HINGUNNIEMEN VIRTUAALIKYLÄN KEHITTÄMINEN RATSASTUKSENOHJAAJAN OPINNOT Opinnäytetyö Ylä-Savon ammattiopisto Luonnonvara- ja ympäristöala Mia Mäki-Maunus 31.03.2010
YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO Koulutusala Luonnonvara-ala Tekijä Mia Mäki-Maunus TIIVISTELMÄ Tutkinto Ratsastuksenohjaaja Vuosi 2010 Työn nimi Virtuaalikylän kehittäminen Ratsastuksenohjaajan opinnot Sivumäärä Esittämispäivämäärä 07.04.2010 Ohjaaja Sanna Cork Liitteet Loppukoeradat Opponentti Riina Tiainen Opinnäytetyöni kertoo ratsastuksenohjaajan opinnoista kaikelta kolmelta vuodelta. Olen kirjoittanut kaiken omien kokemuksieni ja näkemyksieni pohjalta. Vieraskielinen tiivistelmä tai avainsanat / Summary, keywords 2
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO.. 5 2. HAKU JA PÄÄSYKOKEET 6 2.1. Työhön soveltuminen..6 2.2. Ratsastuskoe ja haastattelu..6 3. YLEISAINEET JA HEVOSTALOUSAINEET.7 3.1. Teoria..7 3.1.1. Käytäntö..7 3.1.2. Lukuaineet...7 3.2. Käytäntö.7 3.2.1. Kengitys...7 3.2.2. Traktorilla ajaminen.8 3.2.3. Hevosen ajamisen ja ratsastamisen perusteet..8 3.2.4. Varustetyöt..8 4. RATSASTAMINEN JA TALLITYÖT SEKÄ HEVOSTEN HOITO..9 4.1. Ratsastaminen...9 4.1.1. Kilpailut ja valmennukset 9 4.1.2. Kilpailuiden järjestäminen...9 4.1.3. Välikokeet..10 4.1.4. Hevosten liikutus...10 4.2. Tallityöt.10 4.2.1. Tallityöviikko koululla...11 4.3. Hevosten hoito..12 4.3.1. Ruokinta.12 4.3.2. Passihevonen ja sen hoito..12 3
5. RATSASTUKSEN OHJAAMINEN..13 5.1. Opetusharjoitukset 13 6. TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT 14 6.1. Ensimmäisen vuoden työssäoppiminen 14 6.1.1. Kesä-TO koululla...14 6.2. Toisen vuoden työssäoppiminen...14 6.2.1. Tallityönäytöt.15 6.3. Kolmannen vuoden työssäoppiminen...15 6.3.1. Opetusnäytöt..15 6.3.1. Ulkomaan työssäoppiminen...16 7. OPINNÄYTETYÖ JA LOPPUKOKEET.16 7.1. Opinnäytetyö 16 7.1.1. Aihe 16 7.2. Loppukokeet.17 7.2.1. Nivelnäyttö.17 7.2.2. Kankinäyttö 18 7.2.3. Estenäyttö...18 8. TYÖPAIKAT...19 9. JATKO-OPISKELUPAIKAT 19 11. LUKIO 19 12. LÄHTEET 20 13. LIITTEET 4
1. JOHDANTO Ratsastuksenohjaajan ammatti on yksi niistä ammateista, joista monet tytöt ovat pienestä pitäen haaveilleet: hevosten kanssa työskenteleminen. Ratsastuksenohjaajan työn hyviin puoliin kuuluu lisäksi se, että saa toimia erilaisten ihmisten parissa, eikä yksikään päivä ole toisensa kaltainen. Samalla itse oppii koko ajan uutta. Ja tästä kaikesta maksetaan vielä palkkaakin. Ratsastajanohjaajan koulutuksen tavoitteena on valmistaa ratsastuksenohjaajia, jotka pystyvät avustamaan ratsastuksenopettajaa isossa ratsastuskoulussa ja vastaamaan pienen ratsastuskoulun organisoinnista. Lisäksi tavoitteena on kouluttaa ratsastuksenohjaajista kustannustietoisia niin, että he ymmärtävät sekä palkattuina työntekijöinä että itsenäisinä yrittäjinä asiakaslähtöisyyden merkityksen yrityksen menestymiselle. Ratsastuksenohjaajan pitää pystyä hallitsemaan sekä hevosia, että myös ohjattavia ratsastajia. Ohjaajan täytyy ottaa myös huomioon se, että sekä hevoset että ratsastajat ovat yksilöitä, joista pitäisi löytää sellainen pari, joka tulee toimeen keskenään ja pystyvät luomaan luottamuksen toisiaan kohtaan. 5
2. HAKU JA PÄÄSYKOKEET Ratsastuksenohjaajakoulutukseen hakeminen tapahtuu maalis-huhtikuussa sähköisesti internetsivuston kautta. Yhteishaussa valitaan ne henkilöt, jotka kutsutaan valintakokeeseen. Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeen perusteella. Kokeeseen kuuluu suullinen sekä käytännön ratsastuskoe. 2.1. Työhön soveltuminen Työskentely ratsastuksenohjaajana on haastavaa ja fyysisesti raskasta ja vaatii hyvää yleiskuntoa. Se vaatii myös paljon vastuuta sekä itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyä. Työ vaatii luonteelta paljon sinnikkyyttä, rauhallisuutta, sekä kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten ja hevosten kanssa. On osattava sopeutua muuttuviin työaikatauluihin, myös ilta- ja viikonlopputöihin. Työntekijänä ohjaajan on viihdyttävä hyvin eläinten parissa sekä jatkuvasti ylläpidettävä että kehitettävä hevosten käsittelytaitoaan. Eläin- ja heinäpölyallergisille työt eivät sovellu. 2.2. Ratsastuskoe ja haastattelu Pääsykokeet koostuvat sekä haastattelusta että ratsastuskokeesta, joissa selvitetään ratsastajan omat ratsastustaidot. Ratsastajalta vaaditaan jo heti alussa hieman ratsastustaitoa, sillä jo opiskellessa tullaan tekemään asioita, jotka pitäisi olla hallinnassa. Ratsastuskokeessa ratsastetaan sekä koulua että hypätään muutama pieni este. Näin opettajat/arvioitsijat saavat selville ratsastajan taidon molemmissa lajeissa. Koulupuolella tullaan aina saatujen ohjeiden mukaisesti tekemään tehtäviä noin hec-tasolla, jonka jälkeen hypätään noin kolmen, neljän esteen rata. Esteet ovat korkeudeltaan noin 60cm. Ratsu valitaan ratsastajalle yleensä pituuden, ei tason mukaan. 6
Ratsastuskokeen lisäksi on haastattelu, jossa hakijalta kysellään kouluun ja tavalliseen elämään liittyviä asioita. Haastattelussa kannattaa olla aina avoin ja reippaalla mielellä. Näin antaa jo heti alussa itsestään hyvän kuvan! 3. YLEISAINEET JA HEVOSTALOUSAINEET Koulun opiskeluihin kuuluvat sekä yleisaineet (mm. matematiikka, englanti, äidinkieli..) että hevostalousaineet, joita tullaan opettamaan paljon sekä käytännössä että teoriassa. 3.1. Teoria Teoriatunneilla opiskelija tulee perehtymään eri hevosalalla vastaantuleviin seikkoihin, mm. ruokintaan, hevosten hoitamiseen, ratsastamiseen ym. 3.1.1. Lukuaineet Lukuaineissa keskitytään ihan jo peruskoulusta tuttuihin aineisiin, kuten matematiikkaan, englantiin ja äidinkieleen. Lukuainejaksoja on koko opintojen aikana kolme jaksoa, jokaisena vuonna yksi. Aina jakson päättyessä on normaali koeviikko, jolloin kaikista lukuaineista suoritetaan normaali koe. 3.2. Käytäntö Käytännön tunneilla päästään kokemaan työelämässäkin vastaantulevia juttuja, kuten hevosten liikutusta, traktorilla ajoa, kengitystä ja varusteiden korjaamista. Käytännön tunneilla on aina muistettava asianmukainen ja turvallinen pukeutuminen. 3.2.1. Kengitys Jo ensimmäisen opintovuoden alussa tullaan opiskelemaan hevosen kengittämistä ja kavioiden vuolemista, tuntemaan kaikki työvälineet ja 7
takomaan kenkiä vasaralla. Kengitystunteihin kuuluu myös teoria, jossa opetellaan tuntemaan hevosen jalkojen liikkeitä ja asentoja. Tunneilla on hyvä muistaa asianmukainen pukeutuminen: turvakengät ja hanskat, sekä kengitysessu, joka suojaa vaatteita ja oppilasta itseään. Naulat ja muut terävät pinnat saattavat helposti aiheuttaa reikiä ja naarmuja. 3.2.2. Traktorilla ajaminen Opiskelija pääsee myös opettelemaan koneiden käyttöä, johon mm. kuuluu traktorilla ajaminen. Traktori kuuluu hyvin useasti päivittäisten tallitöiden kuvioihin, kuten heinän kuljettamiseen, maneesin/kentän lanaamiseen ja lantalan tyhjennykseen. Siksipä opiskelijoille opetetaan normaalit traktorinkäsittelytaidot ja asiallinen ajaminen, peräkärryn kiinnitys ja sen vetäminen sekä kauhan käyttö. Tunnilla pääsee harjoittelemaan leikkimieliseen tyyliin: peruutellaan ja pudotellaan kartioiden lävitse peräkärryn kanssa ja ilman, sekä ajetaan pientä tehtävärataa, jotta ajamiseen tulisi rutiinia. Traktorilla ajaminen on kuin autolla ajamista, mutta vauhti on paljon hitaampaa. Kauhan käyttöä tullaan harjoittelemaan lantalan tyhjennyksen yhteydessä. 3.2.3. Hevosen ajamisen ja ratsastamisen perusteet Ensimmäisenä vuonna ennen suuntautumista, oppitunteihin kuuluu ratsastuksen lisäksi myös ravihevosen ajaminen. Opiskelija tulee oppimaan ajamisen perustaidot ja hevosen valjastamisen. Kurssin loppupuolella pidetään valjastuskoe, jossa oppilas näyttää hevosen valjastustaidon sovitussa ajassa. Ajotunneilla pääsee kokemaan hölkkälenkit ja reippaammat hiittilenkit. Ohjaajat pääsevät usein liikuttamaan ravihevosia myös selästä, jolloin ratsastusta kutsutaan montéksi. 3.2.4. Varustetyöt Varustetunneilla opiskelija pääsee tutustumaan erilaisiin nahkamateriaaleihin ja nahan ompelemiseen, myös varusteiden korjaamiseen. Varusteita hajoaa usein, mm. hevosten telmiessä tarhassa tai ne kuluvat puhki vanhuuttaan. Tällöin passihoitaja (ks. 4.3.2.) vastaa aina kyseisen hevosen varusteista ja tulee ne korjaamaan mahdollisimman pian. 8
Tunneilla valmistetaan myös erilaisia varusteita ja yleensä oppilaat ovat päässeet tekemään nahkapäitsiä tallin hevosille. Ylimääräisen ajan saa käyttää myös oman vapaavalintaisen työn tekoon, esim. lemmikin kaulapanta tai talutushihna on ollut suosittujen töiden listalla. 4. RATSASTAMINEN JA TALLITYÖT SEKÄ HEVOSTEN HOITO 4.1. Ratsastaminen Koulun lukujärjestyksessä opiskelijoille kuuluu ratsastusta 2-4 kertaa viikossa (eli noin 2-4 päivänä). Suurin osa ratsastustunneista painottuvat kouluratsastukseen, mutta myös esteitä päästään hyppäämään. Muutaman kerran kuukaudessa opiskelijat pääsevät nauttimaan myös maastoilusta hevosten kanssa. Koululla kypärän käyttö on pakollista, turvaliivi on vapaaehtoinen paitsi maastoesteillä pakollinen. Hansikkaiden käyttöä suositellaan. 4.1.2. Kilpailut ja valmennukset Oppilaitoksessa kilpailuja järjestetään noin kerran kuukaudessa koulun omien oppilaiden voimin (ks. 4.1.3.). Kilpailut järjestetään yleensä alkuviikosta iltaisin, kun normaali koulu on jo siltä päivää päättynyt. Koululla käy silloin tällöin vierailevia valmentajia sekä kotimaasta että ulkomailtakin asti. Valmennuksiin saa vapaaehtoisesti osallistua sekä omalla, että koulun hevosella. 4.1.3. Kilpailujen järjestäminen Opiskelijat pääsevät järjestämään luokkien kesken pidettäviä este- ja kouluratsastuskilpailuja oppilaitoksen tiloissa ympäri vuotta ja toimimaan samalla työntekijöinä. Työtehtäviin kuuluu mm. radan rakennus (tai kouluaitojen pystytys), kuuluttaminen, sihteerinä toimiminen, liputtaminen, ajanottaminen ym. Kilpailut ovat aina seuratason kilpailuja ja avoimia kaikille, myös koulun ulkopuolelta tuleville. Opiskelijat saavat osallistua kilpailuihin omilla taikka oppilaitoksen hevosilla. 9
4.1.4. Välikokeet Ratsastuksenohjaajilla tulee opiskelun ohessa myös ratsastuksen välikokeita, jossa verrataan kehitystä entiseen. Ensimmäisenä ja toisena vuonna opiskelijoilla on välikokeet sekä koulusta että esteiltä. Ennen välikokeita kokeisiin tullaan treenaamaan aktiivisesti koulun ratsastustunneilla. Kokeisiin pukeudutaan kilpailusääntöjen mukaisesti; kilpailutakkiin, valkoisiin housuihin, kannuksiin sekä saappaisiin. Kokeessa kannusten käyttö on pakollista. Radoista selviää melko pitkälle hyvällä asenteella ja hyvin perustellulla itsearvioinnilla. Hylkäyksen syyt voivat olla satulasta suistuminen, kieltäytyminen, keskeyttäminen taikka radan unohtaminen. Kouluratsastuksessa prosenttimäärä ratkaisee. (Kuva: Henna Simojoki 2008) 4.1.5. Hevosten liikutus Hevosten liikutuksesta huolehtii oppilaitoksen omat oppilaat. Hevoset liikkuvat päivässä korkeintaan kaksi kertaa. Hevosia liikutetaan ratsastuksen lisäksi myös juoksuttaen. Koulu- ja esteratsastus on yleisimmät, mutta hevosilla pääsee virkistäytymään myös maastoon. Hevoset pitävät siitä ja usein se näkyy myös loisteliaiden pukkien kera. Maastosta on aina palattu hymyssä suin ja korvat höröllä. 4.2. Tallityöt Tallityöt kuuluvat ohjaajaopiskelijan tulevaan normaalityöelämään. Hän huolehtii tallin siisteydestä ja hevosten terveydestä samoin kuin hevosten hoitajatkin, vaikka tämä keskittyykin enemmän ohjaamiseen ja oppilaisiin, sekä hevosten liikuttamiseen ja kouluttamiseen. 10
4.2.1. Tallityöviikko koululla Tallityöviikko, eli kutsumanimeltään päivystäminen/päikkääminen on 10ov:n (opintoviikon) mittainen osa koulun opiskelusta. Tällöin opiskelijat ovat omina tallityöviikkoinaan hoitamassa hevosia ja vastaamassa tallitöistä koululla. Työhön kuuluu mm. karsinoiden siivous, lakaisut, hevosten ruokkiminen, loimitus ja ulos vieminen sekä heinien jakaminen. Päivystysviikko alkaa aina perjantaina illalla ja loppuu seuraavan viikon perjantaipäivään. Talliin noustaan joka aamu klo 06.00. Hevosille jaetaan aamukaurat, mitataan lämmöt ja viedään ulos. Tämän jälkeen siivotaan karsinat, tarvittaessa kuivitetaan. Lopuksi lakaistaan käytävät, jonka loputtua pääsee aamupalalle. Päivätalli alkaa aamupalan jälkeen viimeistään klo 09.00. Melassi ja pellavainen laitetaan turpoamaan iltaa varten, pyykki ripustetaan kuivumaan ja uudet koneeseen pyörimään. Heinäkärryt täytetään ja lato siivotaan. Välillä myös lantala täytyy tasoittaa. Päivätallin lopussa hevoset saavat vielä päiväheinät, jonka jälkeen päivystäjät pääsevät hetkeksi vapaalle ennen iltaa, ellei opiskelijalla ole ns. tarkkivuoroa. Iltatalliin saavutaan klo 16.00. Hevoset haetaan sisälle ja iltaheinät jaetaan karsinoihin valmiiksi. Hevosille tehdään hoidot (esim. haavojen hoito) ja katsotaan, että ne ovat muuten hyvässä kunnossa. Lattia lakaistaan ja sen jälkeen hevosille jaetaan iltaruoat (aikaisintaan kuitenkin klo 17). Ruokinnan jälkeen on huolehdittava, että kaikki ovet tulevat lukkoon ja että kaikki hommat ovat tulleet tehdyksi. Iltatallin jälkeen päästään levolle ja odottamaan seuraavaa päivää, ellei opiskelijalla ole tarkkivuoroa. Tarkit: Tarkit ovat yksi osa päivystystä ja ne tehdään yleensä pareittain. Tallityöporukka sopii yhdessä tulevista vuoroista. Jokaisella tulee olla sekä päivä-, että iltatarkkivuoroja. Päivätarkki: Päivätarkin aikana päivystäjät käyvät viemässä kuivat hevoset ulos, jotka eivät ole tulleet hikisiksi tunneilla. Hikiset hevoset jäävät talliin ja niille vaihdetaan tarvittaessa kuiva loimi ylle. Sunnuntaisin ei ole päivätarkkia, koska silloin on kaikkien hevosten ansaittu vapaapäivä. 11
Iltatarkki: Iltatarkilla jaetaan kaikille hevosille yöheinät, tarkistetaan, että kaikki on kunnossa, huolehditaan pääovet lukkoon ja sammutetaan valot. Tallityöviikon aikana normaaleilla oppitunneilla käyminen on vapaaehtoista, ellei oppilas ole suorittamassa korvaavaa vuoroa. Työviikon päättyessä perjantaina, oppilas täyttää vielä itsearviointilapun ja antaa tämän tallimestarille tarkistettavaksi. Yhdessä porukka täyttää vielä ohjeet seuraaville työläisille, jotka jatkavat heidän jälkeensä. Sen jälkeen onkin aika lähteä viikonlopun viettoon. Opiskelijoilla voi olla myös lomapäivystyksiä, esimerkiksi joulu-, hiihto- ja syyslomalla. 4.3. Hevosten hoito Hevosten hoito on arkipäivää. Ohjaaja oppii varustamaan hevosen, sovittamaan varusteet hevoselle oikein (satula ja suitset), ja huolehtimaan sen terveydestä ja haavoista. Ohjaaja pääsee myös perehtymään hevosen lihaksistoon ja hierontaan, oppii tuntemaan anatomian ja hevosen luonteenpiirteet. 4.3.1. Ruokinta Ruokinta kuuluu yhteen tärkeimmistä osaamisalueista. Opiskelijat oppivat tekemään ruokinnan suunnitelmia, laskemaan ruokinnan laskuja, tunnistamaan erilaisia väkirehuja ja oppivat erottamaan hyvän heinän huonosta. Jos ruokinta on pielessä, on myös hevosen terveys uhattuna. Tästä seurauksena esimerkiksi virtsakivet, vitamiinipuutos ja karvan laatu. 4.3.2. Passihevonen ja sen hoito Jokainen opiskelija saa opinnot aloittaessaan itselleen passihevosen, eli toiselta nimeltään hoitohevosen, josta hän vastaa koko opintojensa ajan. Passihevosta hoidetaan ihan kuin omaa tai hoitohevosta. Hoitajan tehtävänä on huolehtia hevosen ulkonäöstä (harjan nyppiminen, korva- ja vuohiskarvat, harjaaminen), sen karsinasta (ruokakupit, vesikupit, suolakivi, seinät) sekä totta kai hevosen omista varusteista (puhdistus, korjaaminen). 12
Joka vuosi koululla tehdään passihevostarkistus, jossa katsotaan, onko passihevosella kaikki kunnossa. Epäkohdat korjataan kuntoon niiden käytyä ilmi. Passihoitajalle ei kuitenkaan kuulu hoitohevosen päivittäinen liikuttaminen. 5. RATSASTUKSEN OHJAAMINEN Ratsastuksenohjaus on yksi koko opiskelun merkittävimmistä oppiaineista. Ohjaajan työssä tulee kyetä pitämään ohjattuja ratsastustunteja eritasoisille ja ikäisille asiakasryhmille. Ratsastuksenohjaajan täytyy olla avoin, päättäväinen sekä asiallinen käytökseltään. Turhat ujostelut ja jännittämiset täytyy pyrkiä jättämään taka-alalle niiden käydessä liian vahvaksi. Haittaa ne eivät aiheuta, elleivät ne ole liikaa häiriöksi. 5.1. Opetusharjoitukset Toisen vuoden syksyllä suuntautumisen jälkeen alkaa ohjaajalinjan opiskelijoiden opetusharjoitukset. Harjoituksissa opiskelijat pääsevät pitämään ratsastustunteja luokkatovereilleen ja toisten luokkien oppilaille. Ennen opetusharjoitustuntia opiskelija tekee tuntisuunnitelman tulevaa tuntiaan varten. Hän kirjaa siihen ylös, mitä tekee, miten tekee ja mikä on tunnin kulku. Hän suunnittelee tunnin niin, että se on sopiva aihe tunnille tulevalle ryhmälle. Tunnin loputtua opiskelija antaa itsearvioinnin opettajalle suorituksestaan ja hän saa palautetta. Harjoitusta voivat olla arvioimassa opettajan lisäksi myös luokkatoverit. (Kuva: Tiina Hautala 2007) 13
6. TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT Työssöoppiminen (TO) on opiskelun yksi osa-alue, sekä oppimisen että kokemusten kartuttaja. Opiskelija pääsee näin tutustumaan aitoon työelämään ja saa tuntumaa, millaista se voi opintojen loputtua olla. Usein työpäivät saattavat olla rankkoja ja pitkiä, mutta se kuuluu hevosalan normaaliin arkeen. 6.1. Ensimmäisen vuoden työssäoppiminen Ensimmäinen työssäoppiminen tapahtuu ohjaajaopiskelijoilla ravihevosten parissa. He pääsevät tutustumaan lyhyellä työharjoittelujaksolla ravitallin elämään, hevosten päivittäiseen treenaamiseen ja ravihevosten hoitamiseen, joka on ihan erilaista kuin ratsuhevosten maailmassa. Lukiota käyvillä ohjaajaopiskelijoilla ei ole työharjoittelua ensimmäisenä vuonna. He opiskelevat lukiossa tämän ajan. 6.1.1. Kesä-TO koululla Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ennen toiselle vuosikurssille siirtymistä opiskelijat työskentelevät osan kesää koululla hoitaen tallia ja hevosia, viljelevät ja hoitavat peltoja sekä pääsevät työskentelemään siittolassa apulaisena. Työpäivämääriä saa esittää toivomuksia, jos opiskelija haluaa matkustaa tai lomailla useamman päivän peräkkäin. 6.2. Toisen vuoden työssäoppiminen Toisen vuoden työharjoittelu tuo mukanaan todellisen työelämän, jossa ohjaaja pääsee kokemaan kaiken tulevaan alaansa liittyvän ohjelmiston. Hän pääsee pitämään ratsastustunteja harjoittelumuodossa ratsastuskoulun oppilaille, ratsastamaan hevosia sekä tekemään normaaleja tallitöitä. Suurimmaksi osaksi aika kuluu tallitöiden parissa, mutta ajalla ehtii myös ratsastelemaan. Kaikilla talleilla ei aina välttämättä pääse pitämään tunteja, jos tallilla on esim. paljon palkattuja työntekijöitä. Lisäksi työn kuvaan voi kuulua varusteiden korjaamista, hevosen klippaamista taikka vammasratsastustunneilla taluttajana toimimista. Opiskelijat työskentelevät 14
harjoitteluaikanaan 5-10 päivää peräkkäin, jonka jälkeen on 2-4 päivää vapaata. Työpäivistä he voivat sopia keskenään työpaikkaohjaajan kanssa. 6.2.1. Tallityönäytöt Tallityönäytöt suoritetaan toisen vuoden työharjoittelun loppupuolella. Se on viikon mittainen koe, jonka valvoo opiskelijasta vastuussa oleva työpaikkaohjaaja taikka ratsastuksenopettaja/tallin omistaja. Näytöt koostuvat tallitöistä sekä hevosten hoitamisesta, jossa opiskelija näyttää osaamisensa. Näyttöä valvova henkilö seuraa sivusta noin viikon ajan opiskelijan työntekoa ja antaa arvionsa näyttöjen päätyttyä. Näyttöön saattaa sisältyä myös koneiden käyttöä (traktorilla ajaminen), hevosten ruokinnan suunnittelua ja kengitystä. Eniten näytössä kuitenkin huomioidaan työergonomia ja hevosenkäsittelytaidot. Opiskelija arvioi myös itse näyttönsä suoritusta. 6.3. Kolmannen vuoden työssäoppiminen Viimeisen vuosikurssin aikana opiskelijoilla on kaksi erillistä työharjoittelu jaksoa, kumpikin noin kuuden viikon mittaisia. Tällöin opiskelijat ovat jo siinä vaiheessa opintoja, että he pääsevät pitämään paljon ratsastustunteja sekä palvelemaan asiakkaita. Asiakaspalvelu on tärkeä osa ohjaajan tulevaa ammattia varten. Viimeisen vuoden työharjoittelut ovat samankaltaiset kuin muinakin vuosina. 6.3.1. Opetusnäytöt Työharjoittelun loppusuoralla tulee suorittaa opetusnäytöt. Näytön valvoo työharjoittelupaikalla opiskelijasta vastuussa oleva henkilö taikka ratsastuksenopettaja/tallin omistaja. Oppilas suunnittelee ratsastustunnin hänelle suunnatun ryhmän tason mukaisesti. Hän saa itse valita onko kyseessä este- vai koulutunti. Näytön hän suorittaa loppuun asti samoin tavoin kuin normaalin ratsastustunnin. Näyttöä arvioiva henkilö seuraa ohjaajan toimintaa vierestä koko tunnin ajan, jonka päätyttyä antaa arvioinnin. Oppilaan on kyettävä myös itse arvioimaan työskentelynsä näytön päätyttyä. Näytössä tulee ottaa huomioon ratsastajien turvallisuus ja ohjaajan on kyettävä helpottamaan tehtävää sen niin vaatiessa. Opetusnäytöt voi tarvittaessa suorittaa myös koulussa. 15
6.3.2. Ulkomaan työssäoppiminen Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijan on mahdollisuus päästä kokemaan työharjoittelua myös ulkomailla. Opiskelumotivaatio ja yleinen aktiivisuus ovat tärkeimmät ominaisuudet ulkomaan työssäoppimisjaksolle lähtiessä, eikä opiskelijalla saa olla opintosuorituksia rästissä. Koulu voi myöntää opiskelijalle matkastipendin ulkomaan top-jaksojen matkakuluihin (korkeintaan 500e/lähtijä). Ikää tulee olla vähintään 18 vuotta, jotta matka voi toteutua. Kielitaitovaatimukset vaihtelevat maittain. Englannin kielitaito riittää useimmissa maissa ja ruotsin kieli Pohjoismaissa. Lisäksi opiskelijan tulee hallita oman alansa ammattisanasto vaihtomaan kielellä. 7. OPINNÄYTETYÖ JA LOPPUKOKEET 7.1. Opinnäytetyö Opinnäytetyö on osa ohjaajan opintoja. Se on kokoava näyttö osaamisesta oppilaalle itselleen, oppilaitokselle ja työelämälle. Opinnäytetyön suunnittelu kannattaa aloittaa aina hyvissä ajoin, jotta siitä saa hyvän ja tarpeeksi hyvin suunnitellun. Suunnittelun voi aloittaa jo opiskelun alkuvaiheessa, mutta yleensä se valmistuu vasta opintojen loppupuolella. Lopuksi opinnäytetyö arvioidaan ja siitä saa erillisen arvosanan. 7.1.2. Aihe Opinnäytetyön aiheen oppilas saa valita itse. Helpoin tapa aiheen valinnassa on valita aihe, joka itseä kiinnostaa. Työn ohjaava opettaja antaa tarvittaessa vinkkejä, vaihtoehtoja ja näkökulmia, jonka jälkeen hän hyväksyy oppilaan aiheen. Opinnäytetyöksi voi kelvata myös projekti, tuote tai muu ammattityö. 16
7.2. Loppukokeet Loppukokeet on lopullinen näyttö osaamisesta opiskeluiden loppuvaiheessa ennen viimeistä työharjoittelujaksoa. Ratsastuksenohjaajan loppukokeisiin kuuluu kolme erillistä näyttöä ratsastuksessa esteiden ja kouluratsastuksen muodossa. Kokeisiin pukeudutaan kilpailusääntöjen mukaisesti; kilpailutakkiin, valkoisiin housuihin, kannuksiin sekä saappaisiin. Kannukset ovat pakolliset. Kokeita arvioivat oppilaitoksen ratsastuksenopettajat. (Kuva: Mia Mäki-Maunus 2008) 7.2.1. Nivelnäyttö Nivelnäyttö on kouluratsastuksessa suoritettava normaali kouluratsastusohjelma, jossa ratsastaja näyttää osaamisensa HeA tasolla. (Liite 1.) Kokeessa arvioidaan ratsastajan ja hevosen yhteistyökykyä, ratsastajan istuntaa ja apujen käyttöä, sekä hevosen ratsastamista oikein. Ratsastajan on kyettävä ratsastamaan hevonen kevyesti avuille, jolloin peräänanto löytyy. Oppilas antaa itsearvioinnin heti suorituksensa perään. Hylkäyksen syyt voivat olla satulasta suistuminen, radan unohtaminen, prosenttimäärän alittaminen taikka keskeytys. Kankinäyttöä ei pääse suorittamaan, ellei nivelnäyttö mene hyväksytysti läpi. 17
7.2.2. Kankinäyttö Kankinäyttö on kuin nivelnäyttö; kouluratsastuksessa suoritettava normaali kouluratsastusohjelma, jossa ratsastaja näyttää osaamisensa HeA tasolla. (Liite 2.) Kokeessa arvioidaan ratsastajan ja hevosen yhteistyökykyä, ratsastajan istuntaa ja apujen käyttöä, sekä hevosen ratsastamista oikein. Ratsastajan on kyettävä ratsastamaan hevonen kevyesti avuille, jolloin peräänanto löytyy. Oppilas antaa itsearvioinnin heti suorituksensa perään. Hylkäyksen syyt voivat olla satulasta suistuminen, radan unohtaminen, prosenttimäärän alittaminen taikka keskeytys. (Kuva: Mia Mäki-Maunus 2009) 7.2.3. Estenäyttö Estenäyttö ei ole kuin kilpailuissa suoritettava rata, vaan se perustuu tehtävien suorittamiseen radan aikana. Estekorkeudet eivät ole joka esteellä samat, vaan ne vaihtelevat puomeista 110cm:iin asti. Kokeessa arvioidaan ratsastajan istuntaa, hevosen hallintaa, välien ratsastamista, myötäämistä sekä erilaisia lähestymisiä. Radan lopussa ratsastaja antaa itsearvioinnin radasta vaihe vaiheelta. Hylkäämisen syitä voivat olla satulasta suistuminen, kieltäytyminen enemmän kuin kaksi kertaa, radan unohtaminen taikka väärän esteen hyppääminen. Loppukoeradassa on yli 15 suoritettavaa hyppyä. (Liite 3.) (Kuva: Mia Mäki-Maunus 2009) 18
8. TYÖPAIKAT Ratsastuksenohjaaja voi hakea töitä ratsastustalleilta ja -kouluista, vaellustalleilta ym. hevosalan yrityksistä, joissa järjestetään ohjattua ratsastustoimintaa. Osa koulutuksen käyneistä perustaa oman yrityksen tai jatkaa maatilayrittämistä ja hevostalouden kehittämistä omalla tilallaan. 9. JATKO-OPISKELUPAIKAT Valmistunut ratsastuksenohjaaja voi hakea jatko-opintoja mm. ratsastuksenopettajan että agrologialan linjalta. 10. LUKIO Ratsastuksenohjaajatutkinto on mahdollista suorittaa myös kaksoistutkintona, jolloin ohella suoritetaan samalla lukioa. Lukiojaksoja on tällöin aina kaksi kertaa vuodessa ja neljän muun jakson aikana opiskellaan oppilaitoksella Hingunniemessä. 19
11. LÄHTEET Suurin osa tekstistä on omaa käsialaa omien kokemusten ja näkemysten takaa. Muutama tekstikappale on lainattu www.ysao.fi. Kuvat: Mia Mäki-Maunus (www.miutsin.net), Henna Simojoki, Tiina Hautala. 20