SISÄLLYS. N:o 436. Valtioneuvoston asetus. vuodelta 2004 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2004 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 436 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Sisäasiainministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2002 kuitupellavan ja -hampun jalostustuen maksatuksesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta peltoalaperusteisten tukien valvonnasta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista N:o 436 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 16 :n 5 momentin, 18 :n 4 momentin, 19 :n 4 momentin ja 20 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvontaa: 1) vuodelta 2004 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (39/2004), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (40/2004), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; 3) vuodelta 2004 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annettu valtioneuvoston asetus (289/2004), jäljempänä lisäosa-asetus; sekä 4) vuodelta 2004 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (37/2004), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: eläinryhmällä emolehmiä, lypsylehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli

2 1282 N:o 436 kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja. 2 luku Kasvintuotannon tuet 3 Kasvintuotannon tukien pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset Kasvintuotannon tukityypeillä tarkoitetaan tässä asetuksessa pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea, nuorten viljelijöiden tukea, ympäristötuen kansallista lisäosaa sekä perunantuotannon kansallista tukea. Kansalliset kasvintuotannon tuet ympäristötuen kansallista lisäosaa lukuunottamatta valvotaan ja seuraamukset määrätään tukimuodoittain tai tukityypeittäin siten kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 18 :ssä säädetään, mutta ei kasvilajiryhmittäin näiden sisällä. Ympäristötuen kansallisen lisäosan valvonnasta säädetään erikseen asetuksen 6 :ssä. Jos ilmoitetun ja todetun tätä pienemmän pinta-alan erotuksen suhde todettuun pintaalaan on: 1) enintään 3 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 2 hehtaaria, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella; 2) yli 3 prosenttia tai yli 2 hehtaaria ja enintään 20 prosenttia, hyväksytystä pintaalasta vähennetään todetun ylityksen verran; 3) yli 20 prosenttia, mutta alle 50 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai 4) 50 prosenttia tai yli, tukea ei makseta lainkaan. Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 7 :n 1 momentin 3 kohdassa ja pohjoisen tukiasetuksen 12 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna rehualana käytetään valvonnassa todettua rehualaa ilman 3 momentissa säädettyjä vähennyksiä. 4 Perunantuotannon kansallinen tuki Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole käyttänyt perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tukikelpoista siementä, perunantuotannon tukea ei makseta siltä alalta, jolle on käytetty tukikelvotonta siementä. Jos viljelijä ei kuulu perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 7 :ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukea ei voida maksaa ennen kuin todetaan, että viljelijä on rekisteröitynyt asianmukaisella tavalla. Korotetussa perunatuessa tarvittavan sopimuksen toteutuminen on valvottava perunan myyntitositteiden tai muun vastaavan selvityksen avulla. Jos valvonnassa todetaan, että tuotanto ei oikeuta korotettuun tukeen, tukea ei makseta siltä alalta, jonka tuotanto ei ole tukeen oikeutettua. Valvonnassa on tarkistettava perunan käyttö tilalla ja myyntitarkoituksiin myyntikuiteista tai muista tositteista. Jos valvonnassa todetaan, että perunaa viljellään omaan kulutukseen tai rehuksi, tukea ei tältä osin makseta. 5 Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan valvonta Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan edellytykset on määritelty vuoden 2004 maaja puutarhatalouden kansallisten tukien hal-

3 N:o linnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (177/2004) :ssä ja tämän noudattamatta jättämisestä aiheutuvat tuen alennukset ja epäämiset tukilain 16 :ssä ja 19 :ssä. 6 Ympäristötuen kansallisen lisäosan valvonta Ympäristötuen kansallinen lisäosa maksetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden valvonnassa todetulle kasville ja hyväksytylle pinta-alalle, siten kuin siitä on säädetty lisäosa-asetuksen 4 :n 2 momentissa, kuitenkin enintään viljelijän vuonna 2004 tukihakemuksessa ilmoittamalle kyseisen kasvin lisäosakelpoiselle pinta-alalle. Lisäosaa maksetaan lisäosa-asetuksen 6 :ssä määritellyille kasveille enintään viljelijän ilmoittaman kasvin tuen suuruisena. Poiketen siitä, mitä edellä on säädetty ympäristötuen kansallisen lisäosan määräytymisestä mannermaalla, Ahvenanmaalla ympäristötuen kansalliseen lisäosaan tehdään mahdollisten ympäristötuen valvonnan seuraamusten suuruinen vähennys. 7 Pohjoisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu pohjoisen tukiasetuksen 9 :ssä mainittuja viljelyalaan perustuvien tukien ympäristöehtoja, alennetaan lohkolle maksettavia pohjoisia tukia 20 prosentilla. 3 luku Kotieläintalouden tuet 8 Seuraamukset kotieläintalouden tuissa Jos todetaan, että tilalla laskentapäivänä tai muuna tuen määräytymisajanjaksona jonkin eläinryhmän ilmoitetun ja valvonnassa kirjanpidosta tai muutoin todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on: 1) enintään 5 prosenttia tai enintään kaksi eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään todettua eläinmäärää; 2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia tai jos erotus on joko kolme tai neljä eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus; 3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus kaksinkertaisena; tai 4) yli 40 prosenttia, merkitään tuen määräytymisperusteena käytettävä eläinmäärä nollaksi. Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän osalta ei ole pidetty kirjanpitoa lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei kyseisen eläinryhmän osalta makseta tukivuonna. Jos nautaeläinluettelon sekä eläimiä koskevien tositteiden tarkastuksessa todetaan, että tilan nautojen tukikelpoisuuspäivien lukumäärä muuttuu yli neljä päivää, tilan nautojen keskimääräinen lukumäärä on laskettava uudelleen. 9 Kotieläintukien tuotantotapaan liittyvät seuraamukset Tukilain 10 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen tuotantotavan noudattamatta jättämisestä aiheutuvasta tuen epäämisestä on säädetty tukilain 20 :ssä. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996) taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä.

4 1284 N:o luku Erinäiset säännökset 10 Menettelysäännökset Jos pinta-alana tai eläinmäärinä määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin prosentteina määritetty erotus, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta. Kasvintuotannon tuissa pinta-alavirheistä johtuvat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Kotieläintalouden tuissa eläinmäärän erotuksesta johtuvat seuraamukset lasketaan ennen muita seuraamuksia. 11 EU-tukien valvonnan vaikutus Valvottaessa Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia tukia kansallisten tukien valvonnan yhteydessä on valvonnan toteuttamisessa ja siitä tuenhakijalle ilmoittamisessa noudatettava, mitä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001 valvonnan yleisistä periaatteista säädetään. 12 Kirjanpidon säilyttäminen Tuen hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat kolme vuotta. 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva

5 1285 N:o 437 Sisäasiainministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248/1970) 7 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 969/2001: 1 Pysäköintivirhemaksut ovat seuraavissa kunnissa ja kaupungeissa: Kunta/kaupunki Euroa Espoo 40 Forssa 15 Hamina 10 Hankasalmi 30 Hanko 15 Helsinki 40 Hyvinkää 25 Hämeenlinna 30 Iisalmi 25 Imatra 30 Joensuu 35 Joutsa 30 Jyväskylä 35 Jyväskylän maalaiskunta 30 Jämsä 30 Jämsänkoski 30 Järvenpää 40 Kaarina 15 Kajaani 25 Kannonkoski 25 Karstula 25 Kaskinen 20 Kauniainen 25 Kemi 20 Kerava 35 Keuruu 30 Kiikoinen 20 Kinnula 25 Kirkkonummi 25 Kivijärvi 25 Kokkola 25 Konnevesi 30 Korpilahti 30 Kotka 30 Kouvola 25 Kristiinankaupunki 20 Kuhmoinen 30 Kuopio 35 Kuusamo 25 Kuusankoski 25 Kyyjärvi 25 Lahti 40 Lappeenranta 30 Laukaa 30 Lavia 20 Leivonmäki 30 Lohja 30 Luhanka 30 Mikkeli 30 Multia 30 Muurame 30 Mänttä 20 Naantali 20 Nokia 25

6 1286 N:o 437 Närpiö 20 Oulu 40 Petäjävesi 30 Pietarsaari 20 Pihtipudas 30 Piikkiö 10 Pirkkala 15 Pori 35 Porvoo 30 Punkalaidun 20 Pylkönmäki 25 Raahe 25 Raisio 20 Rauma 30 Riihimäki 25 Rovaniemi 40 Saarijärvi 25 Salo 25 Savonlinna 30 Seinäjoki 25 Siilinjärvi 30 Sipoo 25 Siuntio 25 Sumiainen 30 Suodenniemi 20 Suolahti 30 Tammisaari 15 Tampere 40 Toivakka 30 Turku 40 Tuusula 20 Uurainen 30 Vaasa 30 Valkeakoski 25 Vammala 20 Vantaa 40 Varkaus 20 Viitasaari 30 Ylöjärvi 15 Äetsä 20 Äänekoski 30 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tällä asetuksella kumotaan pysäköintivirhemaksusta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettu sisäasiainministeriön asetus (1086/2001), pysäköintivirhemaksun korottamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2002 annettu sisäasiainministeriön asetus (553/2002), pysäköintivirhemaksun korottamisesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annettu sisäasiainministeriön asetus (1268/2002), pysäköintivirhemaksun korottamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annettu sisäasiainministeriön asetus (657/2003) ja pysäköintivirhemaksun korottamisesta 3 päivänä joulukuuta 2003 annettu sisäasiainministeriön asetus (1220/2003). Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Ylitarkastaja Riitta Aulanko

7 1287 N:o 438 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 273/2003: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus, sovellettaessa noudatettavaa peltokasvien tukijärjestelmän ja siihen liittyvän kesannoinnin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jäljempänä yhdennetty järjestelmä. Yhdennetystä järjestelmästä säädetään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92, jäljempänä hallintoasetus. Yhdennetystä järjestelmästä säädetään lisäksi tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001, jäljempänä soveltamisasetus. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tukihakemuksella kyseisen tukihakuvuoden maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomakkeita siten kuin ne on määritelty peltokasvien tuen hakemisesta ja eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa; 2) kylvöalailmoituksella ilmoitusta viljelyalatietojen muutoksista kyseisen vuoden maaja metsätalousministeriön lomakkeella numero 117; 3) peruslohkojen muutoslomakkeella maaja metsätalousministeriön kyseisen tukihakuvuoden peruslohkojen muutoslomaketta numero 102C; 4) koko tilan hallinnan siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan

8 1288 N:o 438 ostoa, myyntiä, vuokrausta tai yhtiömuodon muutosta sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan. 2 luku Tuen hakeminen ja lohkojen merkitseminen 3 Peltokasvituen hakeminen Hakemus peltokasvien ja säilörehunurmen pinta-alatuen, jäljempänä peltokasvituki, sekä näihin liittyvän kesannointikorvauksen saamiseksi (tukihakemus) on toimitettava 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle siten kuin siitä peltokasvien tuen hakemisesta ja eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään. 4 Pienin tuettava kasvulohko Pienin kasvulohko, jolle voidaan hakea ja maksaa peltokasvitukea tai joka voidaan hyväksyä rehualaksi, on 0,05 hehtaaria. 5 Lohkojen merkitseminen Hakijan on merkittävä tukihakemukseen kaikki uudet, muuttuneet ja muuttumattomina maatalouskäytössä säilyneet perus- ja kasvulohkot numeroin ja kirjaintunnistein. Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, reunaoja, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Peruslohkot on merkittävä hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnuksin tai U-lohkoina. Hallintoasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen, ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Kunkin peruslohkon kasvulohkot on merkittävä aakkosin A:sta alkaen. 6 Peruslohkon rajan määrittäminen Peruslohkon raja on viljelykäytössä olevan pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava raja. Jos peruslohkoa rajaa reunaoja, peruslohkon rajasta säädetään tämän asetuksen 7 ja 8 :ssä. 7 Enintään kolme metriä leveän reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, on horisontaalisten ympäristöehtojen tai maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mi-

9 N:o tataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. 8 Yli kolme metriä leveän reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Yli kolme metriä leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli kolme metriä leveän reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Reunaojan niskasta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun viljelemättömän pientareen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, on maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja viljelemättömiä alueita leveämmistä alueista on muodostettava oma kasvulohko. 9 Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kolmea metriä. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä /69 10 Puisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen Peruslohkoon kuuluvassa ojassa, ojan osassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puuston viljellyn puoleisessa reunassa. Muualla kuin oja-alueella kaikki puut ja pensaikot on erotettava peruslohkon alasta. 11 Pinta-alojen ilmoitustarkkuus Perus- ja kasvulohkojen viljellyt ja viljelemättömät pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella. 12 Hallinnon hyväksymät pinta-alat Soveltamisasetuksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnon hyväksymiä pintaaloja ovat hallinnon suorittamassa toisen vaiheen valvonnassa takymetrillä, GPS-laitteella tai vastaavalla mittaustarkkuudella mitatut pinta-alat. Jos 1 momentissa tarkoitettuja mittaustuloksia ei ole käytettävissä, hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat viimeiset digitoidut pinta-alat, joista on toimitettu tieto tuottajalle ennen tukihakemuksen jättämistä. Edellä 2 momentissa tarkoitettuun hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat peruslohkon rajaviivan digitointivirheet. Hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat myös peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevat pysyvästi viljelemättömät alat silloin kun tuen hakija on vähentänyt peruslohkon alasta pysyvästi viljelemätöntä alaa, vaikka pysyvästi viljelemätön ala todettaisiin valvonnassa suuremmaksi. Edellytyksenä peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevien pysyvästi viljelemättömien alojen hyväksymiselle on kuitenkin se, että tuen hakija on jakanut tarvit-

10 1290 N:o 438 taessa kasvulohkot mittaustarkkuuden rajoissa oikein ja että valvonnassa mitattu pysyvästi viljelemätön ala ei johtaisi soveltamisasetuksen artiklojen mukaisesti sellaisina, kuin ne on muutettu komission asetuksella (EY) N:o 118/2004, sekä 35 artiklan mukaisesti koko lohkon hylkäämiseen pinta-alaeron takia. 13 Karttaliite Tukihakemukseen on liitettävä kartta, jos: 1) tuottaja haluaa muutosta sellaisen peruslohkon digitointiin, joka on tullut tuottajan omistukseen tai hallintaan edellisen vuoden jälkeen; 2) peruslohkon rajoissa on tapahtunut muutos verrattuna edelliseen tuottajalle toimitettuun digitoituun peruslohkokarttaan; 3) tukea haetaan uudelle tai sellaiselle viljellylle peruslohkolle, jota ei ole aiemmin digitoitu; taikka 4) talouskeskuksen sijainti on muuttunut. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa kartassa tulee näkyä kysymyksessä oleva peruslohko ja kaikki sen rajat. Tukihakemuksen karttaliitteeksi hyväksytään jäljennös tulostetuista digitoiduista peruslohkokartoista mittakaavassa 1: Jollei tällaista jäljennöstä ole, hyväksytään jäljennös ortokartoista, joiden päällä on rajaelementti, mittakaavassa 1:5 000 ja jäljennös peruskartoista, joihin on merkitty kiinteistörajat, mittakaavassa 1: Tukihakemusten toimittaminen Tukihakemus ja selvitykset liitteineen on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Postitse toimitettu tukihakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. 15 Myöhästyneenä toimitettu hakemus Myöhästyneenä toimitetun tukihakemuksen tai tukihakemuksen liitteen perusteella maksettavasta peltokasvituesta ja siihen liittyvästä kesannointikorvauksesta tehdään vähennykset sen mukaan kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 13 artiklassa. 16 Koko tukihakemuksen tai lohkon peruuttaminen tukihakemuksesta Koko tukihakemus tai lohko tai lohkon osa voidaan peruuttaa tukihakemuksesta siten kuin soveltamisasetuksen 14 artiklassa säädetään. Peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle ennen soveltamisasetuksen 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja valvontayhteydenottoja 3 luku Hallintaoikeuden siirrot 17 Kasvulohkojen muutosmahdollisuudet hakuajan jälkeen Tukihakemukseen voidaan lisätä yksittäisiä kasvulohkoja, joita ei ole vielä ilmoitettu tukihakemuksessa, ja tehdä käyttöä tai tukijärjestelmää koskevia muutoksia siten, kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 8 artiklassa. Peltokasvituki voidaan maksaa muulle kuin hakijalle yksittäiseltä kasvulohkolta, jos 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle toimitetaan asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 117 (kylvöalailmoitus) sekä peruslohkojen muutoslomake numero 102C vii-

11 N:o meistään 15 päivänä kesäkuuta. Jos Euroopan yhteisöjen komissio myöntää erityisestä syystä poikkeuksen viimeiseen kylvöpäivään, lomakkeet on toimitettava viimeistään komission poikkeusasetuksessa vahvistamana viimeisenä kylvöpäivänä alueilla, joita poikkeus koskee. Maatila ja hakija määritellään muutosmahdollisuutta sovellettaessa hallintoasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 18 Koko tilan hallinnan siirto Soveltamisasetuksen 50 artiklassa tarkoitetussa tukihakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen peltokasvituen maksatusta tapahtuvassa koko tilan hallinnan siirrossa tuki maksetaan tilanpidon jatkajalle. Hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään elokuun 31 päivänä. Edellä 14 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle on toimitettava asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 156 viimeistään 11 päivänä syyskuuta. 4 luku Erinäiset säännökset 19 Valvonnan mittaustarkkuus Peltokasvituen ja kesannointikorvauksen valvonnassa ja väärinkäytöstä aiheutuvia seuraamuksia määrättäessä sovelletaan komission ohjeistusta ja kansallisissa maanmittaustoimissa käytettävää mittaustarkkuutta. 20 Peltokasvituen valvonta Peltokasvituki ja kesannointikorvaus valvotaan siten kuin niistä peltoalaperusteisten tukien valvonnasta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään. 21 Peltokasvituen vähimmäismäärä Peltokasvitukea ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän. 22 Asiakirjojen säilyttäminen Tuottajan on säilytettävä peltokasvituen hakemiseen liittyvät asiakirjat vähintään hakuvuoden ja sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan. 23 Muutoksenhaku Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen peltokasvitukea ja siihen liittyvää kesannointikorvausta koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 :ssä säädetään. 5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä helmikuuta 2000 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 25 Siirtymäsäännökset Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus tällä asetuksella kumottavaan peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta

12 1292 N:o 438 annettuun maa- ja metsätalousministeriön päätökseen katsotaan merkitsevän viittausta tähän asetukseen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Arja-Leena Kirvesniemi

13 1293 N:o 439 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2002 kuitupellavan ja -hampun jalostustuen maksatuksesta Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2002 kuitupellavan ja -hampun jalostustuen maksatuksesta... 41/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mikko Jortikka

14 1294 N:o 440 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta peltoalaperusteisten tukien valvonnasta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa peltoalaperusteisten tukien valvonnasta... 37/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Tommi Kämpe

15 1295 N:o 441 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista... 42/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Tommi Kämpe

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN