Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 506/2007 vp Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteen parantaminen on yksi tämän hetken ajankohtaisimmista ympäristökysymyksistä. Suomen metsäluonto on monimuotoisinta juuri Etelä-Suomessa, mutta samaan aikaan suojelutilanne on huonoin ja metsien käyttö tehokkainta. Toistaiseksi vain alle kaksi prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu. Valtioneuvoston vuonna 2002 hyväksymän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO:n tavoitteena on turvata Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsien monimuotoisuus. Ohjelman ns. suurista linjoista päätetään joulukuussa 2007. Jotta METSO-ohjelman tärkeä metsiensuojelutavoite voisi toteutua, se tarvitsee selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Tavoitteena tulisi olla suojelumetsien määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden toteuttaminen on ehdottomasti saatava etupainotteiseksi, sillä mitä kauemmas tavoitteiden määräaika asetetaan, sitä enemmän arvometsiä ehditään tuhota, ennen kuin toimenpiteet alkavat vaikuttaa. Toinen tärkeä seikka on ohjelman rahoituksen turvaaminen. Uusien suojelualueiden hankintaan tarvitaan vuosittain noin 80 miljoonan euron suuruinen määräraha. Rahoituksessa on ehdottomasti otettava huomioon mm. Venäjän asettamien puutullien vaikutus hintakehitykseen. Päätöksiä ei siis voi tehdä vanhojen lähtökohtien ja toimintaympäristön pohjalta. METSO-ohjelmaan kuuluu monenlaisia toimenpiteitä mukaan lukien tutkimus, talousmetsien luonnonhoito ja luonnonarvokauppa. Metsäluonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ohjelman jatkotoimenpiteiden painopiste tulee asettaa uusien suojelualueiden perustamiseen. Nämä suojelualueet puolestaan tulee keskittää monimuotoisuuden kannalta tärkeimmille seuduille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo ottaa huomioon muuttuneen hintakehityksen METSOohjelman rahoituksessa ja miten hallitus varmistaa, että ohjelman luonnonsuojelutavoitteet tulevat toteutetuiksi? Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2007 Pertti Salolainen /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Salolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 506/2007 vp: Miten hallitus aikoo ottaa huomioon muuttuneen hintakehityksen METSOohjelman rahoituksessa ja miten hallitus varmistaa, että ohjelman luonnonsuojelutavoitteet tulevat toteutetuiksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn jatkoa valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä, jonka tulee saada ehdotuksensa valmiiksi ennen joulua. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus uuden, vuoteen 2016 ulottuvan metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman tavoitteista, keinoista ja rahoituksesta. Toimintaohjelman sisältö on työryhmässä jo pääpiirteissään hahmottunut, mutta sen yksityiskohtaiset resurssitarpeet ovat vielä arvioimatta. Työryhmän hahmotelman mukaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvattaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana pääpiirteissään samoilla keinoilla, joita on vuodesta 2003 kokeiltu METSOn pilottihankkeissa. Toimet kohdistuisivat sekä suojelualueverkoston parantamiseen että talousmetsien monimuotoisuuden lisäämiseen. Toimiviksi todetut, metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelukeinot ovat työryhmän näkemyksen mukaan tulleet jäädäkseen. Ne voitaisiin yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, "luonnonarvojen kaupaksi", joka toimisi kysynnän ja tarjonnan pohjalta alueellisten ekologisten tarpeiden mukaan. Ohjelman rahoituksessa sovelletaan luonnonsuojelulain ja kestävän metsätalouden rahoituslain periaatteita. Luonnonsuojelulain nojalla rahoitettavat yksityiset luonnonsuojelualueet ja vapaaehtoiset maakaupat tähtäävät kohteiden pysyvään tai pysyväisluonteiseen suojeluun. Kestävän metsätalouden rahoituslailla rahoitettaisiin ensisijaisesti muuttuvien, hoitoa vaativien tai metsätaloustoimien ohella säilytettävien luontoarvojen turvaamista. Pysyvästi tai määräaikaisesti suojeltavien kohteiden valinta tapahtuu luonnontieteellisten valintaperusteiden perusteella. Näin luonnonarvojen kauppaa voidaan suunnata metsien monimuotoisuuden kannalta. Luonnonsuojelualueiden osalta tavoitteena on parantaa nykyisen suojelualueverkon määrää ja laatua. Tämä tapahtuisi muun muassa jatkamalla luonnon ennallistamis- ja hoitotoimia suojelualueilla. Tietopohjaa on tarpeen parantaa muun muassa keräämällä lajistotietoa luonnonsuojelualueilta. Toimintaohjelmaan sisältyy tutkimusta, seurantaa ja arviointia. Hyvä tietopohja on välttämätön varauduttaessa mm. ilmastonmuutokseen ja sen torjunnan ympäristövaikutuksiin. Metsäluonnon monimuotoisuuteen ja sen turvaamiskeinoihin liittyvää metsänomistajien neuvontaa, ammattilaisten koulutusta ja viestintää kehitetään. Tekeillä olevan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO 2008 2016) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja 2

Ministerin vastaus KK 506/2007 vp Pertti Salolainen /kok vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. METSOa ja Kansallinen Metsäohjelma 2015:tta (KMO) on valmisteltu rinnakkain ja ne täydentävät toisiaan. KMO ja METSO viedään Valtioneuvoston käsittelyyn samanaikaisesti ensi vuoden alkupuolella. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 3

Ministerns svar Till Riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 506/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Salolainen /saml: På vilket sätt tänker regeringen vid finansieringen av METSO-programmet beakta den förändrade prisutvecklingen och hur tänker regeringen säkerställa att programmets målsättningar i fråga om naturskyddet förverkligas? Som svar på spörsmålet anför jag följande: En fortsättning på programmet för biodiversiteten i södra Finlands skogar, METSO, är som bäst under beredning av en brett förankrad arbetsgrupp tillsatt av miljöministeriet. Arbetsgruppen ska ha sitt programförslag färdigt före julen. Arbetsgruppens uppgift är att utarbeta förslag till målsättningar, handlingssätt och finansiering för det nya verksamhetsprogrammet, som utsträcker sig fram till år 2016. Gruppen har redan skisserat upp programmets innehåll i stort, men resursbehoven har inte ännu i detalj klarlagts. Enligt arbetsgruppens utkast skulle skogarnas biodiversitet i södra Finland under de kommande tio året säkerställas med i stort sett samma metoder som redan från år 2003 testats i METSOs pilotprojekt. Åtgärderna skulle sättas in både på att förbättra nätverket av skyddsområden och på att öka biodiversiteten i ekonomiskogarna. De metoder som baserar sig på frivilliga åtgärder från skogsägarnas sida har visat sig fungera bra och har enligt arbetsgruppen kommit för att stanna. De kunde kombineras till en helhet "handel med naturvärden", som skulle fungera enligt utbud och efterfrågan på basis av regionala ekologiska behov. Vid finansieringen av programmet tillämpas principerna i naturskyddslagen och lagen om finansiering av hållbart skogsbruk. Privata naturskyddsområden och frivilliga inköp av mark som finansieras enligt naturskyddslagen tar sikte på att ge objekten ett skydd som är permanent eller av permanent natur. Med stöd av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk skulle primärt finansieras säkerställandet av naturvärden som förändras, kräver skötsel eller bevaras i samband med skogsbruksåtgärder. Valet av objekt som skyddas permanent eller för en viss tid sker enligt naturvetenskapliga urvalskriterier. På så sätt kan handeln med naturvärden styras på ett sätt som gynnar skogarnas biodiversitet. Målet beträffande naturskyddsområdena är att förbättra det nuvarande skyddsnätverket i fråga om omfattning och kvalitet. Detta skulle ske bland annat genom fortsätta åtgärder för restaurering och skötsel av skyddsområden. Faktaunderlaget måste förbättras bland annat genom insamling av data om artförekomsten på naturskyddsområdena. Forskning, uppföljning och utvärdering ingår i verksamhetsprogrammet. Ett gott faktaunderlag behövs bland annat med tanke på miljöverkningarna av klimatförändringen och dess bekämpande. Man utökar rådgivningen till skogsägarna, den fackliga utbildningen och kommunikationen om skogsnaturens biodiversitet och om sätten att säkerställa den. Målsättningen för det program för biodiversiteten i södra Finlands skogar (METSO 2008 2016) som nu utarbetas är att hejda de skogliga naturtypernas och skoglevande arternas tillbaka- 4

Ministerns svar KK 506/2007 vp Pertti Salolainen /kok gång och stabilisera en gynnsam utveckling för biodiversiteten fram till år 2016. METSO-programmet och Finlands nationella skogsprogram 2015 har beretts parallellt och kompletterar varandra. Det nationella skogsprogrammet och METSO kommer att läggas fram för statsrådet för behandling samtidigt i början av nästa år. Helsingfors den 17 december 2007 Miljöminister Kimmo Tiilikainen 5