Opas yliopiston hallinnon opiskelijaedustajalle Olisinpa minäkin halloped eli yliopiston hallinnon opiskelijaedustaja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY
sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Opiskelijaedustajaksi hakeminen, valinta ja toimesta eroaminen... 4 Miksi hakea opiskelijaedustajaksi... 5 Opiskelijaedustajaksi hakeminen ja valinta... 5 Toimesta eroaminen... 6 3. Hallopedin asema, velvollisuudet ja vastuut... 7 4. Apu, tuki ja yhteydenpito... 8 5. Yliopisto instituutiona ja organisaationa... 9 Yliopistojen rahoitus... 10 Jyväskylän yliopistoa ohjaavat asiakirjat... 11 Hallintoelimet, eli missä vaikutetaan... 11 Jyväskylän yliopiston organisaatio... 12 6. Hallintoelinten tehtävät ja toiminta... 14 Yliopistokollegio... 15 Tiedekuntaneuvosto... 15 Erillislaitokset... 16 7. Kokouskäytänteet... 17 8. Mitä mieltä siellä sitten pitäisi olla?... 20 Monenlaisia opiskelijoita... 20 Sinnikkyys aina lopulta palkitaan?... 21 Liite: Opiskelijan oikeudet... 22 Liite: Jyväskylän yliopiston strategia... 23 2 Q JYYn halloped-opas
1 Johdanto Tervetuloa hallinnon ihmeelliseen maailmaan! Hallinnon opiskelijaedustaja (eli halloped) on osa edustuksellista demokratiaa yliopistolla ja edustaa sekä itseään että opiskelijatovereitaan yliopiston päätöksenteossa. Suomalainen yliopistolaitos perustuu ajatukselle akateemisesta yhteisöstä, jonka muodostavat professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat. Nämä kolme ryhmää johtavat yliopistoa edustuksellisesti eri toimielimissä. Näin varmistetaan, että akateeminen yhteisö käyttää kaikkea osaamistaan päätöksenteossaan. Hallopedina pääsee tutustumaan suuren tieteellisen laitoksen johtoon. Tehtävä on mielenkiintoinen ja vastuullinen. Kokous- ja neuvottelutaitojen lisäksi hallopedina voi oppia monenlaisista hallinnollisista asioista ja esimerkiksi laadunhallinnasta, henkilöstöasioista ja opetuksen kehittämistyöstä. Tehtävässä pääsee myös avartamaan omaa käsitystä opiskelijoiden edusta. Ei kuitenkaan syytä pelkoon! Tämän oppaan on tarkoitus antaa perusteet erilaisista hallinnollisista tehtävistä, eikä niiden lisäksi tarvitse mitään ennakkotietoja. Tärkeintä on pitää mielessä, että tarkoitus on tuoda esiin omaa käsitys siitä, mikä on yhteisölle parhaaksi. Siihen halloped saa apua ylioppilaskunnalta ja muilta hallopedeilta. JYYn halloped-opas Q 3
2 Opiskelijaedustajien valinta on ylioppilaskunnan lakisääteinen tehtävä Opiskelijaedustajaksi hakeminen, valinta ja toimesta eroaminen 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. [ ] Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. (Yliopistolaki 558/2009) Sen lisäksi yliopistolaki määrittää ylioppilaskunnan erityistehtäviksi: 1) nimetä opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin; 2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain mukaiseen yliopiston opintotukilautakuntaan; sekä 3) osallistua tarvittaessa kansanterveyslain ja sairausvakuutuslain säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. (Yliopistolaki 558/2009) 4 Q JYYn halloped-opas
Miksi hakea opiskelijaedustajaksi? Ylioppilaskunnan ja äänivaltaisten opiskelijoiden olemassaolo on siis jotain mikä on todettu niin tärkeäksi asiaksi suomalaisen akateemisen yhteisön kannalta, että se on kirjattu opiskelijoiden, ei pelkästään etuoikeudeksi, vaan myös lailliseksi velvollisuudeksi valita keskuudestaan edustajansa hallinnon toimielimiin. Tätä suoranaista velvollisuutta ei kannata väheksyä, vaan pikemminkin vaalia! Opiskelijaedustajat ovat siis tärkeitä jäseniä yliopiston eri toimielimissä ja myös yliopiston hallinto hyötyy hallinnon opiskelijaedustajista. Opiskelijan ääni on tärkeä hallinnolliselta kannalta, koska professorit eivät välttämättä tiedä millaista on olla nykyaikana opiskelijana: mitkä ovat suurimpia sujuvan opiskelun esteitä, mitä asioita opiskelijat toivovat kehitettävän jne. Opiskelijalla on siis hallinnon kannalta olennaista tietoa, näkemystä ja suoranaista asiantuntemusta, jotka täydentävät hallintoelinten muiden jäsenten näkökulmia. Opiskelijan kannattaa tuoda rohkeasti omat mielipiteensä ja näkemyksensä esille. Se ei haittaa vaikka asioita ei osaisi aivan yhtä elegantisti ja jouhevasti esittää kokouksissa kuin monta kymmentä vuotta yliopiston hallinnossa pölyttynyt professori. Joskus tärkeintä on pelkkä olemassaolo ja sen osoittaminen muulle yliopistoyhteisölle. Opiskelijaedustajaksi hakeminen ja valinta Ylioppilaskunnat tekevät valinnat yliopiston toimielimiin melko samaan tapaan, joskin yksityiskohdissa on eroja. JYYllä on oma ohjesääntö opiskelijaedustajien valintaan. Siitä löytyvät yksityiskohtaiset menettelyohjeet ja se on saatavilla JYYn nettisivuilla. JYYn kautta pyydetään usein edustajia myös muihin kuin yliopistolain ja yliopiston omien sääntöjen mukaisiin toimielimiin. Tällaisissa tapauksissa ohjesääntö antaa mahdollisuuden niin julkiseen hakuun kuin myös paikkojen täyttämiseen JYYn hallituksen toimesta. Avoimeen hakuun on sovellettu sellaisia toimielimiä kuten esimerkiksi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) valtuuskunta ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) hallitus. JYYn edustajisto nimeää edustajat toimielimiin, ellei ole delegoinut valtaa hallitukselle (esimerkiksi kesäaikaan). Edustajisto myös myöntää erot toimielimistä. Valinnat valmistelee ylioppilaskunnan työntekijä, joka avaa haun ja huolehtii tiedotuksesta. Ehdotuksen opiskelijaedustajan valinnasta edustajistolle tekee edustajistoryhmien jäsenistä koottu yleinen valintatoimikunta. Ainoastaan yliopiston hallituksen opiskelijajäsentä valitessa kootaan erityinen valintatoimikunta. Ylioppilaskunnan työntekijä avaa paikat hakuun hyvissä ajoin ennen toimikauden alkua ja viivytyksettä kesken toimikauden täydennyshaussa. Hakuaika on julkisessa haussa vähintään 14 vrk. Vapaista paikoista ilmoitetaan virallisesti ylioppilaskunnan ilmoitustaululla ja sen lisäksi JYYn halloped-opas Q 5
sähköpostilla, nettisivuilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kun kyseessä on varsinaisen jäsenen paikka, eroavan varajäseneltä voidaan kysyä halukkuutta nousta suoraan varsinaiseksi jäseneksi ja tällöin hakuun avautuu varajäsenen paikka. Hakemus jätetään sähköisellä lomakkeella, mutta sen voi myös aina toimittaa kirjallisena suoraan ylioppilaskuntaan. Valintatoimikunta kokoontuu, jos hakemuksia on enemmän kuin avoimena olevia paikkoja ja tekee ehdotuksen edustajistolle. Hakua voidaan jatkaa, mikäli päteviä hakijoita ei tule, tai sukupuolijakauma sitä vaatii. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee hallinnon opiskelijaedustajat päätäntävaltansa mukaisesti kuullen valintatoimikunnan ehdotuksen. Kun kyseessä on täydennyshaku, edustajisto myöntää samassa kokouksessa eron sitä hakeneelle ja nimeää uuden edustajan. Sen jälkeen työntekijä tiedottaa valinnasta ja toimittaa valitun tiedot toimielimelle. Yleensä hallopedin tulee toimittaa pyynnöstä lisäksi itse yhteystietonsa ja tiedot mahdollista palkkion maksua varten toimielimelle. Toimesta eroaminen Halloped toimii opiskelijaedustajana siihen saakka, kunnes ylioppilaskunta myöntää edustajalle eron, toimikausi päättyy tai ei ole enää opiskelija (esim. valmistuu). Eroa haetaan toimittamalla pääsihteerille kirjallinen erohakemus, josta käy ilmi yhteystiedot ja eron syy. Toimikaudet päättyvät automaattisesti, joten niiden loppuessa ei tarvitse erota. 6 Q JYYn halloped-opas
3 With great power comes great responsibility. Hallopedin asema, velvollisuudet ja vastuut Spider-Man Hallinnon opiskelijaedustajat ovat ylioppilaskunnan valitsemia yliopiston luottamushenkilöitä. He ovat täysivaltaisia jäseniä niissä elimissä mihin heidät on nimetty samalla tavoin kuin professoreiden ja yliopiston henkilökunnan edustajat. Esimerkiksi äänestyksissä kullakin edustajalla on taustaryhmästä riippumatta käytössään yksi ääni. Ylioppilaskunta saa valita kenet se asettaa luottamushenkilöksi, joskin siinäkin tulee noudattaa esimerkiksi tasaarvolakia. Luottamushenkilö on vapaa tekemään millaisia päätöksiä hän haluaa, eli ylioppilaskunnalla ei ole määräysvaltaa siinä kuinka toimea tulisi hoitaa. Ylioppilaskunnalla on kuitenkin mahdollisuus erottaa henkilö luottamustoimesta ellei hän nauti luottamusta. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos henkilö ei osallistu toimen hoitoon. Hallintoelimen jäsen on Jyväskylän yliopiston hallinto- ja muiden asioiden käsittelymenettelyn mukaisesti velvollinen osallistumaan hallintoelimen kokouksiin. Poissa voi olla, jos on esteellinen eli jäävi tai on jokin hyväksyttävä syy, kuten työmatka tai sairaus. Näistä tulee aina ilmoittaa etukäteen kokouksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Näistä lisää kokouskäytänteiden yhteydessä. Hallintoelimen jäsenet ovat vastuussa kaikista sellaisista päätöksistä, joihin he eivät ole jättäneet eriävää mielipidettä. Tämä tarkoittaa myös juridista ja taloudellista vastuuta sellaisista päätöksistä, joissa käsitellään vaikkapa yliopiston taloutta tai sitä, miten yliopisto täyttää julkisen tehtävänsä. Kaikki hallintoelimen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan kokouksessa tehtyjä päätöksiä. Eriävästä mielipiteestä ja muista kokouskäytänteistä voit lukea lisää luvusta 7. Hallinnon opiskelijaedustajien tulee hakea eroa heti, kun tietävät, etteivät ole kelpoisia toimimaan kyseisessä toimessa tai pysty hoitamaan sitä. Kelpoisia ovat ne Jyväskylän yliopiston opiskelijat, joilla on voimassa oleva opiskeluoikeus. Opiskelijaedustajaksi eivät ole kelpoisia ne opiskelijat, jotka ovat äänivaltaisia yliopiston hallintovaalissa yliopiston henkilökunnan jäsenenä. Esimerkiksi osa-aikaisena opettajana toimivien opiskelijoiden kannattaa tarkistaa hakukelpoisuus yliopistolta. Tiedekuntaneuvoston jäsenellä tulee olla opiskeluoikeus kyseiseen tiedekuntaan. Eroa voi hakea vedoten myös siihen, ettei ehdi käydä kokouksissa. Varajäsenet ovat henkilökohtaisia, eli he voivat toimia vain tietyn ihmisen tilalla. Varahenkilöllä ei ole läsnäolo-oikeutta kokouksissa kuin silloin, kun hän toimii varsinaisen jäsenen tilalla. Silloin hänellä on myös oikeus kaikkiin kokouksen materiaaleihin. JYYn halloped-opas Q 7
4 Pidä ystävät lähellä ja viholliset vielä lähempänä. Apu, tuki ja yhteydenpito Kummisetä II Hallinnon jäsenten ei ole tarkoitus toimia yksin. Hallopedina edustetaan kaikkia opiskelijoita, joten on hyvä pyrkiä ottamaan asioista monipuolisesti selvää ja keskustella mahdollisimman monien ihmisten kanssa. Samassa toimielimessä olevat opiskelijat ovat tietysti lähimpiä työtovereita, mutta sen lisäksi oppiaineen muu väki, ainejärjestön ihmiset ja ylioppilaskunnan hallinnon toimijat ovat tukena. Ylioppilaskunta myös kouluttaa ja tiedottaa hallopedeja. Halloped-koulutuksia on vuosittain ja myös vertaistapaamisia järjestetään. Ne eivät kuitenkaan korvaa omaa aktiivisuutta. Aluksi on hyvä käyttää aikaa asioihin ja ihmisiin tutustumiseen. On tärkeää, että hallopedit pitävät yhteyttä erityisesti saman toimielimen jäsenten kesken, mutta myös muiden toimielinten jäsenten kanssa. Hyvissä ajoin ennen kokousta on hyvä joko sähköisesti tai kasvotusten käydä esityslista läpi ja valmistautua. Monissa tiedekunnissa hallopedeillä onkin omia sähköisiä yhteydenpitokanavia. Ylioppilaskunta ylläpitää hallopedien yhteistä sähköpostilistaa, ja opinto- ja tiedevaliokunnan Facebookryhmä on tarkoitettu reaaliaikaisempaa keskustelua varten. Ainejärjestöissä on koulutuspoliittisia, korkeakoulupoliittisia tai opintovastaavia (rakkaalla lapsella on monta nimeä, yleisesti puhutaan kopovastaavista). Tiivis yhteydenpito heidän kanssaan antaa tietoa oppiaineiden opiskelijoiden ajatuksista ja ongelmista. Ainejärjestöjen hallituksen kokoukset ovat oiva paikka tähän yhteydenpitoon. Hallinnossa halloped on ongelmien vähentämisen kannalta ainutlaatuisessa paikassa vaikuttamassa. Vaikka tieto ei aina kulje opiskelijoilta henkilökunnalle päin, tämän tiedon etenemistä voi jouhevoittaa. Epävirallinen keskustelu jonkin avainhenkilön kanssa esimerkiksi neuvoston jälkeen voi hyvinkin olla suureksi avuksi. Ylioppilaskunnan opinto- ja tiedevaliokunta on kaikille avoin keskusteluryhmä kuukausittain. Siellä voi tiedottaa tiedekunnan asioista, kysyä muiden mielipiteitä ja hakea apua kinkkisiin tilanteisiin. JYYn hallituksen korkeakoulupoliittiset vastaavat ja korkeakoulupoliittinen sihteeri ovat myös tukena. Heiltä voi kysyä apua sekä konkreettisiin kysymyksiin että saada laajempaa näkemystä eri aiheista käytävään keskusteluun. On myös täysin mahdollista tulla kertomaan erityisen ajankohtaisista tai painavista asioista suoraan ylioppilaskunnan edustajistolle. 8 Q JYYn halloped-opas
5Yliopisto instituutiona ja organisaationa Tässä luvussa käydään läpi miten yliopisto on järjestynyt ja mitkä lait ja asetukset sitä ohjaavat. Ole kärsivällinen, ei tämä tarvitse jaksaa lukea läpi kuin kerran! Yliopistot ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia, joiden tehtävä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Yliopistot voivat muun muassa päättää melko vapaasti taloudestaan, toimielimistään ja päätöksenteostaan. Yliopistot kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialaan, eli se seuraa yliopistojen toimintaa ja ohjaa niille tulevaa rahoitusta valtiolta. Yliopistojen toimintaa ohjaa erityisesti yliopistolaki (558/2009). Siinä ovat kirjattuna esimerkiksi kaikki Suomen yliopistot, niiden tehtävät, toimielimet, periaatteet opintojen maksuttomuudesta ja yliopistojen rahoituksen periaatteet. Lakia tarkentavat lukuisat muut lait ja säädökset, joista tärkein on valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009), jossa määrätään muun muassa tarkemmin yliopistojen rahanjakoperusteista. Yliopistot suorittavat julkista, lakisääteistä tehtävää, joten niiden tulee noudattaa hallintolakia (434/2003) ja hallintolainkäyttölakia (586/1996). Hallintolaki määrittelee hyvä hallinnon perusteet ja viranomaisten toimintaa yleisesti. Yliopiston tulee noudattaa hyvän hallinnon Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. (Yliopistolaki 558/2009 1 ) Hyvän hallinnon oikeusperiaatteet: yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, puolueettomuus suhteellisuus, luottamuksen suoja Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat myös: palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus, viranomaisten yhteistyövelvoite (Hallintolaki 434/2003) JYYn halloped-opas Q 9
perusteita valmistellessaan ja tehdessään päätöksiä. Näissä laeissa määritellään myös miten päätöksistä valitetaan. Lisäksi kaikessa viranomaistoiminnassa tulee noudattaa muun muassa lakia miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986), yhdenvertaisuuslakia (21/2004) ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Yliopistojen rahoitus OKM päättää millä perusteilla yliopistot saavat rahoitusta valtiolta. Valtiolta tulevan rahoituksen lisäksi yliopistot voivat kerätä ja ottaa vastaan lahjoitusrahoja ja saada tuloja toimintaansa tukevasta sijoitustoiminnasta. Yliopiston sisällä rahaa jaetaan yksiköille rehtorin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Yksiköiden johtajat ovat vastuussa siitä, miten rahoitus jaetaan yksiköissä. Sisäisessä rahanjaossa noudatetaan yliopiston strategiaa. Jyväskylän yliopiston sisäisessä rahanjakomallissa on kolme osaa: 1. Perusosa, Vaikuttavuus Laatu Kansainvälisyys Koulutus 41% Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15% Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 9% Avoimena yliopisto-opetuksena ja erillisinä opintoina suoritetut opintopisteet 2% Valmistuneet työlliset 1% 55 op suorittaneiden määrä 11% ( josta 2015 opiskelijapalaute 3%) Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot 1% Kansainvälinen opiskelijavaihto 2% Tutkimus 34% Suoritetut tohtorin tutkinnot 9% Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 1% Laskennalliset julkaisut 13% (monografiat x4) Ulkomaalainen opetus- ja -josta kansainväliset referee-julkaisut 9% tutkimushenkilöstö 2% -josta muut tieteelliset julkaisut 4% Kilpailtu tutkimusrahoitus 9% -josta kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 3% -josta muu kilpailtu tutkimusrahoitus 6% Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 25% Strategiaperusteinen rahoitus 10% Alakohtaisuus 8% (taidealat, tekniikka, luonnontieteet, lääketieteelliset alat) Valtakunnalliset tehtävät 7% (valtakunnalliset erityistehtävät, harjoittelukoulut, Kansalliskirjasto) 10 Q JYYn halloped-opas
2. OKM-osa ja 3. Strateginen osa. Perusosassa huomioidaan yksikön toiminnan laajuus, tilakustannukset ja muut yleiset ja yhteiset kustannukset sekä henkilöstökustannukset. OKM-osa noudattaa valtakunnallista rahoitusmallia (ks. kuva) ja kannustaa yksiköitä sen mukaiseen toimintaan. Strategisen osan jaosta päättää rehtori talousarviota tehdessä ja sillä pyritään erityisesti tukemaan yliopiston strategian mukaista toimintaa ja esimerkiksi investointeja infrastruktuuriin. Tiedekunnat neuvottelevat rahoituksesta rehtorin kanssa ja rehtori neuvottelee OKM:n kanssa. Jyväskylän yliopistoa ohjaavat asiakirjat Lakien lisäksi yliopistoa ohjaavat sen omat säännöt ja asiakirjat. Ne ohjaavat kaikkien hallintoelinten toimintaa ja toimintavaltaa. Niihin perustuvat myös monet opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tärkein asiakirja on yliopiston johtosääntö. Siinä määrätään miten yliopisto on järjestäytynyt. Siitä löytyvät eri toimijoiden vastuut ja yksiköiden tehtävät. Yliopiston tutkintosääntö määrää kuinka koulutusta järjestetään. Siitä löytyvät koulutusta järjestävän yksikön velvollisuudet, opettajan ja opiskelijan velvollisuudet, ja toimintaohjeet esimerkiksi suoritusten tarkastamiseen. Hallintoasioiden ja muiden asioiden Nämä hallopedin täytyy tuntea ja tietää! käsittelymenettely Jyväskylän yliopistossa on asiakirja, josta löytyvät määräykset siitä, minkälaista kokousmenettelyä yliopistossamme harjoitetaan. Arkistonmuodostussuunnitelmasta näkee mitkä dokumentit ovat julkisia, missä niitä säilytetään ja kuinka kauan. Tämä on tärkeää, koska aina silloin tällöin joudutaan käymään keskustelua siitä, mitkä tiedot salataan ja mitä ei saa salata. Hallintoelimet, eli missä vaikutetaan Yliopistojen lakisääteisiä toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Yliopistot saavat itsenäisesti päättää johtosäännössään muista toimielimistä, kuten tiedekuntaneuvostoista, johtokunnista tai vaikka erilaisista johtajista. Jyväskylän yliopiston tiedekunnilla on monijäseninen hallintoelin, tiedekuntaneuvosto, johon kuuluu myös opiskelijoita. Tämän lisäksi on myös erillis- ja palvelulaitoksia, joiden toimintaa ohjaa johtokunta, joissa vain osassa on opiskelijaedustus. Esimerkiksi Kielikeskuksella ja Avoimella yliopistolla ja yliopiston kirjastolla on opiskelijaedustus, kun taas Agora Centerillä ja Koulutuksen tutkimuskeskuksella ei ole. Syy siihen, että joidenkin yksikköjen johtokunnissa ei tarvitse olla opiskelijaedustusta on se, että hallinnollisesti tiedekuntia alempiarvoisten yk- JYYn halloped-opas Q 11
siköiden toimintaa ei ohjaa samalla tapaa yliopistolaki. Jyväskylän yliopisto määrää johtosäännössään hallituksen, kollegion ja tiedekuntaneuvostojen sekä erillislaitosten johtokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta. Yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat. (Yliopistolaki 558/2009 4 ) Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, vararehtorit, yliopistokollegio, tiedeneuvosto, koulutusneuvosto, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto, hallintokeskus, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit, johtokunnat, yliopiston tutkintolautakunta, tiedekuntien tutkintolautakunnat ja laitosten johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. (Jyväskylän yliopiston johtosääntö 3 ) Yliopiston hallituksessa, yliopistokollegiossa ja tiedekuntaneuvostoissa on opiskelijaedustus. Kollegion ja tiedekuntaneuvostojen koko määrätään johtosäännössä ja kollegio päättää hallituksen koon. Erillislaitokset tekevät tutkimusta erillään tiedekunnista ja palvelulaitokset tuottavat palveluita yliopiston muille toimijoille. Niiden johtokuntiin ei ole johtosäännössä määrätty opiskelijajäseniä. Poikkeuksen tekee normaalikoulu, jonka oma johtosääntö edellyttää opiskelijajäseniä johtokuntaan. Kuitenkin yliopiston kielikeskuksen, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, avoimen yliopiston, yliopiston museon ja yliopiston kirjaston johtokunnissa on kaikissa yksi opiskelijaedustaja. Sekä neuvostoissa että monissa muissa työryhmissä ja johtoryhmissä on opiskelijaedustus, mutta usein niissä edustajina toimivat ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet tai työntekijät, tai muuten erikseen valitut henkilöt. Jyväskylän yliopiston organisaatio Valta Jyväskylän yliopistossa, eli kuka käskee ja ketä 12 Q JYYn halloped-opas Yliopistokollegio päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Yliopiston hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin. Näistä kummastakin lisää myöhemmin. Rehtori edustaa yliopistoa ja johtaa yliopiston toimintaa. Rehtori päättää kaikista sellaisista asioista, joita ei ole määrätty muiden toimielinten tehtäväksi. Hän vastaa yliopiston toiminnan taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta, laadunhallinnasta ja nimittää vararehtorit, dekaanit, erillis- ja palvelulaitosten johtajat ja asettaa niiden johtokunnat. Rehtorilla on oikeus olla paikalla yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. Rehtori nimeää itselleen avuksi koulutusneuvoston, tiedeneuvoston ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston. Ne toteuttavat rehtorin toimeksiantoja ja tekevät ehdotuksia rehtorille. Rehtori kuulee tiedekuntaneuvosto-
ja nimetessään dekaanit, jotka toimivat tiedekuntien johtajina ja tiedekuntaneuvostojen puheenjohtajina. Dekaanin tehtäviin kuuluu esimerkiksi johtaa ja valvoa tiedekunnan toimintaa, vastata sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja päättää työsuunnitelmista ja opetusohjelmista, ja myöntää tutkinnot. Dekaani nimeää laitosjohtajan kuultuaan laitoskokousta. Laitosjohtajan tulee kutsua vähintään kahdesti lukuvuodessa koolle laitoskokous, jossa käsitellään laitoksen yleisiä asioita. Laitoksen johtajan tehtäviin kuuluu muun muassa valita varajohtajat, johtaa laitoksen toimintaa, käsitellä ja ratkaisten laitoksen asiat, tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opiskelijoiden määrästä ja opetussuunnitelmista, ja tehdä dekaanille esitys työsuunnitelmista ja opetusohjelmista. Laitosjohtaja vastaa myös laitokselle osoitettujen tilojen käytöstä, laitoksen taloudesta ja hankinnoista. Tutkintosäännön mukaisesti laitoksilla on oltava myös pedagoginen johtaja ja opetuksen kehittämisryhmä, jossa on opiskelijaedustus. Erillislaitosten johtokuntien ja johtajien tehtävät ovat hyvin samantapaisia kuin tiedekuntien ja laitosten. Hallintojohtaja on suoraan rehtorin alaisuudessa ja johtaa yliopiston hallintoa ja yliopistopalveluita. Yliopistopalveluihin kuuluvat muiden muassa asiantuntija-apua tarjoavat viestintäpalvelut ja yliopistoliikunta sekä esimerkiksi tilapalvelut, itpalvelut ja talouspalvelut. Myös opintopalvelut sekä opintotukilautakunta ovat yliopistopalveluiden alaisuudessa. Yliopistopalveluilla on edustuksellinen rehtorin nimeämä johtoryhmä. Yliopistopalveluiden eri alueilla on omat johtajansa. Tehtäviä voidaan yleensä delegoida alaspäin, vaikka lopullinen vastuu säilyykin säännöissä määritellyllä taholla. Rehtori TIEDENEUVOSTO KOULUTUS- NEUVOSTO YHTEISKUNNAL- LISEN VUORO- VAIKUTUKSEN NEUVOSTO TIEDE- KUNNAT TIEDEKUNTA- NEUVOSTO YLIOPISTON HALLITUS REHTORI ERILLIS- LAITOKSET Agora Center* Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Koulutuksen tutkimuslaitos* Ympäristöntutkimuskeskus* JOHTO- KUNTA Tältä näyttää yliopiston hallinto. Mustalla taustalla merkityissä elimissä on opiskelijaedustajia (poikkeukset merkitty tähdillä). YLIOPISTO- KOLLEGIO YLIOPISTO- PALVELUT PALVELU- LAITOKSET Kielikeskus Kirjasto Museo JOHTO- KUNTA DEKAANI JOHTAJA JOHTAJA LAITOKSET LAITOSJOHTAJA Humanistinen Informaatioteknologian Kasvatustieteiden Kauppakorkeakoulu Liikuntatieteellinen Matemaattisluonnontieteellinen Yhteiskuntatieteellinen PALVELU- KESKUS PALVELU- KESKUS voi esimerkiksi antaa paljonkin itsenäistä päätösvaltaa vararehtoreille tai laitosjohtaja voi antaa opetuksen kehittämisryhmälle tehtäväksi valmistella hänen vallassaan olevia päätöksiä. JYYn halloped-opas Q 13
6Hallintoelinten tehtävät ja toiminta Tästä luvusta käy ilmi, mitä eri elimissä tehdään ja milloin, ja millaisiin asioihin opiskelijaedustajana törmää. Yliopiston hallitus Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus. Hallituksen tehtävät on lueteltu yliopistolaissa ja niihin kuuluvat mm. yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja strategiasta päättäminen, yliopiston talousarviosta päättäminen, rehtorin valitseminen (ja tilanteen vaatiessa erottaminen), johtosäännöstä ja yliopiston toimintarakenteesta päättäminen sekä yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä päättäminen. Hallituksen koosta ja koostumuksesta päättää yliopistokollegio lain antamissa puitteissa. Nykymuotoisena hallituksessa on ollut seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorijäsentä, yksi ns. keskiryhmän (muu opetus-, tutkimus- ja hallintohenkilöstö kuin professorit) jäsen sekä yksi opiskelijajäsen. Ulkopuolisten jäsenten on tarkoitus edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta, eli heidän mukanaolonsa palvelee yliopistojen perustehtäviin lukeutuvaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan ulkopuolisten jäsenten joukosta. Ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio, professorit ja keskiryhmä valitsevat vaaleilla omat jäsenensä ja opiskelijajäsenen valitsee ylioppilaskunnan edustajisto. Edustajisto valitsee opiskelijajäseneksi erityisen kokeneen ja osaavan opiskelijan, sillä tehtävä vaatii laajaa näkemystä yliopistosta yhteiskunnallisena toimijana. Yliopiston hallituksen toimikausi on nelivuotinen, mutta opiskelijajäsen valitaan muista poiketen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Muuten opiskelijajäsen on täysin samanlaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa muiden jäsenten kanssa. Toimesta saa palkkaan verrattavissa olevaa palkkiota. 14 Q JYYn halloped-opas
Yliopistokollegio Yliopistokollegiossa opiskelijat osallistuvat poikkeuksellisen isona kymmenen hengen joukkona. Kollegioon pyritään valitsemaan tasainen edustus eri tiedekunnista. Kollegion tehtävänä on valita yliopiston hallitus, sen toimikauden pituus ja jäsenmäärä. Jyväskylässä hallituksen toimikauden pituus on ollut neljä vuotta. Kollegio voi myös erottaa hallituksen jäsenen vakavissa tapauksissa, joissa hallituksen jäsentä vastaan nostetaan vahingonkorvaussyyte. Kollegio valitsee myös tilintarkastajan, joka toimii toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella siihen asti, kunnes kollegio valitsee uuden, ja vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Kollegio myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtorille, mikäli he ovat hoitaneet yliopiston taloutta asianmukaisesti. Kollegion yleisiin tehtäviin voidaan myös katsoa kuuluvan yliopistoa koskevien yleisien asioiden seuraaminen ja niistä keskusteleminen. Yliopistokollegio kokoontuu tavallisena vuonna vähintään kahdesta kolmeen kertaan. Niinä vuosina, kun valitaan uutta hallitusta, kokouksia ja keskustelutilaisuuksia on enemmän. Yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus vahvistetaan aina keväällä ennen kesäkuun loppua. Kollegio voi myös itse aktiivisesti pitää kokouksia vaikkapa kuullakseen hallitusta tai yliopiston johtoa. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostot kokoontuvat melko usein hoitamaan tiedekuntien juoksevia asioita. Tyypillisesti tiedekuntaneuvostot kokoontuvat kuukausittain. Tiedekuntaneuvostot toimivat kaikki samassa rytmissä yliopiston muun hallinnon kanssa ja monet tehtävistä ovat aina samaan aikaan vuodesta. Osa tehtävistä on hyvin rutiiniluonteisia. Esimerkiksi väittelylupien myöntämiset ovat usein melkeinpä muodollisuuksia. Osan tehtävistä tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanille tai laitosten johtajille. Vuoden merkittävimpiä asioita ovat opetusohjelmien, työsuunnitelmien, talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Niihin kannattaakin perehtyä kunnolla, sillä niissä määritellään miten tiedekunta toimii vuoden aikana. Suurimmat muutokset myös tehdään lopulta niiden kautta. Yleisimpiä tiedekuntaneuvostossa käsiteltäviä asioita: Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS): Neuvosto hyväksyy tiedekunnan talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelmat, jotka dekaani on valmistellut. Niistä käydään myös keskustelua ja niiden valmistelua on hyvä seurata. Elokuussa tai syyskuussa. Toimintakertomuksen hyväksyminen: Yleensä tiedekunnan hallintohenkilöstö kokoaa tiedekunnan toimintakertomuksen. Neuvoston tehtävä on hyväksyä se ja päättää sen perusteella tehtävistä toimenpiteistä. Tammikuussa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA JYYn halloped-opas Q 15
Yleisimpiä tiedekuntaneuvostossa käsiteltäviä asioita ( jatkoa) Työsuhteeseen ottaminen: Tiedekunta-neuvosto tekee esitykset useisiin eri työsuhteisiin otettavista henkilöistä, erityisesti professoreista ja opetushenkilökunnasta. Tiedekunnassa yleensä toimii pienempi rekrytointiryhmä, joka valmistelee valinnan tiedekuntaneuvostolle. Usein vaatimuksiin kuuluu opetustaito ja opetusnäytteitä kannattaakin käydä seuraamassa. Työsuunnitelmat: Neuvosto käsittelee henkilöstön työsuunnitelmat vuosittain. Niistä käy ilmi miten työaika jakautuu eri tehtävien välillä. Dekaani hyväksyy työsuunnitelmat. Opetusohjelmat: Neuvosto käsittelee jokaisen oppiaineen ja koulutusohjelman opetusohjelman vuosittain. Siitä käy ilmi milloin ja miten opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään. Tämä voidaan delegoida dekaanille tai hänen nimittämälleen taholle. Viimeistään toukokuussa. Opetussuunnitelma: Tiedekunta käsittelee opetussuunnitelmat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Maaliskuun loppuun mennessä. Opiskelijaksi ottaminen: Neuvosto päättää perusteista, joilla opiskelijat valitaan ( joskin tähän on yliopiston yhteinen linja) ja tekee esityksen hallitukselle opiskelijamääristä. Dosentin arvon myöntäminen: Dosentuureja myönnetään hakemuksesta ja niihinkin kuuluu usein opetusnäytteen antaminen. Väittelylupien myöntäminen: Väittelemiseen tarvitaan lupa ja neuvosto myöntää sen esitarkastuslausuntojen perusteella. Erillislaitokset Erillislaitokset muistuttavat tiedekuntia, mutta niillä on myös tehtäviensä hoitamiseen liittyviä erityisasioita. Ne käsittelevät samalla tavoin talousarviot ja toiminta- ja taloussuunnitelmat kuin tiedekunnatkin. Hallinnon opiskelijaedustajien on näissä toimissa erityisen tärkeää tutustua kyseisen laitoksen omiin toimintatapoihin. Kielikeskus, avoin yliopisto, yliopiston museo & Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Näillä kaikilla erillislaitoksilla on omat johtosääntönsä. Opiskelijajäsenet niiden johtokuntiin nimeää rehtori ylioppilaskunnan ehdotuksesta. Toiminta on hyvin samanlaista kuin tiedekuntaneuvostoissa, mutta siihen kuuluu myös omaan erityistehtävään liittyvää keskustelua. 16 Q JYYn halloped-opas Normaalikoulu Poikkeuksena muihin normaalikoulun opiskelijajäsenen kauden pituus on yhden vuoden ja hänet nimeää tiedekuntaneuvosto ylioppilaskunnan ehdotuksesta. Normaalikoululla on oma johtosääntönsä, joka perusteella johtokunnan tehtävät ovat: 1) arvioida, kehittää ja tukea koulun kasvatus ja opetustyötä; 2) hyväksyä koulun opetussuunnitelma; 3) asettaa toimikaudekseen opetussuunnitelman kehittämistä varten opetus ja suunnitelmatoimikunta; 4) päättää koulussa noudatettavista työ ja loma ajoista sekä 5) päättää koulun järjestyssäännöistä ja oppilaskunnan säännöistä. Lisäksi siellä voidaan käsitellä muita esille saatettuja asioita.
7Kokous- käytänteet Tässä luvussa esitellään hyvää kokoustekniikkaa, joka helpottaa kaikkien työtä ja takaa hyvät olosuhteet päätkenteolle. Yliopiston toimielinten kokouksissa noudatetaan Suomessa vakiintunutta hyvää kokouskäytäntöä, mutta tarkemmin sitä ohjaa Hallintoasioiden ja muiden asioiden käsittelymenettely Jyväskylän yliopistossa. Hyvät, yhteisesti tunnetut kokouskäytännöt mahdollistavat kaikkien reilun ja tasapuolisen kohtelun ja toimivat myös turvana kokoustajille. Ajoissa lähetetyt esityslista mahdollistavat asioihin tutustumisen ja oikea käsittelyjärjestys takaa, että voi varmasti vaikkapa jättää eriävän mielipiteen. Hyvillä kokouskäytännöillä varmistetaan myös hyvän hallinnon periaatteiden toteutuminen, sillä viranomaistehtävää täytettäessä pöytäkirjojen, osallistujalistojen ja muidenkin yksityiskohtien täytyy olla kunnossa. Jokainen kokoukseen osallistuja voi pitää itse huolta siitä, että kokous sujuu hyvin. Hyvä etukäteisvalmistautuminen on aina eduksi ja mahdollistaa keskustelun kokouksessa. Esityslistat ja niiden liitteet lähetetään aina etukäteen joko sähköisesti tai postitse. Siksi on myös tärkeää ilmoittaa esteestä ajoissa, jotta varajäsen saa materiaalit. Kokouksia varten kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Useissa kokouksissa on tapana, että joitain rooleja kierrätetään. Esimerkiksi pöytäkirjantarkastajien vuoro voi olla kiertävä. Opiskelijana on täysin mahdollista myös asettua ehdolle kokouksen puheenjohtajaksi tai sihteeriksi, mutta usein puheenjohtajaksi on nimetty joku tietty henkilö johtosäännössä ja sihteerinä toimii jokin yliopiston henkilökunnan jäsen, joka voi tehdä sitä työajallaan. Kokouksissa ei aina noudateta kokouskäytänteitä orjallisesti. Niiden tuntemisesta on kuitenkin hyötyä ja niiden noudattamista voi aina vaatia. Puheenjohtajan tehtävä on pitää huolta siitä, että kokoustaminen sujuu. Yliopiston kielikeskus järjestää hyviä kursseja kokous- ja neuvottelutaidosta. Netistä löytyy myös kattavasti materiaalia. Yleinen kokouksen runko: Kokouksen avaus Laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Ajankohtaiset asiat, katsaukset ja tiedotusasiat Päätösasiat esittelystä Keskusteluasiat Muut esille tulevat asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen JYYn halloped-opas Q 17
Kokouksissa hyväksytään aluksi esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Esityslistalle jokainen kokoukseen osallistuva voi ehdottaa käsiteltäviä aiheita. Se kannattaa tehdä hyvissä ajoin yleensä puheenjohtajan ja sihteerin kautta. Vain poikkeustapauksissa kokoukseen voidaan ottaa päätösasia esityslistan ulkopuolelta. Tiedotus- ja keskusteluasioita voi tuoda vapaammin kokouksiin ja kannattaakin käyttää mahdollisuus tuoda opiskelijoiden kuulumisia henkilökunnan tietoon. Esimerkiksi kokouksen alussa voi pyytää saisiko kertoa tiedotusasioissa tai muissa esiin tulevissa asioissa vaikkapa ainejärjestön suunnitelmista pitää vuosijuhlat tai jostain ylioppilaskunnan julkaisemasta julkilausumasta. Pääsääntönä kannattaa pitää, että jos aiheesta toivoo myös keskustelua, se kannattaa viedä jo etukäteen esityslistalle. Kokouksen aikana voi käyttää erilaisia puheenvuoroja, kuten esittelypuheenvuoroja, keskustelupuheenvuoroja, kommenttipuheenvuoroja ja työjärjestyspuheenvuoroja. Esittelijä esittelee Asioiden käsittelyjärjestys: 1. Asian esittely 2. Keskustelun avaaminen 3. Asiasta keskustelu 4. Keskustelun päättäminen 5. Ehdotusten tarkastaminen ja toteaminen 6. Äänestys tai vaali ( ja mahdollisesta äänestys- tai vaalitavasta päättäminen) 7. Päätöksen tekeminen 8. Päätöksen moittiminen (eli mahdolliset eriävät mielipiteet) 9. Asian julistaminen loppuunkäsitellyksi esittelypuheenvuorossa esillä olevan asian puheenjohtajan pyynnöstä. Sen jälkeen yleensä jaetaan puheenvuoroja järjestyksessä niitä pyytäneille. Kommenttipuheenvuoroa pyytäneelle annetaan puheenvuoro heti. Kommentti- eli repliikkipuheenvuorossa voidaan hyvin lyhyesti korjata tai kommentoida edelliseen puheenvuoroon liittyvää asiaa. Työjärjestyspuheenvuorolla voidaan vaatia muutoksia kokouksen työjärjestykseen ja sekin annetaan heti sitä pyydettäessä. Sillä voidaan vaatia esimerkiksi tauon pitämistä tai arvostella puheenjohtajan toimintaa kokouksen kulun ylläpitäjänä. On tärkeää, että päätökset tehdään niin, ettei jää epäselvyyttä asioiden yksityiskohdista. Käsittelymenettelyn mukaan asia pannaan pöydälle, mikäli joku jäsenistä toisen kannattamana sitä vaatiin. Pöydätty asia pitää käsitellä mahdollisimman pian, eli yleensä seuraavassa kokouksessa. Pöytäämistä kannattaa käyttää, mikäli asia on sellainen, jonka ratkaisemiseksi tarvitsee saada lisätietoja. Henkilön tulee ilmoittaa mahdollisesta esteellisyydestään eli jääviydestään viimeistään, kun tullaan kyseiseen päätöskohtaan. Henkilö on jäävi, kun päätösasia koskee suoraan hänen tai lähipiirinsä etua ja hänen puolueettomuutensa voidaan kyseenalaistaa. Jääviys koskee yleensä taloudellista hyötyä. Mahdollisesta jääviydestä kannattaa keskustella etukäteen kokouksen puheenjohtajan kanssa. Esteellisen henkilön tulee poistua asian käsittelyn ajaksi. Jääviys ei koske tilanteita, joissa tehdään vaikkapa päätöksiä ystäviin tai omaan opintoalaan liittyen, vaan kyseessä tulee olla oma tai lähisukulaisen etu tai haitta. Eriävä mielipide tulee jättää heti päätöksen tekemisen jälkeen työjärjestyspuheenvuorona. Jättämällä eriävän mielipi- 18 Q JYYn halloped-opas
teen osallistuja sanoutuu irti moraalisesta ja juridisesta vastuusta, mutta tehtyä päätöstä tulee silti noudattaa. Eriävän mielipiteen voi jättää suullisesti ja ilman perusteluja, mutta jälkeenpäin se tulee toimittaa kirjallisena perusteluineen kokouksen sihteerille. Päätöksen tekemisen aikana tai sen jälkeen voidaan myös jättää ponsi, jolla ilmaistaan toive siitä, miten päätös tulisi toteuttaa. Kokouksen jälkeen on tärkeää tiedottaa päätöksistä ja huolehtia, että päätökset myös viedään käytäntöön. Omalle taustaryhmälle on tärkeä kertoa mitä kokouksessa päätettiin ja hallinnon opiskelijaedustajien olisikin hyvä ottaa tavaksi raportoida kokouksista esimerkiksi ainejärjestön kokouksissa. Virallisista kokouksista maksetaan yleensä palkkio. Jyväskylän yliopistossa tapana on maksaa kokouspalkkiot puolivuosittain tai vuosittain. JYYn halloped-opas Q 19
8Mitä mieltä siellä sitten pitäisi olla? Hallinnon opiskelijaedutaja puolustaa kaikkien opiskelijoiden oikeuksia. Hallinnon opiskelijaedustaja on edunvalvoja. Edunvalvontaa tehdään myös epävirallisesti ja onnistunut asioiden edistäminen vaatii muutakin kuin kokouskäytänteiden osaamista. Ylioppilaskunnilla ja opiskelijoilla yleensä on myös joitain yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi JYY on sitoutunut kannattamaan koulutuksen maksuttomuutta. Opiskelijaedustajan rooli ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, että se olisi pelkästään edunvalvontaa ja yksipuolista opiskelijoiden etujen aggressiivista ajamista. Opiskelija voi hyvin ottaa myös kantaa mm. tiedeasioihin ja jatko-opiskeluun, vaikka ne eivät suoraan liittyisi opintoihin tai perustutkintokoulutukseen. Monesti myös yliopiston etua joutuu vakavasti pohtimaan ja yliopiston puolelta kuultujen argumenttien painoarvoa tutkimaan: mitä hyötyä tietyistä uudistuksista on ja kuka niistä hyötyy eniten? Usein vasta-argumentteja voi pohtia siltä kannalta, olisiko opiskelijoiden ja yliopiston edut yhdistettävissä. Hallopedina kannattaa kuitenkin aina pitää mielessä edunvalvonnan näkökulma ja pysyä valppaana, kun käsitellään asioita jotka selvästi ovat ristiriidassa opiskelijoiden etujen kannalta. Omia argumentteja kannattaa hioa etukäteen ja miettiä miten niille saisi kannatusta. Esimerkiksi voi olla hyvinkin järkevää yrittää sopia toisen ryhmän edustajan kanssa jo ennen kokousta, että he kannattaisivat jotain opiskelijoiden esitystä. Kaikkea ei kannata jättää kokouksissa käytävien melko lyhyiden puheenvuorojen varaan. Hyvä yhteydenpito muihin jäseniin auttaa tässä asiassa. Jos ehdotus ei mene yhdessä paikassa läpi, sitä usein voi ajaa muualla yliopiston päätöksenteossa. Hyvien ideoiden ei kannata antaa kilpistyä yhteen kokoukseen! Monenlaisia opiskelijoita Kannattaa muistaa, että hallinnossa edustetaan kaikkia opiskelijoita. Myös kansainvälisten opiskelijoiden, etäopiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden mielipiteet tulee ottaa huomioon. Varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden eduista huolehtiminen voi olla haaste. Kansainväliset opiskelijat eivät ole mitenkään homogeeninen ryhmä, vaan heidän joukossaan on paitsi eri statuksella opiskelevia opiskelijoita (tutkinto-, vaihto-, ja jatko-opiskelijat) sekä hyvin erilaisista 20 Q JYYn halloped-opas
kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Omassa tiedekunnassa opiskelevien kvopiskelijoiden arkeen voi tutustua kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden oman järjestönsä, IDESCO:n, kautta. Kun tuntee edustettaviensa arkea on heidän etujansa myös helpompi ajaa. Sinnikkyys aina lopulta palkitaan? Yliopistossa eikä maailmassa mikään ei tapahdu nopeasti. Asioista kannattaa puhua useaan kertaa ja useassa paikassa ja jo vuodessa voi huomata mielipiteiden muuttuneen torjuvista vain vähän epäileviksi ja lopulta myöntyviksi. Siksi tiedon siirtäminen on tärkeää. Edunvalvonnassa asioita jää aina kesken, joten kannattaa suhtautua niihin siten, että joku toinen tulevaisuudessa saattaa olla se, joka vasta näkee työn tulokset. Pysy valppaana! Hälytyskellojen tulisi aina soida kun käsitellään näitä: Profiilit ja strategiat. Niiden varjolla voidaan muuttaa radikaalistikin laitoksen tai tiedekunnan toimintaa. Opiskelijamäärät. Opiskelijamäärien muuttaminen on sekä politiikkaa valtakunnantasolla että konkreettinen, resursseihin vaikuttava päätös yliopiston tasolla. Opetussuunnitelmien muutokset. Sivuainelinjaukset. Laitokset päättävät itse kuinka kohtelevat sivuaineopiskelijoita ja heidänkin etuaan on hyvä valvoa. Tilaratkaisut. JYYn halloped-opas Q 21
Liite: Opiskelijan oikeudet Lait ja yliopiston omat määräykset määrittelevät joukon opiskelijan oikeuksia, joita akateemisessa maailmassa on kunnioitettava. Lue lisää: jyy.fi/opiskelijanoikeudet. 1. Oikeus terveelliseen opiskelu- ja elinympäristöön Sinulla on oikeus saada opiskella ja elää ympäristössä, joka on turvallinen eikä aiheuta sinulle terveyshaittoja. 2. Oikeus suorittaa opinnot joustavasti Sinulla on oikeus tehdä opintosi tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja viivytyksettä. 3. Oikeus lepopäivään ja sairauslomaan Sinulla on oikeus levätä ja sairastaa sekä mahdollisuus hakea sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. 4. Oikeus opintojen ohjaukseen Sinulla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa kaikissa opintojen vaiheissa. 5. Oikeus opiskella ilman häirintää ja syrjintää Sinulla on oikeus häirinnästä ja syrjinnästä vapaaseen yliopistoon. 6. Oikeus kohtuulliseen toimeentuloon eri elämäntilanteissa Sinulla on oikeus tietyin edellytyksin erilaisiin yhteiskunnan tukiin (mm. opintotuki tai toimeentulotuki). 7. Oikeus tietää ennalta kurssin tavoitteet ja suoritustavat Sinulla on oikeus saada ennalta oikea tieto kurssin vaatimustasosta, arvioinnin kriteereistä, osaamistavoitteista sekä vaihtoehtoisista suoritustavoista. 8. Oikeus opintosuorituksen perusteltuun arvosteluun Sinulla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseesi ja oikeus vaatia muutosta arvosteluun. 9. Oikeus saada opintosuorituksen arvostelu nopeasti Sinulla on oikeus saada opintosuorituksen tulos kahden viikon kuluessa siitä, kun tentaattori on saanut suorituksen tarkastettavakseen. Opintosuorituksesi tulee näkyä opintosuoritusrekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten saamisesta. 10. Oikeus uusia tentti Sinulla on oikeus uusia tentti. 11. Oikeus myös kunnallisiin terveyspalveluihin Sinulla on oikeus saada tarvittaessa kunnallisen terveydenhuollon palveluita YTHS:n palveluiden lisäksi. 12. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja yksilöllisiin erityisjärjestelyihin Sinulla on oikeus saada erityisjärjestelyjä tarvittaessa opintojesi kaikissa vaiheissa. 22 Q JYYn halloped-opas
Liite: jyväskylän yliopiston strategia Jyväskylän yliopiston toimintaa ohjaava strategia määrittelee yliopiston arvot ja tehtävät näin: Arvot Jyväskylän yliopiston perusarvot ovat laatu, sivistys ja vaikuttavuus. Eetoksen perustana on eurooppalaisen yliopistolaitoksen humanistinen arvopohja yhdistyneenä vastuunkantoon ihmiskunnan tulevaisuudesta.yliopisto noudattaa ja vaalii eettisiä arvoja ja edistää kestävää kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Toimintakulttuuri rakentuu avoimuuden, tasa arvon ja luottamuksen varaan. Tehtävä Yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä jalostaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston tavoitteena on ihmisen ajattelun ja toiminnan sekä luonnonilmiöiden ja näiden välisen vuorovaikutuksen syvällinen ymmärtäminen ja selittäminen. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan suotuisaa kehittymistä uudistamistarpeita ennakoiden ja korkeimpaan mahdolliseen laatutasoon pyrkien. Yliopisto ylläpitää vahvoja perustieteitä, vaalii tieteidenvälistä yhteistyötä sekä tutkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteyttä ja välittää näin syntyvää osaamista koko yhteiskunnan käyttöön. Yliopisto kouluttaa akateemisia asiantuntijoita, jotka kykenevät uutta tietoa tuottamalla ja soveltamalla sekä tieteelliseen ajatteluun perustuvalla kriittisyydellä muuttamaan maailmaa. JYYn halloped-opas Q 23
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on opiskelijoiden oma etu- ja palvelujärjestö, jonka tärkein tehtävä on opiskelijoiden etujen valvonta niin yliopistolla kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. jyy.fi