Lämpöpumppu- ja valaistusseminaari 25.10.2017 Jouni Salakari
Geoenergian käyttö viilennykseen Rototec yritysesittely Geoenergia sijoituskohteena Case: Derby Business Park Case: Katrineholm jäähalli/luistelurata - jalkapallokenttä
Rototec konserni RGE HOLDING OY FINLAND ROTOTEC OY ROTOTEC AS ROTOTEC AB ROTOTEC CONSULTING Liikevaihto 40 M Työllistämme 55 henkilöä + 130 aliurakoitsijaa 50 nykyaikaista porausyksikköä
Toiminta-alue pohjoismaat
Mitä geoenergia on? Geoenergia on uusiutuvaa maahan varastoitunutta auringon energiaa sekä syvältä kalliosta johtuvaa geotermistä lämpöä Geoenergiaa voi käyttää myös viilennykseen 1) Kuva: maaperän lämpötilaan vaikuttavat paikalliset sääolot ja syvältä kalliosta tuleva lämpövuo
Jäähdytys Energiakaivon keskilämpötila vaihtelee yleensä 0 8 C välillä Vapaajäähdytyksessä maalämpönestettä käytetään kylmän lähteenä. Samalla maahan latautuu lämpöä talvea varten. Jäähdytyksen kustannuksena on vain kiertovesipumpun sähkö ~ 100 EUR/v
Geoenergia sijoituskohteena Investointikustannus 1 on keskimäärin 40 70 /m 2 Isompi järjestelmä on suhteessa halvempi Oman pääoman tuotto 2 vaihtelee 6 15% kohteesta riippuen 1) Kustannuksen vaikuttavia tekijöitä ovat esim. rakennuksen lämmöntarve, lämmönjakoverkosto, huipputehon tarve, järjestelmän osatehomitoitus ja tontin koko. Kustannus / lämmitetty m 2. 2) Tuottoa nostavat esim. korkea kaukolämmön hinta, lattialämmitys, jäähdytyksen käyttö, järjestelmän mitoituksen optimointi, käytönaikainen valvonta ja optimointi.
Energian hintatrendejä (4 MW, 10 GWh/v) 45 /MWh 33 /MWh 12 /MWh
Derby Business Park
Derby Business Park Mm. SRV ja Siemens pääkonttori: 20 100 ke-m 2 LEED Platinum sertifioitu Lämmitys 1700 MWh Jäähdytys 700 MWh Energiakaivot 24x300m Lämpö n. 20 /MWh Jäähdytys n. 6 /MWh Elinkaarituotto 1 600 k (20 v)
Liikuntakeskus Backavallen, Katrineholm
Liikuntakeskus Backavallen, Katrineholm Tyyppi ja kohde: Liikuntakeskus Rakennuttaja: Katrineholmin kunta Rakennusvuosi: 2009 Energiaratkaisu: Geoenergiakenttä/varasto Toimintaperiaate: Järjestelmä varastoi hukkalämmön jääalueiden jäähdytyskompressoreilta ja aurinkoenergian jalkapallokentän pinnasta energiakaivokenttään, jossa on 91 energiakaivoa syvyydeltään 180 m. Järjestelmällä lämmitetään myös viereiset kiinteistöt + käyttövesi, sekä pidetään jalkapallokenttä pelattavissa vuoden ympäri. Alueella tarkoitus laajentua tulevaisuudessa.
Liikuntakeskus Backavallen, Katrineholm Investoinnin motiivi: Katrineholmin kunta oli päättänyt rakentaa lämmitetyn tekonurmikentän ja lämmittää sitä talvella kaukolämmöllä. Geoenergiasuunnittelija kertoi, että energiakaivokenttää voitaisiin hyödyntää ylimääräisen energian varastona ko. kohteessa järkevästi. Kunta halusi tutustua tarkemmin tällaisen järjestelmän mahdollisuuksiin Backavallenin kohteessa. Perusajatuksena alkuun oli hyödyntää jäähdytys kompressoreiden hukkalämpöä, ja käyttää keinonurmikenttää suurena aurinkokerääjänä. Laskelmat osoittivat, että ratkaisu olisi erittäin energiatehokas ja toisi suuria kustannussäästöjä.
Kohteen taloudellinen kannattavuus Energianvarastoinnin ansioista kohteessa säästetään energiakustannuksissa noin kaksi kolmasosaa perinteiseen järjestelmään verrattuna. Keinonurmikentältä voidaan kerätä energiaa energiakaivokentän kautta noin 1 700 MWh vuodessa. Kentän pinta pysyy kesällä viileänä kierrätyksen ansiosta, joka lisää kentän käyttöikää. Energiakaivokenttä ja energian talteenottojärjestelmä ovat korvanneet kohteessa kaukolämmön. Energiakustannukset ovat vähentyneet 1 200 000 kr vuodessa tällä ympäristöystävällisellä järjestelmällä.
Erityistä geoenergiaprojektissa Järjestelmää muokataan siellä, missä se on taloudellisesti kannattavinta Lämmönjako matalalämpöiseksi Geoenergiakentän lämmöntuottokyvyn mittaus ja optimointi Lämmön talteenotto (jäähdytys, poistoilma, viemäri ym.) Vapaajäähdytys lämmittää energiakaivokenttää ja parantaa hyötysuhdetta
Esimerkkejä geoenergiahankkeista - Turun Harppuunakortteli, 30 000 m 2 - Aaltoyliopiston Väre ja Dipoli, 33 000 + 8 000 m 2 - Jakobsbergs ostoskeskus, Tukholma, 41 000 m 2 - Fashion Center Vantaa, 10 000 m 2 - Krona kulttuurikeskus, Kongsberg, 24 000 m 2 - Järvenpään sairaala, 13 000 m 2 - Malmin sairaala, 21 000 m 2 - Stockmann logistiikkakeskus, Tuusula, 29 000 m 2 - Porin Puuvilla kauppakeskus, 43 000 m 2 - Tamron logistiikkakeskus, Tampere, 11 000 m 2 - Postin logistiikkakeskus, Pennala, 77 000 m 2 - Umeån sairaala, 90 000 m 2 - Dagens Nyheter lehtitalo, Tukholma, 120 000 m 2