työmenetelmän käyttöönotto pikkulapsiperheissä toimialojen yhteistyönä. Budjettivarausta ei ole tehty erikseen, lähinnä kyseessä toimintatapojen ja käytäntöjen muuttaminen yhteistyön tiivistyminen eri toimialojen välillä

Onko kunnassa/organisaatiossa tehty päätökset siitä, mitkä toiminnot vakiinnutetaan? Säkylä Toiminnalliset vanhempainillat ovat kirjattu ala- ja yläkoulujen lukuvuosisuunnitelmiin ja nuorisotoimen toimintasuunnitelmaan. SATSHP, ylisukupolviset Kuntien ylin johto käsittelee LP-asioita johtoryhmissä/kokouksissa. Eura: juurrutetaan TLP menetelmiä käyttöön, mahdollisesti Sitra osallistuu jatkossa toiminnan rahoittamiseen vaikuttavuusinvestointi- ohjelman kautta. Huittinen: myönteinen päätös on tehty, johdon monialainen info ja keskustelutilaisuus marraskuussa tulossa. Ulvila: menetelmien implementointi varhaiskasvatukseen ja kouluihin tapahtuu jatkossa Ulvilan omassa KOLA-hankkeessa. Pori: korkein johto tietoinen ja myönteinen, useita palavereja on ollut ja on tulossa. Koulutettu laajasti eri hallintokuntia. Keski-Satakunta: Lapset puheeksi - koulutukset käynnissä, johdolla myönteinen suhtautuminen menetelmän levittämiseen. SATSHP, verkostomaiset Ei ole tehty

Juurruttamissuunnitelma Miten toimintamallit saadaan juurtumaan? Mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet toimintojen juurruttamiseksi, toimintaympäristön mahdolliset riskit juurtumisen kannalta? Keskeiset yhteistyötahot? Kenen vastuulla juurruttaminen on? (Keskeinen vastuutaho toiminnan juurtumisen kannalta?) Mitä päätöksiä, resursseja, toimintatapamuutoksia jne. toimintatavan tms. käyttöönotto vaatii? Juurruttamissuunnitelmalomakkeet vuoden loppuun mennessä

Tulevat kehittämispäivät Joulukuu (17.12) Pori: mallintaminen/laatupäällikkö Jouko Alinen Tammikuu (13.1) Salo Helmikuu (19.2) Pori?: viestintä (yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa) Maaliskuu (17.3) Rauma? Huhtikuu (27.4) Säkylä Toukokuu (23.5.) Salo Kesäkuu (15.6.) Pori Tulevien kehittämispäivien sisältö?

Kiitos kehittämispäivästä!

Pois syrjästä -hanke JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. Miten toiminnasta voi tulla pysyvä hanketoiminnan päätyttyä? 1) Millaisia toimenpiteitä toimintamallin tai käytännön levittäminen, käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 2) Mitkä tahot ja toimijat ovat keskeisessä asemassa toimintamallin tai käytännön juurruttamisessa? Onko ko. toimijoiden kanssa käyty/aloitettu vuoropuhelu toimintamallin tai käytännön juurtumisesta? 3) Millaisia resursseja toimintamallin tai käytännön levittäminen, käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Miten kehittämisosio voi edistää tätä asiaa?

4) Mitä päätöksiä tms. toimintamallin tai käytännön käyttöönotto ja juurtuminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/ Miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 5) Juurruttamisen aikataulu? Saadaanko toimintamalli/käytäntö juurtumaan hankkeen aikana? 6) Mitä toimintatapamuutoksia jne. toimintamallin tai käytännön käyttöönotto vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 7) Mitä muuta toimintamallin tai käytännön juurruttaminen, käyttöönotto ja levittäminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa? 8) Mitkä ovat toimintaympäristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamisessa?