Aika on tulla, aika on lähteä on vanha sanonta, joka

4 /2016 1

PÄÄKIRJOITUS Aika on tulla, aika on lähteä on vanha sanonta, joka kohtaa meidät kaikki jossain vaiheessa elämämme aikana. Siihen ei totu koskaan. Mutta on asioita, joihin emme voi vaikuttaa ja on asioita, joihin voimme vaikuttaa. Hiilinieluja olohuoneeseen Se on taas se aika vuodesta, jolloin 1,5 miljoonaa keskenkasvuista kuusitukkipuuta hilataan suomalaisten koteihin antamaan muistutuksen meille siitä, että elämme hienossa maassa, josta löytyy puhdas luonto. Luonnon puhtaus ja monimuotoisuus on meille monesti tuttu ja arkipäiväinen asia. Ei sitä välttämättä tule ajatelleeksi syvällisemmin, kun se lähimetsä on ollut monelle läheinen vieruskaveri läpi elämän. Suomi ja EU katselevat metsiämme eri näkökulmista. Me suomalaiset tiedämme sen, että meidän metsävarantomme kasvaa enemmän kuin pystymme hyödyntämään. Mitä parempaa ja tehokkaampaa on talousmetsiemme hoito, sitä hurjempaa on myös kuutioiden kasvu. Hiilinielua metsissämme kyllä riittää tulevien joulujen jälkeenkin. Tulevat biotaloushankkeet lisäävät suomalaisen metsän käyttöä tulevina vuosina. Samalla ne antavat meille mahdollisuuden nostaa vihreän kullan avulla maatamme ylös talouden taantumasta. Uskon vahvasti, että isot biohankkeet ruokkivat myös pienempiä toimijoita. Saattaa siinä jokunen tukki päätyä pienemmällekin sahalle Pidetään yhteyttä: timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38 Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA Talvisavut Hämeenlinnassa 17. 19.2. 2017 Aulanko kutsuu helmikuussa Suomen Sahayrittäjien jäseniä ja yhteistyötahoja vuotuiseen ykköstapahtumaan. Perinteikkään hotelli Aulangon pihalla sahataan, pilkotaan, syödään makkaraa ja juodaan kahvia sisätilojen osastoilla kerrotaan yhteistyöyritysten tarjoamista mahdollisuuksista ja kuunnellaan ajankohtaisia tietoiskuja muun muassa metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, valvontakameroista, voiteluaineista ja Tut- Ki-hankkeesta. Iltapäivällä vuosikokoustetaan ja päivän kruunaa juhlaillallinen, jonka yhteydessä julkaistaan myös Vuoden Sahayrittäjä. Katso tarkemmat tiedot tässä lehdessä olevasta ilmoituksesta ja ilmoittaudu mukaan hyvissä ajoin. Vuoden loppuun mennessä saat varauksesi kaikkein edullisimmalla hinnalla. Paikkoja on varattu rajoitettu määrä. Nähdään Talvisavuilla Hämeenlinnan Aulangolla! Lopuksi haluan kiittää kaikkia jäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme erinomaisesta juhlavuodesta, ja toivottaa kaikille Siunattua Joulunaikaa sekä Onnea vuodelle 2017. Timo Ripatti Puheenjohtaja, Suomen Sahayrittäjät ry 2

4/2016 4 Biotaloudesta lisää työpaikkoja 6 Raimo Hotti ja Juhani Käki koulutuksen veteraanit 10 Biofire Oy kotimainen lämpökeskusosaaja 12 Oikealla pintakäsittelyllä pitkiin huoltoväleihin puupinnoilla 16 Liperin Höyläämö Oy pintakäsittelyn uranuurtaja 19 Suomen Sahayrittäjien hallitus tutustui Partaharjun puutarhan monipuoliseen toimintaan 20 Julkiset hankinnat 22 Jäseninfoa 23 Arja Auvikainen in memoriam 24 Vähennä pienhiukkaspäästöjä polttamalla puuta puhtaasti 25 Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Puupäivässä 25 Puu- ja Bioenergiamessut Jyväskylässä mukana myös Suomen Sahayrittäjät ry 26 Energiastrategian päälinjat ovat oikeat Kannen kuva: Timo RIpatti Suomen Sahayrittäjät ry Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946 edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran. Vuosijäsenmaksu vuonna 2017on 150, verovähennyskelpoinen. Kannatusjäsen vuosimaksu on 50. Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto. Imoitushinnat vuonna 2016 Etukansi: 955 2 sivu ja takakansi: 870 Tekstissä: 1/1sivu 420, 1/2 sivua 310, 1/4 sivu 235, 1/8 sivu 190 Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 Lisävärien käyttö: 84 /lisäväri Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä. Päätoimittaja: Timo Ripatti, timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38 Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen 044 333 7371 Painopaikka: Grano Oy, Kuopio Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com Suomen Sahayri äjät ry Rahulanniemen e 57, 79100 LEPPÄVIRTA Puh. 040 821 82 38, info@sahayri ajat.fi www.sahayri ajat.fi 3

Biotaloudesta lisää työpaikkoja Hallitus julkaisi viime viikolla kansallisen energia- ja ilmastostrategiansa. Lopputulos ei ollut pelkästään ilmastopolitiikan, vaan myös suomalaisen biotalouden kannalta erittäin merkittävä. Tämän hallituskauden aikana valmistellaan laki, jolla luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Suomi siirtyy ulkomaisesta fossiilisesta energiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Energiaeurot jäävät jatkossa kotimaahan ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa. 4 Strategian toteuttamisessa sekä omavaraisuustavoitteen toteutumisessa kotimaisella puulla on merkittävä rooli. Uusiutuvien polttoaineiden osuus halutaan nostaa 40 prosenttiin. Ratkaisun keskiössä ovat metsäbiomassa ja siitä jalostetut biopolttoaineet. Metsien käyttö tulee lisääntymään kestävästi. Puuta ei silti kasvateta energiaksi vaan tukkipuu menee jalostukseen jatkossakin. Energian tuotantoon käytetään teollisuuden sivuvirtoja, etenkin nykyään hukkakäytössä oleva sahanpuru ja metsään lahoamaan jäävät hakkuutähteet tulee saada kotimaiseen tuotantoon ja jatkojalostukseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi puu on saatava liikkeelle. Hallitus on sitoutunut lisäämään puukauppaa 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa toimikautensa loppuun mennessä. Tavoitetta edistetään mm. metsälahjavähennyksen käyttöönotolla. Toimenpiteellä helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, edistetään yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvatetaan tilakokoja. Lakimuutoksen on arvioitu kasvattavan työllisyyttä puun korjuussa ja kuljetuksessa usealla sadalla henkilötyövuodella. Puurakentamisen lisääminen on hallituksen keskeinen kärkihanke. Rakenta-

mista vauhditetaan muun muassa uudistamalla puurakentamista koskevia määräyksiä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on puurakentamisen suhteen jälkijunassa. Vuosikymmenten betoni- ja teräsrakentamisen jäljiltä lainsäädännössä riittää kehitettävää ja tähän paneudutaan nyt. Jotta puurakentaminen Suomessa ja myös alan tuotteiden ulkomaanvienti lisääntyy, on alan osaajista pidettävä huolta ja puurakentamisen koulutus laitettava kuntoon. Yri äjille paremmat toimintaedellytykset Useiden vaikeiden vuosien jälkeen merkkejä Suomen talouden paranemisesta on näkyvissä. Hallitus on tukenut tätä muun muassa yritysveropaketilla, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jonne valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Keskustan esittämä ja syksyn budjettiriihessä päätetty yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys ovat tästä esimerkkejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä sekä lisätään työnteon kannustavuutta. Myös turhista normeista pyritään pääsemään eroon. Oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan kasvutilaa luovuudelle, yrittäjyydelle ja työnteolle. Yhtenä isona kokonaisuutena Keskustan ryhmässä on työn alla lupakorttien yksinkertaistaminen. Hyvää tarkoittavasta korttijärjestelmästä on vuosien saatossa tullut liian kallis ja monimutkainen. Erilaiset työturvallisuus-, katutyö-, tulityö-, piirturi- ja muut kortit maksavat yrityksille jopa kymmeniä tuhansia euroja ja muutaman vuoden välein uusittavien kurssien sisällöissä on työntekijöille paljon päällekkäisyyttä. Toimialojen sisällä korteista on tullut normeja, vaikka laki ei niitä vaadi. Kokonaisuus vaatii uudistuksen. Marisanna Jarva, kansanedustaja (kesk.) Bioenergialämpökeskukset ja lämmitysjärjestelmät 60-4900 kw Biofire Oy - 06 2332 267 - biofire@biofire.fi - www.biofire.fi 5

Raimo Hotti ja Juhani Käki koulutuksen veteraanit Suomalainen sahaväki tuntee ja etää ainakin kaksi todellista sahaus- ja teräkoulutuksen amma laista. Juhani Käki ja Raimo Ho ovat koulu aneet vuosikymmenten aikana tuhansia sahureita sahaamaan ja kunnostamaan teriä. Raimo Ho pitelee käsissään sahaamaansa bambua. Iisalmelainen Raimo Hotti aloitti henkilökohtaisen sahurin uransa vuonna 1971. Sitä ennen hän oli käynyt Palvaanjärvellä teränhuoltokurssilla. Siltä kurssilta parasta antia oli se, että kurssilaisena oli myös Markku Häyrinen. Häneltä sain valtavasti tietoa käytännön terähuollosta. Häyrinen puolestaan oli oppinsa saanut legendalta, eli Tauno Kettiseltä, kertoo Raimo Hotti. Pitkälti kokeilemalla ja opettelemalla sitä meikäläinen on sopivan jännityksen hakenut terälle. Kemissä kun sahattiin jäässä olevaa tukkia ja velat painoivat päälle, oli pakko saada sahanterä sellaiseksi, että taloudellistakin tulosta syntyi, jatkaa Hotti. Sahurista koulu ajaksi Sahurin hommat lähtivät vilkkaasti liikkeelle. Ensin sahasin kolme vuotta Perusyhtymälle runkotavaraa. Sitä käytettiin muun muassa Suomen ensimmäisen ydinvoimalan työmaalla. Kemissä sahaus jatkui vuodesta 1974 lähtien ison sahan kyljessä. Kai sahurin työnjälki oli sen verran hyvää, että vuosikym- 6 menen puolessavälissä Timo Korhonen Kotkan puutalousopistolta soitti ja kysyi kouluttajan hommiin. Kävi muuten pari päivää katsomassa sahaustani, ennen kuin kontrahti tehtiin. Palvaanjärvi alkoi sen jälkeen tulla tutuksi paikaksi, kertoo Raimo pilke silmäkulmassaan. Kemin sahauskeikka venähti kokonaisuudessaan kymmenen vuoden mittaiseksi, ja siinä ajassa tuli sahattua 700 800 tuhatta ratapölkkyäkin, muistaa Raimo Hotti. Tavallisella terällä silloin sahattiin, ei ollut kuin kaukainen haave jostain palaterästä. Terän jännityskin tehtiin vielä 1980-luvulla ainoastaan takomalla. Suomen ensimmäinen mankeli, jolla terän jännitystä tehtiin, taisi olla minulla. Se oli suuri helpotus takojalle sekä terälle, muistelee Hotti. Vaikka Raimo Hotti on kouluttanut urallaan yli 1500 sahuria, on koulutusten lomassa aina ennättänyt tehdä myös oman sahan työt. Sahauskoulutusta ja teräopetusta hän on tehnyt yli kymmenessä eri maassa. Aina on ollut mukava palata koulutusreissulta takaisin omalle sahalle ja todeta konkreettisesti opetinko oikein, nauraa Raimo Hotti. Terät ovat pyörineet eteenpäin Palaterä oli sana, joka puhutti alan ammattilaisia 1990-luvun alkupuolella. Moitteita, kiinnostusta ja kehujakin kuuli tarina riippui aina kertojasta. Raimo Hotti oli kuitenkin ennakkoluuloton. Olin Palvaanjärvellä kouluttamassa, kun Sulho Pietikäinen toi palaterän sinne. Sitä porukalla ihmeteltiin ja kun oli talvinen aika ja ulkona pakkasta -25 C, päätimme kokeilla kurssilaisten kanssa miten palaterä sahaa, muistelee Raimo. Ja hyvin sahasi. Kysyin myös Turengin Terähuollon Jouko Toikalta mielipidettä ja samat arviot oli hänkin tehnyt tulevaisuus on palaterien. Trapetsiterän tuleminen markkinoille, mullisti konkreettisesti ajatusmaailmaa perinteisen terän kannattajilta.

Ramin muis lista pidä terä aina terävänä. Teroita mieluummin usein, kuin liian harvaan. Näin helpotat myös jännitteen säilymistä tarkista, että sahan linjaus on suora kiinnitä huomiota työasentoon helpota työtäsi - opettele käyttämään tehokkaasti sahan apulaitteita käytä laserlinjausta tukin optimoimiseksi pidä turvalaitteet aina paikallaan ja muista henkilökohtaiset suojaimet. Raimo Hotti on käyttänyt paljon aikaa löytääkseen oikean mallin teräpalaan. Laineen Tommin kanssa säädeltiin palojen kulmaa ja jännitystä rungolle kymmeniin eri teriin, kertoo Hotti. Kokemus ja testaus toivat tässäkin tapauksessa lopulta voiton, muistelee Raimo Hotti. Elävä legenda Turengissa puolestaan asuu toinen elävä legenda, Juhani Käki. Janakkalan Jokimaan kylässä, Juhanin kotitilan lähellä oli 1960-luvulla puurunkoinen saha. Alle rippikouluikäisenä nuorukaisena hän omien sanojensa mukaan pyöri sahan ympärillä. Siitäkö se ensimmäinen kosketus terämaailman saloihin tuli? Maatilan työt ja metsähommat tulivat tutuiksi jo pikkupojasta lähtien. Apumiehenä naapurin sahalla tuli oltua ja kyllähän se oli jännää puuhaa katsoa, kuinka tukit sahattiin laudoiksi, muistelee Juhani Käki. Läksin sitten vuonna 1965 vähän toisen tyyppiselle sahalle töihin. Suuntana oli Mauri Kaloisen raamisaha. Sahanterät tulivat lopullisesti Jussi Käen elämään vuonna 1973, kun Tauno Kettinen otti yhteyttä ja pyysi T:mi Kettiselle töihin. Teränkunnostuksen opettelu kokeneiden teräseppien johdolla alkoi heti tammikuun alussa, muistelee Juhani. Alusta asti työ tuntui mukavan haasteelliselta ja mielekkäältä. Varsinkin Paavo Ranta oli sellainen työkaveri, jolta opin paljon. Ensimmäinen kosketus opetustyöhönkin tuli nopeasti. Tauno oli lähdössä Vimpeliin pitämään teräkurssia ja otti minut mukaansa. Siinä oli viikon jakso, jossa opin Taunon kautta myös vähän sitä teoriapuolta, naurahtaa Juhani. 7

Koulu ajaksi sahureille Sahayrittäjien historiassa koulutus on ollut tärkeää läpi vuosikymmenten. Markku Häyrinen oli mies, joka oli starttaamassa teränkunnostuskursseja yhdistyksen jäsenille vuodesta 1975 lähtien. Häyrinen pyysi ja sai virkavapaata Tansanian keikkaa varten vuoden 1976 lopulla. Kouluttajan paikka laitettiin julkiseen hakuun ja uudeksi opettajaksi valikoitui Jussi Käki. Markku soitti minulle ja kysyi siinä puhelun aikana kolme kertaa, että kiinnostako minua? Totta kai kiinnosti ja kiinnostaa muuten edelleenkin nuo teräasiat, muistaa Käki. Ensimmäinen teräkurssi alkoi Kullaalla heti tammikuun 18. päivä 1977. Markku tuli mukaan opettajaksi. Opetimme sen ensimmäisen kurssin yhdessä ja se oli sopivan pehmeä laskeutuminen kouluttajan maailmaan. Työmaata rii Markku Häyrisen virkavapaa kesti suunnitellun 1 ½ vuoden jaksosta aina nel- 8 jään vuoteen saakka. Vihdoin tuli vs. kouluttajasta vakituinen terämestari. Ja koulutettavia riitti. Laskeskelin kerran kokonaissaldoa oppilaiden määrästä vuoteen 1990, jolloin jäin pois virallisesta opetustyöstä. Aika tarkka luku suomalaisten osalta on 1999 kpl, summaa Juhani Käki. Siihen lisäksi vielä jonkinlainen määrä ulkomaalaisia opiskelijoita Maailma muu uu Juhani Käki on vannoutunut ns. perinteisen terän mies. Ensikosketus minulla oli palaterään vuonna 1978 Palvaanjärvellä. Vaikka silloin luultiin palaterän heti mullistavan sahurin työn, meni siihen aika kauan, ennen kuin palaterät saatiin toimimaan kunnolla kaikkina vuodenaikoina ja kaikille puulajeille. Muistini mukaan, vasta 1980-luvun keskivaiheilla palaterät alkoivat yleistyä. Aluksi sahattiin stelliittipaloilla ja vasta myöhemmin tulivat varsinaiset kovapalat, muistaa Juhani. Jos minulta kysytään mielipidettä kummallako mieluummin sahaisin, palaterällä vai tavallisella, vastaus olisi aina, tavallinen kromattu terä, vinkkaa vanha terämestari. Muu uuko terän kunnostus? Suomen Sahayrittäjien yhdistyksen historia ulottuu aina 70 vuoden taakse. Onko terämestarin mielestä terän huolto tai kunnostus muuttunut ajan saatossa? Pystytelan tuleminen sahan apuvälineeksi oli ensimmäinen konkreettinen asia, jonka huomasin vaikuttavan terän jännitykseen. Terän kierrosnopeus oli kasvussa ja nyt puuta painettiin hydraulisen pystytelan avulla. Tämä aiheutti sen, että sahaus vaati ns. löysemmän terän, kertoo Juhani Käki. Muuten kokonaisuudessaan terän kunnostukseen pätevät pitkälti samat lainalaisuudet, kuin ennenkin. Terävä terä leikkaa paremmin, pitää jännitteensä paremmin ja on sahurille miellyttävä kumppani sahaustyössä, pohtii kokenut terämestari Jussi Käki. Teksti: Timo Ripatti

Vannetustyökalut kerralla kuntoon 2300,- 9

Biofi re Oy kotimainen lämpökeskusosaaja Kauhajoen Nummijärvellä edetään, kuinka ko maisesta bioenergiasta saadaan kaikki teho ir. Eikä kyseessä ole pelkästään pohjalainen uho vaan sanojen takaa löytyy vankkaa etoa sekä ennen kaikkea pitkän aikavälin kokemusta ja osaamista lämpökeskusrakentamisesta. Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella käy kattilat kuumana läpi vuoden. Yksi kunnassa toimivista aktiivisista yrityksistä on Biofire Oy. Vakituisesti yhtiössä on töissä 6 henkilöä, ja välillisesti alihankkijoiden kautta työllistyvä väkimäärä on yli kymmenen. Biofire Oy nimen takaa löytyy yrittäjä, jolta ei kokemusta lämpökeskusalalta puutu. Reijo Santala on 58-vuotias, aktiivinen kotimaisen bioenergian puolestapuhuja. Kokemusta lämpökeskusten rakentamisen sektorilla hänellä on jo yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Kehitys vuosikymmenten aikana on ollut ripeää. Alkuvuosilta muistan, kuinka alkeellisella tekniikalla automatiikan 10 puolella toimittiin. Relepohjainen automaatiotekniikka lämpökeskuksissa ei ollut ihan sitä kaikkein käyttövarminta. Nykyjärjestelmissä oleva automaatio on todellakin tältä vuosituhannelta ja toimintavarmuus huippuluokkaa, kertoo Reijo Santala. Kattiloiden tekninen turvallisuus, käyttövarmuus, sekä hyötysuhteen huima kasvu ovat meidän markkinavalttejamme. Nykyisillä lämpökeskuksilla pääsemme jo yli 91 prosentin kokonaishyötysuhteeseen, jatkaa Santala. Öljy vs. Bioenergia Öljyn hinta on ollut kuluneen vuoden aikana monien mielestä maltillinen. Tämä on aikaansaanut sen, että investoinnit lämpölaitosten osalta ovat siirtyneet usealta yrittäjältä tulevaisuuteen. Aina kannattaa tarkastella öljyn hintaa hieman pidemmällä aikaperiodilla, eikä vain kuluvan vuoden osalta. Öljyn hinta kun tuppaa olemaan keskihintaisesti aina kallista, olipa sen hetkinen hinta mikä tahansa, muistuttaa Reijo Santala. Jos kotitaloudessa tai yrityksessä kulutetaan vuodessa lämmitykseen yli 5000 litraa polttoöljyä, kannattaa ehdottomasti siirtyä kotimaisen energian käyttäjäksi. Laskukaava on loppujen lopuksi aika yksinkertainen. Kuvitellaanpa, että yritys käyttää vuoden aikana öljyä 10 000 eurolla ja tekee päätöksen siirtyä hakelämmitykseen. Seuraavana vuonna yrittäjän kulut ovatkin vain 2500 euroa, ilman investointikuluja. Käytännössä hinta onkin vain ¼ osa entisestä. Tähän vertailuun kun otetaan kymmenen vuoden seurantajakso, huomataan, että kassassa on 75 000 euroa säästöä energiakuluissa, laskeskelee Reijo Santala Biofire Oy:stä.

Suomalaista bioenergiaa Riittääkö suomalainen bioenergia tulevaisuudessa? Uusia biotuotetehtaita avataan Suomeen tulevaisuudessa useampikin, jos kaikki hurjimmat suunnitelmat toteutuvat. Vilkaistaanpa joskus autolla ajaessa sinne tienviereen. Kyllä siellä on aika paljon potentiaalia, nyt ja tulevaisuudessa. Metsiemme hoitorästit ovat ikävää katsottavaa. Mieluusti näkisin vain sellaisia talousmetsiä, joissa tuottopotentiaali otettaisiin tehokkaasti irti. Metsä on kuin pelto tai kasvimaa jos hoidat sitä hyvin se antaa parhaan tuloksen kaikilla tasoilla, pohtii yrittäjä Reijo Santala. Uuden vuoden odotus Talouselämän pienoisesta noususuhdanteesta on kuiskittu ja jopa puhuttu ihan oikeastikin tämän vuoden loppupuolella. Vauhti talouskasvussa ei hetkeen ole päätä huimaava, mutta hitaasti kiiruhtaen kuitenkin Mille näyttävät talouden suuntaviivat yrittäjän näkökulmasta? Toiminnan taso tulevana vuonna on voimakkaassa kasvussa. Tilauskanta on kehittynyt suotuisaan suuntaan, onneksi, naurahtaa Reijo Santala. Olemme perinteisesti olleet vahva toimija yrittäjien kanssa. Jo tällä hetkellä kotimaisista lämpöyrittäjistä yli viisikymmentä yritystä käyttää meidän toimittamiamme lämpölaitoksia. Isot teollisuushallit ja kunnat ovat tulevan(kin) vuoden tilauskirjoissa vahvoilla. Vienti on lähtenyt myös käyntiin. Viennin osuus kasvaa entistä merkityksellisempään asemaan yhtiömme tulevaisuudessa. Jo nyt tuotteitamme löytyy Baltian maista, Ruotsista, Ukrainasta ja Irlannista. Kysytyimpien lämpökeskusten kokoluokat liikkuvat 60 kw ja 5000 kw välillä, toteaa Santala. Sahalle tai höylälle töihin? Biofire Oy:n yhteistyökumppanina kattilavalmistajana on pitkään toiminut Laatukattila Oy. Laadukkaasta toiminnasta parasta palautetta on yleensä se, että reklamaatioita ei tule. Hyötysuhteen nostaminen palotapahtumassa on kasvanut ja samanaikaisesti päästöjen määrä on laskenut. Tämä pitkäjänteisen työn tulos tuottaa mielihyvää ja taloudellista säästöä, niin yrittäjille kuin ilmastollekin. Tietysti sen verran pitää mainostaakin tilaisuuden tullen, että meidän lämpökeskuksemme sopivat erinomaisesti sahayrittäjienkin toimintaan. Oman toiminnan oheistuotteena tulevat sivuvirrat kannattaa hyödyntää omassa lämpölaitoksessa muun muassa kuivaukseen tai lämmöntuotantoon. Esimerkiksi Mustola Timber Oy Lappeenrannasta on käyttänyt meidän valmistamaamme kokonaisuutta vajaan vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet erinomaisia, summaa Reijo Santala. Teksti: Timo Ripatti Kuvat: Biofire Oy 11

Oikealla pintakäsittelyllä pitkiin huoltoväleihin puupinnoilla Ulkopintojen teollisen maalauksen tarkoituksena on suojata puuta homehtumiselta ja sinistymiseltä sekä kuljetuksen, varastoinnin ja rakentamisen aikana. Pohjamaalin tarkoitus on antaa mahdollisimman hyvä tartunta pintamaalille jatkokäsittelyä varten. Yleensä pohjamaalaus on tarkoitettu vuoden sisällä pintamaalattavaksi. Sen jälkeen pohjamaalaus ja puhdistus pitäisi tehdä uudelleen ennen pintamaalausta. Teollinen maalaus tehdään valvottuna vakio-olosuhteissa, missä puun kosteus on vakio, jolloin saadaan paras mahdollinen lopputulos. Teollisessa pohjamaalauksessa käytetään alkydiöljypohjaisia maaleja, jotka sisältävät homeelta ja sinistymältä estäviä aineita sekä pigmenttejä jotka suojaavat UV- säteilyltä. Poh- 12 jamaalattu puutavara tulee säilyttää ja kuljettaa kuivana ja vedeltä suojattuna. Sen tuuletus tulee olla hyvä eikä maakosketusta saa olla. Maalattaessa uutta puupintaa paikan päällä, ei juurikaan ongelmia ole. Huolellinen harjaus pölystä ja kuiva puu riittää. Puun kosteus saa olla korkeintaan 20 prosenttia puun kuivapainosta. Olosuhteiden tulisi olla hyvät. Maalin, pinnan ja ilman lämpötilan tulisi olla yli +5 astetta ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 prosenttia. Perinteinen ohje: pohjuste, pohjamaali ja kaksi kertaa pintamaalaus pätee edelleen. Pohjuste suojaa sinistymältä, homeelta ja laholta pohjamaalaus imeytyy alustaan ja antaa hyvän tartuntapinnan pintamaalille. Myös pohjamaali voidaan sävyttää. Pintamaalaus kaksi kertaan takaa riittävän kalvopaksuuden. Kaksi ohutta kerrosta on aina parempi kuin yksi paksu kerros, jolloin kuivuminen hidastuu ja tartunta jää heikoksi. Usein kysytään missä voi fuskata, jottei olisi niin työlästä, vastaan aina samalla tavalla: pohjassa ei koskaan sitä ei voi korjata, mutta pintaan saa maalia aina lisää, joten sävytetty pohjamaalaus ja ainakin yksi kerta pintamaalia. Ohut maalikerros vaikuttaa huoltomaalausväliin. On kohteita, jossa huoltomaalaus tehdään 20 vuoden välein ja kohteita, joissa huoltomaalaus on 10 vuoden välein. Kannattaa harkita huolella kuinka maalataan. Usein säästyy sekä työtä että rahaa kun valitaan oikea maalaustapa ja oikeat tuotteet olosuhteet huomioiden.

Puupintojen huoltomaalaus Huoltomaalaus on joskus mukavaa puuhastelua ja joskus ikävää, aikaa vievää ja tuskastuttavaakin. Suurin syy tähän on maalausten huoltoväli. Jos pintojen annetaan kulua puhki sään vaikutuksesta, itiöt tarttuvat muodostaen ikävää pilkuttumista. Myös lika tekee oman värinsä ulkopintoihin, niin tehtävä ei olekaan enää niin helppo. Silloin kun maalipinta on selkeästi ohentunut tai ratkennut esimerkiksi ponttien kohdalta (vesiohenteiset maalit) tai kun näkyy selkeää hilseilyä, joista maali irtoaa pieninä murusina (öljymaalit) kannattaa viimeistään silloin aloittaa huoltomaalauksen suunnittelu. Vanhan maalipinnan tunnistus Vanha maalipinta kannattaa tunnistaa oikean maalilaadun valitsemiseksi. Jos kotikonstein asia ei selviä, voi maalista irrottaa näytteen ja viedä läheisen maalikaupan asiantuntijalle tunnistettavaksi. Myyjät on koulutettu tunnistamaan maalilaatu. Jos asia ei selviä, voi ottaa yhteyttä suoraan valmistajan palvelunumeroon maalineuvontaan. Itse maalin ulkonäöstä voi päätellä jo paljon. Vesiohenteinen maalipinta on yleensä pitkään ehjä ja ensimmäisenä se irtoaa ponttien reunasta, johon sade ja tuuli käy eniten. Maali irtoaa pitkänä suikaleena ja se on hiukan venyvä, taipuisa, jota voi pyöräyttää sormen ympäri. Öljymaali muodostaa vanhempana verkkomaista, pieninä muruina irtoavaa pintaa. Maalipala katkeaa taivuttaessa napsahtaen. Öljymaalin pinta liituuntuu ajan myötä, eli sormella pintaa sivellessä lähtee jauhomainen aine sormeen. Lisäksi denaturoitu sprii eli kauppanimellä Sinol on hyvä testi: vesiohenteisesta liukenee pigmenttiä, öljymaalista ei liukene. Peittosuojien (ent. peittävät puunsuojat) tunnistamiseen pätee sama sääntö. Punamulta- ja punamaalipinnat ovat himmeitä, huokoisia ja pölyäviä ja liukenee usein veteen. Nämä pinnat kannattaa aina käsitellä saman tyyppisellä tuotteella. Kuultavat puunsuojat ovat luku sinänsä, ohjeistus tehdään alustan mukaan. Ne ovat useimmiten uudelleen käsiteltävissä esimerkiksi vesiohenteisella kuultavalla tai peittävällä tuotteella, huolellinen pohjatyö kannattaa tehdä aina hyvän lopputuloksen saamiseksi. Yleinen sääntö on, että vesiohenteisen maalin päälle vesiohenteista ja öljymaalin päälle samaa öljymaalia. Tämä käsitys on nyt jonkin verran ajan saatossa muuttunut. Eli, jos on esimerkiksi ensimmäinen maalauskerta tehty öljymaalilla niin vesiohenteisen akrylaatin tai vesiohenteisen alkydiöljymaalin voi vetää päälle. Uusin tulokas öljymaaleissa on vesiohenteinen tuote, jolla vie oman aikansa löytää paikkansa, sillä on vaikea mieltää tuotteena mikä se oikein on. Siinä haihtuvat liuotteet on korvattu vedellä eli päästöt ilmastoon ovat minimaaliset. Tuote on kuitenkin erittäin hyvä, jos haluaa käyttää öljymaalia. Monet kuitenkin vannovat perinteisen pellavaöljymaalin nimeen hyvä, että on vaihtoehtoja kaikille. Vanhan maalipinnan esikäsi elyt Ennen maalausta tulee tehdä hyvin tärkeitä toimenpiteitä, jotka takaavat onnistuneen lopputuloksen ja pitkän huoltovälin. Jos esikäsittely tehdään huonosti voi tuloksena olla muun muassa maalin irtoaminen tai homehtuminen. Vanhasta maalipinnasta tulee raapata kaikki irtonainen aines pois. Menetelmiä ovat muun muassa perinteinen raappaaminen, kemiallinen poistaminen, infrapunalaitteen käyttö, soodapuhallus, hiekkapuhallus. Kannattaa käyttää menetelmää, joka ei riko puun pintaa. Jos halutaan käyttää järeitä menetelmiä, ammat- 13

tilaisen käyttäminen on järkevää. Olen nähnyt matkan varrella paljon pintoja, jotka on pilattu muun muassa hiekkapuhalluksella tai vanha maalipinta on pesty turbopesurilla, joka upottaa veden syvälle puuhun. En käyttäisi kumpaakaan näistä. Hiekkapuhallusta äärimmäisessä tapauksessa todella ohuella hiekalla ammattilaisen tekemänä ja tehokkaat pesurit ei ole tehty tähän tarkoitukseen ollenkaan, sillä kukaan ei malta odottaa riittävän kauan, että pinta on kuiva ja lisäksi usein pinta rikkoontuu. Seuraavaksi pinta pestään tarvittaessa; kumpi tehdään ensin, on makuasia ja riippuu tilanteesta. Pesu on tarpeen, jos pinta on liituuntunut, likainen tai homehtunut. Ulkopintojen pesuun löytyy erilaisia pesuaineita, joiden tuoteselosteisiin kannattaa tutustua. Lisäksi ammattitaitoinen myyjä osaa neuvoa oikean pesuaineen. Homeisen tai kasvustoja sisältävän pinnan pesuun ennen huoltomaalausta kannattaa valita kloriittipohjainen pesuaine, joka puhdistaa ja avaa hivenen maalipintaa. Sen sijaan, jos tarkoitus ei ole maalata kannattaa valita saippuapohjainen pesuaine. Myös luontoystävällinen Tolu on riittävä siihen tarkoitukseen. Pesun jälkeen maalipinnat huuhdellaan ja annetaan kuivua riittävästi. Puun tulee olla kuiva kun maalaus aloitetaan. Pesussa voi käyttää puutarhaletkua ja jäykkää harjaa. Jos se painepesuri on 14 kutsuvana varaston nurkassa ja haluttaisi sitä käyttää, niin ehdottomasti vain pienimmällä paineella ja puun syyn myötäisesti. Pesun, raappaamisen ja riittävän kuivumisen jälkeen paljaat puupinnat käsitellään. Jos puupinnassa on selvästi paljon liuote- ja maalijäämiä voi käyttää pohjamaalia, joka ohennetaan ohjeen mukaan imeytymisen varmistamiseksi. Jos puupinnassa ei näy jäämiä voi puhtaaseen pintaan laittaa ennen pohjamaalia pohjusteen. Nykyisin vesiohenteiset pohjamaalit ja pohjusteet ovat korvanneet lähes kokonaan liuotetuotteet. Pohjusteen ja pohjamaalin annetaan kuivaa riittävästi kostea ja sateinen sää pidentää kuivumisaikaa, joka on merkitty tuoteselosteeseen. Maalaus Vasta nyt päästään vanhoissa ja kuluneissa pinnoissa pintamaalaukseen. Huh huh sanoo moni jo tässä vaiheessa, mutta usein tämä pintamaalaus on kaikkein mukavinta. Maalaussää kannattaa valita, sillä puolipilvinen on paras. Auringonpaisteella aina varjon puolella maalaus niin sujuu ja onnistuu. Sateella ei kannata maalata. Puupinnan tulee olla kuiva maalattaessa ja, jos pinta on pesty niin sitä suuremmalla syyllä on vain maltettava odottaa riittävästi. Maalilaatu valitaan huolella entisen maalin perusteella. Kannattaa merkitä kotona ylös sekä maalilaatu että värisävy jatkoa varten. Säästyy seuraavalla kerralla vaivalta tai jos kohde vaihtaa omistajaa, niin tiedot siirtyvät. Maalimäärä lasketaan neliöiden mukaan. Monesta kaupasta löytyy jo palvelu siihenkin. Ensin otetaan karkeat mitat, ja jos ei poista ikkunoiden ja ovien aukkoja neliöistä, niin määrä osuu aika tarkkaan, sillä purkeissa ilmoitetut riittoisuusmäärät on tehty sileille pinnoille. Jos maali näyttää loppuvan kesken, kannattaa lopettaa aina nurkkaan ja hakea lisämaalia. Kun sekoittaa edellisen purkin loput uuteen erään, vältytään mahdollisilta värieroilta, varsinkin, jos maalit ovat eri tuotantoerää. Maalattaessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä jos pinta on maalattu aiemmin useamman kerran, pintamaalia voi ohentaa tarvittaessa. Usein sanonkin, että varjon puolella, jossa säärasitus on pieni, maalia kannattaa ohentaa 5-10 prosenttia, jotta maalikalvoa ei turhaan paksunneta. Työvälineeksi kannattaa valita kunnollinen ulkomaalisivellin. Pakkaukseen on merkitty sopiiko sivellin vesiohenteiselle vai öljymaalille. Hyvä sivellin nostaa riittävästi maalia ja työ helpottuu.

Talkoolaisia kannattaa pintamaalauksessa välttää, sillä jokainen maalaa omalla kädellä ja pinta voi tulla villinkin näköiseksi Jos yksi talkoolainen maalaa yhden seinän, antavat nurkat anteeksi jäljen erilaisuuden. Kuultavat pinnat ovat erittäin haasteellisia, jos käsittelijöitä on useita. Pigmenttien imeytyminen riippuu siitä, kuinka paljon ainetta laitetaan pintaan ja jokainenhan meistä käyttää sivellintä omalla tavallaan. Kuultavat pinnat Uusi puupinta on helppo kuultokäsitellä. Pohjuste ja kuultava pintatuote (vesi- tai liuote-ohenteinen) ennen käsittelyä pöly harjataan huolellisesti. Jos pinta on ehtinyt likaantua tai homehtua, on tietenkin puhdistus tarpeen ennen käsittelyä. Vanhat kuultavat pinnat ovat usein työläitä. Jos pinta on hilseillyt, se raapataan huolella ja puhdistetaan pölystä ja liasta. Hirsipinnoilla kannattaa olla varovainen vesipesun kanssa, jottei vettä pääse rakenteisiin. Jos on välttämättä pestävä niin sankko, puutarhaletku ja jäykähkö harja ovat parhaat välineet. Jatkokäsittely voidaan kuultaville pinnoille tehdä kuultavalla tuotteella, jos alusta on kohtuullisen hyvä; värisävy joko sama tai tummempi. Raapatut kohdat kannattaa käydä ensin ohuesti läpi ja sen jälkeen koko pinnan käsittely, jolloin väri tasaantuu. Toinen vaihtoehto on käsitellä peittävällä tuotteella, jolloin lopputulos on väriltään tasainen. Kumpi näistä valitaan, riippuu halutusta lopputuloksesta itse pidän varsinkin hirsipinnoilla kuultavaa hyvänä ratkaisuna ja ensimmäisiksi käsittelyiksi eritoten. Ulkovärit Ulkovärien valinta on oma maailma ja siitä voisi kirjoittaa toisenkin artikkelin, siksi vaikeaa se joskus on. Ulkomaalikartat ovat tehty siten, että värit ovat murrettuja ja sopivat luontoon paremmin. Eli valinta kannattaa tehdä aina juuri ulkovärikartasta, ellei ole ammattilainen ja osaa valita sitä esimerkiksi NCS väreistä. Kannattaa muistaa, että useimmat värit voimistuvat isoilla pinnoilla, ja valon suunta ja määrä vaikuttavat väriin. Lisäksi esimerkiksi ympäröivät rakennukset ja luonto vaikuttavat lopputukokseen. Pihapiirissä kokonaisuuden hahmottelu on myös tärkeää toki, jos on aina haaveillut vaikkapa siniharmaasta talosta niin se onnistuu, mutta silloin pitää ajatella pihapiirin kokonaisuutta eli lisätä samaa väriä muuallekin. Tähän käyvät esimerkiksi isohkot luonnonkivet, jotka tasaavat ilmettä istuttaen värin ympäristöön. Värin valinta on haasteellista, ja sen vuoksi on saatavana koepurkkeja, jolla kannatta tehdä neliö tai parikin ja tarkastella väriä kauempaa ja eri vuorokauden aikoina, jotta kokonaisuus hahmottuu paremmin. Sisäpinnat Sisäpinnoilla puulla voidaan käyttää kuultavia tai peittäviä tuotteita. Kuultavissa tuotteissa löytyy lakkaa, saunasuojaa, vahaa ja öljyjä yms. Perinteinen UV-suojattu lakka on hyvä vaihtoehto: helppo puhdistaa ja voidaan sävyttää halutusti pigmentti suojaa hyvin UV säteilyltä. Peittävistä käsittelyistä esimerkiksi paneelimaali on hyvä tuote. Vanhempaa puupintaa käsiteltäessä usein peittävä on hyvä ratkaisu, jos halutaan vaalentaa pintaa. Toki sävytetty lakkakin toimii, kun harjoittelee ensin pienellä pinnalla riittävä pigmentointi ja hyvä lakkasivellin auttavat. Kuultavista käsittelyistä kuten kaikesta edellä olevasta kerron Talvisavuilla. Annan mielelläni teknisiä neuvoja sekä vinkkejä värien valintaan henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostilla, pidän koulutuksia ja luentoja pyydetyn aiheen mukaan. Talvisavuilla tavataan! Mukavaa joulun odotusta ja tulevaa vuotta 2017 Mervi Vatanen Piiripäällikkö GVK Coating Technology Oy 15

Liperin Höyläämö Oy pintakäsittelyn uranuurtaja Liperin Höyläämö Oy:n yri äjäveljekset Tomi (vas.) ja Pasi Pulkkinen pölyämättömien purupaalien edessä. Pohjois-Karjalassa, Liperin Leppälahdessa toimii tehokas perheyritys, Liperin Höyläämö Oy. Perinteikkään yrityksen vetovastuussa ovat nykyään veljekset Tomi ja Pasi Pulkkinen. Vaikka yrityksen toimitilat ovat kaukana isoista kasvukeskuksista, on yritys osoittanut laadukkaalla tekemisellään sen, että sijainnilla ei välttämättä ole merkitystä. Liperin Höyläämö työllistää nyt 15 henkilöä. Ajatukset yrittäjillä ovat kuitenkin sellaiset, että lisää työvoimaa kohta tarvitaan. Ja muuten, sitä matkaa lähimpään isompaan kaupunkiin (Joensuu) tulee liki 40 km. 16 Perinteinen aloitus sahurilla Asko Pulkkinen on yrityksen perustaja ja varsinainen Grand Old Man. Perinteisen suomalaisen sahayrittäjän kaavan mukaan, Asko teki maataloustöiden ohessa sahausta kenttäsirkkelillä vuosikymmeniä sitten. Saha kiersi kylillä ja isännät olivat tyytyväisiä, mutta sahurin päässä muhi jo ensimmäinen ajatus laajentaa toimintaa höyläyksen suuntaan. Vuonna 1979 ilmestyi meidän navetan taakse semmoinen vanha venäläinen höylä, jossa terälaput oli kiinni ruuveilla. Eikä höyläkoneelle ollut mitään erillistä hallia, vain sellainen pressukoppi oli höylän suojana. Isä tässä kerran muisteli, kuinka käynnistysvaiheessa oli mentävä navetan nurkan taakse piiloon, ettei saanut kursosta otsaansa, naurahtaa Tomi Pulkkinen. Ulko loista hallin lämpöön Leppälahden Höyläämön varsinainen aloitusvuosi oli 1983. Höylätyn sahata-

varan kysyntä oli kasvussa, niin lähialueilla, kuin kotimaassakin. Uutta höylää oltiin hankkimassa. Maatilan toiminta jatkui edelleen, mutta vuonna 1988 oli tullut aika keskittää kaikki tarmo höylätavaroiden jalostukseen ja pistää lehmät korkealaitaiseen. Saha ei enää liikkunut entiseen malliin maakunnassa, vaan löysi paikkansa hallista. 1990 valmistui uusi höyläämöhalli, jossa oli miellyttävä työskennellä. Muistan sen, kun edellinen työpiste höylärillä oli ulkona ja vain höylä oli sisällä. Silloin kovien pakkasten aikaan työskentelyjaksot olivat vain parinkymmenen minuutin mittaisia. Pakko oli käydä välillä lämmittelemässä, kun ulkona meinasi jäätyä. Uusi halli tuli tarpeeseen. Oli tosi luksusta höylätä lämpimässä, muistelee Tomi. Maalauslinjastoon tehdyt omat innovaa- ot helpottavat paljon, toteaa Tomi Pulkkinen. Pintakäsi elyn uranuurtaja Samoihin aikoihin uuden höylähallin kanssa, toteutettiin Liperin Höyläämö nimen ottaneen yrityksen ensimmäinen pintakäsittelylinja. Omaa suunnittelua on käytetty alusta alkaen kaikissa investoinneissa. Valmiit teolliset ratkaisut monesti ovat kalliita ja toimivuus ei välttämättä ole se, mitä käyttäjä haluaa, toteaa puolestaan yrittäjäveljeksistä Pasi Pulkkinen. Pintakäsittelyyn Liperissä on panostettu vahvasti koko ajan. Tällä hetkellä pintakäsiteltyjen tuotteiden myynti on 53 prosenttia koko tuotannostamme. Tämä luku sisältää ulkoverhoukseen käytettävät maalatut paneelit ja sisäkäyttöön tarkoitetut paneelit, kertoo Tomi. Uusi purunpaketoin kone tuli Englannista. Vien in ja ko maahan Vienti oli vahva osa-alue Liperin Höyläämön alkutaipalella. Parhaimmillaan vientiin lähti meidän tuotteistamme jopa 95 prosenttia. Tanska oli ykkönen 2000-luvulla. Sitten iski Tanskaan asuntokriisi. Kotimaan myyntiin piti saada vauhtia nopeasti, joten ei siinä auttanut muu, kuin laittaa myyntihousut jalkaan ja lähteä kiertämään Suomea, muistelee Tomi. Purupaaleja valmistuu 200 000 kappale a vuoden aikana. Tulevaisuudessa määrä jopa kaksinkertaistuu. 17

Pasi (vas.) ja Tomi Pulkkinen uuden purunkäsi elyhallin pihalla. Tilanne on nyt muuttunut viennin osalta päälaelleen 2000-luvun tilanteesta. Tällä hetkellä kotimaan myynnin osuus on 98 prosenttia ja ulkomaille lähtee vain parin prosentin verran. Parhaillaan ovat markkinaselvitykset käynnissä muun muassa Ruotsin ja Ranskan osalta. Tasapainoisempi prosenttijakauma viennin ja kotimaan myynnin osalta olisi varmasti parempi ja turvallisempi ratkaisu yrityksen näkökulmasta, uskoo Pasi Pulkkinen. Raaka-aine a naapurimaasta Oma pyörösaha ei ole tuottanut höylälle raaka-ainetta vuosikausiin. Raaka-aineen hankinnassa Liperin Höyläämö luottaa vahvasti Venäjältä tulevaan sahatavaraan. Venäjältä meille tuleva sahatavara on kokemuksiemme mukaan osoittautunut laadukkaaksi ratkaisuksi. Hinta on tänä päivänä merkittävä tekijä, jos meinaa markkinoilla pysyä. Rahtikustannukset ovat meille edulliset, koska toimimme täällä itäisessä Suomessa. Puu, jota naapurimaassamme sahataan, on tiuk- 18 kasyistä ja sahatavaran mittatarkkuus on vertailun kestävää. Vuotuisesta kokonaismäärästä venäläisen puun osuus on noin 80 prosenttia. Vain parikymmentä prosenttia tulee meille kotimaista sahatavaraa höylättäväksi, kertovat yrittäjät Tomi ja Pasi Pulkkinen. Sivuvirrat hyötykäy öön Liperin Höyläämö jatkojalostaa vuositasolla liki 23 000 m3 sahatavaraa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on kuitenkin, että määrä kasvaisi jopa 40 000 m3. Uusi maalaamo valmistui vuonna 2014 ja yrittäjien toiveissa on yrityksen kasvattaminen ja kehittyminen edelleenkin. Viimeisin iso investointi oli kutterinpurun paalauslinjasto ja halli. Kutterinpurun markkinatilanne oli haastava. Meidän tuotannostamme sitä tulee vuositasolla irtokuutioina noin 40 000 m3. Meidän uusi lämpölaitoksemme (Biofiren valmistama) valmistui 2014, jossa puru kyllä palaa tehokkaasti. Irtotavaran myyntimäärät tähän lähialueelle eivät nykyisellään riitä ja omaan lämmöntuotantoon emme kaikkea pysty käyttämään. Jotain oli tehtävä, kun purukasat alkoivat kasvamaan. Nyt pystymme paalaamaan ja markkinoimaan vuodessa 200 000 kappaletta 20 kilon pölyttömiä purupaaleja, kertovat veljekset uuden pakkausautomaatin vierellä. Pölyämätön puru markkinaval? Hevostilalla käytettävän purun pitää olla pölytöntä. Meillä on käytössä huipputehokas järjestelmä, jossa kaikkein ohuin pöly siivilöidään pois. Näin lopputuotteesta saadaan pölytöntä kuiviketta niin eläinten kuin ihmistenkin terveyttä silmällä pitäen. Tämä investointi oli kyllä kallis, liki miljoona tähän upposi, summailee Tomi Pulkkinen. Tiedätkö muuten Timo, kuinka monta paalia rekkakuormaan mahtuu? No en tiedä. 1152 kappaletta parikymmenkiloisia paaleja saat nostella, jos haluat sen käsin tehdä Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Hanna Suhonen käsissään istutettuja kukkasipuleita pääsiäiseksi. Erkki Savolainen esi elee uu a valvontajärjestelmää. Suomen Sahayrittäjien hallitus tutustui Partaharjun puutarhan monipuoliseen toimintaan Hallituksen kokouspaikka oli joulukuun alkupuolella mielenkiintoisessa jäsenyrityksessä. Partaharjun Puutarha Oy, tuottaa nimensä mukaisesti muun muassa Suomessa myytävistä 60 miljoonasta tulppaanista yli 40 miljoonaa kappaletta. Hanna Suhonen ja Erkki Savolainen yri äjäkaksikko vailla vertaa Partaharjulla joulun lähestymisen huomaa siitä, että kauppoihin lähtee kuorma-autoittain joulukukkia. Neljä hehtaaria kasvihuonetilaa on toiminnassa liki ympärivuotisesti. Toisaalta, ajatukset ovat joulun alla jo vahvasti pääsiäisessä ja tulevassa kesässä. Puutarhalla kun eletään ja työskennellään aina tulevia sesonkeja silmälläpitäen etupainotteisesti. Nyt istutuksessa ovat tulevan kevään sipulikukat, eli pääsiäissesonki on istutusvaiheessa. Työtä on nyt paljon ja aikataulu niin kireä, että joudumme tekemään istutustyötä kolmessa vuorossa, kertoo puutarhapuolesta vastaava yrittäjä Hanna Suhonen. Nopeasti kukkasipulit löytävätkin paikkansa kasvatusalustoilla, vahvasti naispainotteisen työvuoron aikana. Erkki Savolainen puolestaan on ottanut yrityksessä enemmän vastuuta sahatavara- ja klapituotannosta sekä logistiikasta. 2014 valmistunut veistosahalinjasto on tehokkaassa käytössä. Käytämme pienen puun tarkasti ja alin latvaläpimitta on 10 cm. Siinä saadaan jopa kuitupuu jalostettua vientilaatuiseksi parrutavaraksi, kertoo Erkki. Klapitehdas on saatu myös täyteen tuotantokuntoon ja ainakin kaksi 15 000 m3 hallia on tarkoitus täyttää vuosittain klapeilla, täsmentää Erkki Savolainen. Suomen Sahayrittäjien hallitus kiittää sydämellisesti Partaharjun Puutarhan Hannaa ja Erkkiä kokouspaikasta sekä huolenpidosta, ja toivottaa Rauhoittavaa Joulunaikaa sekä Onnea Uudelle Vuodelle! 19

Julkiset hankinnat Valtion hallinnossa kilpailutusten parissa työskentelevä sopimusneuvottelija Tiina Auvikainen on ollut haastateltavana artikkelisarjaa varten. ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on Valtion kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään, sanoo julkisista hankinnoista annetun lain 1. Laissa säädetyn kilpailuttamisvelvoitteen tavoitteena on paitsi julkisten varojen tehostaminen myös turvata tarjoajalle tasapuolinen kohtelu julkisten hankintojen kilpailutuksessa. Mikä hankintalaki? Laki julkisista hankinnoista (348/2007), arkikielessä hankintalaki, säätää miten julkisen hankintayksikön on meneteltävä ostaessaan tuotteita, palveluita tai rakennusurakoita markkinoilta. Se ei säätele sitä, pitäisikö viranomaisen tai kunnan ostaa palveluita ulkopuolelta vai tuottaa ne omana toimintanaan. Laissa on asetettu velvoitteita myös tarjoajalle. Yrityksen onkin hyvä ymmärtää julkisten hankintojen sääntelyä, kuten esimerkiksi mitä tarjoukselta vaaditaan, jotta se pääsisi tarjousten vertailuvaiheeseen ja yritys saisi mahdollisuuden menestyä tarjouskilpailussa. Valvoakseen ja varmistaakseen asianmukaisen kohtelunsa tarjouskilpailussa, yritysten on hyvä ymmärtää myös, mitä velvoitteita hankintalaki asettaa hankintayksikölle ja mitkä ovat tarjoajan muutoksenhakumahdollisuudet, jos hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain säännösten edellyttämällä tavalla. Tieto ei tunnetusti aina helpota oloa, mutta voi olla ratkaiseva tekijä kauppojen syntymisessä. OSA 1 Kenen pitää kilpailu aa ja mitä kilpailu aminen tarkoi aa? Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiöiden on kilpailutettava hankintansa, kertoo hankintalain 1. Valtion ja kuntien viranomaiset lienevät selkeitä käsitteitä, mutta mitä tarkoittaa muut hankintayksiköt? Julkisia hankintayksiköitä, valtion ja kuntien viranomaisten lisäksi, ovat kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja niin sanotut julkisoikeudelliset laitokset. Julkisoikeudellisia laitoksia ovat esimerkiksi kuntien omistamat osakeyhtiöt, joiden ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa voittoa omistajilleen. Ominaista tällaisille julkisoikeudellisille laitoksille on lisäksi, että ne ovat yleensä viranomaisten valvonnassa, viranomaisten rahoittamia ja niillä on yleisen edun mukaisia tehtäviä. Hankintayksiköitä ovat myös kirkon viranomaiset ja eräissä tapauksissa myös julkista tukea saavat tai erityisoikeuden nojalla toimivat yksityiset yritykset katsotaan julkisiksi hankintayksiköiksi. Kilpailuttamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa hankintayksikkö ilmoittaa hankintalain edellyttämällä tavalla julkisesti tavaran, palvelun tai urakan hankinnasta. Kilpailuttamiseksi ei riitä se, että tarjouspyyntö lähetetään suoraan useammalle hankintayksikön valitsemalle tarjoajalle. Milloin pitää kilpailu aa? Julkiset hankinnat jaotellaan niiden arvon perusteella kansallisiin hankintoihin, EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin ja hankintalain menettelysäännösten ulkopuolelle jääviin pienhankintoihin. Kaikille näille on hankintayksikön velvollisuus noudattaa julkisten hankintojen yleisiä periaatteita. Pienhankinnoillekin, vaikka niitä ei tarvitsekaan muiden lailla kilpailuttaa. Julkisen hankintayksikön on kilpailutettava, eli käytännössä noudatettava hankinnassaan hankintalain menettelysäännöksiä, kun hankinnan arvo ylittää hankintalaissa asetetun kansallisen kynnysarvon. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava EU laajuisesti ja noudatettava hankinnassa tiukempia EU-menettelysäännöksiä. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa riittää kun hankinta kilpailutetaan Suomen markkinoilla. Kansalliset hankintamenettelyt ovat myös EU-menettelyä kevyemmät. Tarjoajalle asetetut vaatimukset on molemmissa hankintatyypeissä samat. 20 Kynnysarvot Tavarat ja palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Rakennusurakat voimassa 1.1.2016 alkaen* Kansalliset kynnysarvot 30.000 100.000 150.000 EU-kynnysarvot Keskushallinto yksiköt ** 135.000 135.000 5.225.000 Muut 209.000 209.000 Noudatetaan kansallisia mene elyitä. * HILMA portaali; www.hankintailmoitukset.fi. ** val oneuvosto, ministeriöt, sekä muut val oneuvoston alaisuuteen kuuluvat hallintoviranomaiset, joiden alueellinen toimivalta on yleinen, sekä näiden alaisuuteen kuuluvat val on toimielimet

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottavat: Jouni Mähönen Kantolantie 41 91100 Ii p. 040 5806719 Okun Terähuolto Ky Alavinkatu 6 83500 Outokumpu FINLAND Turengin terähuolto GVK Coating Technology Oy www.gvk.fi Suomen Sahayrittäjät ry kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa jäsenille sekä yhteistyökumppaneille Oikein Hyvää Joulunaikaa ja Menestystä Uudelle Vuodelle 21

Uusia jäseniä Suomen Sahayrittäjät ry:ssä Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt. Tmi: Lähipuu Mika Rautasaari Rajakankaantie 27, 41930 Kuohu Liperin Höyläämö Oy Heinävedentie 146, 83100 Liperi VUOSIKOKOUS 2017 Aika: 18.2.2017 kello 15.00 Paikka: Hotelli Aulanko, Hämeenlinna 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta b. Pöytäkirjan tarkastajien ja c. Ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Työjärjestyksen hyväksyminen 5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden 2016 toiminnasta ja tileistä. a. Toimintakertomus vuodelta 2016 b. Tilit v. 2016 sekä toiminnantarkastajan lausunto 6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2017 a. Toimintasuunnitelmaksi b. Tulo-ja menoarvioksi c. Jäsenmaksun suuruudeksi d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista 7. Hallituksen puheenjohtajan valinta 8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta 9. Tilin-/toiminnantarkastajan ja varatilin-/toiminnantarkastajan valinta 10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien valinta sekä päätetään palkkioista. 11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat 12. Kokouksen päättäminen Monipuoliset, tarkat ja tehokkaat sahakoneet Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä kaikille Sahayrittäjä-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestyksekästä sahausvuotta 2017! 22 Piensahauksen uudistaja vuodesta 1918 Kallion Konepaja Oy, Raisio, Puh. (02) 436 0500, www.kara.fi

Arja Auvikainen in memoriam 9.8.1952 4.12.2016 Arja on poissa. Hän, joka sai omalla persoonallaan kaikki aina hyvälle tuulelle. Hän, joka teki tinkimätöntä työtä Suomen Sahayrittäjien eteen. Hän, joka huolehti aina ensin muista ja vasta sitten itsestään. Arja Auvikainen o.s. Näveri, tapasi tulevan miehensä Kimmon autosuunnistuskilpailuissa syksyllä 1976. Tapaamisen jälkeinen seurustelutahti oli reipas, koska häitä vietettiin jo vuoden kuluttua. Yhteinen ensikosketus sahayrittäjyyteen alkoi Arjan isän perustamalla sahalla vuonna 1978. Reilut kymmenen vuotta työharjoittelua sai isä Erkin luovuttamaan sahan nuoremmalle sukupolvelle. Taloelementtien valmistus kasvoi merkittäväksi työnkuvaksi ja Arja oli mukana kaikissa askareissa, miehensä Kimmon tukena. Ylimääräistä vapaa-aikaa ei varmasti Arjallekaan jäänyt, siitä piti huolen pieni Tiina-tyttö. Taloelementtien parissa Arja ja Kimmo ahkeroivat aina 2000-luvun alkuun saakka, kunnes tuli aika katsella enemmän jatkojalostetun sahatavaran perään. Omalle höylälle vastaanottajaksi Arja pääsi vuonna 2006. Samoihin aikoihin oli muodikasta ulkoistaa yritysten töitä. Arja ja Kimmo tekivät kuitenkin yrityksessään toisen tyyppisen ratkaisun. Arja sisäisti E. Näveri Ky:n taloushallinnon itselleen - Arjan toivomuksesta. Suomen Sahayrittäjien jäsenyys oli Arjalle itsestäänselvyys. Olihan yritys ollut jäsen jo hänen isänsä aikakaudella. Monesti Arja puhuikin siitä, kuinka tärkeänä hän koki yhdistyksen toiminnan ja sen ympärillä olevat hyvät ystävät. Yhteiset matkat, Talvisavut ja monet muut tapahtumat olivat Arjalle suuressa merkityksessä. Yhdistyksemme taloushallinto siirtyi Arjan hallintaan noin kuusi vuotta sitten. Täsmällisellä, tinkimättömällä, mutta äidillisellä otteellaan hän ohjasti hallitusta talousasioissa. Paperit ja tiedostot olivat järjestyksessä ja jos häneltä kysyi jotakin tarkkaa tietoa, se löytyi nopeasti. Historiikki, jota yhdistyksemme 70-vuotiselta taipaleelta saamme lukea, on Arjan osaamisen näyte. Suomen Sahayrittäjien matkat, hallituksen kokoukset, Talvisavut-tapahtuma ja ennenkaikkea koko jäsenkuntamme yhteistyökumppaneineen jäävät kaipaamaan Sinua Arja. Kiitollisuudella kuitenkin muistelemme niitä ihania yhteisiä hetkiä, jotka jaoit meidän kanssamme. Lupaamme, että teemme jatkossakin hartiavoimin työtä Sinulle tärkeän Sahayrittäjyyden puolesta. Syvä osanottomme ja voimia läheisille suuressa surussa. Timo Ripatti Suomen Sahayrittäjät ry 23

LYHYET Vähennä pienhiukkaspäästöjä polttamalla puuta puhtaasti Modernit, vähäpäästöiset varaavat tulisijat polttavat puuta puhtaammin kuin vanhat tulisijat. Puun pienpolton haitallisia pienhiukkaspäästöjä voidaan vähentää merkittävästi myös opettelemalla polttamaan puuta oikein. Puun pienpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjä voidaan Suomessa helposti vähentää. Modernin polttotekniikan lisäksi oikeat käyttötavat ovat avainasemassa, painottaa pienpolton aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin ja tulisijojen polttotekniikkaan perehtynyt dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Huonosti toteutetusti puunpoltossa päästöt voivat olla jopa monisatakertaiset hyvään polttoon verrattuna. Hyvässä tulisijassa hiilimonoksidin (CO) päästöraja on koko palamisen ajalta mitattuna korkeintaan 1500 mg/m3 (13% O2) ja hyötysuhde yli 80%, kertoo Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Tuomo Järvinen. Jopa Ekosuunnitteludirektiiviä tiukemmat Saksassa voimassa olevat päästörajat täyttäviä tulisijoja markkinoilla on paljon, sillä monet suomalaiset tulisijavalmistajat vievät tuotteitaan Saksaan. Polta puuta puhtaas Oli käytössä minkälainen tulisija tahansa, sen pienhiukkaspäästöt voi pitää minimissään polttamalla puuta oikein. Monet lämmittävät asiaa ajattelematta niin, kuin ovat aina tehneet, Jarkko Tissari arvelee. Hänen mukaansa yleisin virhe on latoa tulipesä liian täyteen. Näin savukaasuja muodostuu kerralla enemmän, kuin ehtii palaa. Haitalliset pienhiukkaspäästöt ovat epätäydellisen palamisen tulosta. Nopein tapa vähentää puun polton pienhiukkaspäästöjä olisikin opettaa kaikki polttamaan puuta oikein ja siten puhtaasti. Puulla lämmittäminen ei ole kiireistä puuhaa eikä siinä pidä hätäillä. Se pitäisikin ottaa rauhoittavana askareena. Puuta laitetaan tulipesään vain oikea määrä ja kun se on palanut, sitä lisätään. Polta vain puhdasta, kuivaa ja sopivan kokoista puuta. Älä sytytä roskilla. Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Tumma tai ruskea savu on merkki huonosta palamisesta. Näkymätönkään savu ei tosin tarkoita, etteikö pienhiukkaspäästöjä tulisi. Parhaan ja puhtaimman palamistuloksen saavuttamiseksi pitää aina lämmittää tulisijaa valmistajan ohjeiden mukaisesti, Jarkko Tissari muistuttaa. Tukea tulisijan vaihtoon Puuta tullaan jatkossakin polttamaan suomalaisissa tulisijoissa, sillä se on asuntojen lämmityksessä merkittävä energian lähde. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia ja lämmittämiseen käytetään noin 2,2 miljoonaa tulisijaa. Jotta puun pienpolton pienhiukkaspäästöjä saataisiin vähennettyä mahdollisimman nopeasti, vanhimmat ja tehottomimmat tulisijat kannattaisi uusia pikaisesti. Monilla usein juuri puulämmityksestä eniten riippuvaisilla talouksilla tähän ei välttämättä ole kuitenkaan varaa. TSY:ssä onkin jo ehdotettu, että vanhemmissa omakotitaloissa asuvien talouksien mahdollisuuksia investoida vähäpäästöisempään ja samalla energiatehokkaampaan tulisijaan tulisi tukea jonkinlaisella energia-/ympäristöavustuksella. Asiaa pitäisi ryhtyä selvittämään pikaisesti. Vähäpäästöisiin varaaviin ja samalla energiatehokkaampiin tulisijoihin siirtyminen parantaisi myös lähiympäristön ilmanlaatua, Tuomo Järvinen painottaa. Lähde: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry 24

LYHYET Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Puupäivässä Puuinfon järjestämässä Puupäivässä puhuneen Tiilikaisen mukaan rakentamisen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset pystytään laskemaan tarkasti ja siihen on olemassa hyväksyttyjä standardeja, mutta niitä ei juurikaan käytetä. Puu vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Koska ilmastomuutoksen torjunta edellyttää pikaisia toimia, rakennuttajat voivat edetä nopeasti ja lisätä hiiltä sitovan uusiutuvan puun käyttöä rakentamisessa, totesi Tiilikainen. Puurakennukset ovat hiilivarastoja Tiilikainen huomauttaa, että metsien hiilinielukeskustelussa asiantuntijat ovat siitä yksimielisiä, että puuta voi ohjata pitkäaikaiseen käyttöön eli rakentamiseen. Tämän vuoksi hallitus edistää hiilen pitkäaikaista varastointia puurakentamisen keinoin. Olemme EU:ssa perustelleet metsien käyttöä hiilinieluina siltä pohjalta, puun käyttö on hyväksyttävää ja metsistä tulevan biomassan monipuolinen käyttö on osa suomalaista kulttuuria. Fossiilitaloudesta eroon pääseminen edellyttää puun paluuta laajemmin tuotantoon ja kulutukseen, perustelee Tiilikainen. Tiilikaisen mukaan puun käyttö on hyödyllisintä kestävän kehityksen näkökulmasta juuri rakentamisessa, koska muiden rakentamisen materiaalien valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Hallituksen biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää mekaanisen puun jalostuksen, sen tuotteiden ja sivuvirtojen käytön kehittämistä siten, että kokonaisuuden arvonlisäys on mahdollisimman suuri, sanoo Tiilikainen. Lähde: Puuinfo Puu- ja Bioenergiamessut Jyväskylässä mukana myös Suomen Sahayrittäjät ry Puualan johtava tapahtuma kokoaa alan toimijat Jyväskylään taas 6.-8.9.2017. Puumessujen tarjonta ulottuu jatkossa kannolta huonekalukomponentteihin. Jo viime kerralla syksyllä 2015 messutapahtumalla oli uusia ulottuvuuksia, kun skaala laajeni perusteollisuudesta yhä syvemmälle puusepänteollisuuteen. Sekä kävijät että näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä laajennukseen. Myös tulevat messut järjestetään kolmiteemaisena. Mukana ovat puuteknologia, puuntyöstö ja bioenergia. Syyskuun 2017 messutapahtuma esittelee saha- ja levyteollisuuden uusinta tekniikkaa, monipuolista puusepänteollisuutta ja huippunykyaikaista puuntyöstöteknologiaa sekä tuo kansainvälisiä tuulahduksia kalustamisen ja sisustamisen sektorilta unohtamatta biotalouden ja bioenergian uusimpia innovaatioita. Esimerkiksi vuosi sitten Jyväskylässä nähtiin hela- ja tarviketoimittajien esiinmarssi, mikä kiinnosti erityisesti puuseppiä. Sama linja jatkuu tulevilla messuilla. Samaan aikaan perinteisten Puumessujen kanssa järjestetään itsekin jo perinteeksi muodostuneet Bioenergia-messut. Mukana ovat muun muassa bioenergian raaka-aineet ja niiden valmistus, valmistusmenetelmät ja -laitteet, polttolaitokset, voimalaitokset ja polttoainetuottajat. Biotalouden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään, koska ihmiskunta tarvitsee uusiutuvaa energiaa. Kansallisen biotalousstrategian mukaan Vuonna 2011 biotalouden tuotos Suomessa oli noin 61 miljardia euroa Vuonna 2025 tuotoksen arvioidaan olevan noin 100 miljardia euroa (ts. 100 000 uutta työpaikkaa) Uusiutuvista raaka-aineista tuotetaan siis yhä enemmän tuotteita ja energiaa, ja kehityksen kärkipäässä ovat sahat ja sellutehtaat. Jyväskylän Bioenergiamessut tulevat kattamaan monipuolisesti koko bioenergian ja biotalouden eri osa-alueet. Mukana on tuotteita ja palveluita energiantuotantoon ja liikenteen käyttövoimaan, sekä biotalouden uudet innovaatiot. Lähde: Puumessut 25

LYHYET Energiastrategian päälinjat ovat oikeat Energia- ja ilmastostrategiassa on riittävät ja kustannustehokkaat keinot, jotka ottavat huomioon runsaat biomassavarat ja joilla saavutetaan Suomelle asetetut tavoitteet. Bioenergia säilyttää johtavan roolin Suomen siirtyessä fossiilisesta energiasta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Valtioneuvosto esitteli 24.11.2016 selontekonsa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Strategiassa kuvataan, miten Suomi aikoo panna toimeen EU-tasolla sovitut toimet energiajärjestelmän kehittämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Strategian lähtökohta on oikea: siinä on löydetty riittävät ja kustannustehokkaat keinot, jotka ottavat huomioon runsaat Suomen biomassavarat ja joilla saavutetaan Suomelle asetetut tavoitteet. Olemme tyytyväisiä siihen, että bioenergia säilyttää johtavan roolin Suomen siirtyessä fossiilisesta energiasta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Strategia kasvattaa bioenergian käyttöä noin 35 proenttia vuoden 2015 tasolta. Uusiutuvien puupolttoaineiden käyttö kasvaa yli 30 prosenttiin Suomen energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä ja on edelleen yli 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta. Liikenteessä biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biokaasu on nostettu sähkön rinnalle liikenteen vaihtoehtoisena käyttövoimana ja hallitus pyrkii kaasukäyttöisten autojen määrän nostamiseen 50 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. On hienoa, että liikenteessä hyödynnetään biopolttoaineiden tarjoama mahdollisuus nopeisiin päästövähennyksiin. Suomen biomassavarojen ja -osaamisen arvo on ymmärretty. Jakeluvelvoitteen lisäksi on hyvä, että hallitus selvittää mahdollisuudet keventää vähäpäästöisten autojen hankintaverotusta, Laurikka sanoo. Hallitus pyrkii säilyttämään edellytykset yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon osana toimitusvarmaa, energiatehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää ja huomioi sen tärkeän roolin talven kysyntähuipuissa kovilla pakkasilla. Metsähakkeen käytön yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa katsotaan edellyttävän nykytilanteessa tukijärjestelmää ja edistävän kustannustehokkaasti hakkeen käyttöä sekä vahvistavan hakkeen toimitusketjua. Pidämme hyvänä, että tukijärjestelmä säilytetään nykyisenä ainakin vuoden 2021 alkuun asti. On myös hyvä, että hallitus on luvannut selvittää metsäenergiaa hyödyntävien pienten CHP-voimalaitosten ottamista mukaan uuteen tukijärjestelmään ja mahdollisuuden hyödyntää purua ja kuorta polttoaineena. Toivomme myös, että jatkotyössä mietitään konkreettisia toimia, joilla estetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon väheneminen, Laurikka jatkaa. Lähde: Bioenergia ry FINLAND Terät ja tarvikkeet puun ja metallin työstöön myy ja huoltaa Turengin Terähuolto Oy 26

Piensaha- ja höyläteollisuuden 12. valtakunnalliset talvisahauspäivät TALVISAVUT 2017 Hämeenlinnassa perinteikkäällä Kylpylä-Hotelli Aulangolla lauantaina 18.2.2017 Koulutusilta Pe 17.2.2017 klo 18.00 18.30 Tutki- hankkeen koulutusesittely, Jouni Silvast, TutKi-hanke klo 18.45 19.45 Teräkoulutus, Jukka Tolonen, Kainuun Terähuolto Oy 12. Talvisavut La18.2.2017 klo 9.00-13.00 Kone-, laite- ja palveluesittelyjä Hotelli Aulangon piha- ja sisäosastoilla. Suomen Sahayri äjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous La 18.2.2017 klo 15.00 Hotellin kokoustila Juhlaillallinen klo 18.30 alkaen Tawastiasalissa. Vuoden Sahayrittäjä -tunnustuksen jako TALVISAVU-PAKETTI: sisältää ohjelman, juhlaillallisen, majoituksen, aamiaisen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Hinnat: Kahden yön paketti (pe-su) 2 hh:ssa 165 eur/ hlö 1 hh:ssa 260 eur/hlö Yhden yön paketti (la-su): 2 hh:ssa 105 eur/ hlö 1 hh:ssa 155 eur/hlö Ilmoi autumiset ja huonevaraukset: www.sahayrittajat.fi verkkosivujen info-lomakkeen kautta, tai sähköpostilla timo.ripatti@sahayrittajat.fi. Varauksen vahvistat suorittamalla paketin hinnan La 31.12.2016 mennessä tilillemme FI62 3636 3010 4609 47. Myöhemmät varaukset +10% (kiintiöhinta ei enää voimassa 31.12. jälkeen). TERVETULOA virkistymään, viihtymään ja verkostoitumaan. www.sahayri ajat.fi www.facebook.com/sahayri ajat Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha ja -höyläämöteollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö. Se on tehnyt työtä sahayrittäjyyden puolesta vuodesta 1946 alkaen. 27