KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä Copyright Telle Tuominen, Turku AMK
LÄHTÖKOHDAT Kyselyllä kerätään tietoa ihmisestä Perusjoukko eli otos on yleensä suuri (satoja, jopa tuhansia vastaajia), jotta tuloksia voidaan yleistää koskemaan perusjoukkoa Peruskysymyksiä ovat tyypillisesti kvantitatiiviset eli määrälliset kysymykset (kuinka monta? kuinka usein? kuinka voimakkaasti?) Menetelmänä kysely lähtee tutkimuskysymyksistä eli on tiedettävä, mihin kyselyllä haetaan vastauksia
LÄHTÖKOHDAT Aihealueeseen liittyvien käsitteiden ja teoriatietoperustan tuntemus auttaa jäsentämään tietotarpeita ja tekemään onnistuneita kysymyksiä. Kaikki kysymykset esitetään kaikille tutkittaville samassa muodossa (standardoitu)
KYSELYN TOTEUTUSTAVAT Postikysely Verkkokysely Kontrolloitu kysely: tutkija selostaa kyselyä kohderyhmälle ennen kyselyn täyttämistä tai kysely lähetetään esimerkiksi postissa/sähköisesti kohderyhmälle, mutta tutkija noutaa vastaukset.
KYSYMYSTYYPIT Kysyttävän tiedon mukaisesti kysymykset voidaan jaotella esim. seuraavasti (ks. tarkemmin seuraavissa dioissa): tosiasioita koskevat kysymykset vastaajan tietämystä koskevat kysymykset mielipiteitä, asenteita, käyttäytymistä, uskomuksia ja aikeita koskevat kysymykset.
TOSIASIOITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Tosiasia voi olla esim. sukupuoli, ikä, asumismuoto, yrityksen liikevaihto jne. (usein ns. taustakysymyksiä) Kannattaa kysyä vain sellaisia tosiasioita, jotka varmasti ovat vastaajan tiedossa ja muistettavissa. Jos vastaajan tiedot ovat hatarat tai tosiasiat vaikeasti muistettavissa, niin kysymyksen avulla saatava tieto on epäluotettavaa.
TIETÄMYSTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Jos esim. halutaan tutkia vastaajien tietämyksen ja käyttäytymisen välistä yhteyttä tai koulutuksen vaikutusta tietämykseen, niin tarvitaan vastaajan tietämyksen mittaamista. Tietämystä voidaan mitata tarjoamalla kysymyksiin valmiita vastausvaihtoehtoja tai pyytämällä järjestämään tai yhdistämään annettuja vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa voidaan käyttää avoimiakin kysymyksiä.
MIELIPITEITÄ, ASENTEITA, KÄYTTÄYTYMISTÄ JA AIKEITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Paljon käytetty kysymystyyppi Mielipiteitä, asenteita, käyttäytymistä, uskomuksia, aikeita jne. koskevat kysymykset ovat alttiita luotettavuus- ja pätevyysongelmille. Vastaajan tulkinta omasta mielipiteestään voi vaihdella mielentilan, ympäristön ja ajankohdan mukaan. Vastausta valitessaan vastaaja saattaa ajatella myös vastauksen sosiaalista hyväksyttävyyttä tai kyselyn tekijän odotuksia. Pyri luomaan otollinen vastustilanne.
ESIMERKKI MIELIPIDETTÄ KOSKEVASTA VAIHTOEHTOKYSYMYKSESTÄ - mitä korjaisit? Did the destination meet your expectations regarding the health and wellness related programs during your stay? Yes No Comments
MIELIPITEIDEN, ASENTEIDEN, KÄYTTÄYTYMISEN JA AIKEIDEN MITTAAMINEN VALMIIT VAIHTOEHDOT TARJOAVA ASTEIKKO: Esimerkkejä hyvyyttä mittaavista asteikoista Erinomainen, hyvä, kohtalainen, heikko. Erittäin hyvä, melko hyvä, ei hyvä muttei huonokaan, melko huono, erittäin huono. Esimerkki useutta mittaavasta asteikosta Joka päivä, vähintään kerran viikossa, vähintään kerran kuukaudessa, harvemmin, ei koskaan Esimerkki numeerisesta asteikosta: kouluarvosanat 4, 5, 6, 7, 8, 9,10 Esimerkki graafisessa asteikossa käytettävästä symbolista:
ESIMERKKI INTERVALLI- ELI VÄLIMATKA-ASTEIKOSTA - mitä korjaisit? Minkä ikäinen olet? _ alle 20 _ 20 25 _ 25 30 _ 40 50 _ 50 60 _ yli 60
ESIMERKKI ASTEIKOSTA - mitä korjaisit? Millaisia matkailu-/hyvinvointipalveluita olette Naantalissa käyttäneet ja ympyröikää kuinka tyytyväisiä olette käytettyihin palveluihin olleet? (4= erittäin tyytyväisiä, 3=Melko tyytyväisiä, 2= melko tyytymättömiä, 1=erittäin tyytymättömiä) liikuntapalvelut 4 3 2 1 ruokapalvelut 4 3 2 1 luontopalvelut 4 3 2 1 seikkailupalvelut 4 3 2 1 hyvinvointipalvelut 4 3 2 1
MIELIPITEIDEN, ASENTEIDEN, KÄYTTÄYTYMISEN JA AIKEIDEN MITTAAMINEN LIKERTIN ASTEIKKO: Likertin asteikkoa käytettäessä esitetään väite ja 3-7-portainen vastausasteikko, josta vastaaja valitsee mielipiteensä väitteestä.
ESIMERKKI LIKERTIN ASTEIKOSTA Arvioikaa aktiivisuuttanne terveellisten ruokailutottumusten noudattamisessa normaalissa arjessanne seuraavien väittämien avulla: 1 = Täysin samaa mieltä, 2 = Osin samaa mieltä, 3 = En osaa sanoa, 4 = Osin eri mieltä, 5 = Täysin eri mieltä Huolehdin arjessa terveellisen ruokavalion ylläpitämisestä Noudatan monipuolista ruokavaliota Olen kiinnostunut oikeanlaisen ravinnon merkityksestä Ruokailutottumukseni ovat säännölliset Ruoan maku ratkaisee ostopäätöksiä tehdessäni Ruokapalvelun hinta vaikuttaa eniten kulutusvalintoihini 1 2 3 4 5
MIELIPITEIDEN, ASENTEIDEN, KÄYTTÄYTYMISEN JA AIKEIDEN MITTAAMINEN SEMANTTINEN DIFFERENTIAALI Yleensä käytetään 7-portaista (portaiden määrä voi olla muunkin suuruinen) asteikkoa, jonka ääripäinä ovat toisilleen vastakkaiset adjektiivit. Käytetään esim. mielikuva/imago/bränditutkimuksissa.
ESIMERKKI SEMANTTISESTA DIFFERENTIAALISTA Arvioikaa mielikuvianne wellness-palveluista sanaparien avulla: valitkaa numero sen perusteella, kumpi sanoista enemmän vastaa käsitystänne (numero kolme on neutraali vaihtoehto) 1 2 3 4 5 kallis _ halpa yliarvostettu _ aliarvostettu terveyttä edistävä _ hetken hemmottelu miellyttävä _ epämiellyttävä kohdistettu _ kaikille sopiva turha _ hyödyllinen trendikäs _ aikansa elänyt
MIELIPITEIDEN, ASENTEIDEN, KÄYTTÄYTYMISEN JA AIKEIDEN MITTAAMINEN JÄRJESTÄMINEN Vastaajaa voidaan pyytää järjestämään annetut vaihtoehdot järjestykseen esim. paremmuuden, houkuttelevuuden, toimivuuden jne. mukaan. Järjestettävien vaihtoehtojen lukumäärä kannattaa pitää niin pienenä, että vastaajat jaksavat miettiä järjestystä. Jos riittää tieto ykkösvaihtoehdosta, niin vastaajia voi järjestämisen sijasta pyytää valitsemaan ykkösvaihtoehto. Järjestämiseen pohjautuvien kysymysten tilastollinen analysointi on hankalampaa kuin muiden kysymystyyppien.
MIELIPITEIDEN, ASENTEIDEN, KÄYTTÄYTYMISEN JA AIKEIDEN MITTAAMINEN AVOIMET KYSYMYKSET Ei anneta valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan vastaaja saa itse muotoilla vastauksensa. Avoin kysymys on paikallaan, jos tutkija ei ennakkoon tiedä tai osaa luokitella mahdollisia vastausvaihtoehtoja. Avoimen kysymyksen avulla voidaan saada yllättäviä mielipiteitä ja ideoita. Avoimia kysymyksiä hyödynnetään usein esitutkimusvaiheessa. Avoimien kysymysten vastausten luokittelu ja analysointi on aikaa vievää. Avoimien kysymysten lukumäärä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä.
ESIMERKKI AVOIMESTA KYSYMYKSESTÄ - mitä korjaisit? Please think of an health and wellbeing destination: What kind of services, staff competences and elements attract / did attract you to come to a destination like this?
ONNISTUNEEN KYSELYN AVAIMET Kyselylomakkeen jokaisen kysymyksen kohdalla pitää miettiä: miten kysymyksellä saatava tieto edesauttaa tutkimuskysymyksiin/työn tavoitteisiin vastaamista saako kysymyksen avulla todella tietää sen, mitä halutaan tietää voisiko saman tiedon saada tehokkaammin tai luotettavammin muunlaisella kysymyksellä kysely on aina testattava
ONNISTUNEEN KYSELYN AVAIMET Lomakkeen kysymysten tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä, ei-johdattelevia ja olennaiseen keskittyviä. Kielen tulee olla hyvää yleiskieltä ilman erityisiä ammattitermejä. Kysymyksissä ei saa kysyä useampaa kuin yhtä asiaa kerralla. Epätarkkoja sanoja tulee välttää (esim. yleensä, usein) Älä pakota vastaamaan: en osaa sanoa, ei mielipidettä, ei kokemusta vaihtoehtoa ei saa unohtaa
ONNISTUNEEN KYSELYN AVAIMET Tulosten käsittelyä - ja myös vastaamista - helpottaa, jos vastausvaihtoehdot ovat valmiiksi strukturoituja (luokiteltuja). Strukturoinnin eräässä muodossa, monivalintakysymyksissä, vastaajille tarjotaan valmiita vastausvaihtoehtoja, kuten kysyttäessä sukupuolta (mies/ nainen). Jos valmiit vastausvaihtoehdot eivät ole selvästi toisiaan poissulkevia, on syytä sanoa, voiko valita vain yhden vain useamman vaihtoehdon. Jos ei ole varmuutta siitä, onko kaikki mahdolliset vastausvaihtoehdot huomioitu, on hyvä lisätä avoin vaihtoehto loppuun (esim. muu syy, mikä? ).
ONNISTUNEEN KYSELYN AVAIMET Jotta vastausprosentti saataisiin mahdollisimman korkeaksi, on vastaamisesta pyrittävä tekemään houkuttelevaa. Tätä edesauttaa: Hyvin suunniteltu lomake, joka ei ole liian pitkä Kysymykset on ryhmitelty aihepiireittäin, yleisemmistä teemoista yksityiskohtaisempiin. Palkinnot, kuten lahjakortin arvonta vastaajien kesken. Tällöin vastaajien on ilmoitettava nimensä, mikä voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa vastaamishalukkuuteen. Jos vastausprosentti uhkaa jäädä liian alhaiseksi, voidaan tehdä uusintakysely.
KYSELYN HYVIÄ PUOLIA mahdollisuus tuottaa tietoa, jota voidaan yleistää tutkittavan ryhmän ulkopuolellekin mahdollisuus (ainakin periaatteessa) tavoittaa suuria ihmismääriä nopea ja suhteellisen halpa menetelmä, varsinkin sähköinen kysely tulosten esittäminen helppoa, jos kysymykset on hyvin muotoiltu ja vastausvaihtoehdot tarkkaan mietitty (erityisesti sähköistä kyselyä käytettäessä) kyselyssä voi kysyä vastaajien halukkuutta myöhempään haastatteluun, jolloin heitä ei tarvitse enää erikseen etsiä tai suostutella.
KYSELYN ONGELMAKOHTIA Vastauskato Ei kohdata ihmisiä kasvokkain -> väärinymmärryksiä vaikea kontrolloida Kysymysten etukäteen muotoilu pakottaa pitäytymään etukäteen suunnitelluissa teemoissa ja usein on vaikea arvioida, tuliko kaikki olennainen kysytyksi Kysymysten ja vastausten taso yleensä melko pinnallinen Ei voida varmistua, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet kyselyyn Hyvän kyselylomakkeen laatiminen vie paljon aikaa
LISÄTIETOA Ks.esim. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopet us/kyselylomake/laatiminen.html#tyy li Jorma Kananen 2011. Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas