Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja miten tulee kertoa? Miten lapsi tai nuori voi reagoida sairauteen? Mitä tilanne merkitsee lapselle ja nuorelle? Kenellä on vanhemmuus? Jos sisarus sairastuu? Mikä lasta auttaa? Mistä apua?
Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Kriisi (kriisin eri vaiheet) jokainen reagoi omalla tavallaan (vanhempi, lapsi, nuori, aikuinen lapsi) Yksityinen vs. yhteinen asia Ristiriitaisia tunteita (ei tietoa tulevasta, pelkoa, epävarmuutta, ei arjessa erityistä?) Lapsi ja nuori tarvitsevat tukea asian käsittelyyn
Miten sairaus näkyy perheessä etukäteen? Voi tulla pikkuhiljaa, salakavalasti ennen normaalit asiat muuttuvat Voi tulla salamana kirkkaalta taivaalta Vanhemman reagointi- ja toimintatavoissa impulssiherkkyys, vetäytyminen, alakulo, ylikierroksilla oleminen arjen toiminnoissa muutoksia, muistissa, keskittymiskyvyssä, fyysisissä toiminnoissa, sairastelualttiutena ei ennalta juuri missään
Keskiössä lapsi, kuinka hän näkee ja kokee asian?
Mitä tulee kertoa? Oleellista luoda asialle sanat kysy neuvoa ammattilaiselta Sairaus ei ole lapsen syytä (eikä asianomaisen tai läheisen ym. syytä) Kerro lapsentasoisesti mikä sairaus on, mitä se tarkoittaa Kuvaa lapselle miten asia näkyy arjessa (arjen toiminnot ja käytännöt, reagointitavat) Kerro hoitotoimenpiteet pääpiirteittäin Voiko asiaa konkretisoida (esim. piirros)? Muista toivon ylläpito ja korosta hyviä hoitotuloksia!
Miten tulee kertoa? Aikuiset aloittavat keskustelun (yhdessä tai erikseen) Anna tukea, älä tyrkytä tietoa Anna tilaa tunteille ja kysymyksille, ihmetyksille Luo tila ja tunne, että asiasta saa puhua ja keskustella. Palaa aiheeseen. Asetu keskustelemaan, mikäli lapsi tai nuori ottaa aiheen esiin tai muista palata aiheeseen mahdollisimman pian.
Miten lapsi tai nuori reagoi?
Oireet Suru on normaalia. Huolestuminen fyysiset ja psyykkiset oireet. Väsyminen, univaikeudet. Kiukkuisuus, vetäytyminen, surumielisyys. Taantuminen. Pikkuaikuiset, varhainen aikuistuminen nuorella. Keskittymisvaikeudet (päivähoito, koulu, harrastukset). Käytöshäiriöt, päihteet, sosiaalisten suhteiden vaikeudet nuoruudessa. Pelkoja sairaudesta. Reagointi viiveellä. Toisaalta: lapsi ja nuori voi selviytyä paremmin kuin vanhempi etukäteen ajatteleekaan.
Mitä tilanne merkitsee lapselle ja nuorelle? Pelkoa, epävarmuutta, turvattomuutta, toisaalta normaalia arkea
Sairaus ei oikeuta Vanhempaa vetäytymästä täysin elämästä ja perheen arjesta lapsen laiminlyöntiin tai väkivallan uhkaan Oleellista turvata lapsen ja nuoren turvallinen arki joka päivä Otettava tosiasiat arjessa huomioon: vanhemman jaksaminen, reagointitavat Mutta: Tunteet lyövät kriisitilanteessa välillä yli Kiitos ja anteeksi : Tärkeimmät sanat Sairaus ei saa estää elämää tässä ja nyt!
Kenellä on vanhemmuus? Vanhemmuus ei katoa eikä sitä saa riistää. Tärkeintä olla jollain tavalla saatavilla, läsnä, lähellä. (emotionaalisesti, fyysisesti) Vanhemmuus voi muuttua (väliaikaisesti, pysyvästi) Täydellisyydestä tinkiminen
Saako olla surullinen?
Jos sisarus sairastuu?
Sairaus ja sisaruus Oleellista huomioida myös perheen muut lapset Terveellä sisaruksella ristiriitaisia tunteita: suru, syyllisyys, häpeä, kiukkuisuus, toivottomuus Tärkeää välittää tunne: saa olla terve Normaalit arjen asiat tärkeitä Avoimuus perheessä, tilaa tunteille ja kysymyksille Lapsille tulee kertoa, miten sairaus meidän perheen elämässä tarkoittaa ja miten se näkyy Yhteiset tekemiset lasten ja nuorten kesken
Sairaus ja parisuhde
Sairaus.. Voi yhdistää, mutta myös tuo helposti kriisin suhteeseen Vaikuttaa sekä emotionaalisesti että fyysisesti parisuhteeseen Muuttaa parisuhteen tasapainoa ja konkretiaa arjessa Voi muuttaa ihmistä konkreettisesti (fyysisesti tai emotionaalisesti) lapsi tai nuori ei saa joutua vanhempien välisten parisuhteen asioiden kuormittamaksi!
Mikä lasta ja nuorta auttaa? Arki jollain tavalla muuttuu Arki auttaa (päivähoito, koulu, harrastukset, sosiaaliset suhteet) Verkostot (isovanhemmat, ystävät, yhteiskunnan tuki) Normaalit rajat ja kasvatus Ilo tavallisista asioista (ihastukset, idolit) Normalisointi
Mistä apua?
Tukea ja apua Keskustelu perheessä Sosiaaliset suhteet Leikki Liikunta Musiikki Kirjallisuus Kuvataiteet Media: tv- ohjelmat, videot ja elokuvat Ammattiapu Hoitava taho Neuvola, Kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalitoimi, nuorisopoliklinikka ja -asiainkeskus, koulupsykologi tai kuraattori, lasten- ja nuorisopsykiatria, järjestöt, kirkko, Sopeutumisvalmennuskurssit Yksilöllinen tuki, vertaistuki
Aurinkoa!
Kuvat Shutterstock
Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Kiitos! Suvi Laru (PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja) 09-2280 5210, 050-3419606 suvi.laru@vaestoliitto.fi