KIRJALLINEN KYSYMYS 78/2007 vp Veteraanien kuntoutus Eduskunnan puhemiehelle Keskuudessamme elää sotiemme veteraaneja tällä hetkellä noin 80 000. Valtioneuvoston linjauksessa Veteraanipolitiikka 2004 2007 korostaa kotona selviytymisen turvaamista mahdollisimman pitkään. Omatoimisen selviytymisen tukeminen edellyttää monipuolisia toimia ja ennen kaikkea riittävää kuntoutusta. Niin sanotussa laajassa veteraanipaketissa luvattu vuosittainen kuntoutus ei toteudu vieläkään kaikkien halukkaiden kohdalla. Jokaisen veteraanin tulisi valinnan mukaan saada joko laitos- tai avokuntoutusta kerran vuodessa, mielellään näiden yhdistelmänä. Rintamaveteraanien kuntoutuksen painopistettä on siirretty laitoskuntoutuksesta päivä-, koti- ja muuhun avokuntoutukseen siten, että jatkossa vähintään puolet kuntoutuksesta toteutetaan avokuntoutuksena. Iäkkäiden veteraanien toimintakyky alkaa luonnollisesti heikentyä ja laitosjaksot matkoineen on alettu kokea fyysisesti raskaiksi. Laitoskuntoutuksen tulisi kuitenkin olla edelleen mahdollista niille veteraaneille, jotka toivovat sitä. Monelle veteraanille ja veteraanipuolisolle kuntoutusjakso on juhlaa arjen keskellä, ja kyseessä on samalla omaishoitajan jaksamisen tukeminen. Rintamaveteraanit ovat antaneet kielteistä palautetta siitä, että puolisolla ei ole oikeutta osallistua koko laitoskuntoutusjaksoon sekä siitä, ettei avokuntoutusta anneta yhtäaikaisesti puolisoista molemmille. Kotona selviämiselle on kuitenkin olennaista myös puolison jaksaminen. Laitoskuntoutusta ei tule säästösyistä vähentää ja veteraanien määrän vähenemisen tuoma säästö tulee käyttää avokuntoutuksen ja kotona annettavien palvelujen kehittämiseen. Ohjelmansa mukaan hallituksen tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Veteraanien keski-ikä on jo noin 85 vuotta, joten tavoitteen saavuttamiseen ei ole määrättömästi aikaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toteuttaa veteraaneille luvatun vuosittaisen kuntoutuksen ja aikooko hallitus veteraanien määrän vähentyessä ohjata säästyvät määrärahat kuntoutuksen kehittämiseen? Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 78/2007 vp: Aikooko hallitus toteuttaa veteraaneille luvatun vuosittaisen kuntoutuksen ja aikooko hallitus veteraanien määrän vähentyessä ohjata säästyvät määrärahat kuntoutuksen kehittämiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotiemme veteraaneja on elossa vuoden 2007 lopussa arviolta noin 77 000 henkilöä. Rintamalla palvelleiden veteraanien ja sotainvalidien lisäksi sosiaaliturvan piirissä on myös heidän aviopuolisoitaan ja leskiään. Vuonna 2007 veteraanien sosiaaliturvan kustannukset ovat valtion talousarviossa yhteensä 430 miljoonaa euroa. Sotainvalidien, rintamaveteraanien ja erityisryhmien kuntoutukseen käytetään edelleen yli 100 miljoonaa euroa huolimatta arviolta 10 000 iäkkään veteraanin vuosittaisesta poistumamäärästä. Määräraha veteraania kohden on vuosien mittaan kasvanut. Hallitus on sitoutunut veteraanien kuntoutuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa entisestään säännölliseen kuntoutukseen pääsyä kohdentamalla määrärahoja tarkoituksenmukaisesti. Kuntia ja kuntayhtymiä ohjataan vuosittain kuntoutuksen toteuttamisessa, ja veteraanikuntoutuksen sisällön ja toimintatapojen kehittämistä varten myönnetään hankerahoitusta. Kunnat päättävät itsenäisesti kuntoutukseen pääsystä ja muodosta. Veteraanien itsensä arvostaman laitoskuntoutuksen rinnalla on kuntoutusasetuksen muutoksen ja ohjeistusten avulla todettu tarve monipuolistaa kuntoutuskäytäntöjä. Päivä- ja muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun avokuntoutus mahdollistaa tavoitellun hoitotuloksen. Veteraanit peruuttavat tai keskeyttävät enenevässä määrin laitoskuntoutusjaksoja, vaikka niiden virkistävä vaikutus on kiistatta merkityksellinen. Kuntien on tarjottava rintamaveteraaneille mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutukseen, jonka tulee perustua yksilölliseen, lääkärin tekemään kuntoutustarpeen arviointiin. Mikäli kunnat eivät käytä kuntoutukseen tarkoitettuja määrärahoja, Valtiokonttori jakaa uudelleen säästyneet määrärahat kuntien kesken. Terveyskeskusten johtavien lääkäreiden valtakunnallisilla neuvottelupäivillä on keväällä 2007 käsitelty veteraanien kuntoutuksen kehittämistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen terveydenhuollon laajempia väestöpohjia koskeva tavoite tulisi ottaa huomioon myös veteraanikuntoutuksen järjestämisessä siten, että alueellista yhteistyötä lisättäisiin. Rintamaveteraanien kuntoutuslain 12 :n mukaisesti osa kuntoutukseen käytettävästä määrärahasta käytetään veteraanien kuntoutuksen kehittämiseen. Käynnissä on Sotainvalidien Veljesliiton kotikuntoutus -hanke ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän veteraanien verkostokuntoutus -hanke, jossa seudun kunnat ja palveluntuottajat kehittävät yhteistä alueellista avokuntoutusmallia. Syksyllä 2006 päättyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Vanhustyön keskusliiton hallinnoima laaja geriatrisen kuntoutuksen kehittämishanke. Veteraanijärjestöt 2
Ministerin vastaus KK 78/2007 vp Päivi Räsänen /kd olivat hanketta käynnistämässä ja kuntoutuslaitoksia oli mukana sen toteutuksessa. Tuloksena on syntynyt uusia kustannusvaikuttavia omaishoidon ja psykososiaalisen kuntoutuksen malleja. Hankkeiden tuloksia ja kokemuksia jaetaan alan toimijoiden keskuuteen. Veteraaniväestön vanhuudenhuolto edellyttää oikein suunnattuja tukitoimia, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä. Oleellista on kiinteä yhteys kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa korostuu laitos- ja avokuntoutuksen ja muiden tarvittavien palvelujen saumaton yhteistyö. Tähän päästään määrärahan oikealla mitoituksella ja toimintatapojen uudistamisella. Hallitusohjelmassa on lukuisia tavoitteita vanhusväestön palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Näistä uudistuksista hyötyy koko veteraanisukupolvi. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi Valtiokonttorin keväällä 2007 työnsä päättäneen veteraanikuntoutuksen laatua ja kilpailutusta uudistaneen työryhmän ehdotusten pohjalta veteraanikuntoutuksen säädösmuutostarpeita ja ohjeistusta vuoden 2007 aikana. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 78/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Har regeringen för avsikt att uppfylla sitt löfte om årlig rehabilitering av veteraner och tänker regeringen använda de medel som frigörs när veteranerna blir färre till att utveckla rehabiliteringen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt uppskattningar kommer antalet veteraner att uppgå till 77 000 personer i slutet av 2007. Förutom de veteraner och krigsinvalider som tjänstgjort vid fronten omfattas också deras makar och efterlevande makar av den sociala tryggheten. År 2007 uppgick kostnaderna i statsbudgeten för veteranernas sociala trygghet till sammanlagt 430 miljoner euro. Trots att antalet åldrande veteraner minskar med uppskattningsvis 10 000 per år används fortfarande 100 miljoner euro för rehabiliteringen av krigsinvalider, frontveteraner och specialgrupper. Under årens lopp har anslaget per veteran höjts. Regeringen har förbundit sig att långsiktigt utveckla rehabiliteringen av veteraner. Ambitionen är att ytterligare förbättra tillträdet till regelbunden rehabilitering genom en ändamålsenlig tilldelning av anslagsmedlen. Kommuner och samkommuner får årligen direktiv om hur rehabiliteringen ska genomföras och för utvecklingen av innehåll och praxis i rehabiliteringen av veteraner beviljas projektmedel. Kommunerna själva fattar beslut om tillträdet till rehabilitering och formen för rehabiliteringen. I samband med revideringen av rehabiliteringsförordningen och anknytande direktiv framgick det att det finns ett behov att införa en mångsidigare rehabiliteringspraxis utöver den institutionella rehabiliteringen som uppskattas av veteranerna själva. Dagrehabilitering och annan öppen rehabilitering är den primära rehabiliteringsformen, när det är möjligt att uppnå önskat behandlingsresultat med öppen rehabilitering. Veteranerna avbokar eller avbryter allt oftare sina rehabiliteringsperioder på institution, trots att dessa obestridligen har en stimulerande och betydelsefull effekt. Kommunerna är skyldiga att erbjuda veteranerna möjlighet till årlig rehabilitering som ska grunda sig på en individuell av läkare utförd bedömning av rehabiliteringsbehovet. Om kommunerna inte utnyttjar de anslag som är avsedda för rehabilitering, fördelar Statskontoret de inbesparade anslagen på nytt mellan kommunerna. Under de rikstäckande rådplägningsdagarna för hälsovårdscentralernas chefläkare våren 2007 behandlades utvecklingen av veteranernas rehabilitering. Kommun- och servicestrukturreformens mål för hälso- och sjukvården, ett bredare befolkningsunderlag, bör beaktas också vid organiseringen av rehabiliteringen av veteraner genom en ökning av det regionala samarbetet. Enligt 12 i lagen om rehabilitering av frontveteraner används en del av anslaget för frontveteranernas rehabilitering för att utveckla rehabiliteringen. För närvarande pågår ett projekt för rehabilitering i hemmet som drivs av Krigsinvalidernas Brödraförbund samt ett projekt kring nätverksrehabilitering för veteraner inom sam- 4
Ministerns svar KK 78/2007 vp Päivi Räsänen /kd kommunen för hälso- och sjukvård i Seinäjokiregionen, där kommunerna och serviceproducenterna i regionen utvecklar en gemensam regional modell för öppen rehabilitering. Hösten 2006 avslutades ett omfattande utvecklingsprojekt kring geriatrisk rehabilitering. Projektet finansierades av Penningautomatföreningen och administrerades av Centralförbundet för de gamlas väl. Veteranföreningarna var med och startade projektet och rehabiliteringsinstitutionerna deltog i genomförandet. Resultatet är nya kostnadseffektiva modeller för närståendevård och psykosocial rehabilitering. Resultaten och erfarenheterna av projekten kommer att spridas bland aktörerna på området. Äldreomsorgen för veteraner förutsätter rätt inriktade stödåtgärder som hjälper dem att klara sig själva. Det är viktigt att hålla nära kontakt med den kommunala social- och hälsovården där fokus ligger på ett smidigt samarbete mellan den institutionella vården, den öppna vården och andra nödvändiga tjänster. Detta mål kan uppnås med rätt dimensionering av anslagen och genom en förnyelse av arbetsformerna. I regeringsprogrammet ingår många mål som handlar om att förbättra tillgången och kvaliteten när det gäller tjänster för de äldre invånarna. Sådana reformer gynnar hela gruppen av veteraner. En arbetsgrupp vid Statskontoret med uppgift att se över kvaliteten hos och konkurrensutsättningen av rehabiliteringstjänster för veteraner blev klar med sitt arbete våren 2007. På grundval av förslagen från arbetsgruppen bedömde socialoch hälsovårdsministeriet under 2007 behoven av ändringar i lagstiftningen om rehabiliteringen av veteraner och anknytande anvisningar. Helsingfors den 1 juni 2007 Omsorgsminister Paula Risikko 5