Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1132/2013 vp Viittomakielinen ohjelmatarjonta Ylellä Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on kuuroja noin 8 000, joista viittomakieltä ensikielenään käyttää noin Viittomakieli on osa kuurojen kulttuuritaustaa, eikä sen merkitystä sen vuoksi saa vähätellä. Viittomakieli antaa kuuroille tasa-arvoisen mahdollisuuden olla osa tätä yhteiskuntaa sekä ilmaista ja kehittää itseään, aivan kuten puhutut kielet antavat meille kuuleville. Suomen televisiokanavilla ei Ylen TV1-kanavan viittomakielisiä uutisia lukuun ottamatta ole muita ohjelmia tarjolla viittomakielellä. Ruotsissa tilanne viittomakielisen ohjelmatarjonnan kannalta on parempi. Ruotsin TV4-kanavalla on viittomakielisille tarjolla muun muassa lastenohjelmia, ajankohtaisohjelmia ja huomattavasti enemmän viittomakielelle tulkattuja ohjelmia kuin Suomessa. Kansanedustaja Suna Kymäläisen kirjallinen kysymys KK 164/2012 vp Viittomakielisten lasten oikeus omalla kielellä olevaan ohjelmatarjontaan kertoo yleisradion julkisen palvelun tehtävistä. Kysymyksessä otetaan esille viittomakielisten lasten tasa-arvoinen mahdollisuus Ylen tarjoamiin palveluihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus on huomioinut viittomakielisen lastenohjelmatarjonnan? Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2013 Pirkko Mattila /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Mattilan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1132/2013 vp: Miten hallitus on huomioinut viittomakielisen lastenohjelmatarjonnan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleisradio Oy:n toiminnasta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa (1380/1993). Lain 7 :n 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen palvelun erityisistä tehtävissä on säädetty 7 :n 2 momentissa. Momentin 3 kohdassa yhtiö velvoitetaan ottamaan lapset ja nuoret huomioon ohjelmistossaan ja 4 kohdassa puolestaan tuottamaan palveluita muun ohella viittomakielellä. Yleisradio Oy:n mukaan lasten palvelujen lisääminen viittomakielellä on yksi yhtiön tavoitteista. Yhtiö on käynnistänyt kuluvana vuonna viittomakielisten lastenohjelmien tuottamisen. Esimerkiksi moniin Pikku Kakkosen ohjelmiin on nauhoitettu viittomakielen tulkkien kanssa viittomaruutua, jotka julkaistaan Yle Areenassa vuoden 2013 lopussa. Tämän lisäksi Yle Areenassa on jo Maltti ja Valtti -sarjasta kuusi jaksoa viitotulle puheelle tulkittuna. Yleisradio Oy:n mukaan Pikku Kakkosen olemassa olevien ohjelmien lisäksi on käynnistetty täysin uusien viittomakielisten satujen tuotanto yhteistyössä Viittomakielisen kirjaston kanssa. Ensimmäiset viittomakieliset sadut julkaistaan Pikku Kakkosen televisio-ohjelmassa ensi keväänä. Tulevina vuosina viittomakielisten lastenohjelmien tuotantoa jatketaan ja viittomakieliset lastenohjelmat ovat jatkossa pysyvästi nähtävissä Yle Areenassa. Vuonna 2014 Pikku Kakkosen ohjelmia viitotaan Yle Areenaan noin 50 osaa, ja tämän lisäksi jatketaan viittomakielisten satujen tuotantoa yhteistyössä Viittomakielisen kirjaston kanssa. Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ja sen ohjaamisesta ei ole valtioneuvostolla tai ministerillä, vaan siitä vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaisesti yhtiön hallintoelimet, jotka toimivat suoraan eduskunnan vastuulla ja valvonnassa. Yhtiön hallintoelimet päättävät muun ohella siitä, miten julkiseen palveluun osoitetut varat kohdennetaan eri osa-alueille ja toiminnoille. Viime kädessä eduskunnan valitseman hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaan hallintoneuvoston tulee antaa eduskunnalle vuosittain kertomus Yleisradio Oy:n tarjoamasta julkisesta palvelusta. Liikenne- ja viestintävaliokunta antoi toukokuussa 2013 mietintönsä (LiVM 11/2013vp) vuosia 2011 ja 2012 koskevasta kertomuksesta (K 9/2013 vp). Mietinnössään valiokunta muun ohella korostaa, että julkisen palvelun lähtökohtana on tuoda kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin monipuolinen sisältötarjonta ottaen huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Valiokunta korostaa Yleisradio Oy:n kaikkien palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Valiokunnan mukaan nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, myös eniten uusia mahdollisuuksia tarjoavassa internetpalvelussa. Valiokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan myös siihen, että Yleisradio Oy on velvoitettu lisäämään oh- 2

3 Ministerin vastaus KK 1132/2013 vp Pirkko Mattila /ps jelmatekstityksen määrää siten kuin televisio- ja radiotoimintalain muuttamisesta annetussa laissa (733/2010) säädetään. Valiokunta painotti mietinnössään tarvetta lastenohjelmien tekstityksiin ja myös viittomakielelle tulkkaukseen, jotta kuulovammaiset lapset saatettaisiin yhdenvertaiseen asemaan muiden lasten kanssa. Edellä mainittu televisio- ja radiotoimintalain 19 a :n mukainen ääni- ja tekstityspalveluvelvollisuus koskee Yleisradio Oy:n lisäksi myöseräitä kaupallisia televisiotoimijoita, joille ei muutoin ole asetettu yleisiä erityisryhmiä koskevia velvoitteita. Ääni- ja tekstityspalveluvelvollisuus ei tällä hetkellä kuitenkaan kata lastenohjelmia. Hallituksen tarkoituksen onkin laajentaa säännöksen soveltamisalaa myös lastenohjelmiin. Muutos sisältyy lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn annettavaan esitykseen tietoyhteiskuntakaareksi. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1132/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pirkko Mattila /saf: Hur har regeringen beaktat att det behövs ett utbud av barnprogram på teckenspråk? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om Rundradion Ab:s verksamhet finns i lagen om Rundradion Ab (1380/1993). Enligt 7 1 mom. är bolagets uppgift att tillhandahålla ett mångsidigt och omfattande allmännyttigt televisions- och radioprogramutbud med tillhörande special- och tilläggstjänster för alla på lika villkor. Bestämmelser om de särskilda uppgifterna för den allmännyttiga verksamheten finns i 7 2 mom. Enligt 3 punkten i det momentet ska bolaget beakta barn och ungdomar i sitt programutbud och enligt 4 punkten ska det tillhandahålla tjänster på bland annat teckenspråk. Enligt Rundradion Ab är ett ökat utbud av tjänster för barn på teckenspråk ett av målen för bolaget. Under detta år har bolaget börjat tillhandahålla barnprogram på teckenspråk. Exempelvis för flera av programmen i Pikku Kakkonen (Lilla Tvåan) har man med teckenspråkstolkar bandat in en teckenspråksruta som läggs ut på Yle Arenan i slutet av På Arenan finns dessutom redan nu sex avsnitt av serien Maltti ja Valtti som tolkats till tecknat tal (finska). Enligt Rundradion Ab har man utöver de program som redan finns i Pikku Kakkonen inlett produktion av helt nya sagor på teckenspråk i samarbete med Biblioteket för teckenspråkig litteratur. De första teckenspråkiga sagorna visas i tv-programmet Pikku Kakkonen under våren Produktionen av barnprogram på teckenspråk fortsätter under de kommande åren, och i fortsättningen kan teckenspråkiga barnprogram ses permanent på Yle Arenan. År 2014 tolkas cirka 50 avsnitt av programmen i Pikku Kakkonen till teckenspråk för Yle Arenan. Dessutom fortsätter produktionen av teckenspråkiga sagor i samarbete med Biblioteket för teckenspråkig litteratur. Det är inte statsrådet eller ministern som ansvarar för Rundradion Ab:s verksamhet eller ledningen av den, utan i enlighet med lagen om Rundradion Ab bärs ansvaret av bolagets förvaltningsorgan, som står direkt under riksdagens ansvar och överinseende. Bolagets förvaltningsorgan beslutar om bland annat hur de medel som anvisats för den allmännyttiga verksamheten ska fördelas mellan de olika delområdena och funktionerna. I sista hand ska förvaltningsrådet, som väljs av riksdagen, se till och övervaka att uppgifter som hör till den programverksamhet som bedrivs i allmännyttigt syfte blir fullgjorda. Enligt lagen om Rundradion Ab ska förvaltningsrådet årligen lämna riksdagen en berättelse om hur Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet har genomförts. I maj 2013 gav kommunikationsutskottet sitt betänkande (KoUB 11/2013 rd) om berättelsen för 2011 och 2012 (B 9/2013 rd). I betänkandet underströk utskottet bland annat att den allmännyttiga verksamhetens primära uppgift är att erbjuda alla ett varierat programutbud på lika villkor, även med invägande av behoven hos grupper med särskilda behov. Utskottet betonade att Rundradion Ab:s tjänster måste vara tillgängliga i alla avseenden. Enligt utskottet bör verksamheten planeras och genomföras med detta i åtanke, även i fråga om nättjänster där den största potentialen ligger. Utskottet fäste också 4

5 Ministerns svar KK 1132/2013 vp Pirkko Mattila /ps uppmärksamhet vid att Rundradion Ab är skyldig att gradvis öka programtextningen så som föreskrivs i lagen (733/2010) om ändring av lagen om televisions- och radioverksamhet. Utskottet betonade att barnprogrammen behöver textas och även tolkas till teckenspråk för att ge hörselskadade barn lika möjligheter som andra barn. Skyldigheten att tillhandahålla ljud- och textningstjänst enligt 19 a i lagen om televisionsoch radioverksamhet gäller förutom Rundradion Ab även vissa kommersiella televisionsaktörer som inte annars omfattas av några allmänna skyldigheter med avseende på grupper med särskilda behov. I dagsläget omfattar skyldigheten att tillhandahålla ljud- och textningstjänst dock inte barnprogram. Regeringen har för avsikt att bredda tillämpningsområdet till att omfatta även barnprogrammen. Denna ändring föreslås i den proposition med förslag till informationssamhällsbalk som snart kommer att överlämnas till riksdagen. Helsingfors den 30 december 2013 Bostads- och kommunikationsminister Pia Viitanen 5