SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2002 N:o 353 358 SISÄLLYS N:o Sivu 353 Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2002 2759 354 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta... 2766 355 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta... 2767 356 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta... 2771 357 Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen muuttamisesta... 2774 358 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen ja maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten hakemisesta vuonna 2002 sekä näitä sopimuksia koskevista sopimuskausista... 2775 N:o 353 Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2002 Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 7 :n 1 momentin, 9 :n 3 momentin, 18 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna kansallisena tukena voidaan maksaa siementuottajille vuodelta 2002 viljelyalaan tai tuotantomäärään perustuvaa siementuotannon kansallista tukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tukea maksetaan valtion talousarviossa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitettujen määrärahojen rajoissa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) sertifioinnilla esiperussiemenen, perussiemenen ja sertifioidun kylvösiemenen kauppaerän myyntipäällyksen sulkemista virallisen valvonnan alaisena ja varustamista vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta kylvösiemenerästä virallisesti otetun näytteen tarkastuksessa on todettu, että kylvösiemenerä on lajikkeeltaan oikein nimettyä ja lajikeaitoa ja että se täyttää kysymyksessä olevalle kylvösiemenluokalle siemenkauppalain (728/2000) nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa viljakasvien siemenkaupasta (109/2000) ja maa- ja 57 2002 420301
2760 N:o 353 metsätalousministeriön asetuksessa nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta (110/2000) säädetyt laatuvaatimukset; 2) siemenliikkeellä siemenkauppalain mukaista kylvösiemenen markkinointia tai pakkaamista harjoittavaa elinkeinonharjoittajaa; 3) siementuotantosopimuksella siemenliikkeen, joka sitoutuu ostamaan sopimuksen ehdot täyttävän kylvösiemenen ja siementuottajan välistä sopimusta kylvösiemenen tuottamisesta, tuotantomääristä, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista; sekä 4) viljelystarkastuksella valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman tarkastajan suorittamaa virallista tarkastusta samaa kasvilajiketta kasvavalle yhden tai useamman kasvulohkon muodostamalle alueelle, jonka yhteydessä varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat kasvilajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit. 2 luku Tuen maksamisen edellytykset 3 Pellon hallintaa ja viljelytapaa koskevat säännökset Pellon hallinnassa ja viljelytavassa on noudatettava lohkojen ja niiden merkinnän, viljelykseen soveltuvan pellon sekä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan osalta, mitä vuoden 2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (216/2002), jäljempänä hallintoasetus, 7 9 :ssä säädetään 4 Lajit ja lajikkeet Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa puna-apilan (Trifolium pratense L.), timotein (Phleum pratense L.), nurminadan (Festuca pratensis huds.), koiranheinän (Dactilis glomerata L.) ja englannin raiheinän (Lolium perenne L.) siementuotannosta. Viljakasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotannosta. Tukea voidaan maksaa vain sellaisten Suomessa viljeltyjen lajikkeiden tuotannosta, jotka on rekisteröity Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon ja joita tuotetaan ainoastaan Suomessa lukuun ottamatta vähäisiä tuotantomääriä Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lajikkeet, joiden tuotannosta voidaan maksaa tukea on lueteltu tämän asetuksen liitteessä. Viljan siementuotannon kansallisen tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija pystyy luotettavasti selvittämään sertifioidun erän olevan Suomessa tuotettu. 5 Viljelystarkastus Nurmikasvien siementukea voidaan maksaa nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (110/2000), julkaistu eräistä maaja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1010/2000), tarkoitetussa viljelystarkastuksessa hyväksytylle alalle. Viljelystarkastus on tehtävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2002. 6 Siementuotantosopimus Nurmikasvien siementuotannon kansallisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että siementuottaja on tehnyt siemenliikkeen kanssa rekisteröidyn ja hyväksytyn siementuotantosopimuksen. 7 Siemensato Jos viljakasvien satotaso on poikkeuksellisen korkea, siementuotantosopimuksen tehneen siemenliikkeen ja viljelijän on tehtävä selvitys satotasosta Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle, jäljempänä tarkastuskeskus.
N:o 353 2761 8 Tukihakemukset Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija on toimittanut maa- ja metsätalousministeriön maatilalomakkeen numero 101A vuodelle 2002, maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen peruslohkolomakkeen numero 102A vuodelle 2002 sekä maaja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeen 102B vuodelle 2002 viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2002 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeelle numero 102B tukikäyttöön M merkitylle yksi- tai monivuotisen siemennurmen viljelyalalle. 3 luku Tuen enimmäismäärät ja -alat 9 Nurmikasvien siementuotannon kansallinen tuki Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa enintään seuraaville tuotantoaloille: Kasvilaji ha puna-apila... 620 timotei...5 000 nurminata...1 200 koiranheinä... 30 englanninraiheinä... 160 Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa enintään seuraavasti: Kasvilaji euroa/ha puna-apila... 454 timotei... 227 nurminata... 269 koiranheinä... 336 englanninraiheinä... 403 Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuki ylittää edellä mainitut enimmäismäärät, tukea alennetaan. 10 Viljakasvien siementuotannon kansallinen tuki Viljakasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 100 000 tonnista siemenliikkeeseen toimitetusta sertifiointivaatimukset täyttävästä kylvösiemenestä. Tuki on enintään 25,23 euroa/tonni kylvösiementä. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuki ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan. 4 luku Tuen alentaminen ja epääminen 11 Tuen alentamisperusteet Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta tukilain 16 :n 1 ja 2 momentissa, 17 :n 1, 4, 5 ja 6 momentissa, 18 :n 1 ja 2 momentissa sekä 19 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Tuen myöntämisen perusteena olevana pinta-alana käytetään pinta-alavalvonnassa todettua pinta-alaa kansallisen tukilain 18 :n 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen. Tästä pinta-alasta vähennetään viljelystarkastuksessa hylätyt pinta-alat. Siementuotannon tuissa pinta-alaseuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. 5 luku Erinäiset säännökset 12 Menettelysäännökset Tukea haetaan tarkastuskeskukselta sen siementuottajalle toimittamalla esitäytetyllä lomakkeella. Viljojen siementuotantoa kos-
2762 N:o 353 kevat tukihakemukset on toimitettava tarkastuskeskukselle kahden kuukauden kuluessa kylvösiemenen sertifiointipäätöksen postituspäivästä. Nurmikasvien siementuotantoa koskevat tukihakemukset on toimitettava tarkastuskeskukselle kahden kuukauden kuluessa viljelytarkastuspäätöksen postituspäivästä. Hallintaoikeuden siirroista noudatetaan, mitä hallintoasetuksen 27 :ssä säädetään. Tukien maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2002. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Ylitarkastaja Esa Hiiva
N:o 353 2763 Liite 1 KASVILAJIT JA LAJIKKEET, JOIDEN TUOTANNOSTA MAKSETAAN KANSAL- LISTA TUKEA Laji Kaura Syysruis Syysvehnä Ohra Lajike Aarre Aslak Belinda Fiia Freja Katri Kolbu Leila Lisbeth Puhti Roope Salo Suomi Svala SW Vaasa Veli Virma Yty Akusti Anna Elvi Ensi Hankkijan Jussi Kartano Ponsi Riihi Voima Aura Gunbo Hankkijan Ilves Otso Tryggve Urho Arra Artturi Arve Botnia Erkki Jyvä Loviisa
2764 N:o 353 Pohto Rolfi Thule Filippa Inari Hankkijan Pokko Kilta Kustaa Kunnari Saana Kinnan Kymppi Mette Tyra Viivi Viskosa Kevätvehnä Koiranheinä Nurminata Timotei Anniina Bastian Heta Kruunu Mahti Manu Reno Satu Tjalve Zebra Apelsvoll Haka Tatu Antti Boris Fure Ilmari Kalevi Kasper Salten Alma Botnia II Grindstad Hankkijan Tiiti Iki Jonatan Nokka Saga Tammisto Tammisto II Tarmo
N:o 353 2765 Tuukka Tuure Vega Vähäsöyrinki Puna-apila Englannin raiheinä Betty Bjursele Björn Hankkijan Venla Ilte Jesper Jokioinen Tepa Varte Norlea Riikka Svea
2766 N:o 354 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta 17 päivänä tammikuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (24/2002) 7 :n 1 momentti, sekä lisätään 7 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 7 Ahvenanmaa Tuen maksamisen edellytyksenä Ahvenanmaan maakunnassa on, että tuen hakija on antanut maatalouden ympäristötuesta ja luonnonhaittakorvauksesta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (ÅFS 17/2000) mukaisen ympäristötukisitoumuksen tai on vuosina 1998 1999 antanut maatalouden ympäristötuesta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (ÅFS 44/1997) mukaisen ympäristötuen perustukisitoumuksen. Tukea voidaan Ahvenanmaalla maksaa myös viljelijöille, jotka eivät ole antaneet 1 momentissa tarkoitettua sitoumusta, mutta sitoutuvat noudattamaan yhden vuoden ajan sitoumuksen antopäivästä alkaen luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen säätämän maatalouden ympäristötuen perusja lisätoimenpiteitä siten kuin niistä ympäristötukiasetuksessa säädetään tämän asetuksen 6 :ssä säädetyin poikkeuksin. Ympäristötukiasetuksessa säädetyksi perustoimenpiteisiin kuuluvaksi koulutukseksi hyväksytään tällöin myös 1 momentissa tarkoitettuun sitoumukseen sisältyvä koulutus. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2002. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Ylitarkastaja Esa Hiiva
2767 N:o 355 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 16 :n 5 momentin, 18 :n 3 ja 4 momentin, 19 :n 4 momentin ja 20 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala 2 420301/57 Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvontaa: 1) vuodelta 2002 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (22/2002), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (23/2002), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; 3) vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (24/2002), jäljempänä kasvinviljelyn kansallinen tukiasetus; sekä 4) vuodelta 2002 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (25/2002), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa ja vihantaviljaa; 2) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa; 3) seoskasvustolla viljan ja EU:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä; 4) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista; sekä 5) eläinryhmällä emolehmiä, lypsylehmiä, sonneja 6 kk alle 24 kk, sonneja 24 kk ja yli, hiehoja 6 kk alle 24 kk, hiehoja 24 kk ja yli, teurastettuja hiehoja, teurastettuja son-
2768 N:o 355 neja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, uuhia 12 kk ja yli, karitsoineita uuhia alle 12 kk, kuttuja 12 kk ja yli, poikineita kuttuja alle 12 kk, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, suomenhevosia 1 v ja yli tai muita 1 3-vuotiaita hevosia ja poneja. 2 luku Kasvintuotannon tuet 3 Kasvintuotannon tukien pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset Kansalliset kasvintuotannon tuet valvotaan ja seuraamukset määrätään tukimuodoittain tai tukityypeittäin siten kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 18 :ssä säädetään, mutta ei kasvilajiryhmittäin näiden sisällä. Kasvintuotannon tukityypeillä tarkoitetaan tässä asetuksessa pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea, nuorten viljelijöiden tukea, kasvinviljelyn kansallista tukea sekä perunantuotannon kansallista tukea. Jos ilmoitetun ja todetun tätä pienemmän pinta-alan erotuksen suhde todettuun pintaalaan on: 1) enintään 3 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 2 hehtaaria, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella; 2) yli 3 prosenttia tai yli 2 hehtaaria ja enintään 20 prosenttia, hyväksytystä pintaalasta vähennetään todetun ylityksen verran; 3) yli 20 prosenttia, mutta alle 50 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai 4) 50 prosenttia tai yli, tukea ei makseta lainkaan. Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 3 kohdassa ja pohjoisen tukiasetuksen 11 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna rehualana käytetään valvonnassa todettua rehualaa ilman 3 momentissa säädettyjä vähennyksiä. 4 Mallasohran tuen sekä rehualaan merkityn nurmen tuen valvonta Mallasohra luetaan valvonnassa kasvinviljelyn kansallisessa tuessa ilmoitettuun tukipinta-alaan. Rehualaan merkitty nurmiala luetaan valvonnassa kasvinviljelyn kansallisen tuen pinta-alaan, jos kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 11 :ssä säädetyt määräytymisedellytykset täyttyvät. 5 Perunantuotannon kansallinen tuki Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole käyttänyt perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tukikelpoista siementä, perunantuotannon tukea ei makseta siltä alalta, jolle on käytetty tukikelvotonta siementä. Jos viljelijä ei kuulu perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 7 :ssä tarkoitettuun rekisteriin tukea ei voida maksaa ennen kuin todetaan, että viljelijä on rekisteröitynyt asianmukaisella tavalla. Korotetussa perunatuessa tarvittavan sopimuksen toteutuminen on valvottava perunan myyntitositteiden tai muun vastaavan selvityksen avulla. Jos valvonnassa todetaan, että tuotanto ei oikeuta korotettuun tukeen, tukea ei makseta siltä alalta, jonka tuotanto ei ole tukeen oikeutettua. Valvonnassa on tarkistettava perunan käyttö tilalla ja myyntitarkoituksiin myyntikuiteista tai muista tositteista. Jos valvonnassa todetaan, että perunaa viljellään omaan kulutukseen tai rehuksi tukea ei tältä osin makseta. 6 Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan valvonta Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan edellytykset on määritelty vuoden 2002 maa-
N:o 355 2769 ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (216/2002) 9 11 :ssä ja tämän noudattamatta jättämisestä aiheutuvat tuen alennukset ja epäämiset tukilain 16 ja 19 :ssä. 7 Kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehtojen valvonnassa noudatetaan ympäristötuesta annettuja säännöksiä. Laiminlyöntien tai puutteiden seurauksena kasvinviljelyn kansallista tukea alennetaan samalla prosenttimäärällä kuin maatalouden ympäristötuessa. Jos kasvinviljelyn kansallisen tuen edellytyksenä olevaa ympäristötuen lisätoimenpidettä ei ole valittu tai jos on valittu väärä lisätoimenpide tai jos valitun lisätoimenpiteen toteuttamista on laiminlyöty, alennetaan maksettavaa tukea 10 prosentilla. Valvonnassa havaittujen laiminlyöntien tai puutteiden seuraamukset 1-vuotisen ympäristösitoumuksen antaneilla viljelijöillä on säädetty edellä tämän pykälän momentissa 2, lukuun ottamatta kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 1, 2, 4, 5, 7 ja 8 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä. Valvonnassa havaittujen laiminlyöntien tai puutteiden seuraamukset toista kertaa 1-vuotisen ympäristösitoumuksen antaneilla viljelijöillä on säädetty edellä tämän pykälän momentissa 2, lukuun ottamatta kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 1, 2, 4, 5, 7 ja 8 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä. Jos toimenpiteitä ei ole toteutettu ensimmäisenä sitoumusvuonna kasvinviljelyn kansallista tukea ei makseta. 8 Pohjoisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu pohjoisen tukiasetuksen 8 :ssä mainittuja viljelyalaan perustuvien tukien ympäristöehtoja, alennetaan lohkolle maksettavia pohjoisia tukia 20 prosentilla. 3 luku Kotieläintalouden tuet 9 Seuraamukset kotieläintalouden tuissa Jos todetaan, että tilalla laskentapäivänä tai muuna tuen määräytymisjaksona jonkin eläinryhmän ilmoitetun ja valvonnassa kirjanpidosta tai muutoin todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on: 1) enintään 5 prosenttia tai enintään kaksi eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään todettua eläinmäärää; 2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia tai jos erotus on joko kolme tai neljä eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus; 3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus kaksinkertaisena; tai 4) yli 40 prosenttia, merkitään tuen määräytymisperusteena käytettävä eläinmäärä nollaksi. Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän osalta ei ole pidetty kirjanpitoa lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei kyseisen eläinryhmän osalta makseta tukivuonna. Jos nautaeläinluettelon sekä eläimiä koskevien tositteiden tarkastuksessa todetaan, että tilan nautojen tukikelpoisuuspäivien lukumäärä muuttuu yli neljä päivää, tilan nautojen keskimääräinen lukumäärä on laskettava uudelleen. 10 Kotieläintukien tuotantotapaan liittyvät seuraamukset Tukilain 10 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen tuotantotavan noudattamatta jättämisestä aiheutuvasta tuen epäämisestä on säädetty tukilain 20 :ssä. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan
2770 N:o 355 eläinsuojeluun liittyviä rikkomuksia, havainnoista on välittömästi ilmoitettava kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. 4 luku Erinäiset säännökset 11 Menettelysäännökset Jos pinta-alana tai eläinmäärinä määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin prosentteina määritetty erotus, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta. Kasvintuotannon tuissa pinta-alavirheistä johtuvat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Kotieläintalouden tuissa eläinmäärän erotuksesta johtuvat seuraamukset lasketaan ennen muita seuraamuksia. 12 EU-tukien valvonnan vaikutus Valvottaessa Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamien tukia kansallisten tukien valvonnan yhteydessä on valvonnan toteuttamisessa ja siitä tuenhakijalle ilmoittamisessa noudatettava, mitä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevassa yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001 valvonnan yleisistä periaatteista säädetään. 13 Kirjanpidon säilyttäminen Tuen hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat kolme vuotta. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2002. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Ylitarkastaja Esa Hiiva
2771 N:o 356 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan maaseudun kehittämisestä 21 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 momentin 7 kohta, 78 :n 1 momentti, 82 :n 2 momentti, 85 :n 3 momentti sekä 88 ja 90, sellaisina kuin niistä ovat 82 :n 2 momentti asetuksessa 855/2000 ja 88 osaksi mainitussa asetuksessa 945/2000, sekä lisätään 2 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 93/2002, uusi 3 a kohta ja 78 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 4 momentti siirtyvät 3 5 momentiksi, seuraavasti: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 1) 8 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen suunnitelmien laatimiseen sekä ohjelmien toteuttamiseen; 2) 10 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin ja 2 kohdassa tarkoitettuun nuorten viljelijöiden aloitustukeen; 3) 10 :n 1 momentin 3 5 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien toteuttamiseen; 4) 10 :n 3 momentissa tarkoitettujen yhteisöaloiteohjelman mukaisten yrityshankkeiden toteuttamiseen; 5) 13 :ssä tarkoitettujen yleisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen; 6) 16 :ssä tarkoitettujen kansallisesti rahoitettavien tukien toteuttamiseen; 7) 21 :ssä tarkoitettuun kiinteistön hankintaan ja 22 :ssä tarkoitettuun asuntorahoitukseen; sekä 8) 32 :ssä tarkoitettuun valtiontakaukseen. Vesivarahankkeisiin tätä asetusta sovelletaan siltä osin kuin tukea ei voida myöntää yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) tai vesivarahankkeiden tukemisesta erikseen säädetyn valtioneuvoston asetuksen nojalla. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin, jos kysymys on maaseutualueella toteutettavasta kiinteistökohtaisesta, kahden tai useamman kiinteistön yhteisestä vesihuoltohankkeesta, vähäisestä yhdyskunnan vesihuoltohankkeesta taikka INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa rajan ylittävää yhteistoimintaa hyödyttävästä vesihuoltohankkeesta. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 3 a) INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmalla rakennerahastojen yleisasetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa; 7) julkisella rahoituksella 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua rahoitusta sekä kunnan, muiden
2772 N:o 356 julkisyhteisöjen ja julkisten yhtiöiden myöntämää rahoitusta; julkiseksi yhtiöksi katsotaan yhtiö, jossa valtiolla, kunnalla tai muulla julkisyhteisöllä yksin tai yhdessä on määräysvalta; 78 Tuen hakeminen Yrityksille myönnettävää tukea ja asuntolainaan liittyvää tukea koskeva hakemus on toimitettava sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella yritys sijaitsee. Asuntotilalainaa koskeva tukihakemus jätetään sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella asuntotilan asuinrakennus sijaitsee. Kehittämishanketta koskeva hakemus on jätettävä sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella kehittämishanke on tarkoitus pääosin toteuttaa. Valtakunnallista kehittämishanketta, tutkimushanketta ja eräitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella määrättäviä INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa koskevia kehittämishankkeita koskeva hakemus on jätettävä maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettävissä tapauksissa työvoima- ja elinkeinokeskus saa siirtää sille jätettävän IN- TERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa koskevan hakemuksen toisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ratkaistavaksi tai hakemuksen saa jättää muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Jos yhteisön rahoitusosuuden myöntää maakunnan liitto, hakemuksen jättämiseen on lisäksi sovellettava, mitä rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) tai sen nojalla säädetään. 82 Tuen myöntäminen Maa- ja metsätalousministeriö myöntää tuen 65 :n 1 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin, 53 :ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin sekä 65 :n 2 momentissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin maaseudun tutkimushankkeisiin. Tukea valtakunnallisiin hankkeisiin ei saa myöntää ennen kuin 100 :ssä tarkoitetulta maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä on saatu asiasta lausunto. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö myöntää INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavan tuen, jota haetaan ministeriöltä. Sekä työvoima- ja elinkeinokeskus että maa- ja metsätalousministeriö voivat myöntää tukea 58 :ssä tarkoitettuihin kustannuksiin. 85 Maksatuksen hakuaika Avustusta voidaan maksaa enintään kaksi vuotta 2 :n 1 momentin 1, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitetun ohjelman voimassaoloajan päättymisestä. Mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetun ohjelman voimassa olon päätyttyä sen mukaista osarahoitettavaa tukea ei voida maksaa, ellei yhteisön lainsäädännössä erikseen toisin säädetä. 88 Yritystoimintaan myönnetyn rakentamisavustuksen maksaminen Rakennusinvestointiin myönnetty tuki maksetaan enintään viidessä erässä. Kansallisista varoista myönnetyn avustuksen erän maksamisen edellytyksenä on, että rakennuksen valmiusaste vastaa maksettavan erän ja aikaisemmin maksettujen erien yhteenlaskettua osuutta avustuksesta. Yhteisön osarahoittamasta avustuksesta maksetaan enintään avustusprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen ensimmäisen ja viimeisen erän suuruus on vähintään 20 prosenttia avustuksesta. Viimeinen erä maksetaan vasta, kun hakija on osoittanut rakennuksen valmistuneen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kokonaan. Maksatuksen hakijan on esitettävä todistus valmiudesta tai valmiusasteesta, jos sen osoit-
N:o 356 2773 taminen on avustuksen maksamisen edellytyksenä tai jos työvoima- ja elinkeinokeskus sitä edellyttää. Todistuksen antaa viranomainen, josta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, tai muu työvoima- ja elinkeinokeskuksen tukipäätöksessä hyväksytty tarkastaja. Osarahoitettuna myönnetyn avustuksen maksamista haettaessa on esitettävä tositteet toteutuneiden rakentamiskustannusten määrästä. 90 Kehittämishankkeeseen sisältyvän rakentamisavustuksen maksaminen Rakennusinvestointiin myönnetty avustus maksetaan 89 :stä poiketen mahdollinen ennakko mukaan lukien enintään viidessä erässä. Ennakkona voidaan maksaa enintään 20 prosenttia avustuksesta. Muuten avustuksesta maksetaan enintään avustusprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tarvittaessa valmiusaste on osoitettava. Ennakkoa seuraavaa erää maksettaessa on vastaavalla tavalla osoitettava hyväksyttävien kustannusten syntyminen myös ennakon osalta. Viimeinen erä, joka on vähintään 20 prosenttia myönnetystä avustuksesta, maksetaan kuitenkin vasta, kun hakija on osoittanut rakennuksen valmistuneen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kokonaan. Mitä 88 :n 3 ja 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitetun avustuksen maksamiseen. Tukea ei saa maksaa siten, että ohjelmassa kyseiseen toimintalinjaan ohjattavaksi sovittu EY:n tukiosuus ylittyy ohjelmakaudella. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002. Tämän asetuksen 88 ja 90 :ää sovelletaan tukihakemuksiin, jotka tulevat vireille 1 päivänä kesäkuuta 2002 tai sen jälkeen. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa
2774 N:o 357 Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2002 Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti kumotaan 22 päivänä maaliskuuta 2001 annetun valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen (277/2001) 43 ja sen edellä oleva väliotsikko, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 135/2002, muutetaan 3 ja 20 :n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä lisätään 2 :ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 3 momentti siirtyvät 2 4 momentiksi, seuraavasti: 2 Valtiosihteeri johtaa ja valvoo pääministerin lähimpänä apuna kanslian toimintaa. Suoraan valtiosihteerin alaisina toiminnallisesti ovat 14 :n 4 momentissa, 14 :n 6 momentin 14 kohdassa, 15 ja 16 :ssä sekä 20 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät. 3 Alivaltiosihteeri johtaa valtiosihteerin alaisena kanslian yleistä hallintoa ja toimintaa sekä vastaa kanslian sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Alivaltiosihteeri on kanslian valmiuspäällikkö ja johtaa kanslian valmiustoimikuntaa. 20 Valtioneuvoston turvallisuusyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) valtioneuvoston ja sen jäsenten sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeuskanslerinviraston turvallisuuspalvelua, 2) ministeriöiden turvallisuustoiminnan ohjausta ja yhteensovittamista sekä keskitetysti hoidettavien turvallisuushankkeiden toteuttamista, Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2002 Pääministeri Paavo Lipponen Valtiosihteeri Rauno Saari
2775 N:o 358 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen ja maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten hakemisesta vuonna 2002 sekä näitä sopimuksia koskevista sopimuskausista Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n ja 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 64 :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 44/2000, nojalla: 1 Vuonna 2002 annettava uusi luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumus Uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen voi antaa vuoden 2002 pinta-alaan perustuvien tukien hakuaikana. Sitoutuminen tehdään täyttämällä vuotta 2002 koskevan maaja metsätalousministeriön hakulomakkeen numero 101B asianomainen kohta. Uuden maatalouden ympäristötuen perusja lisätoimenpiteitä koskevan sitoumuksen voi antaa vuoden 2002 pinta-alaan perustuvien tukien hakuaikana. Sitoutuminen tehdään täyttämällä vuotta 2002 koskeva maa- ja metsätalousministeriön lomake numero 111. Kyseinen lomake on toimitettava 5 :ssä tarkoitetun tukihakemuksen ohella viimeistään 17 päivä kesäkuuta 2002. Jos yksittäisessä tapauksessa todetaan tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2419/2001 12 artiklassa tarkoitettu ilmeinen virhe ja hakemuksen sisäinen ristiriita, voidaan myös 17 päivän kesäkuuta 2002 jälkeen toimitettu lomake numero 111 ja sitoutuminen luonnonhaittakorvaukseen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hyväksyä. 3 420301/57 Uutta sitoumusta ei voida antaa, jos viljelijällä on voimassa oleva vuonna 2000 tai 2001 annettu luonnonhaittakorvausta tai maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskeva sitoumus, ellei kyseessä ole luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 46 :n 2 momentissa tarkoitettu tilanne. Jos viljelijä antaa uuden maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevan sitoumuksen ja viljelijä on täyttänyt päättyvään sitoumukseen sisältyviä määräpäivään mennessä tehtäviä velvoitteita, esimerkiksi koulutuspäivien käyminen, ei näitä tarvitse suorittaa uudelleen. 2 Sitoumuksen jatkaminen Jos vuonna 2000 tai 2001 luonnonhaittakorvaukseen tai ympäristötukeen sitoutunut viljelijä, joka tai jonka ikävaatimusta täyttävä puoliso on täyttänyt 65 vuotta vuonna 2001, hakee vuoden 2002 tukihakemuslomakkeella kyseistä tukea viimeistään 25 päivänä kesäkuuta 2002, sitoumuksen ei katsota rauenneen edeltävässä vuodenvaihteessa, vaan sen voimassaolo jatkuu. Jos tukea haetaan 31 päivän toukokuuta 2002 jälkeen, myöhästyminen aiheuttaa siitä erikseen säädetyt seuraamukset vuoden 2002 maksettavaan tukeen.
2776 N:o 358 3 Uusia alueita sitoumukseen Viljelijä voi hakea peltoa koskevia peruslohkoja luonnonhaittakorvaukseen ja ympäristötukeen tukikelpoiseksi vuonna 2002. Alueen voi ilmoittaa tukikelpoiseksi viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2002 edellyttäen, että se on viljelykelpoista peltoa 1 päivänä kesäkuuta 2002. Peruslohkojen ilmoittamisessa on käytettävä 5 :n 2 momentissa tarkoitettua lomaketta. 4 Sitoumuksen siirto Jos tilalla, jonka viljelijä tai ikävaatimusta täyttävä puoliso on täyttänyt 65 vuotta vuonna 2001, siirretään koko tilan hallinta vuonna 2002 ennen vuosittaisen tukihakemuksen jättöä tilan uudelle haltijalle, joka täyttää tuen saajalle säädetyt edellytykset, voidaan tilalla aiemmin ollut kyseessä oleva sitoumus siirtää uudelle haltijalle. Uusi haltija voi vaihtoehtoisesti antaa vuonna 2002 uuden sitoumuksen. 5 Tukihakemus ja sen liitteet Tukihakemus on tehtävä vuotta 2002 koskevilla maa- ja metsätalousministeriön lomakkeilla numero 101A, 101B, 102A ja 102B tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2002 vahvistaman kaavan mukaisilla atktulosteilla. Tukihakemusta ei voida toimittaa ilman esitäytettyä tai muulla tavoin täytettyä peruslohkolomaketta numero 102A. Tukihakemuksen mukana on toimitettava tarvittavat liitteet. Jos vuoden 2001 jälkeen peruslohkoja on jaettu, yhdistetty tai poistettu pysyvästi käytöstä tai viljelystä taikka uusia peruslohkoja on perustettu tai peruslohkojen hallinnassa on tapahtunut muutoksia, on lisäksi toimitettava vuotta 2002 koskeva maa- ja metsätalousministeriön peruslohkojen muutoslomake numero 102C tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2002 vahvistaman kaavan mukainen atk-tuloste. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lomakkeiden lisäksi tukihakemusta tehtäessä on käytettävä ohjelmakauden 1995 1999 mukaista luonnonhaittakorvausta haettaessa maa- ja metsätalousministeriön lomaketta numero 157 ja ohjelmakauden 1995 1999 mukaista maatalouden ympäristötuen perustukea haettaessa maa- ja metsätalousministeriön lomaketta numero 158. 6 Tukihakemuksen toimittaminen Hakemus liitteineen luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen saamiseksi on toimitettava viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2002 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, tukihakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Postitse saapunut tukihakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos lähetys on viimeistään viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. 7 Hallintoa ja valvontaa koskevat säännökset Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hallinnossa ja valvonnassa sovelletaan, mitä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (155/2000) 3, 3 a 3 e, 4 5, 7, 9 12 ja 14 :ssä säädetään. Lisäksi sovelletaan, mitä peltokasvien tuen hakemisesta, eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta ja eräiden muiden tukien hakemisesta ja pinta-alojen ilmoittamisesta vuonna 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (202/2002) 6 :ssä säädetään. 8 Erityistukisopimusten haku vuonna 2002 Kaikkia maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia, jäljempänä erityistukiso-
N:o 358 2777 pimuksia, voidaan hakea vuonna 2002. Erityistukisopimuksia voidaan tehdä valtion talousarvion määrärahojen puitteissa. Jos viljelijällä on maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) nojalla tehty 1 päivänä kesäkuuta 2002 voimassa oleva erityistukisopimus, viljelijä voi hakea sen tilalle korvaavaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista uutta erityistukisopimusta. Samassa yhteydessä voidaan hakea uuteen erityistukisopimukseen sisällytettäväksi myös aiemmin sopimukseen kuulumattomia alueita edellyttäen, että ne täyttävät säädetyt edellytykset. Sopimusta säätösalaojituksesta, säätökastelusta, kuivatusvesien kierrätyksestä ja kalkkisuodinojituksesta ei voida kuitenkaan hakea vastaavan aiemman sopimuksen tilalle. 9 Sopimuksen jatkaminen Jos vuonna 2000 tai 2001 erityistukisopimuksen aloittanut viljelijä, joka tai jonka ikävaatimusta täyttävä puoliso on täyttänyt 65 vuotta vuonna 2001, hakee vuoden 2002 tukihakemuslomakkeella kyseisen erityistuen maksatusta viimeistään 25 päivänä kesäkuuta 2002, erityistukisopimuksen ei katsota rauenneen edeltävässä vuodenvaihteessa, vaan sen voimassaolo jatkuu. Jos erityistuen maksatusta haetaan 31 päivän toukokuuta 2002 jälkeen, myöhästyminen aiheuttaa siitä erikseen säädetyt seuraamukset vuoden 2002 maksettavaan erityistukeen. Jos kyseessä on lannan käytön tehostamista koskeva sopimus, vastaavat päivämäärät ovat 31 päivä lokakuuta 2002 ja 25 päivä marraskuuta 2002. 10 Uusia alueita luonnonmukaista tuotantoa koskevaan erityistukisopimukseen Voimassa oleviin vuonna 2000 tai 2001 alkaneisiin luonnonmukaista tuotantoa koskeviin erityistukisopimuksiin voi hakea vuonna 2002 uusia peltoalueita. Uusi korvaava kyseinen sopimus on tehtävä, jos sopimukseen haettu pinta-ala on enemmän kuin 50 prosenttia aiemman sopimuksen sopimusalasta. Uusien alueiden osalta siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon on toteutettava samanaikaisesti alkuperäisen sopimuksen mukaisen siirtymäaikataulun mukaan. 11 Erityistukisopimusten hakuaika Maatalouden ympäristötuen erityistukea koskeva hakemus ja lisäalueiden hakeminen 10 :ssä tarkoitettuun sopimukseen on toimitettava viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2002 sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on toimitettava siihen työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jonka alueella hakemuksen kohteena oleva alue tai pääosa siitä sijaitsee. Tässä tarkoitetut hakemukset on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön kutakin erityistukisopimusta koskevalla hakulomakkeella tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2002 vahvistaman kaavan mukaisilla atk-tulosteilla. 12 Sopimuskaudet vuonna 2002 alkavissa sopimuksissa Luonnonmukaisesta tuotannosta, alkuperäisrotujen kasvattamisesta ja alkuperäiskasvien viljelystä tehtävän erityistukisopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä kesäkuuta 2002. Suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta, lannan käytön tehostamisesta, perinnebiotooppien hoidosta, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä sekä maiseman kehittämisestä ja hoidosta tehtävien sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä kesäkuuta 2002 tai 1 päivänä lokakuuta 2002. Pohjavesialueiden peltoviljelystä tehtävän erityistukisopimuksen, säätösalaojituksesta, säätökastelusta ja kuivatusvesien kierrätyksestä tehtävän sopimuksen sekä peltojen tehostetusta kalkituksesta ja kalkkisuodinojituksesta tehtävän sopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta 2002.
2778 N:o 358 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2002. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Hallitussihteeri Maija Kaukonen N:o 353 358, 2 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904