KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2007 vp Digi-tv:n katvealueongelmien ratkaisut vuodenvaihteen jälkeen Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto teki toukokuussa 1996 periaatepäätöksen rakentaa Suomeen digi-tv maanpäällisten lähetysten kautta. Ajatuksena oli siirtyä kokonaan digitaaliseen televisioon vuoden 2006 loppuun mennessä. Yleisradio aloitti koelähetykset 23. lokakuuta 1997. Digi-tv otettiin virallisesti käyttöön Suomessa 27. elokuuta 2001. Hallitus teki periaatepäätöksen siirtymisestä kokonaan analogisesta televisiosta digitaalitelevisioon maaliskuussa 2004 siten, että analogiset lähetykset loppuisivat Suomessa 31. elokuuta 2007. Jottei digitaaliseen televisioon siirtyminen aiheuttaisi kohtuuttomia ongelmia, myönnettiin siirtymisaikatauluun helpotuksia sairaaloille, taloyhtiöille ja kaapeli-tv-yhtiöille. Sairaaloille lisäaika säädettiin kolmeen vuoteen, kaapeli-tvyhtiöille helmi- tai maaliskuun loppuun 2008. Siirtymiseen analogisista lähetyksistä digi-lähetyksiin on liittynyt monenlaisia haasteita, ja valtion rooli niiden ratkaisijana yhdessä Yleisradion kanssa on ollut suuri. Ratkaisut ovat olleet pääosin onnistuneita. Alusta alkaen ongelmia on aiheuttanut digi-tv:n huono näkyvyys eri puolilla Suomea. Maassamme on edelleen kotitalouksia, joilla tämänhetkisillä ratkaisuilla ja välineillä digi-tv ei tule näkymään. Televisio on mm. julkisen palvelun välittäjänä keskeinen väline, jonka käyttöön jokaisella kansalaisella on oltava kohtuullinen mahdollisuus. Digi-tv-lähetyksiä voi vastaanottaa tv-antennien, kaapeliverkon tai satelliittien kautta. Monissa paikoissa, joissa näkyvyyttä ei ole ollut mahdollista järjestää terrestriaaliverkon kautta, on sovittu vuodenvaihteeseen asti jatkuvasta poikkeusjärjestelystä niin sanotun satelliittipaketin avulla. Paketti on maksanut käyttäjälle kertamaksuna 50 euroa ja kuukausimaksuna 10 euroa. Monen satelliittipaketin valinneen talouden näkyvyysongelmat ratkeavat vuodenvaihteeseen mennessä asennettavilla digi-tv:n täytelähettimillä. Valitettavasti vuodenvaihteen jälkeenkin Suomeen jää vielä joukko kotitalouksia, joissa digitv ei tule ilman poikkeusjärjestelyjä näkymään. Tilanne on ikävä siksikin, että usein näillä samoilla alueilla myöskään matkapuhelin tai laajakaista eivät toimi kunnolla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka digi-tv:n katvealueilla tullaan toimimaan vuodenvaihteen jälkeen, jatkuuko erikoishinnoiteltu mahdollisuus satelliitin käyttöön, Versio 2.0
voidaanko harkita vielä täytelähettimien lisäämistä mittausten perusteella valituilla katvealueilla ja voidaanko heikon signaalin katselualueille harkita pientehotoistimien rakentamista valtion tukemana? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2007 Janne Seurujärvi /kesk 2
Ministerin vastaus KK 561/2007 vp Janne Seurujärvi /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Seurujärven /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 561/2007 vp: Kuinka digi-tv:n katvealueilla tullaan toimimaan vuodenvaihteen jälkeen, jatkuuko erikoishinnoiteltu mahdollisuus satelliitin käyttöön, voidaanko harkita vielä täytelähettimien lisäämistä mittausten perusteella valituilla katvealueilla ja voidaanko heikon signaalin katselualueille harkita pientehotoistimien rakentamista valtion tukemana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Digitaalisen television kanavanippujen A ja B väestöpeitto on 99,9 prosenttia. Tämä väestöpeitto on jo nyt korkeampi kuin analogisen television väestöpeitto. Kanavanipussa A toimivilta Yleisradio Oy:n kanavilta edellyttää Yleisradio Oy:stä annettu laki täyttä yleisöpeittoa: "Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin." Kanavanipussa B toimivien kaupallisten yhtiöiden toimiluvat edellyttävät: "Toimiluvan haltijan on huolehdittava siitä, että lähetykset voidaan vastaanottaa koko maassa 31.12.2006 mennessä." C-kanavanipun peitto vaihtelee ohjelmakanavasta riippuen 78 90 prosentin välillä. E-kanavanipun peitto tulee huhtikuun alkuun vuonna 2008 mennessä olemaan 95 prosenttia. Pääasemien näkyvyysalueita on täydennetty täytelähetinasemien avulla. Kanavanippuja A ja B on täydennetty toukokuun 2007 alussa 36 täytelähettimellä, jotka sijaitsevat 32 paikkakunnalla. Lisäksi Digita Oy on tehnyt kesäkuussa 2007 A- ja B-kanavanipuissa toimivien yritysten kanssa sopimuksen 48 uuden täytelähettimen rakentamisesta 26 paikkakunnalle. Lisäksi Digita Oy on vielä syksyllä 2007 tehnyt päätöksen 2 täytelähettimen rakentamisesta, joten vuodenvaihteessa 2007/2008 on valmiina tai juuri valmistumassa 50 uutta täytelähetintä. Kun viimeisimmätkin täytelähettimet ovat toiminnassa, digitaalisen television väestöpeitto kasvaa 99,99 prosenttiin. Pysyvästi digitaalisen maanpäällisen verkon katveeseen jäänee noin 500 taloutta, jotka saavat televisiopalvelunsa satelliitin välityksellä. Satelliittijakelu on tasaveroinen jakeluvaihtoehto maanpäällisen verkon ja kaapelitelevisioverkon rinnalla. Viestintävirasto on 16.8.2007 päivätyllä kirjeellään edellyttänyt, että televisioyhtiöt seuraavat jatkuvasti näkyvyysalueen kehittymistä mittausten ja katvealueiden tunnistamisprosessin edetessä sekä huolehtivat tarvittavasta lähetysverkon täydentämisestä. Erikoishinnoiteltu mahdollisuus satelliitin käyttöön säilyy myös vuonna 2008 niillä kotitalouksilla, jotka ovat maanpäällisen signaalin osalta pysyvässä katveessa. Vastaava etu säilyy myös niillä tilapäisillä katvealueilla, joiden täytelähettimet valmistuvat vasta vuoden 2008 puolella. Kuuden täytelähettimen valmistuminen on viivästynyt kansainvälisen taajuuskoordinaation johdosta, kahden täytelähettimen kohdalla on 3
Ministerin vastaus esiintynyt vaikeasta maastosta johtuneita rakentamisongelmia. Digita Oy on saanut noin 2 000 katvealueilmoitusta. Suoritetuissa mittauksissa on todettu, että 90 prosenttia vastaanotto-ongelmista on johtunut joko puutteellisesta antennivarustuksesta tai antennien suuntauksesta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa sellaisia alue- tai kyläkokonaisuuksia, jotka edellyttäisivät uusien täytelähettimien rakentamista. Ns. reuna-alueiden näkyvyyttä tulee parantamaan myös usealla televisioasemalla toteutettava digiantennin siirto analogiselta antennilta vapautuneeseen paikkaan televisiomastojen huippuantenniin. Tällainen siirto on jo toteutettu Lahden ja Tampereen televisioasemilla. Television lähetysverkon rakentamisesta vastaa Digita Oy televisioyhtiöiden tekemien tilausten pohjalta. Kaupallisten televisioyhtiöiden toimiluvissa on vaatimus maanlaajuisesta peitosta, joka tulee toteuttaa maanpäällisen verkon, kaapelitelevisioverkon ja satelliittijakelun avulla. Viestintävirasto valvoo, että toimiluvan määräykset toteutuvat. Yleisradion hallintoneuvosto on omalta osaltaan päättänyt, että maanpäällistä verkkoa voidaan maantieteellisesti ongelmallisilla ja harvaan asutuilla alueilla täydentää satelliittijakelulla. Näillä edellytyksillä saavutetaan riittävä väestöpeitto, joten valtion tukemien pientehotoistimien rakentamiseen ei ole tarvetta. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2008 Viestintäministeri Suvi Lindén 4
Ministerns svar KK 561/2007 vp Janne Seurujärvi /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 561/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Seurujärvi /cent: Hur kommer man att agera i fråga om skuggområden för digitala televisionssändningar efter årsskiftet, fortsätter möjligheten att till ett förmånligare pris via satellit ta emot televisionssändningar, går det ytterligare att överväga om det behövs fler slavsändare på de skuggområden som har upptäckts utifrån utförda mätningar och går det att i fråga om de sebarhetsområden som har svag signal överväga om det kan uppföras förstärkare med hjälp av statsunderstöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I fråga om kanalknippena A och B täcker det digitala televisionsnätet 99,9 procent av landets befolkning. Täckningsgraden för de digitala televisionssändningarna är redan nu högre än täckningsgraden för de analoga televisionssändningarna. Enligt lagen om Rundradion Ab förutsätts det att de kanaler som Rundradion Ab upprätthåller och som hör till kanalknippe A kan mottas av hela befolkningen: "Bolagets uppgift är att tillhandahålla ett heltäckande televisions- och radioprogramutbud jämte special- och tilläggstjänster för alla på lika villkor." Enligt koncessionsvillkoren för de kommersiella bolag som är verksamma inom kanalknippe B förutsätts att koncessionshavaren ser till att sändningarna kan tas emot i hela landet senast den 31 december 2006. Täckningsgraden för kanalknippet C varierar från 78 till 90 procent beroende på programkanal. Täckningsgraden för kanalknippet E kommer att uppgå till 95 procent av befolkningen senast i början av april 2008. Sebarhetsområdena för huvudstationerna har kompletterats genom slavsändarstationer. Sebarheten för kanalknippena A och B har kompletterats med 36 slavsändare på 32 orter i början av maj 2007. Digita Ab har dessutom i juni 2007 ingått avtal med de företag som bedriver verksamhet inom kanalknippena A och B om att 48 nya slavsändare byggs på 26 orter. Digita Ab har på hösten 2007 fattat ytterligare beslut om att bygga två slavsändare till, vilket innebär att 50 nya slavsändare har blivit eller håller på att bli klara vid årsskiftet 2007 2008. Efter att alla slavsändare har tagits i bruk kommer täckningsgraden för det digitala televisionsnätet att omfatta 99,99 procent av landets befolkning. Enligt en uppskattning kommer ca 500 hushåll att permanent finnas utanför det digitala markbundna televisionsnätet. Dessa hushåll kan ta emot televisionssändningar via satellit. Satellitdistributionen är parallellt med det markbundna nätet och kabeltelevisionsnätet ett jämbördigt distributionsalternativ. Kommunikationsverket förutsatte i ett brev daterat den 16 augusti 2007 att televisionsbolagen, i anslutning till att mätningar utförs och processen för att upptäcka eventuella skuggområden avancerar, kontinuerligt följer hur sebarhets- 5
Ministerns svar området utvecklas och ser till att distributionsnätet kompletteras på det sätt som behövs. De hushåll som är belägna i permanenta skuggområden för den markbundna signalen har möjligheter att till ett förmånligare pris ta emot televisionssändningar via satellit även 2008. Motsvarande förmån kommer också att erbjudas dem som bor i de tillfälliga skuggområden som har uppkommit eftersom deras slavsändare blir klara först 2008. Byggandet av sex slavsändare har fördröjts på grund av internationell frekvenskoordination. Besvärliga terrängförhållanden har vållat två slavsändare byggproblem. Digita Ab har fått ca 2 000 skuggområdesanmälningar. Vid de utförda mätningarna har det konstaterats att 90 procent av de problem som finns med mottagningen av televisionssändningar beror på bristfällig antennutrustning eller felaktig inriktning av antennerna. För närvarande känner man inte till att något område eller någon by ytterligare skulle behöva nya slavsändare. Sebarheten på perifera områden kommer även att förbättras i och med att den digitala antennen på ett flertal TV-stationer flyttas till spetsantennen på TV-masten när den analoga antennen tas ur bruk. En flyttning av detta slag har redan genomförts på TV-stationerna i Lahtis och Tammerfors. Digita Ab svarar för byggandet av televisionsnätet utifrån de beställningar som televisionsbolagen har gjort. Enligt koncessionsvillkoren för de kommersiella televisionsbolagen ska sändningarna kunna tas emot i hela landet via det markbundna nätet, kabeltelevisionsnätet eller satellitdistributionen. Kommunikationsverket övervakar att bestämmelserna i koncessionsvillkoren iakttas. Rundradion Ab:s förvaltningsråd har å sin sida beslutat att det markbundna nätet kan kompletteras med sändningar via satellit för dem som bor i geografiskt sett problematiska och glesbefolkade områden. Det finns förutsättningar för ett tillräckligt täckningsområde, vilket innebär att det inte finns något behov av att uppföra förstärkare med hjälp av statsunderstöd. Helsingfors den 9 januari 2008 Kommunikationsminister Suvi Lindén 6