LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23

2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS..... 3 2.2 TOIMENPITEIDEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS... 4 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN... 7 3.2 RAKENNUSTEN SOVETUMINEN YMPÄRISTÖÖN... 8 3.3 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA...... 8 3.4 AITAAMINEN... 8 3.5 PIHAAUE /PIHAMAA.... 9 3.6 OSOITEMERKINTÄ...... 10 3.7 TONTIN RAJAN YITTÄMINEN... 10 3.8 MAINOKSET JA MUUT VASTAAVAT AITTEET...... 10 3.9 YMPÄRISTÖN HOITO JA VAVONTA...... 11 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVAAUEEN UKOPUOEA 4.1 RAKENNUSPAIKKA... 12 4.2RAKENTAMISEN MÄÄRÄ... 12 4.3 RAKENTAMINEN KEARIIN JA UAKOE... 12 5. RANTAAUEEE RAKENTAMISTA KOSKEVAT ISÄMÄÄRÄYKSET 5.1 RAKENNUSPAIKKA... 12 5.2 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTAAUEEA... 13 5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTAAUEEA... 13 6. VESIHUOON JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHUOTO 6.1 VESIHUOTO...... 14 6.2 JÄTEHUOTO... 14 7. RAKENTAMINEN ONGEMA JA ERITYISAUEIA 7.1 RAKENTAMINEN POHJAVESIAUEIE... 14 7.2 PIAANTUNEIDEN MAIDEN HUOMIOIMINEN RAKENTAMISESSA... 15 7.3 RADONIN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESA... 15 7.4 MEUN HUOMIOONOTTAMINEN... 15 7.5 RAKENTAMINEN NS. SEVESOAITOKSEN KONSUTOINTIVYÖHYKKEEE... 15 8. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 8.1 8.9 ISÄRAKENTAMISMÄÄRÄYKSET NIIE AUEIE, JOIE ASEMAKAAVA ON VAHVISTETTU IMAN KAAVAMÄÄRÄYKSIÄ... 15 9. MÄÄRÄYSTEN VAVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN... 16 9.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 16 9.2. VOIMAANTUO... 16

3 Rakennusjärjestykseen lttyvä kästtetä: sätetoja: sätedossa on selostettu määräykseen lttyvää lansäädäntöä ja muuta määräykseen lttyvää asatetoa. ansäädäntö on velvottavaa ja muu asateto ohjaavaa. Vttaus: Vttauksessa on todettu edeltävään määräykseen ja lsätetohn lttyvän keskesen lansäädännön nmkkeet. 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA Maankäyttö ja rakennuslassa ja asetuksessa oleven sekä muden maan käyttämstä ja rakentamsta koskeven säännösten ja määräysten lsäks on aukaan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksä, jos okeusvakuttesessa yleskaavassa, asemakaavassa ta Suomen rakentamsmääräyskokoelmassa e ole asasta tosn määrätty (MR 14 4 mom). sätetoja Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö ja rakennuslaka (MR) ja asetusta (MRA) sekä vomassaoleva kaavoja. ak, asetus, okeusvakuttenen yleskaava, asemakaava ja Suomen rakentamsmääräyskokoelman (RakMK) määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. Rakennusjärjestyksen kohtn sätetoja ja Vttaus vodaan tehdä muutoksa lman maankäyttö ja rakennuslan 15 :ssä ja maankäyttö ja rakennusasetuksen 6 :ssä edellytettyjä menettelytapoja. Vttaus MR 14, 15, MRA 6 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontavranomanen on kaavotus ja rakennuslautakunta. Sen alasena tom maankäyttöosaston rakennusvalvontatomsto. Päätösvallan srtämsestä määrätään hallntosäännössä. Vttaus MR 21, 124, MRA 4 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 TAOUSRAKENNUKSEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS uvan / lmotuksen tarve Rakennuksen rakentamseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvtaan myös: korjaus ja muutostyöhön, joka on verrattavssa rakennuksen rakentamseen rakennuksen laajentamseen ja sen kerrosalaan laskettavan tlan lsäämseen muuta kun edellä manttua rakennuksen korjaus ta muutostyötä varten, jos työllä lmesest vo olla vakutusta rakennuksen käyttäjen turvallsuuteen ja terveydellsn olohn rakennuksen ta sen osan käyttötarkotuksen muuttamsta varten, jollon luvanvarasuutta harkttaessa otetaan huomoon käyttötarkotuksen muutoksen vakutus kaavan toteuttamseen ja muuhun maankäyttöön sekä raken

4 nukselta vaadttavn omnasuuksn. upaa edellyttävänä käyttötarkotuksen muutoksena pdetään muun ohella lomaasunnon muuttamsta pysyvään asumseen. Merktykseltään ja vakutukseltaan vähäseen rakentamseen ta muuhun tomenpteeseen vodaan ryhtyä lman rakennus ta tomenpdelupaa sen jälkeen, kun asanomanen on tehnyt tätä koskevan lmotuksen kunnan rakennusvalvontavranomaselle (MR 129 ). Olevaan asuntoon lttyvän ta maatalouden harjottamsen kannalta tarpeellsen penehkön muun talousrakennuksen kun saunarakennuksen rakentamseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta lmotusmenettelyä. Asemakaavaalueen ulkopuolella upamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan enntään 20 m²:n suurusen ta maatalouden harjottamsen kannalta tarpeellsen, enntään 100 m²:n suurusen muun talousrakennuksen kun saunarakennuksen rakentamseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan lmotusmenettelyä. Kaklla aluella rakennuslupa on ana kutenkn haettava myös penehkölle talousrakennukslle, jotka on varustettu tulsjalla ta hormlla. sätetoja Rantaasemakaavaaluella sovelletaan talousrakennusten lmotuksenvarasuuden osalta asemakaavaalueden ulkopuolsten alueden määräyksä Vttaus MR 125, 126, 128, 129, MRA 61 63 2.2 TOIMENPITEIDEN UVAN / IMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö ja rakennuslan 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään tomenpdeluvan hakemsesta ta lmotusmenettelyn soveltamsesta kunnan er osaaluella seuraavast: Osaalue 1: Asemakaavaalueet Osaalue 2: Rantaasemakaavaalueet ja rantayleskaavaalueet Osaalue 3: Muut alueet TOIMENPIDEUPA HAETTAVA IMOITUS TEHTÄVÄ IM. TAI UPAA EI VAADITA

Tomenpde: 1) Rakennelma (rakentamnen) 5 Kunnan osaalue 1 2 3 katos < 30m² autokatos (avon autosuoja) maatal. harj. kannalta tarpeellnen katos < 200m² venekatos (talas) vaja, kasvhuone <10m² grllkota, kesäkettö <10m² osaalueet 2 ja 3 yl 30 m rantavvasta <20m², ks. kohta 5.2 kosk käymälä esntymslava <20m² pustomuuntamo ta vastaava jvjärjestelmän muutos / rakentamnen yleensä lttymnen yleseen vesjohto ta vemärverkostoon umpsälön asentamnen muu vastaava rakennelma 2) Ylesörakennelma (perustamnen ta rakentamnen), terveydensuojelu ja ympärstösuojelulan mukasen luvan tarve varmstettava ympärstövranomaselta urhelu / kokoontumspakka enntään 5000m² yl5000m² asuntovaunualue ta vastaava katsomo enntään 20 henklöä yl 20 henklöä yl 1kk pakallaan pysytettävä ylesöteltta ta vastaava 3) kuteltava late asuntovaunun ta lavan ta vastaavan ptämnen pakallaan sellasta käyttöä varten, joka e lty tavanomaseen retkelyyn ta venelyyn 4) Erllslate (rakentamnen) masto, pppu, antenn ta vastaava korkeus enntään 15m korkeus yl 15m tuulvomala korkeus enntään 40m korkeus yl 40 = rakennuslupa varastontsälö maanpäällnen osa enntään 20m³ maanpäällnen osa yl 20m³

hhtohss mustomerkk ulkotarha >15 m² (kora, kssa) lautasantenn d enntään 1.8m d yl 1.8m aurnkopaneel A> 5 m² 5) Vesrajalate, veslan mukasen luvan tarve varmstettava ympärstövranomaselta (ks. myös lsätetoja) latur enntään 15m² yl 15m² muu vesrajaa muuttava ta shen olennasest vakuttava rakennelma, slta, kanava, aallonmurtaja ta vastaava 6) Sälytys ta varastontalue (järjestämnen) muusta alueesta erotettu suurehko varastont ta pysäköntalue ta vastaava >1000 m² 7) Julksvutomenpde rakennuksen julksvun muuttamnen katteen ta sen värtyksen muuttamnen ulkoverhouksen rakennusaneen ta värtyksen muuttamnen katukuvaan vakuttavan marksn asettamnen (ks. kohta 3.8) kkunajaon muuttamnen parveke / terasslastus, 1kertanen, avattavuus vähntään 30 % 8) Manostomenpde (ks. kohta 3.8 ) muun kun maantelan 52 :ssä säädetyn rakennelman, tekstn ta kuvan asettamnen ulkosalle rakennuksen julksvuun ta kkunaan manos ta muussa kaupallsessa tarkotuksessa A>2m² 9) Ataamnen (ks. kohta 3.4) 6 rakennettuun ympärstöön lttyvä erottava knteä ata ta kadun reunusmuur meluadan rakentamnen 10) Kaupunkkuvajärjestely muut kaupunk ta ympärstökuvaan merkttäväst ja ptkäakasest vakuttavat järjestelyt ja muutokset

7 Kelluva saunalautta ta vastaava täyttää yleensä rakennuksen määrtelmän, jollon slle on saatava rakennuslupa ja tarvttaessa pokkeamspäätös. 110 kohdssa tarkotettu lupa e ole tarpeen, jos tomenpde perustuu okeusvakutteseen kaavaan. Kaavassa tomenpde ja sen ympärstöllset ehdot tulee osottaa rttävällä tarkkuudella. Edellytykseks e rtä se, että kaavasta e ole estettä tomenpteelle. Sellaset phamaan rakenteet ja latteet, jotka evät edellytä lupa ta lmotusmenettelyä, on kutenkn rakennettava säädösten ja määräysten mukaselle etäsyydelle naapurn rajasta ja rakennukssta, nden on sopeuduttava ympärstöön ekä nstä saa aheutua naapurlle kohtuutonta hattaa. Ilmotukseen on ltettävä tarpeellnen selvtys tomenpteen laajuudesta ja laadusta sekä tarvttaessa naapurn kuulemnen ta naapurn suostumus. Kunnan rakennusvalvontavranomasen tulee lmotuksen sjasta edellyttää rakennus ta tomenpdeluvan hakemsta, jos se ylesen edun ta naapuren okeusturvan kannalta on tarpeen. Rakentamseen ta muuhun tomenpteeseen vodaan ryhtyä, jolle rakennusvalvontavranomanen 14 pävän kuluessa lmotuksen vastaanottamsesta ole edellyttänyt luvan hakemsta lmotettuun hankkeeseen. Ilmotus raukeaa, elle tomenpdettä ole alotettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa lmotuksen vastaanottamsesta. Merenkulun turvalatteden rakentamsessa sovelletaan veslan säännöksä. sätetoja Rannan omstajalla on okeus rakentaa ykstystä tarvetta varten latur, joka vo ulottua tosenkn omstamalle vesalueelle. Yleseen käyttöön tehtävä latur vaat ana ympärstölupavraston luvan. Vttaus MR 125, 126, 128, 129, MRA 61 63, V 1 luku / 28 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäsyydet asemakaavaalueden ulkopuolella Rakennuksen etäsyyden rakennuspakan rajasta tulee olla yhtä suur kun rakennuksen korkeus kutenkn vähntään 5 meträ. Rakennuksen etäsyyden tosen omstamalla ta halltsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähntään 10 meträ. Rakennuksen etäsyyden maanten ajoradan keskvvasta tulee yleensä olla vähntään 20 meträ. Tesuunntelmassa vo suojaalue olla märtelty suuremmakskn ja tästä syystä Tehallnnon kuulemnen naapurna on ana tarpeen. Asunrakennuksen etäsyys E63 / VT9 testä, E75 / VT 4 testä ja rautatestä tulee olla vähntään 150 m sekä testä 637 välllä Jyväskylän maalaskunta Kuusa vähntään 100 m elle mastoolosuhtesta muuta johdu ja ohjeellset melutasot alttuvat.

8 Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee selvttää vaadttavat varoetäsyydet sähköverkkojen lmajohtohn johdon haltjalta. Johdot ja etäsyydet johtohn on estettävä rakennussuunntelmssa. Naapureden välnen sopmus vähmmäsetäsyyksstä stoo ja on vomassa, jos rakennus tuhoutuu ja pääasallsest samanlanen rakennus rakennetaan uudestaan (naapuruussuhdelak 7 ). Vttaus MRA 57, maantelak 44 3.2 RAKENNUSTEN SOVETUMINEN YMPÄRISTÖÖN Uudsrakennuksen, lsärakennuksen ja uudestaan rakentamsen on sovelluttava ympärövän alueen ylesest noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sjotuksen, korkeusaseman, koon, muodon, ulkomateraalen, värtyksen sekä julksvun jäsentelyn osalta. Rakennuspakalla rakennusten tulee muodostaa ympärstökuvaltaan sopusuhtanen kokonasuus. Rakennusten sjannn rakennuspakalla tulee olla sellanen, että maseman luonnonmukasuus mahdollsuuksen mukaan sälyy. Rakentamsessa on mahdollsuuksen mukaan sälytettävä rakennuspakan luonnonmukasuus sekä säästettävä arvokkata kasvllsuuden reunavyöhykketä, luonnon merkttävä kauneusarvoja ja erkosa luonnonesntymä kuten srtolohkareta, kaunta yksttäsputa, avokallota, jne. Rakennuspakka tulee tarvttaessa sopvn stutuksn lttää ympärövään masemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurotunut ta muuten ympärstöä rumentava osa phamaasta on stutuksn ja alueen käyttöön lttyvn järjestelyn saatettava kokonasuuteen sopvaan asuun. 3.3 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympärstön korkeusasemn sekä ten korkeuteen. Suunnttelussa on huomotava katusuunntelman mukaset katukorkeudet. Maaperän runsasta lekkaamsta ja täyttämstä tulee välttää. Rakennussuunntelmsta tulee rttävällä tarkkuudella lmetä rakennuspakan ja ympärövän alueen korkeussuhteet. Vttaus MR 135, MRA 49, 75, RakMK C2 3.4 AITAAMINEN Rakennuksen rakentamsen yhteydessä rakennuspakan kadunvastanen raja tulee yleensä erottaa stutuksn ta rajalle tulee stuttaa ta rakentaa ata, elle asemakaava ta rakennusvalvontavranomanen tosn määrää ta jolle perustellusta syystä muuta johdu. Adan tulee materaaleltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympärstöön.

9 Katua ta muuta ylestä aluetta vastassa oleva knteä ata on tehtävä kokonaan tontn ta rakennuspakan puolelle. Ata on tehtävä nn, ette stä aheudu hattaa naapurelle, lkenteelle ekä kadun kunnossa ja puhtaanapdolle. Istutettavan adan oksston tulee täyskasvusenakn pysyä omalla tontlla. Ellevät naapurt sov adan sjottamsesta rakennuspakkojen välselle rajalle ta rakennusvalvonta vranomanen määrää adan rakentamsvelvollsuudesta, tulee adan etäsyyden rajasta olla vähntään puolet (½) adan korkeudesta ja kutenkn vähntään 0,5 meträ. Istutettavan adan oksston ja juurston tulee täyskasvusenakn pysyä omalla tontlla. Edellä manttujen etäsyyksen mukaan rakennettua / stutettua ataa e tulkta rajaadaks. Adan, joka e ole naapurtontn ta rakennuspakan rajalla tekee ja ptää kunnossa tontn ta rakennuspakan haltja. Tontten ta rakennuspakkojen välsen adan rakentamsesta ja kunnossapdosta vastaava rakennuspakkojen haltjat puolks, jolle velvollsuuden muunlaseen jakamseen ole ertystä syytä. Mkäl asasta e sovta, stä päättää hakemuksesta rakennusvalvontavranomanen. Knteärakentesten atojen korkeus saa yleensä olla enntään 1.5 meträ maanpnnasta mtattuna. sätetoja MRA 82 :ssä on enssjasest kyse rakennuspakkojen välsen adan rakentamsesta. Adan rakentamsen vakutukssta julkseen ympärstöön ja tätä koskevasta lupamenettelystä säädetään MR 62 :ssä Vttaus MR 62, MRA 82 3.5 PIHAAUE / PIHAMAA Rakennuspakka tulee salaojttaa rttävään syvyyteen. Sade ja sulamsvesen hataton johtamnen on järjestettävä. Pnta ja kuvatusvedet tulee meyttää rakennuspakan maaperään ta johtaa mahdollseen avoojajärjestelmään, jos ntä e voda johtaa sadevesvemärn. Pnta ja kuvatusvesä e saa johtaa jätevesvemärn. Pha ja kuvatusvesen johtamseen maanten svuojaan tulee saada tehallnnon krjallnen suostumus. Phamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunntellun ympärstön korkeusasemn. Phamaan korkeussuhteta e saa olennasest muuttaa lman rakennusvalvontavranomasen lupaa. Phamaan täyttö ja stutukset tulee toteuttaa nn, ette nstä aheudu hattaa lkenteelle ta naapurlle. Phamaa tulee suunntella ja toteuttaa nn, ette rakentamsella lsätä pnta ja sadevesen valumsta tontn rajan yl naapurn puolelle lman naapurn suostumusta. Maaperän runsasta lekkaamsta ja pengertämstä tulee välttää. Phamaata e saa lman ertystä syytä tasata nn, että asuntontn rajalle syntyy 1,0 metrn korkeusero. Phamaan tasaamnen tulee toteuttaa luskaamalla, pen

10 gertämällä ta tukmuurella. Pengertämnen on toteutettava kokonaan omalla tontlla enntään 1:1 kaltevuudessa. ttymässä katuun ta tehen sekä rakennuspakan ssässsä järjestelyssä on otettava huomoon lkenneturvallsuus. Yleensä pakotusalue tulee sjottaa rakennuspakan kadunpuoleselle svulle. Elle asemakaavassa tosn määrätä, tulee rakennuspakalla osottaa autopakkoja vähntään seuraavast: omakottalot ja partalot 2 autopakkaa asuntoa kohden rv ja kerrostalot 1,5 autopakkaa asuntoa kohden lke ja tomstorakennukset 1 autopakka/ 50 km² Rakennuspakalle saa rakentaa yleensä van yhden kadulle ta yleselle telle johtavan ajoneuvolttymän. Ajoneuvolttymän leveys saa olla enntään 8m. ttymä on varustettava rttävän suurella rummulla. Avoojaa e saa täyttää. Ajoneuvolttymän rakentamnen sekä kunnossa ja puhtaanapto kuuluvat rakennuspakan omstajalle ta haltjalle. Rakennuspakan omstajalle ta haltjalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös lttymän rummun uusmnen, mkäl vanha rumpu e ole tarkotustaan vastaavassa kunnossa. ttymälle yleseen tehen ta lttymän käyttötarkotuksen muuttamseen on saatava tehallnnon lupa. Rakennuspakalla ja sen lähesyydessä käytössä olevat maanalaset johdot ja rakenteet on suunnttelun yhteydessä selvtettävä ja merkttävä asemaprrokseen. Vttaus MR 88, 165, 3.6 OSOITEMERKINTÄ Rakennukseen on asennettava kadulta ta muulta lkenneväylältä selkeäst havattavssa oleva osotemerkntä. Vttaus MRA 84 Mllon rakennus e ulotu katuun, muuhun lkenneväylään ta tontn ssäseen lkennealueeseen takka sen välttömään lähesyyteen, osotenumero ta sen osottava ohjaus on sjotettava kntestölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osotenumeronnn on oltava toteutettuna vmestään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 3.7 TONTIN RAJAN YITTÄMINEN Mkäl rakennus saadaan rakentaa tontn kadun puoleseen rajaan knn, rakennus, rakennuksen osa, rakennukseen kuuluva teknnen late ta muu vastaava, saa ulottua tontn rajan yl katualueelle ta ertysestä syystä muulle yleselle alueelle kunnan teknsen tomston hyväksymällä tavalla. 3.8 MAINOKSET JA MUUT VASTAAVAT AITTEET Myynt, tedotus ja manos ta muuta sellasta latetta, kkuna ja ovmarksa, terassn aurnko ta sadesuojaa ta muuta vastaavaa rakennuspakalle sjotettaessa on huomotava seuraavaa:

11 1) Kunkn kkunan pntaalasta saa pettää manos ta muussa vastaavassa tarkotuksessa enntään puolet, elle kkunan pettämselle ole saatu rakennusvalvontavranomasen lupaa. 2) Ikkunan pettämnen e saa rumentaa rakennusta ta alueen yleskuvaa ekä se saa olla härtsevää 3) ate on knntettävä tukevast ekä se saa hatata kadun ta ylesen alueen käyttöä 4) atteen muodon ja rakenteen on ulkoasultaan sopeuduttava muhn lähesn manosrakentesn, rakennukseen ja ympärstöön 5) ate on pdettävä kunnossa ja rkkoutunut late on korjattava ta postettava sätetoja Manoslatteden ja vastaaven lupamenettelystä on säädetty tämän rakennusjärjestyksen kohdassa 2.2 Vttaus MRA 62 3.9 YMPÄRISTÖN HOITO JA VAVONTA Ympärstön hoto Rakennettu ympärstö on pdettävä rakennusluvan mukasessa käytössä ja sstssä kunnossa. Ympärstöön olennasest vakuttaven ulkovarastojen, kompostont ta jätesälöden ympärlle on tarvttaessa stutettava näkösuoja ta rakennettava ata ta senäkkeellnen katos. Rakennuspakka tulee muutonkn tarvttaessa sopvn stutuksn lttää ympärövään masemaan. Töhryt rakennuksen julksvusta tulee postaa nn pan kun teknsest on mahdollsta. Ympärstön valvonta Rakennusvalvontavranomanen suorttaa maankäyttö ja rakennuslassa tarkotettua ympärstön hodon valvontaa mm. ptämällä tarvttaessa katselmuksa päättämnään ajankohtna. Rakennusvalvontavranomanen vo antaa ympärstöä koskevan katselmuksen ptämsen valtsemensa katselmuksen ptäjen ta vranhaltjan tehtäväks. sätetoja Vttaus Ympärstön hodossa havatusta puutteellsuukssta annetaan kunnossaptovelvollselle korjauskehotus sekä määräaka mhn mennessä korjaukset on suortettava. Määräajan jälkeen vranomasella on mahdollsuus ryhtyä MR:n mukasn pakkokenotomenptesn. assa katujen ja eräden ylesten alueden kunnossa ja puhtaanapdosta määrätään tontnomstaja katualueen kunnossaptovastuusta MR 166 170, 182, kunnan ympärstönsuojelu ja jätehuoltomääräykset

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVAAUEEN UKOPUOEA 4.1 RAKENNUSPAIKKA 12 Asemakaavaalueen ulkopuolella rakennuspakan pntaalan tulee olla vähntään 5000 m². Jos rakennus ltetään vesosuuskunnan ta kunnan vesjohtoon ja jätevedet johdetaan yleseen ta valvottuun pakallseen yhteseen vemärlatokseen, rakennuspakan pntaala vo olla penempkn, e kutenkaan alle 2000 m². Uudestaan rakentamnen, peruskorjaus ja vähänen lsärakentamnen saadaan suorttaa sen estämättä mtä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspakka pysyy samana. Okeusvakuttesen yleskaavan alueella noudatetaan myös rakennusjärjestyksen määräyksä, elle yleskaava määräyksstä ta lasta muuta johdu. Vttaus MR 14, 116, 136 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspakalle saa rakentaa yhden enntään kaksasuntosen asunrakennuksen. Rakennuspakalle saa lsäks rakentaa sen käyttötarkotukseen lttyvä talousrakennuksa. Rakennuspakalle rakennettavaks sallttu kerrosala saa olla enntään 10 % rakennuspakan pntaalasta. Yl 5 ha:n suuruselle, maatalouskäytössä olevalle maatlalle saa sen estämättä, mtä 1.mom. on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellsa asunrakennuksa. Sen estämättä, mtä edellä tässä pykälässä on rakennusten ta asuntojen lukumäärästä ta kerrosalasta määrätty, rakennusvalvontavranomanen vo antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatlan talouskeskuksen yhteyteen shen sopeutuva maataloutta ja maatlamatkalua palveleva rakennuksa. 4.3 RAKENTAMINEN KEARIIN JA UAKOE Asemakaavaalueen ulkopuolella vodaan salla rakennuksen pääasallsen käyttötarkotuksen mukasten tlojen sjottamnen maanpnnan alapuolelle ta ullakon tasolle, mkäl se ottaen huomoon rakennus ja sen käyttötarkotus sekä soveltumnen rakennettuun ympärstöön on mahdollsta. 5. RAKENTAMINEN RANTAAUEEE 5.1 RAKENNUSPAIKKA Rantaan rajottuvan vaktusen asunnon rakennuspakan pntaalan tulee olla vähntään 5000 m² ja lomaasunnon rakennuspakan pntaalan vähntään 3000 m². Vesstön rannalla olevan rakennuspakan vesstöön ta vesjättöalueeseen rajottuvan rajan ptuuden tulee olla vähntään 40 meträ.

13 5.2 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA AUEEA Rakennettaessa rantaaluelle tulee ertystä huomota knnttää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateraalehn ja värtykseen. Katemateraalen tulee olla hmmeäpntasa ta hmmeks pntakästeltyjä. Suura yhtenäsä laspntoja tulee välttää. Rakennuspakalla tulee rantavyöhykkeen kasvllsuus pääosn sälyttää ja van harventamnen on sallttua. Rakennuksen etäsyyden rantavvasta ja sjannn rakennuspakalla tulee olla sellanen, että maseman luonnonmukasuus mahdollsuuksen mukaan sälyy. Muun kun saunarakennuksen etäsyyden keskvedenkorkeuden mukasesta rantavvasta tulee kutenkn, mkäl edellä olevasta vaatmuksesta e muuta johdu, olla vähntään 30 meträ ja asunnon almman lattatason vähntään 1.5 meträ ylävesrajaa korkeammalla. Elle ylävesraja ole tedossa, on almman lattatason oltava vähntään 2.0 meträ keskveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enntään 25 m² ja avomen katetun kustn ala enntään 12 m², saa rakentaa edellä manttua metrmäärää lähemmäks rantavvaa. Sen etäsyyden edellä mantulla tavalla laskettavasta rantavvasta tulee olla kutenkn vähntään 15 meträ. Saunarakennuksen almman lattatason tulee olla vähntään 1.5 meträ ylävesrajaa korkeammalla. Elle ylävesraja ole tedossa, on almman lattatason oltava vähntään 2.0 meträ keskveden korkeudesta. Enntään 10 m² suurusen huvmajan, katoksen ta kesäkettön saa rakentaa 15m:n etäsyyteen rantavvasta. upamenettely on selvtetty kohdassa 2.2. Rakentamsessa on huomotava, ette rakentamsella vakeuteta olemassa oleven merenkulun turvalatteden käyttöä ja ylläptoa. 5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTAAUEEA 5.3.1 omarakennusten rakennuspakat Rantaalueella rakennuspakalle saa rakentaa yhden yksasuntosen enntään kakskerrokssen lomarakennuksen. Rakennuspakalla, jolle rakennettavat rakennukset sjatsevat enntään 100 metrn etäsyydellä rantavvasta, rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enntään 5% rakennuspakan pntaalasta kutenkn enntään 250 m². Kokonasrakennusokeus on kutenkn vähntään 100 m². Rakennusten enmmäsmäärä rakennuspakalla on 5. 5.3.2 Vaktuseen asumseen tarkotetut rakennuspakat Rantaalueella rakennuspakalle saa rakentaa yhden enntään kaksasuntosen enntään kakskerrokssen asunrakennuksen. Rakennuspakalla, jolle rakennettavat rakennukset sjatsevat enntään 100 metrn etäsyydellä rantavvasta, rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enntään 5% rakennuspakan pntaalasta kutenkn enntään 300 m². Kokonasrakennusokeus on kutenkn vähntään 100 m². Rakennusten enmmäsmäärä rakennuspakalla on 5.

6. VESIHUOON JÄRJESTÄMINEN JA JÄTEHUOTO 14 6.1 VESIHUOTO ttymsvelvollsuus Veshuoltolatoksen tomntaalueella oleva kntestö on ltettävä latoksen vesjohtoon ja vemärn elle ympärstönsuojelu vranomanen ole myöntänyt stä vapautusta. Talousveden rttävyys Asunrakennusta varten tulee olla rttäväst laadultaan soveltuvaa talousvettä. Rakennettaessa kntestölle jota e ole ltetty veshuoltolatoksen vesjohtoon, tulee rakentajan tarvttaessa esttää selvtys talousveden laadusta ja rttävyydestä rakennusluvan hakemsen yhteydessä. Jätevesen kästtely Jätevesen kästtelyssä on noudatettava valtoneuvoston asetusta talousjätevesen kästtelystä veshuoltolatosten vemärverkostojen ulkopuolslla aluella sekä kunnan ympärstövranomasen antama määräyksä ja ohjeta. Kntestökohtasen jätevesjärjestelmän rakentamseen ta muuttamseen tulee hakea MR 126 :n mukanen tomenpdelupa. Vttaus Veshuoltolak 10, valtoneuvoston asetus talousjätevesen kästtelystä veshuoltolatosten vemärverkostojen ulkopuolslla aluella, ympärstönsuojelumääräykset 6.2 JÄTEHUOTO Jätehuollon järjestämsessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksä. Kakken kntestöjen tulee olla lttynyt järjestettyyn jätehuoltoon. Rakennuslupahakemuksessa tulee osottaa rakennuspakalle rakennettaven rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, rttävät tlat jätteden keräämstä ja lajttelua sekä jätehuollon muta järjestämstä varten. 7. RAKENTAMINEN ONGEMA JA ERITYISAUEIA 7.1 RAKENTAMINEN POHJAVESIAUEIE Pohjavesaluella öljy ja polttoanesälöt sekä muut vaarallsten aneden sälöt ja varastot tulee sjottaa ssätlohn ta maan päälle ja varustaa suojaaltaalla ta sälön tulee olla 2vappanen. Rakennettaessa pohjavesalueelle tulee huomoda mtä luvanvarasuudesta ympärstönsuojelulassa ja asetuksessa säädetään. Tärkellä pohjavesaluella ylesten alueden ja muden kun asunpentalojen rakennuspakkojen ajoteden ja pakotusalueden pntarakenteden tulee olla vettä läpäsemättömä. Sade ja pntavedet on johdettava kunnan sadevesvemärn ta pohjaveden plaantumsrskä aheuttamatta ympärövään maastoon. Tehtäessä maanrakennustötä pohjavesaluella on pohjaveden ylmmän pnnan ja kavutason vällle jätettävä rttävä suojakerros. Käytettäven täyttöanesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuva puhtata kvperäsä maaaneksa. Rakennusvalvontavranomanen vo tarvttaessa vaata rakennushankkeeseen ryhtyvältä selvtystä pohjaveden tasosta, suojakerroksen rttävyydestä ja täyttömaden soveltuvuudesta.

15 7.2 PIAANTUNEIDEN MAIDEN HUOMIOIMINEN RAKENTAMISESSA Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvttaessa selvtettävä rakennuspakan maaperän mahdollnen plaantunesuus. Tehty selvtys ja selvtys nstä tomenptestä, john on tarpeen ryhtyä saastunesuuden johdosta, tulee lttää rakennuslupaasakrjohn. 7.3 RADONIN HUOMIOON OTTAMINEN RAKENTAMISESSA Rakentamsessa on koko kunnan alueella otettava huomoon maaperän mahdollnen radonptosuus. Huonelman radonptosuuden alentamseks on alapohjarakenteden ja lmanvahtolatteden suunntteluun ja toteutukseen knntettävä ertystä huomota. 7.4 MEUN HUOMIOON OTTAMINEN Rakennettaessa te, rautate ta lentolkenteen ta muun melunlähteen akaansaaman melualueen lähesyydessä on rakennushankkeeseen ryhtyvän estettävä selvtys nstä tomenptestä, jolla varmstetaan, ette lansäädännön nojalla annettuja melun ohjearvoja yltetä, nn ssätlossa, kun oleskelualuella. 7.5 RAKENTAMIENN NS. SEVESOAITOKSEN KONSUTOINTIVYÖHYKKEEE Rakennettaessa Sevesolatoksen (Vhtavuoren tehtaat) konsultontvyöhykkeelle, tulee hakemuksesta yleensä pyytää lausunto Turvateknkan keskukselta (Tukes). Asemakaavaaluella lausunto tulee pyytää jo kaavotusvaheessa. Konsultontvyöhykkeen laajuus on 2 km latoksesta. Vttaus Vnp 993/1992, STM Asumsterveysohje 1/2003, Tukes:n krje 3501/2001 8. VANHOJA ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Määräykset nlle aluelle, jolle asemakaava on vahvstettu lman asemakaavamääräyksä 8.1 Asunkerrostaloa (AK), lkerakennusta (A) ta yhdstettyä lke ja asuntokerrostaloa (AK) varten tarkotetun rakennuspakan pntaalasta saa käyttää rakentamseen enntään 20 prosentta. Rakennuspakan kerrosala saa olla enntään 60 prosentta rakennuspakan pntaalasta. 8.2 Rvtaloa ta muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkotetun rakennuspakan pntaalasta saa käyttää rakentamseen enntään 20 prosentta. Rakennuspakan kerrosala saa olla enntään 40 prosentta rakennuspakan pntaalasta. 8.3 Omakotrakennusta ta muuta enntään kahden perheen taloa (AO) ta maatlan talouskeskusta (AT) varten tarkotetun rakennuspakan kerrosala saa olla enntään 25 prosentta rakennuspakan pntaalasta. 8.4 Asunto ja kasvtarharakennusta (AV) varten tarkotetun rakennuspakan tulee olla vähntään 3.000 m 2. Rakennuspakan kerrosala, mhn e lueta kasvhuoneta, saa olla enntään 10 prosentta rakennuspakan pntaalasta. 8.5 Moottorajoneuvojen huoltoaseman (AM, M) rakennuspakan on oltava vähntään 2.000 m 2. Rakennuspakan kerrosala saa olla enntään 30 prosentta sen pntaalasta. Rakennuspakalle saa rakentaa enntään yhden asunnon, e kutenkaan moottorajoneuvojen huolto ta sälytystlojen ala ta yläpuolelle. Rakennuspakalle saadaan sjottaa myös sen käyttöön lttyvä myymälä ja muta lketloja. Kaavotus ja rakennuslautakunnan on rakennusluvan myöntämsen yhteydessä hyväksyttävä rakennuspakan lkenteen järjestely.

16 8.6 Ylestä rakennusta (Y) varten tarkotetun rakennuspakan pntaalasta saa käyttää rakentamseen enntään 30 prosentta. Rakennuspakan kerrosala saa olla enntään 60 prosentta rakennuspakan pntaalasta. 8.7 Teollsuus ta varastorakennusten (T) rakennuspakan pntaalaa tulee olla vähntään 2.000 m 2. Rakennuspakan pntaalasta saa käyttää rakentamseen enntään 30 prosentta ja kerrosala saa olla enntään 60 prosentta rakennuspakan pntaalasta. Rakennukseen saadaan sjottaa myös sen käyttöön lttyvä tomsto, henklökunnan ruokalu ja muta vastaava tloja. Rakennuspakalle saadaan rakentaa enntään kaks asuntoa, e kutenkaan teollsuus ta varastotlojen ala ta yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa akasntaan samanakasest teollsuus ta varastorakennuksen rakentamsen kanssa. 8.8 Maanvljely ta metsätalousalueeks (MV, MM) määrätylle alueelle saa rakentaa anoastaan maanvljelystä, karjanhotoa ta metsätaloutta palveleva rakennuksa. Rakennuspakan pntaalan on oltava vähntään 2 hehtaara. Kaavotus ja rakennuslautakunta vo kutenkn ertysestä syystä salla rakentamsen penemmällekn rakennuspakalle, jos se on alaltaan vähntään yks hehtaar. 8.9 Mllon asemakaavassa e ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäsyyden rakennuspakan rajasta tulee olla vähntään yhtä suur kun sen rajan puolenen korkeus, kutenkn vähntään neljä (4) meträ. Kaavotus ja rakennuslautakunta vo kutenkn ertysestä syystä salla rakennuksen rakennettavaks rajaan ta lähemmäks rajaa, jolle stä ole naapurlle huomattavaa hattaa ta tämä on antanut rakentamseen suostumuksensa. 9. MÄÄRÄYSTEN VAVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 9. 1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Kaavotus ja rakennuslautakunta vo ertysestä syystä myöntää pokkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jolle se merktse määräyksen tavotteen olennasta syrjäyttämstä. Kun poketaan rakennuspakan vähmmäskokoa, rakentamsen määrää ta etäsyyksä koskevsta määräyksstä rannolla, lupa vodaan myöntää, mkäl rakentamnen e vakeuta kaavotusta. 9.2 VOIMAANTUO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan aukaan kunnan lokakuun 15. pävänä 2001 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys on aukaan kunnanvaltuuston 26.1.2009 hyväksymä. Vomaantulo 19.3.2009