Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2010/1 LSSAVI/89/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.3.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajennusta Kuortaneen kunnan Haapamäen kylässä. HAKIJA Teikari Arto ja Arja Korkiamäentie 311 63100 Kuortane ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nykyinen ja uusi eläinsuoja sijaitsevat Kuortaneen kunnan Haapamäen kylässä tiloilla Teikari RN:o 25:116, Vähä-Teikari RN:o 25:117, Riihimäki RN:o 24:29 ja Kanavankytö RN:o 24:89. Noin 1 350 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee tilalla Teikari RN:o 25:117 noin 2 km:n etäisyydellä tilalta. Tilalla on nykyisin parsinavetta, jossa on 52 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla makuuparsipihatto nykyisen parsinavetan länsipuolelle, johon sijoitetaan ummessa olevat lehmät ja hiehot. Eläinsuojissa tullaan pitämään laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 86 lypsylehmää, 52 hiehoa ja 27 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 27.11.2009. Hakemusta on täydennetty 16.12.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska eläinsuoja on tarkoitettu yli 75 lypsylehmälle. AIKAISEMMAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan 15.4.2007 myöntämä ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa 52 lypsylehmälle, 38 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kuortaneen kunnan Haapamäen kylässä noin 3 kilometriä Kuortaneen keskustasta koilliseen. Nykyisen eläinsuojan ja sen laajennusosan ympäristö on pääosin peltoa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat nykyisestä ja rakennettavasta eläinsuojasta noin 100 metrin ja noin 260 metrin etäisyydellä idässä, noin 120 metrin (kesäasunto), noin 180 metrin, noin 190 metrin (talossa ei asuta, mutta tilalla on nautakarjanavetta), noin 280 metrin ja noin 290 metrin etäisyydellä kaakossa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Lappakankaan 1-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Lähimpään vesistöön, Kuortaneenjärveen on etäisyyttä noin 3 kilometriä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta.
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen tuotantorakennus on parsinavetta, jossa tullaan pitämään 70 lypsylehmää ja 27 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennusosassa tullaan pitämään 16 ummessa olevaa lypsylehmää ja 52 hiehoa. Laajennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2010. Tilalla tullaan tuottamaan maitoa noin 860 000 kiloa ja lihaa noin 4 500 kiloa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan pääosin lietelantana. Tilalla on kaksi avointa lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 370 m 3 ja noin 700 m 3. Lisäksi tilalla on noin 1 350 m 3 :n etälietesäiliö noin 2 km:n etätäisyydellä tilalta. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan noin 1 080 m 3 :n lietesäiliö. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt täytetään altapäin ja ne on katettu kelluvalla katteella, turpeella. Eläinsuojien lietekuilutilavuutta tulee olemaan yhteensä noin 195 m 3. Yhteensä lietelannan varastointitilavuutta tulee olemaan noin 3 625 m³. Vasikoilla (27 kpl alle 6 kk ikäisiä) ja poikimatilassa on kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivalanta varastoidaan tilalle rakennettavassa uudessa 100 m 2 :n kuivalantalassa. Kuivalantalan pohja on betonia ja betonielementtiseinät (3 kpl) rakennetaan 1 metrin korkuisiksi. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olemaan noin 200 m 3. Kuivalantala varustetaan 0,5 metrin ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolelle tulee kuormauslaatta betonista. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 158,57 hehtaaria peltoa, josta omaa on 32,95 hehtaaria ja vuokrapeltoa 125,62 hehtaaria. Lanta levitetään kiekkomultauskalustolla keväällä viikoilla 18-20 (30 %), kesällä viikoilla 27-28 (50 %) ja syksyllä viikoilla 35-36 (20 %). Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen maitohuoneen pesuvesien määrä on noin 150 m 3. Nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen (3 kpl) kautta imeytyskenttään. Rakennettavaan eläinsuojaan ei tule wc-tiloja. Laidunnus Tilalla laidunnetaan 86 lypsylehmää, jotka ovat öisin sisällä. Rakennettavasta pihatosta hiehoilla on vapaa kulkumahdollisuus laitumelle kesäaikana. Laidunalaa on 20 ha ja eläimiä laidunnetaan 3-4 kk kesäaikana.
4 Säilörehun varastointi Jätteet Varastot Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 400 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa ja pyöröpaalit varastoidaan joko pelloilla tai eläinsuojan yhteydessä piha-alueella. Rehu säilötään biologisella säilöntäaineella. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 2 x 2 000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lukituksella, ylitäytönetsimellä ja lapon estolaitteella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litran verran. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät jonkin verran lisääntyvät. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehunkuljetuksia tulee olemaan 2 kertaa/kk, eläin- ja teuraskuljetuksia 3 kertaa/kk, säilörehupaaleja kuljetetaan talouskeskukseen päivittäin, seminologi ja eläinlääkäri käyvät tilalla viikoittain, lannan levitystä on 4-5 päivää/levitysjakso, rehua tehdään n. 10 pv/sato, rehuliikenne on pääasiassa pellolla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Tuleva laajennus tulee kauemmas naapurista ja olemassa olevat rakennukset ovat näköesteenä. Mahdollisia hajuhaittoja ei pitäisi naapurustolle aiheutua. Luonnollisen ilmanvaihdon ansiosta rakennettavasta uudesta tuotantorakennuksesta ei aiheudu pistekuormitusta. Navetoiden sisäilman laatu pyritään pitämään oikeilla ruokinta- ja hoitotoimenpiteillä mahdollisimman hyvälaatuisena. Ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä vältetään suunnittelemalla ruokinta tuotostason ja kasvuvaiheen mukaan. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikkaa käyttäen. Käytössä on multauslaitteet. Levitysajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus. Tilan peltolohkot sijaitsevat noin 5 km:n säteellä talouskeskuksesta. Tuotantorakennuksen ympäristö pyritään pitämään siistinä. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntatöihin.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lausunto Lupahakemus on kuulutettu ajalla 18.12.2009 18.1.2010. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisella ilmoitustaululla 14.12. 31.12.2009, osoitteessa Torikatu 16 Seinäjoki ja Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla 1.1 18.1.2010, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa, sekä Kuortaneen kunnan virallisella ilmoitustaululla 18.12.2009 18.1.2010, osoitteessa Keskustie 52, Kuortane. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Kuortaneen kunnanvirastossa, Keskustie 52, Kuortane. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 19.1.2010, jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja sen laajennusosan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön sijaintia. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuortaneen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ei ole tullut lausuntoa määräaikaan mennessä. Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Lähin vakituisesti asuttu rakennus sijaitsee n. 130 m etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssa mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa nro 931 / 2000 annetut määräykset.
6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta ajalla 11.2. 1.3.2010. Hakija on ilmoittanut 15.2.2010 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Arto ja Arja Teikarille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kuortaneen kunnan Haapamäen kylään tiloille Teikari RN:o 25:116, Vähä-Teikari RN:o 25:117, Riihimäki RN:o 24:29 ja Kanavankytö RN:o 24:89. Ratkaisuun sisältyy myös noin 1 350 m 3 :n etälietesäiliön käyttö tilalla Teikari RN:o 25:117. Ympäristölupa myönnetään enintään 86 lypsylehmän, 52 hiehon ja 27 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (päivätty 15.12.2009) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetun lausunnon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 3 304 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppukaivojen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 166 m 3. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 1 080 m 3 :n lietesäiliö ja noin 200 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantala tulee varustaa kolmella vähintään yhden metrin korkuisella seinämällä sekä vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantalan nesteet
7 tulee imeyttää turpeeseen tai johtaa lietesäiliöön ja sen pohja tulee muotoilla siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö, mahdollinen uusi lietteen pumppukaivo ja uusi kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Uusi lietesäiliö ja kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. Nykyisen navetan yhteydessä olevat sakokaivot tulee tyhjentää riittävän väliajoin ja niihin kertyvä kiintoaines/liete tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla ja ne tulee avata eläinsuojan sisällä, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan talteen. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojien ja maitohuoneen pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 83,46 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön,
8 teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesu- tai jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Uusi lietesäiliö tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Mahdolliset uudet lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojan yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Nykyiset eläinsuojan yhteydessä olevat lietesäiliöt ja uusi lietesäiliö tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Nykyi-
9 5. Jätteet sen eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojan katolle. Rakennettavan pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Liete/lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti multainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Varasto tulee sijoittaa siten, että sen sijainti on naapureihin nähden suotuisa. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tii-
10 viissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suoja-altaan koko tulee olla vähintään puolet säiliön tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen/lannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista
11 uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen
12 Lupamääräysten perustelut vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojan yhteydessä olevien nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä mahdollisen uuden lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, maitohuoneen
13 pesuvesien ja muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 796 m³ vuodessa ja maitohuoneen pesuvesiä muodostuu noin 150 m 3. Kun otetaan huomioon myös sadevesivara 30 cm/lietesäiliö, on lietesäiliöiden tilavuustarve 3 304 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietteen, pesu- ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä 3 695 m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilut (195 m 3 ). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi myös kuivalannan varastointitilavuutta. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 1) Vaatimus lietteen/lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 158,57 hehtaaria. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitellu-
14 illa pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Määräys eläinsuojan yhteydessä olevien nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisen uuden lietteen pumppukaivon kattaminen betonikannella on myös tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma puhalletaan ulos katon harjalta. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa myös lannan multauksesta ja lannan levitysajankohdista määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7)
15 Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.3.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
17 Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kuortaneen kunnanhallitus Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset (nettiversiosta poistettu asianosaisten nimet) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Kuortaneen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
18 Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Sijaintikartta Asemapiirros Valitusosoitus