Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa



Samankaltaiset tiedostot
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Energiapuun puristuskuivaus

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Heinämäiset rikkakasvit ja peltolude

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Euroopan unionin direktiivi metsänviljelyaineiston

SLN LOG SOPIMUS YHTEISTYÖN VAHVISTAMISESTA METSÄBIOTALOUDEN ALALLA SAVONLINNASSA ETELÄ-SAVOSSA DRAFT

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Etelä-Savon metsäbiotalous

METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke

Kertakäyttöinen pahvilaatikko. Uudelleenkäytettävä laatikko puupohjaisesta biokomposiitista

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Ajankohtaista maaseuturahaston kehittämishankkeista. Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

Savonlinna, Finland. Saimaa Summit 2014 verkottumisristeily - Erikoistunut teknologiateollisuus, Cleantech ja Biotalous 30_7_2014

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Metsäklusterin tutkimus v

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Teema: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Istutussuositus. Kuha

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Metsäpuiden jalostus perustuu olemassa olevan

40VUOTISJUHLARETKEILY

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Transkriptio:

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Karelia AMK:n metsäinsinööriopiskelijoiden siemenja taimituotantokurssi vierailu Punkaharjulla 27.4.2015 Saila Varis

Metsäpuiden kasvullinen lisäys Pistokaslisäys Varttaminen Solukkolisäys Tuotetaan taimia, jotka ovat monistettavan yksilön kopioita parhaista perheistä ja puista ominaisuuksiltaan yhtenäistä aineistoa nopeasti tuotantoon mahdollisuus tuottaa halutunlaista (koriste-, kestävyys- tai kuituominaisuudet) tai tiettyihin oloihin sopeutunutta aineistoa mahdollisuus säädellä perinnöllistä monimuotoisuutta

Menetelmä: somaattinen embryogeneesi (SE) Siemenalkioiden monistus Epäkypsät kävyt kerätään metsänjalostusohjelman risteytyksistä Alkiot preparoidaan siemenaiheesta kasvatusalustalle, joka sisältää tarvittavat kivennäisaineet, vitamiinit, hormonit ja sokeria. Risteytyksestä riippuen 30-85% alkiosta lähtee kasvamaan embryogeenistä eli alkiontuottokykyistä solukkoa Jokaisesta alkiosta lähtee uusi linja, jota kasvatetaan omalla alustallaan Solukkoa uudistetaan siirtämällä tuoreinta kasvustoa uudelle alustalle 12-14 vrk:n välein, solukko säilytetään pimeässä huoneenlämmössä 3 8.9.2015

Menetelmä: somaattinen embryogeneesi (SE) Alkioiden tuotanto Alkioiden kypsytys eli maturaatio alustalla, jolla on abskissihappo (ABA) kasvunsäätelijänä, solukko levitetään alustalle tasaisesti Alkiot kypsyvät solukkolinjasta riippuen 7-9 viikkoa pimeässä ja huoneenlämmössä Parhaat linjat tuottavat yli 500 alkiota/g tuoretta solukkoa 4 8.9.2015

Menetelmä: somaattinen embryogeneesi (SE) Alkioiden idätys ja istutus Alkiot idätetään hormonittomalla alustalla valon määrän kasvaessa itämisen aikana Hyvät juuret ja sirkkalehdet muodostaneet taimet istutetaan n. 5 viikon kuluttua esim. turve - perliittiseokseen Ensimmäisellä viikolla kasvihuoneessa SE taimet vaativat n. 90% ilman suhteellisen kosteuden 5 8.9.2015

Menetelmä: somaattinen embryogeneesi (SE) Kryopreservointi Solukon jatkuva uudistaminen vaatii työvoimaa Solukon vanhetessa sen alkiontuottokyky laskee Kryopreservointi eli nestetyppeen säilöminen - Esikäsittelynä tuoreinta solukkoa kasvatetaan nousevassa sokeripitoisuudessa ja jäädytetään hitaasti automaattisella laitteistolla - Sulatus 2-3 min 37 asteisessa vesihauteessa 6 8.9.2015

Maailmassa tuotetaan kasvullisesti lisättyjä metsänviljelytaimia noin 1 miljardia kpl/vuosi: Esim: - eukalyptus - radiatamänty, loblollymänty - sugi - sitkankuusi - valkokuusi Sitkankuusi, Englanti Westvaco ja Irlanti Corporation Eukalyptus, Brasilia Radiatamänty, Uusi-Seelanti Loblollymänty, USA Monet yhtiöt panostavat puiden kasvullisen lisäyksen tutkimukseen

Kuusen metsänviljelyaineisto Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Hankekausi 1.1.2015-31.12.2016 (2017) Rahoittajina Etelä-Savon maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan Yrityspalvelut oy Yhteensä 536 200 euroa Kolme tutkijaa: Saila Varis, FT, projektipäällikkö Frida Lappalainen, FM Mikko Tikkinen, MMM Hankkeen vastuututkija Tuija Aronen, Laboratoriotiimi, aineistopalvelutiimi Yhteistyötahot: - Mikkelin ammattikorkeakoulu - Elektroniikan 3k-Tehdas - UPM Joroisten taimitarha - SweTree Technologies Ab - Metsänjalostusohjelma

Solukkolisäyksen tulevaisuus tutkimus jatkuu Vaihe 1. Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Vaihe 2. Kuusen metsänviljelyaineisto Menetelmien käyttöönotto kaupalliseen tuotantoon yritys-tutkimuslaitosyhteistyössä Käytännön massatuotantomenetelmien kustannustehokkuuden parantaminen Metsänviljelyaineiston kauppalain vaatimien kirjanpitokäytäntöjen ja muiden työketjujen pilotointi alustavasti testatuilla klooniyhdistelmillä Tuotannon mittakaavan kasvattaminen rekisteröidyillä klooniyhdistelmillä Vaihe 3. Arvopuut Solukkolisättyjen havupuiden pysyvän kysyntätilanteen varmistaminen uusilla, houkuttavilla tuotteilla Lisäarvon hakeminen siirtymävaiheessa tehdyille investoinneille

Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Erikoismuotojen lisäystarha varte- ja pistokasoksia saatavissa kaupalliseen lisäykseen - Yhteyshenkilö: Teijo Nikkanen Erikoismuotojen risteytyksistä syntyneet solukkolinjat istutettu kenttätesteihin 2014 saatavissa kaupalliseen lisäykseen koristeominaisuuksien varmennuttua

Kuusen metsänviljelyaineisto tilannekatsaus Meillä on tutkimuslaboratorio, jossa pystymme tuottamaan, testaamaan ja säilyttämään kuusen solukkolinjoja suomalaisesta jalostusaineistosta. Kryopreservoituna yli 2500 solukkolinjaa metsänjalostusohjelman risteytyksistä Ensimmäiset solukkotaimet on istutettu kentälle 2014. Kuusen kasvullinen lisäys -opaskirja

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti I: Solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan - suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavat tietokanta- ja tunnistejärjestelmät - LED-teknologian hyödyntäminen viljelmien valaisussa - bioreaktorisovellukset viljelmien monistukseen ja alkiotuotantoon suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen korkealaatuinen ja perinnöllisesti monimuotoinen metsänviljelyaineisto teknologiatuki massamonistukselle

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti II: Solukkolinjojen kenttätestausta tehostetaan - yhdistetään solukkolisäys- ja pistokasteknologioita - integroidaan solukkolinjojen testaus metsänjalostuksen kanditestaukseen Linjat nopeammin kenttätesteihin Ei erillistä solukkolinjojen testausohjelmaa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti III: Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa - ruotsalaisten kehittämän liuoskasvatuksen ja automaation testaaminen suomalaisilla linjoilla - tutkimuslaboratorion tuottamien solukkotaimien koekasvatus taimitarhalla Arvio teknologioiden toimivuudesta ja yhteensopivuudesta Toimijoille mahdollisuus suunnitella erikoistumista ja mahdollisia kumppanuuksia solukkotaimien tuotantoketjussa Kuvat SweTree / Scan. J. For. Res. 2014

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa Hankkeessa on tuotettu männyn solukkolinjoja, joiden uuteainepitoisuus tunnetaan. Uuteaineiden (stilbeenit) pitoisuus vaihtelee suuresti linjojen välillä. Tuotetut taimet ovat valmiita istutettavaksi kenttäkokeisiin. Alustavien kokeiden perusteella solukkolinjat kestävät sienen hyökkäystä koemaljoilla eri tavoin; paljon stilbeenejä sisältävät ovat kestävämpiä

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa I) Korkean ja matalan stilbeenipitoisuuden mäntylinjojen juurikääpäkestävyyden testaus - Solukkotaimilla perustettu kenttäkoe juurikäävän saastuttamalle alueelle - 2v. solukkotaimien saastutus 10 sienikannalla kasvihuoneessa - Solukkoviljelmien laboratoriotestaus (sienillä / UV-valolla) - Tulosten vertailu

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa II) Inventoitu juurikäävän saastuttama männyn kenttäkoe, josta löydetty myös kestäviä puita solukkoviljelmiä terveistä ja sairaista puista, testataan niitä eri menetelmin Löytyykö kestäviä linjoja? Onko kehitettävissä pikamenetelmää kestävyyden testaamiseen? Kuva: Jarkko Hantula Toteutetaan osana hanketta Puun laatuominaisuudet ja niiden fenotyypitys metsänjalostuksen tarpeisiin Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimusohjelmassa 2014-18; yhteistyössä metsägeneetikkojen ja patologien (mm. FT Anni Harju, MMT Seppo Ruotsalainen, prof. Jarkko Hantula, MMT Tuula Piri) kanssa

KIITOS