KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2010 vp Palokatkojen todentamis- ja valvontavastuu Eduskunnan puhemiehelle Tulipalotilanteessa ihmiset menehtyvät poikkeuksetta myrkyllisiin savukaasuihin varsinkin ylimmissä kerroksissa ja maanalaisissa tiloissa, joista hätäpoistuminen muutoin on vaikeaa. Tulipalotilanteessa savukaasujen lämpötilagradientin ja ilman lämpölaajenemisen vuoksi myrkylliset savukaasut pyrkivät työntymään ilmanvaihtokanavistoon ja sitä kautta nousevat ylimpiin kerroksiin sekä aiheuttavat savuvahinkoja ja jopa ihmishenkien menetyksiä. Savun ja palon leviämisen estämiseksi on ilmanvaihtokanavissa palo-osaston rakenteessa oltava lämmöstä ja/tai savuantureiden indikoinnista sulkeutuvat palonrajoittimet. Palonrajoittimet on asennettava valmistajan asennusohjeiden mukaisesti; näin estetään myös savukaasujen kulkeutuminen roilo- tai kuilutilaan palonrajoittajan ja rakenteen välistä. Eri valmistajien palonrajoittimet ovat polttotestattuja ja VTT:llä tyyppihyväksyttyjä sekä jatkossa myös CE-merkittyjä. Nykyisin vaaditaan palokatkosuunnitelmat jo rakentamaan ryhtyvältä, ja nämä tarkastetaan rakennuskohteiden aloituskokouksessa. Palokatkosuunnitelmassa on mainittava kaikki läpiviennit, kuten palo-ovet, vesijohtojen, putkien, ilmastointikanavien ja kaapeleiden läpimenojen osalta. Ongelmia on kuitenkin havaittu siinä, että palokatkojen rakennusaikaista seurantaa ja valvontaa ei kuitenkaan aina suoriteta ja vastuujaot ovat epäselvät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mille viranomaistaholle vastuu perusteluissa mainittujen palokatkojen todentamisesta ja valvonnasta kuuluu? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2010 Jari Larikka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Larikan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 751/2010 vp: Mille viranomaistaholle vastuu perusteluissa mainittujen palokatkojen todentamisesta ja valvonnasta kuuluu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maankäyttö- ja rakennuslakia laadittaessa painotettiin rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuta, suunnittelun laatua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen valvontaa. Näillä painotuksilla pyrittiin luomaan edellytykset paremmalle rakentamisen laadulle. Lakia on täsmennetty useilla rakentamismääräyskokoelman säädöksillä. Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa rakentamisen laadusta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluvat muun ohessa myös rakennustyön valvonta sekä työn tarkastaminen ja todentaminen. Näitä tehtäviä varten rakennushankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissään pätevä henkilöstö eli pätevät suunnittelijat ja pätevä rakennustyön johtaja. Kysymyksessä mainitussa lakisääteisessä rakennustyön aloituskokouksessa täsmennetään, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Sen yhteydessä voidaan rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellyttää selvitys toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Niin kuin kysymyksessä viitataan, rakennusluvan myöntävä viranomainen voi edellyttää laadittavaksi ja rakennusvalvontaan toimitettavaksi myös palokatkosuunnitelman. Rakennusluvassa tai aloituskokouksessa voidaan asettaa myös ehto erityisestä palotarkastuksesta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti palokatkojen toteutukseen. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämiin työvaiheisiin ja lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Rakennusvalvontaorganisaation itsensä harkittavaksi jää, missä määrin työmaalla tehtäviin tarkastuksiin käytetään rakennusvalvonnan omaa osaamista ja missä määrin hyödynnetään ulkopuolista asiantuntemusta. Osaava ja oikein resursoitu rakennusvalvonta pystyy vastaamaan tavanomaisiin turvallisuushaasteisiin ja tekemään myös rakennustyön aikaisen tarkastustoiminnan. Oman osaamisensa lisäksi se voi myös hyödyntää Suomen rakentamismääräyskokoelman A1 (Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus) määrittelemää asiantuntijatarkastusta, ulkopuolista tarkastusta tai erityismenettelyä. Kysyjän viittaamaan huoleen rakennusaikaisen tarkastuksen ja valvonnan mahdollisista puutteista voin yhtyä. Menettelyissä ja säädösten tulkinnoissa on rakennusvalvontatoimessa epäyhtenäisyyttä. Vaikka vastuu rakentamisen laadusta on pitkälti rakennushankkeeseen ryhtyvällä, rakennetun ympäristön ja rakennusten laadun turvaamiseksi tarvitaan tehokasta ja toimintakykyistä rakennusvalvontatointa yleisen edun valvojana. 2
Ministerin vastaus KK 751/2010 vp Jari Larikka /kok Ympäristöministeriö on valmistellut johdollani linjaukset rakennusvalvonnan toimintaedellytysten parantamiseksi. Rakennusvalvontaa on tarkoitus kehittää vastaamaan myös lähitulevaisuuden haasteisiin niin osaamisen, tehokkuuden kuin palvelukykynsäkin osalta. Riittävien ja monipuolisten henkilöresurssien avulla rakennusvalvontatoimi kykenee tulkitsemaan säädöksiä yhtenäisemmin ja toimimaan myös tarkastustoiminnassaan yhtenäisemmin. Linjauksesta olen pyytänyt lausunnon rakennusvalvonnan, rakentamisen ja kaavoituksen toimijoilta. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2010 Asuntoministeri Jan Vapaavuori 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 751/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Larikka /saml: Vilken myndighet är ansvarig för att de brandtätningar som nämns i motiveringen verifieras och övervakas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: När markanvändnings- och bygglagen utarbetades betonade man det ansvar som vilar på dem som påbörjar byggprojekt, planeringens kvalitet, byggarbetsledningen och tillsynen över byggandet. Med dess prioriteringar försökte man skapa förutsättningar för en bättre kvalitet på byggandet. Lagen har kompletterats med flera föreskrifter i byggbestämmelsesamlingen. Den som påbörjar ett byggprojekt ansvarar för kvaliteten på byggandet. Den som påbörjar ett byggprojekt ska se till att byggnaden planeras och byggs i enlighet med bestämmelserna om byggande samt det beviljade tillståndet. Omsorgsplikten för den som påbörjar ett byggprojekt omfattar vid sidan av annat även att övervaka byggnadsarbetet samt att inspektera och verifiera arbetet. För dessa uppgifter ska den som påbörjar ett byggprojekt ha tillgång till kompetent personal, dvs. kompetenta projekterare och en kompetent byggarbetsledare. På det lagstadgade inledande möte för byggnadsarbetet som nämns i spörsmålet preciseras vad som krävs av den som inleder ett byggprojekt för att omsorgsplikten ska bli uppfylld. I samband med det kan också den som inleder byggprojektet avkrävas en utredning som vilka åtgärder som vidtagits för att säkra kvaliteten på byggandet. Så som det hänvisas till i spörsmålet kan den myndighet som beviljar bygglov kräva att även en brandtätningsplan görs upp och inlämnas till byggnadstillsynen. I bygglovet eller på det inledande mötet kan man också uppställa villkor som gäller en särskild brandsyn där särskild uppmärksamhet fästs vid brandtätningarna. Byggnadstillsynsmyndigheten ska se till att markanvändnings- och bygglagen och de bestämmelser som utfärdats med stöd av den iakttas vid byggandet. Myndigheternas tillsyn över byggnadsarbetet börjar när det tillståndsbelagda byggnadsarbetet påbörjas och upphör i och med slutsynen. Tillsynen gäller de arbetsmoment som myndigheten bestämmer och omständigheter som är av betydelse för slutresultatet. Det är beroende av byggnadstillsynsorganisationens egen prövning i vilken mån byggnadstillsynens eget kunnande används för inspektionerna på arbetsplatsen och i vilken mån man utnyttjar utomstående sakkunskap. En kompetent byggnadstillsyn som har rätta resurser förmår svara på de sedvanliga säkerhetsutmaningarna och även utföra inspektioner under byggnadsarbetet. Förutom det egna kunnandet kan man också utnyttja inspektioner som utförs av sakkunniga eller utomstående eller specialförfarande enligt Finlands byggbestämmelsesamling A1 (Tillsyn över byggande och teknisk granskning). Jag kan instämma i spörsmålsställarens oro för eventuella brister i inspektionerna och tillsynen under byggnadstiden. Tolkningen av förfaranden och bestämmelser är inte enhetlig inom byggnadstillsynen. Även om ansvaret för kvaliteten på byggandet i stor utsträckning vilar på den som påbörjar ett byggprojekt, behövs det en effektiv 4
Ministerns svar KK 751/2010 vp Jari Larikka /kok och funktionsduglig byggnadstillsyn som bevakar det allmänna intresset för att trygga kvaliteten på den byggda miljön och byggnaderna. Miljöministeriet har under min ledning berett riktlinjer för att förbättra byggnadstillsynens verksamhetsbetingelser. Avsikten är att utveckla byggnadstillsynen så att den kan svara på utmaningarna även i den närmaste framtiden vad gäller såväl kompetens och effektivitet som serviceförmåga. Med hjälp av tillräckliga och mångsidiga personresurser förmår byggnadstillsynen tolka bestämmelserna mera enhetligt och också agera enhetligare när det gäller inspektionsverksamheten. Jag har bett aktörerna inom byggnadstillsynen, byggandet och planläggningen att yttra sig om riktlinjerna. Helsingfors den 18 oktober 2010 Bostadsminister Jan Vapaavuori 5