SISÄLLYS. N:o 319. Valtioneuvoston asetus. vuodelta 2005 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 319 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta (Saamenkielinen käännös) Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista N:o 319 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 16 :n 5 momentin, 18 :n 4 momentin, 19 :n 4 momentin ja 20 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvontaa: 1) vuodelta 2005 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (12/2005), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (11/2005), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; 3) vuodelta 2005 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annettu valtioneuvoston asetus (148/2005), jäljempänä ympäristötuen lisäosa-asetus;

2 2124 N:o 319 4) vuodelta 2005 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annettu valtioneuvoston asetus (206/2005), jäljempänä luonnonhaittakorvauksen lisäosaasetus; sekä 5) vuodelta 2005 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (13/2005), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) eläinryhmällä emolehmiä, lypsylehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja; 2) kasvintuotannon tuilla pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea, nuorten viljelijöiden tukea, ympäristötuen kansallista lisäosaa, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa sekä perunantuotannon kansallista tukea. 2 luku Kasvintuotannon tuet 3 Kasvintuotannon tukien pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset Kansalliset kasvintuotannon tuet ympäristötuen kansallista lisäosaa ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa lukuunottamatta valvotaan ja seuraamukset määrätään tukimuodoittain tai tukityypeittäin siten kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 18 :ssä säädetään, mutta ei kasvilajiryhmittäin näiden sisällä. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan valvonnasta säädetään erikseen asetuksen 5 ja 6 :ssä. Jos ilmoitetun ja todetun tätä pienemmän pinta-alan erotuksen suhde todettuun pintaalaan on: 1) enintään 3 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 2 hehtaaria, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella; 2) yli 3 prosenttia tai yli 2 hehtaaria ja enintään 20 prosenttia, hyväksytystä pintaalasta vähennetään todetun ylityksen verran; 3) yli 20 prosenttia, mutta alle 50 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai 4) 50 prosenttia tai yli, tukea ei makseta lainkaan. Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 3 kohdassa ja pohjoisen tukiasetuksen 14 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna rehualana käytetään valvonnassa todettua rehualaa ilman 2 momentissa säädettyjä vähennyksiä. 4 Perunantuotannon kansallinen tuki Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole käyttänyt perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tukikelpoista siementä, perunantuotannon tukea ei makseta siltä alalta, jolle on käytetty tukikelvotonta siementä.

3 N:o Jos viljelijä ei kuulu perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 7 :ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukea ei voida maksaa ennen kuin todetaan, että viljelijä on rekisteröitynyt asianmukaisella tavalla. Korotetussa perunatuessa tarvittavan sopimuksen toteutuminen on valvottava perunan myyntitositteiden tai muun vastaavan selvityksen avulla. Jos valvonnassa todetaan, että tuotanto ei oikeuta korotettuun tukeen, tukea ei makseta siltä alalta, jonka tuotanto ei ole tukeen oikeutettua. Valvonnassa on tarkistettava perunan käyttö tilalla ja myyntitarkoituksiin myyntikuiteista tai muista tositteista. Jos valvonnassa todetaan, että perunaa viljellään omaan kulutukseen tai rehuksi, tukea ei tältä osin makseta. 5 Ympäristötuen kansallisen lisäosan valvonta Ympäristötuen kansallinen lisäosa maksetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden valvonnassa todetulle kasville ja hyväksytylle pinta-alalle siten kuin siitä on säädetty lisäosa-asetuksen 4 :n 2 momentissa. Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, lisäosaa maksetaan enintään viljelijän vuonna 2005 tukihakemuksessa ilmoittamalle kyseisen kasvin lisäosakelpoiselle pinta-alalle ja enintään viljelijän ilmoittaman kasvin tuen suuruisena kasveille, jotka on määritelty lisäosa-asetuksen 6 :ssä. Poiketen siitä, mitä edellä on säädetty, Ahvenanmaalla ympäristötuen kansalliseen lisäosaan tehdään mahdollisten ympäristötuen valvonnan seuraamusten suuruinen vähennys. 6 Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan valvonta Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksamisen edellytykset tukeen oikeuttavalta peltoalalta on määritelty luonnonhaittakorvauksen lisäosa-asetuksen 6 :ssä. Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa voidaan maksaa enintään luonnonhaittakorvauksen tukikelpoiselle pinta-alalle. Luonnonhaittakorvauksen ehtona olevan viljelytavan noudattamatta jättämisen seuraamuksista luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan säädetään tämän asetuksen 8 :ssä. 7 Pohjoisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu pohjoisen tukiasetuksen 11 :ssä mainittuja suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyviä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksia, alennetaan lohkolle maksettavia pohjoisia tukia 20 prosentilla. 8 Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan valvonta Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan edellytykset on määritelty vuoden 2005 maaja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (149/2005) :ssä ja tämän noudattamatta jättämisestä aiheutuvat tuen alennukset ja epäämiset tukilain 16 :ssä ja 19 :ssä. Poiketen siitä, mitä edellä on säädetty, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksamisen edellytyksenä on tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön noudattaminen siten kuin siitä on säädetty luonnonhaittakorvauksen lisäosa-asetuksen 4 :ssä. 3 luku Kotieläintalouden tuet 9 Seuraamukset kotieläintalouden tuissa Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän ilmoitetun ja valvonnassa kirjanpidosta tai muutoin todetun eläinmäärän tai keskimääräisen eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on:

4 2126 N:o 319 1) enintään 5 prosenttia tai enintään kaksi eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään todettua eläinmäärää; 2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia tai jos erotus on joko kolme tai neljä eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus; 3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus kaksinkertaisena; tai 4) yli 40 prosenttia, merkitään tuen määräytymisperusteena käytettävä eläinmäärä nollaksi. Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän osalta ei ole pidetty kirjanpitoa lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei kyseisen eläinryhmän osalta makseta tukivuonna. Jos nautaeläinluettelon sekä eläimiä koskevien tositteiden tarkastuksessa todetaan, että tilan nautojen tukikelpoisuuspäivien lukumäärä muuttuu yli neljä päivää, tilan nautojen keskimääräinen lukumäärä on laskettava uudelleen. 10 Kotieläintukien tuotantotapaan liittyvät seuraamukset Tukilain 10 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen tuotantotavan noudattamatta jättämisestä aiheutuvasta tuen epäämisestä on säädetty tukilain 20 :ssä. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996) taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. 4 luku Erinäiset säännökset 11 Menettelysäännökset Jos pinta-alana tai eläinmäärinä määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin prosentteina määritetty erotus, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta. Kasvintuotannon tuissa pinta-alavirheistä johtuvat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Kotieläintalouden tuissa eläinmäärän erotuksesta johtuvat seuraamukset lasketaan ennen muita seuraamuksia. 12 EU-tukien valvonnan vaikutus Valvottaessa Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia tukia kansallisten tukien valvonnan yhteydessä on valvonnan toteuttamisessa ja siitä tuenhakijalle ilmoittamisessa noudatettava, mitä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004 valvonnan yleisistä periaatteista säädetään. 13 Kirjanpidon säilyttäminen Tuen hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat kolme vuotta.

5 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki

6 2128 N:o 320 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta 28 päivänä toukokuuta 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (438/2004) 1, 5 :n 2 ja 3 momentti, 6 :n 1 momentti, 12, 13 :n 1 momentin 3 ja 4 kohta ja sekä lisätään asetuksen 13 :n 1 momenttiin uusi 5 kohta sekä uusi 16 a ja 20 a seuraavasti: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus, sovellettaessa noudatettavaa peltokasvien tukijärjestelmän ja siihen liittyvän kesannoinnin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jäljempänä yhdennetty järjestelmä. Yhdennetystä järjestelmästä säädetään yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus. Yhdennetystä järjestelmästä säädetään lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallintoja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004, jäljempänä soveltamisasetus. 2 luku Tuen hakeminen ja lohkojen merkitseminen 5 Lohkojen merkitseminen Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, reunaoja, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava. Yhdellä peruslohkolla voi olla vain yhdenlaista tilatukiominaisuutta. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttö-

7 N:o lajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Peruslohkot on merkittävä hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnuksin tai U-lohkoina. Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen, ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Kunkin peruslohkon kasvulohkot on merkittävä aakkosin A:sta alkaen. 6 Peruslohkon rajan määrittäminen Peruslohkon raja on viljelykäytössä olevan pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, tilatukiominaisuus, kunnan raja tai muu vastaava raja. 12 Hallinnon hyväksymät pinta-alat Soveltamisasetuksen 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnon hyväksymiä pintaaloja ovat hallinnon suorittamassa toisen vaiheen valvonnassa takymetrillä, GPS-laitteella tai vastaavalla mittaustarkkuudella mitatut pinta-alat. Jos 1 momentissa tarkoitettuja mittaustuloksia ei ole käytettävissä, hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat viimeiset digitoidut pinta-alat, joista on toimitettu tieto tuottajalle ennen tukihakemuksen jättämistä. Edellä 2 momentissa tarkoitettuun hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat peruslohkon ulkoreunan rajaviivan digitointivirheet. Edellytyksenä on kuitenkin se, että tuen hakija on jakanut tarvittaessa kasvulohkot mittaustarkkuuden rajoissa oikein ja että muuta alaa kuin peltoa tai alaa, joka ei ole tuenhakijan hallinnassa on enintään 20 % peruslohkon mitatusta pinta-alasta. 13 Karttaliite 3) tukea haetaan uudelle tai sellaiselle viljellylle peruslohkolle, jota ei ole aiemmin digitoitu; 4) talouskeskuksen sijainti on muuttunut; taikka 5) jos tuottaja ilmoittaa hallinnon hyväksymää pinta-alaa suuremman pinta-alan peruslohkolle. 15 Myöhästyneenä toimitettu hakemus Myöhästyneenä toimitetun tukihakemuksen tai tukihakemuksen liitteen perusteella maksettavasta peltokasvituesta ja siihen liittyvästä kesannointikorvauksesta tehdään vähennykset sen mukaan kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 21 artiklassa. 16 Koko tukihakemuksen tai lohkon peruuttaminen tukihakemuksesta Koko tukihakemus tai lohko tai lohkon osa voidaan peruuttaa tukihakemuksesta siten kuin soveltamisasetuksen 22 artiklassa säädetään. Peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle ennen soveltamisasetuksen 22 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja valvontayhteydenottoja. 16a Tukihakemuksen korjaaminen Tukihakemus voidaan korjata sen jättämisen jälkeen, jos hakemuksessa havaitaan soveltamisasetuksen 19 artiklassa määritelty ilmeinen virhe. 1 momentissa tarkoitettu ilmeinen virhe on korjattavissa tarkastuksessa silloin, kun virhe on havaittavissa hakemuksen, hakemukseen liitettävien asiakirjojen ja hakemuksen tueksi esitettyjen tietojen perusteella.

8 2130 N:o luku Hallintaoikeuden siirrot 17 Viljelylohkojen muutosmahdollisuudet hakuajan jälkeen Tukihakemukseen voidaan lisätä yksittäisiä perus- ja kasvulohkoja, joita ei ole vielä ilmoitettu tukihakemuksessa, ja tehdä käyttöä tai tukijärjestelmää koskevia muutoksia siten, kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 15 artiklassa. Lisäysmahdollisuus koskee myös sellaisia yksittäisiä perus- ja kasvulohkoja, joita ei ole kyseisenä vuonna ilmoitettu kenenkään tukihakemuksella. Peltokasvituen maksaminen 1 momentissa määritellyltä yksittäiseltä lohkolta edellyttää, että viljelijä toimittaa 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle riittävän selvityksen lohkon hallinnasta, kylvöalailmoituksen ja peruslohkojen muutoslomakkeen viimeistään soveltamisasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa sellaisena, kuin se on komission asetuksessa (EY) N:o 239/2005, määrättyyn päivään mennessä. Riittävänä selvityksenä lohkon hallinnasta hallinnan muutostilanteissa pidetään kauppakirjaa, vuokra- tai muuta hallinnansiirtosopimusta. Jos Euroopan yhteisöjen komissio myöntää erityisestä syystä poikkeuksen viimeiseen kylvöpäivään, 2 momentissa tarkoitetut lomakkeet on toimitettava viimeistään komission poikkeusasetuksessa vahvistamana viimeisenä kylvöpäivänä alueilla, joita poikkeus koskee. 18 Koko tilan hallinnan siirto Soveltamisasetuksen 74 artiklassa tarkoitetussa tukihakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen peltokasvituen maksatusta tapahtuvassa koko tilan hallinnan siirrossa tuki maksetaan tilanpidon jatkajalle. Hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään elokuun 31 päivänä. Edellä 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle on toimitettava asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 156 viimeistään 11 päivänä syyskuuta. 4 luku Erinäiset säännökset 20a Valvonnan suorittamisen estäminen Tukihakemus hylätään, jos valvonta estyy soveltamisasetuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Edellä 1 momentin määräystä voidaan soveltaa myös muuhun kuin paikan päällä tapahtuvaan fyysiseen tarkastuksen estämiseen. Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki

9 2131 N:o 321 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristötuen erityistuista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (647/2000) 12 :n 4 momenttia, 15 :n 3 momenttia, 16 :n 1 momenttia, 17 :n 2 ja 3 momenttia, 22 :n 4 momenttia, sellaisina kuin niistä ovat 17 :n 2 momentti asetuksessa 399/2004, 22 :n 4 momentti asetuksessa 845/2004, sekä lisätään asetuksen 9 :ään uusi 9 momentti, asetukseen siitä asetuksella 247/2004 kumotun 16 :n 3 momentin tilalle uusi 3 momentti, asetukseen uusi 18 a ja 28 a seuraavasti: 9 Erityistuen vuosittaisen maksatuksen hakeminen ja maksaminen /61 Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, hänen on toimitettava vuosittain TE-keskukseen ilmoitus, josta ilmenevät tukivuoden eläinmäärätiedot muiden kuin nautaeläinten osalta. Eläinmäärät ilmoitetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinmäärien mukaisesti. Jos erityistukea haetaan ainoastaan nautojen perusteella, lomaketta ei tarvitse toimittaa. Nautojen määrä lasketaan Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämän nautarekisterin tietojen perusteella. Eläinyksikkömäärä on nautojen osalta sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina syyskuun 2 päivän ja syyskuun 1 päivän välisten päivien, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Muiden kuin nautojen osalta eläinyksikkömäärä on sopimuksen hakuvuonna ilmoituspäivien kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella keskiarvoon voidaan jättää ottamatta huomioon tiettyjen kotieläintuotantomuotojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta taikka ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikaisen tuotantotauon aikainen lukuarvo. Viljelijä voi ilmoittaa tuotantotauot edellä mainitulla maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella TE-keskukseen. 12 Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta Pellolle perustettavan suojavyöhykkeen, joka sijaitsee puron, muun vesistön tai valtaojan varrella, on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisälly-

10 2132 N:o 321 tettävä pellon ulkopuolinen ranta-alue voi olla enintään noin 20 metriä leveä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Hoitotoimenpiteinä voivat olla esimerkiksi niitto tai puuston taikka pensaikon harvennus tai raivaus. Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta 15 Viljelijää koskevat edellytykset Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä edellyttäen, että viljelijä liittyy luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettuun luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään peltoviljelyn osalta tai edelleen kuuluu kyseiseen valvontajärjestelmään. Kun viljelijä on toimittanut tässä tarkoitettua sopimusta koskevan hakemuksen TE-keskukseen, hänen on samanaikaisesti jätettävä TE-keskukseen erillinen hakemus Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella edellä mainittuun valvontajärjestelmään liittymisestä, ellei hän ennestään kuulu kyseiseen järjestelmään. Viljelijän tulee kuulua valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. 16 Viljelmää koskevat edellytykset Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä maatilan peltoalan pääosasta silloin kun sopimuksen ulkopuolelle jätettävät peltoalueet ovat vähäisiä eikä niillä laadun tai sijainnin vuoksi ole tarkoituksenmukaista harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa. Tällaisina peltoalueina voidaan pitää muun muassa talouskeskuksesta kaukana sijaitsevia suopeltoja tai muutoin huonosti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia peltoja. Jos maatilalla valitaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 17 :ssä säädetty ympäristötuen maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpide tai tehdään sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta tai pohjavesialueiden viljelystä, kyseisten sopimusten kohteena olevat lohkot on jätettävä luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuksen ulkopuolelle. 17 Viljelyedellytykset Tilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskevassa sopimuksessa sitouduttu siirtämään pellot luonnonmukaiseen tuotantoon, on neljäntenä ja viidentenä sopimusvuotena oltava viljelyksessä viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan lukien yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin hyväksyä neljännen ja viidennen sopimusvuoden vuosittaiseksi määräksi keskimäärin 30 prosenttia, jos se maatilan yksittäisten lohkojen pintaalojen ja viljelykierron tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltavissa. Tilalla, jolla pellot ovat jo luonnonmukaisessa tuotannossa, on oltava viljelykierrossa viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmia, vihanneksia mukaan luettuna yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. Sopimuslohkolla, jonka osalta maksetaan erityistukea, viljeltävä nurmi ei saa olla neljää satovuotta vanhempi lukuun ottamatta laidun-, sinimailas- ja vuohenhernealoja, joiden osalta voidaan hyväksyä vanhempikin nurmi, jos nurmen kasvukunto on edelleen hyvä. Vaatimus nurmen uusimisesta ei koske pientareita, suojakaistoja eikä säännösten sallimia viljelyteknisiä päisteitä. Koko sopimusala voi olla nurmea vain tilalla, jolla sato käytetään

11 N:o pääosin oman karjan rehuksi. Peltokasvien viljelykierrossa saa olla enintään 50 prosenttia samaa viljalajia, perunaa tai saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja kuten esimerkiksi rypsiä ja rapsia. 18a Sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta Viljelijän on täytettävä 15 :n 1 ja 2 momentissa säädetyt luonnonmukaista tuotantoa koskevat edellytykset. Viljelijän on kuuluttava luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (346/2000) mukaiseen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään sekä peltoviljelyn että vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta tai hänen on liityttävä kyseiseen valvontajärjestelmään. Ellei viljelijä kuulu valvontajärjestelmään tai hän ei kuulu siihen vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta, hänen on toimitettava TE-keskukseen erillinen hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä tai kyseisen tuotantosuunnan liittämisestä valvontajärjestelmään. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään sen eläintuotantosuunnan osalta, jolta hän hakee tukea. Tuotantosuunta voi vaihtua sopimuskaudella. Hakemus tehdään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella. Hakemus on jätettävä luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusta koskevan hakemuslomakkeen kanssa samanaikaisesti TE-keskukseen. Viljelijän hyväksyminen valvontajärjestelmään sekä TE-keskuksen toimeenpanema edellä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen alkutarkastus on oltava tehtynä ensimmäisenä sopimusvuonna 15 päivään syyskuuta mennessä. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa on lisäksi otettava huomioon mitä :ssä säädetään luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvistä edellytyksistä ja rajoituksista. Se, mitä 16 :n 2 momentissa säädetään nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitilojen laidunlohkojen siirtämisestä ei kuitenkaan koske luonnonmukaista kotieläintuotantoa. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa sovelletaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (646/2000) 1 :n 2 momentissa säädettyjä eläimiä koskevia yksikkökertoimia. Nautaeläinten osalta on otettava huomioon eläinten ikään perustuvat yksikkökertoimet. Jos viljelijällä on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, sopimus tulee purkaa ennen luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevan sopimuksen tekemistä. Sopimuksen purkaminen ei aiheuta takaisinperintöjä. Jos tilan keskimääräinen luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten eläinyksikkömäärä jää alle yhden eläinyksikön tai jos viljelijä lopettaa kotieläintuotannon luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavien eläinten osalta, sopimusta luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta on muutettava TE-keskuksen päätöksellä siten, että sopimus muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston (644/2000) 25 :ssä tarkoitetuksi sopimukseksi. Muuttamista koskevassa päätöksessä sopimuskausi säilyy aiemman sopimuksen mukaisena. Sopimuksen muuttamisen johdosta erityistukea maksetaan vain kasvintuotannon osalta sopimuksen jäljellä olevana aikana. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon perusteella maksetut tuet on perittävä takaisin. Tukea ei peritä takaisin, jos luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta luopuminen johtuu luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 43 :n 2 momentissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä. Ennen sopimuksen muuttamista viljelijää on kuultava. 22 Sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä Sopimusaluetta ei saa metsittää, lannoittaa eikä käsitellä torjunta-aineilla. TE-keskus voi

12 2134 N:o 321 tapauskohtaisesti sallia lannoituksen luonnonvaraisten lintujen levähdys- ja ruokailualueilla. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Toteutuksessa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Lintujen levähdys- ja ruokailualueilla voidaan kuitenkin viljellä tavanomaisia viljelykasveja. 28a Sopimus kalkkisuodinojituksesta vuonna 2005 Vuodesta 2005 alkaen viljelijän kanssa ei voi tehdä 28 :ssä tarkoitettua sopimusta kalkkisuodinojituksesta. Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Suvi Ruuska

13 2135 N:o 322 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003, nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä joulukuuta 2000 kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1136/2000). 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola

14 2136 N:o 323 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 25 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (268/2005) tarkoitetun tuen hakuaikaa ja tuen hakemista. 2 Tuen hakeminen Tässä asetuksessa tarkoitettu tukihakemus toimitetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2005 työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle tai sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella hakijan paliskunta sijaitsee. Tukea on haettava ruokakunnittain tehdyllä kirjallisella hakemuksella (Lnro 227). 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä toukokuuta Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sauli Jokela

15 2137 Liite Saamenkielinen käännös Nr 323 Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahus boazodoallojagi 2005/2006 mávssihahtti ealliguovdasaš lassidoarjaga ohcanáiggis ja ohcamis Addojuvvon Helssegis miessemánu 19. beaivve 2005 Eanan- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa mielde ásahuvvo eanan- ja šaddogárdedoalu váldegottálaš doarjagiin juovlamánu 28. beaivve 2001 addojuvvon lága (1559/2001) 25 :a 3 momeantta vuođul: 1 Heivehansuorgi Dát ásahus guoská boazodoallojagi 2005/2006 mávssihahtti ealliguovdasaš lassidoarjagis addojuvvon stáhtaráđi ásahusas (268/2005) oaivvilduvvon doarjaga ohcanáiggi ja ohcamuša. 2 Doarjaga ohcan Dán ásahusas oaivvilduvvon doarjjaohcamuš galgá doaimmahuvvot maŋimusat geassemánu 30. beaivve 2005 bargofápmo- ja ealáhusguovddáža dálonguovloossodahkii dahje dan gieldda dálonguovloealáhuseiseváldái, man doaibmaguovllus ohcci bálges lea. Doarjja galgá ohccojuvvot borramušveagaid mielde ráhkaduvvon čálalaš ohcamušain (Snr 227). 3 Fápmuiboahtin Dát ásahus boahtá fápmui miessemánu 25. beaivve Helssegis miessemánu 19. beaivve 2005 Eanan- ja meahccedoalloministtar Juha Korkeaoja Allagohcci Sauli Jokela

16 2138 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 324 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista... 41/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Marko Oresmaa JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN