Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma Tiehallinto Oulun tiepiiri Oulu 2008

TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11

ALKUSANAT Tiehallinnon uusi ohje Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051 07 kehottaa tiepiirejä käynnistämään palvelukohteiden alueellisten opastussuunnitelmien suunnittelutyön ja tiivistämään opastusasioissa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Suunnittelutyö kehotetaan aloitettavan maakunnalliselta tasolta. Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma valmistui tammikuussa 2008. Työssä määriteltiin palvelukohteiden maakunnallinen opastusstrategia sekä suunnittelualueet seudullisten ja paikallisten opastussuunnitelmien laatimista varten. Strategian pääkohtia olivat yhteistyön kehittäminen maakuntatasolla, seudullisten ja paikallisten opastussuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja ajan tasalla pitäminen sekä opastuspaikkojen kehittäminen. Syötteelle, joka lukeutuu Pohjois-Pohjanmaan tärkeimpiin matkailukeskuksiin yhdessä Rukan, Kalajoen Hiekkasärkkien ja Rokuan kanssa, esitettiin tehtävän palvelukohteiden paikallinen opastussuunnitelma yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma on osa Metsähallituksen Syötteen opastus ja reitit -hanketta, joka sisältää alueen liikenteen ja retkeilyn opastuksen sekä ulkoilureittien kehittämisen. Hankkeen osarahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy, Hotelli Iso-Syöte Oy, Syötteen Eräpalvelut Oy, Syöte Shop Oy, Suomen latu- ja rinnehuolto Oy ja Syötekeskus Oy. Tiehallinnon Oulun tiepiiri osallistui palvelukohteiden viitoitussuunnitelman rahoittamiseen. Suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: - Timo Eskola, pj. 31.7.2008 saakka Metsähallitus - Saara Airaksinen, pj. 1.8.2008 alkaen Metsähallitus - Veikko Virkkunen, siht. Metsähallitus - Jani Huttula, Tiehallinto Oulun tiepiiri - Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki - Juha Vähälä, Pudasjärven työvoimatoimisto - Jorma Terentjeff, Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy - Jouko Kukka, Suomen Latu- ja rinnehuolto Oy - Unto Myllyvirta, Syötteen Eräpalvelut Oy - Juha Kuukasjärvi, Hotelli Iso-Syöte Oy - Markku Tapper, Syötekeskus Oy - Helena Huhtamäki, Syöte Shop Oy Suunnitelman laatineessa Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä ovat työn tehneet Reijo Vaarala, Jyrki Suorsa ja Saija Räinä. Suunnitelmasta järjestettiin 4.9.2008 Syötteen luontokeskuksessa alueen yrittäjille sekä matkailun ja elinkeinoelämän vaikuttajille yleisötilaisuus, jossa oli paikalla 28 henkilöä. Pudasjärvi, lokakuussa 2008 Metsähallitus Pudasjärven kaupunki Tiehallinto, Oulun tiepiiri

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 7 1.1 Taustaa 7 1.2 Palvelukohteiden uudet opastusmerkit ja tunnukset 8 1.3 Palvelukohteiden viitoitusohjeet 9 1.4 Ohjeet palvelukohteiden alueellisten opastussuunnitelmien laatimiselle 10 1.5 Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen opastussuunnitelma 10 1.6 Suunnittelualue 11 2 TAVOITTEET 12 3 NYKYINEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS 13 4 ALUEELLISTEN VIITOITUSPERIAATTEIDEN TÄSMENTÄMINEN 16 5 TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT 18 5.1 Suunnitelman ohjevuosi 18 5.2 Opastusmerkkikartoissa huomioon otettavia asioita 18 5.3 Opastuspisteet ja opastuskartat 18 5.4 Opastusmerkkikohtainen tarkastelu 19 5.4.1 Opastusratkaisujen erityispiirteitä 20 5.5 Opastusmerkkien peittäminen 22 5.6 Suunnitelmien ajan tasalla pitäminen 23 5.7 Opastusmerkkien toteuttamisessa huomioon otettavia asioita 23 6 PALVELUKOHTEEN OPASTELUPAPROSESSI 24 6.1 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito 24 LIITTEET 26 Liitteet 1. Syötteen matkailualueen palvelukohteiden tavoitetilanteen opastusmerkkikartta 2. Syötteen vaikutusalueen palvelukohteiden tavoitetilanteen opastusmerkkikartta

6 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 7 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Taustaa Palvelukohteiden viitoituksessa on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana paljon muutoksia. Tieliikenneasetukseen lisättiin helmikuussa 2007 uusia palvelukohteiden tunnuksia ja opastusmerkkejä sekä laajennettiin ruskean värin käyttöä vapaa-ajan matkailuun tarkoitettujen palvelujen viitoittamisessa. Liikennemerkkiuudistuksen yhteydessä tarkistettiin myös palvelukohteiden opastustapoja, yleisiä viitoitusperiaatteita sekä kaikkien kohteiden viitoituskriteerejä. Tarkastelu koski myös olemassa olevien sinipohjaisten palvelukohteiden opastusmerkkien kriteerejä. Palvelukohteiden opastusmerkin asettaminen maastoon edellyttää aina tienpitäjän myöntämää opastelupaa. Tienpitäjänä toimii maantiellä Tiehallinto, kadulla kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksityisellä tiellä liikennemerkin asettamiseen tarvitaan myös kunnan suostumus. Palvelukohteiden opastelupakäytännössä siirryttiin lokakuussa 2006 valtakunnalliseen toimintamalliin, jossa kaikki maanteille myönnettävät opasteluvat käsitellään Tiehallinnon Lupapalveluissa Tampereella. Opasteluvat myönnetään määräaikaisina yleisimmän määräajan ollessa viisi vuotta. Opastelupakäsittelyn keskittämisellä tavoitellaan samantyyppisissä olosuhteissa valtakunnallisesti yhtenäistä käytäntöä ja yrittäjien tasapuolista kohtelua. Kokonaisuudessaan palvelukohteiden viitoituksen tulee olla uusien merkkien ja viitoituskriteerien mukainen vuoden 2013 loppuun mennessä. Opastuspisteiden ja -toimistojen osalta määräaika on jo vuoden 2009 loppuun mennessä. Myös nykyiset palvelukohteiden opasteluvat käsitellään uudelleen määräaikaan mennessä. Jos nykyiset opastusmerkit ovat ristiriitaisia alueellisen opastussuunnitelman kanssa, saavat merkit olla maastossa opasteluvassa mainittuun lupakauden päättymiseen tai enintään vuosien 2013/2009 loppuun saakka. Siirtymäaikaa ei noudateta, jos nykyinen viitoitus on luvanvastainen, virheellinen tai lupaehtoja on rikottu. Maanteiden opastelupakäsittelyn muutoksessa tiepiirien tehtäväksi jätettiin palvelukohteiden viitoitukseen liittyvät valmistelutyöt, joista alueellisten suunnitelmien laatiminen on keskeinen tehtävä. Suunnitelman käynnistäminen voidaan tehdä myös esimerkiksi kuntien toimesta. Tienkäyttäjille tarjottavien palvelujen kokonaisuuden hahmottamiseksi alueellinen suunnittelu kehotetaan aloitettavan maakunnalliselta tasolta. Tämän jälkeen suunnittelua suositellaan jatkettavan seudullisella ja paikallisella tasolla maakunnallisessa opastussuunnitelmassa esitettävällä tavalla yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisessa opastussuunnitelmassa, joka valmistui tammikuussa 2008, esitettiin Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelman laatimista yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Tammikuussa 2006 voimaan astuneen maantielain (26.6.2005/503) mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n 4 momentin mukaisella liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena.

8 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT Palvelukohteiden viitoituksen yksi yleinen tavoite on pyrkiä ratkaisemaan palvelukohteiden osoittamisen liikenteelliset tarpeet ja sitä kautta vähentämään mainostamisen tarvetta. Alueellisessa opastussuunnittelussa pyritään löytämään sellaiset ratkaisut, että palveluja tarjoavilla yrittäjillä ei ole tarvetta asettaa kohteidensa löytämiseksi ulkomainoksia alueille, joissa se on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tienpitoviranomaisen tehtävänä on valvoa, ettei luvatonta ulkomainontaa harjoiteta. 1.2 Palvelukohteiden uudet opastusmerkit ja tunnukset Helmikuussa 2007 palvelukohteiden opastuksessa otettiin käyttöön uusia liikennemerkkejä ja laajennettiin ruskean värin käyttöä. Viitoituskriteerit täyttävät palvelukohteet voidaan osoittaa tieliikenneasetuksen mukaisilla opastusmerkeillä, joissa käytetään palvelukohteiden tunnuksia. Jos kohteelle ei ole määritelty tieliikenneasetukseen omaa tunnusta, se voidaan yleensä osoittaa ilman tunnusta palvelukohteen osoiteviitalla edellyttäen, että kohde katsotaan tienkäyttäjälle hyödylliseksi. Palvelukohteen opastustaulun pohjaväri voi olla sininen tai ruskea merkissä osoitettavan päätoiminnon mukaan. Palvelukohteen osoiteviitta ja tämän ennakkomerkki ovat aina ruskeapohjaisia. Ruskeapohjaisilla merkeillä osoitetaan ensisijaisesti vapaa-ajan matkailuun tarkoitettuja palveluja ja sinipohjaisilla merkeillä sellaisia yleisesti matkoihin liittyviä palveluja, joille ei ole löydettävissä selkeää pääkäyttäjäryhmää. Matkailuun tarkoitettujen palvelujen pääryhmiä ovat matkailutiet, nähtävyydet, aktiviteetit ja maaseutuyritykset. Palvelukohteiden viitoitus on uusittava uusien tunnusten ja opastusmerkkien mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Opastuspaikkojen osalta viitoituksen uusiminen on tehtävä jo vuoden 2009 loppuun mennessä. Kuva 1. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät tunnukset.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 9 LÄHTÖKOHDAT Kuva 2. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät opastusmerkit. 1.3 Palvelukohteiden viitoitusohjeet Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät uudet opastusmerkit ja ruskean värin käytön laajeneminen aiheuttivat muutoksia palvelukohteiden viitoitusohjeisiin. Muutosten yhteydessä tehtiin täsmennyksiä myös vanhojen palvelukohteiden opastusmerkkien käyttöön ja viitoituskriteereihin. Muutoksia on tehty kohteiden viitoituskriteereihin, opastusetäisyyksiin, opastustapoihin sekä opastusmerkkien väreihin ja ulkoasuihin. Esimerkkinä muutoksista mainittakoon palvelukohteiden opastustaulujen käyttöperiaatteiden ja maaseutuyritysten opastustapojen selkeyttäminen. Palvelukohteiden viitoitusohjeissa on useille kohteille määritelty viitoituskelpoisuuden suosituksenantajataho. Suosituksenantajatahojen palveluja voidaan käyttää esimerkiksi opastelupien myöntämisen ja alueellisten opastussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Muutoinkin Tiehallinnon ja sidosryhmien välistä yhteistyötä on tarkoitus lisätä palvelukohteiden viitoitukseen liittyvissä asioissa. Palvelukohteiden viitoitusohjeet korostavat alueellisten opastussuunnitelmien merkitystä. Alueellisen opastussuunnittelun avulla on mahdollista täsmentää yleisiä viitoitusperiaatteita paremmin alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, edistää yrittäjien tasavertaista kohtelua sekä aikaansaada ajallisesti kestäviä viitoitusratkaisuja. Alueelliset viitoitusperiaatteet eivät kuitenkaan saa olla ristiriitaisia yleisten viitoitusperiaatteiden kanssa. Edellä mainittuja asioita on käsitelty tarkemmin Tiehallinnon ohjejulkaisussa Palvelukohteiden viitoitus, TIEH-21000021 07. Julkaisu on saatavissa osoitteesta www.tiehallinto.fi/julkaisut.

10 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT 1.4 Ohjeet palvelukohteiden alueellisten opastussuunnitelmien laatimiselle Tavoitteena on, että eri tiepiireihin tehtävät palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat ovat sisällöllisesti yhdenmukaisia toistensa kanssa. Tiehallinnon ohjejulkaisu Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051 07 määrittelee alueellisten opastussuunnitelmien eri tasot sekä antaa ohjeet suunnitelmien laatimiselle ja organisoinnille. Palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat jaetaan suunnittelualueen tyypin perusteella maakunnallisiin, seudullisiin ja paikallisiin suunnitelmiin. Maakunnallisella tasolla selvitetään alueen ominaispiirteet, muodostetaan kokonaiskuva maakunnan palveluista, ohjataan seudullisten ja paikallisten opastussuunnitelmien laatimista, laaditaan strategia opastuksen pitkän tähtäimen kehittämiselle sekä organisoidaan opastusasioiden käsittely. Seudullisella ja paikallisella tasoilla kartoitetaan kaikki potentiaalisesti viitoitettavat palvelukohteet, inventoidaan ja analysoidaan nykytilanteen viitoitus, tehdään tarvittavat täsmennykset yleisiin viitoitusperiaatteisiin sekä laaditaan tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmat kartoille. Maakunnallinen opastussuunnitelma on strategiatasoinen ensisijaisesti opastuksen asiantuntijoille tarkoitettu suunnitelma. Seudulliset ja paikalliset opastussuunnitelmat toimivat opastelupien merkittävimpinä asiakirjoina ja ovat avainasemassa palvelukohteiden opastelupien sujuvalle ja valtakunnallisesti yhdenmukaiselle käsittelyprosessille. Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma on tehty Tiehallinnon ohjejulkaisun Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051 07 mukaisesti. Julkaisu on saatavissa osoitteesta www.tiehallinto.fi/julkaisut. 1.5 Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen opastussuunnitelma Palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma, TIEH 1000172-v-08 kirjattiin Pohjois-Pohjanmaan opastusstrategian pääkohdiksi seuraavat asiat: Yhteistyön kehittäminen maakuntatasolla Seudullisten ja paikallisten opastussuunnitelmien laatiminen sekä niiden toteuttaminen ja ajan tasalla pitäminen Opastuspaikkojen kehittäminen Maakunnallisen opastuksen yhteistyöryhmän odotetaan aktivoituvan vuosien 2008 2009 aikana. Opastusmerkkisuunnitelmien osalta todetaan, että seudullisista alueista ensimmäisenä tehdään Jokilaaksojen alue. Samalla voidaan aloittaa Hiekkasärkkien ja Rukan alueiden paikallinen suunnittelu. Aloitusajankohdaksi esitetään vuotta 2008. Tämän jälkeen aloitetaan Syötteen alueen paikallinen suunnittelu sekä Koillismaan seudullinen suunnitelma. Viimeiseksi laaditaan Oulun seudun ja Rokuan opastussuunnitelmat. Opastuspaikkojen kehittäminen jakautuu paikallisten opastustoimistojen sekä paikallisten ja maakunnallisten opastuspisteiden kehittämiseen.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 11 LÄHTÖKOHDAT 1.6 Suunnittelualue Syötteen matkailualue sijaitsee seututien 862 varrella Pudasjärven kaupungista noin 55 kilometriä koilliseen. Syötteeltä on etäisyyttä Ouluun 138, Rovaniemelle 159, Kuusamoon 95 ja Kajaaniin 204 kilometriä. Syöte lukeutuu Pohjois-Pohjanmaan merkittäviin ja monipuolisiin matkailualueisiin. Alueella on muun muassa Syötteen kansallispuisto, luontokeskus, lukuisia ulkoilu- ja retkeilyreitistöjä, Iso- ja Pikku-Syötteen hiihtokeskukset, kaksi hotellia, useita mökkimajoituskohteita jne. Alue soveltuu ympärivuotiseen matkailuun. Alueen vetovoimaisuutta ympärivuotiseen matkailuun lisätään rakentamalla Iso-Syötteelle tekojärvi, jota aiotaan käyttää esimerkiksi uinti-, kalastus- ja melontatarkoituksiin sekä hyödyntää hiihtolatujen ja laskettelurinteiden lumetuksessa. Matkailun Edistämiskeskuksen tilastoinnin mukaan (Matkailukohteiden kävijämäärät 2007, MEK E:54, 2008) vuonna 2007 vieraili hiihtokeskus Iso- Syötteellä 98 147 kävijää ja Syötteen luontokeskuksessa 34 920 kävijää. Hiihtokeskus Iso-Syöte on tilastoinnissa Pohjois-Pohjanmaan neljänneksi ja Syötteen luontokeskus kymmenenneksi vilkkain matkailukohde. Pohjois- Pohjanmaan vilkkaimmat tilastoidut kohteet ovat Rukakeskus Oy/Ruka (396 074), Kuusamon Tropiikki (178 184) ja Kylpylä SaniFani 107 450). Kaikki alueen palvelut eivät välttämättä ole mukana MEK:n tilastoinnissa.

12 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma TAVOITTEET 2 TAVOITTEET Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelman tavoitteena on aikaansaada toimiva viitoitusjärjestelmä, jossa otetaan yleisten viitoitusperiaatteiden lisäksi huomioon paikalliset olosuhteet. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna suunnitelman tavoitteena on edistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan opastusstrategian toteutumista sekä luoda Tiehallinnon Lupapalveluille, Pudasjärven kaupungille ja yksityistiekunnille toimintaedellytykset opastelupien sujuvalle ja valtakunnallisesti yhdenmukaiselle käsittelylle. Suunnittelulla pyritään toteuttamaan yleisiä alueellisen opastussuunnittelun tavoitteita, joita ovat: - edistää palvelukohteiden viitoituksen yleisten tavoitteiden toteutumista. Palvelukohteiden viitoituksen yleisiä tavoitteita ovat: - kaikki viitoitettavat palvelut ovat hyvätasoisia ja viitoituskriteerit täyttäviä - palvelukohteet osoitetaan viitoitusohjeiden ja alueellisten viitoitusperiaatteiden mukaisesti - opastusmerkeissä käytetään vain tieliikenneasetuksen mukaisia tunnuksia - yrittäjiä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti - liikenneturvallisuuden edistäminen - mainostamistarpeen vähentäminen - aikaansaada tarkasteltavalle alueelle yhtenäinen, selkeä sekä ajallisesti kestävä ja helposti ymmärrettävä viitoitusjärjestelmä - lisätä opastuksen uskottavuutta huolehtimalla siitä, että viitoitettavien palvelujen laatu vastaa viitoituksen perusteella saatua mielikuvaa - huolehtia siitä, että palvelukohteen viitoitus perustuu kohteen toimintojen laatuvaatimusten ohella myös liikenteelliseen tarpeeseen - parantaa opastuksen kolmitasoisessa rakenteessa toisen (opastuspaikat) ja kolmannen tason (lähiviitoitus) laatua - tarjota viitoituskelpoisuuksien suosituksenantajatahoille paremmat puitteet viitoituskelpoisten kohteiden määrittämiseen - toimia toteutetun opastuksen valvonnan apuvälineenä

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 13 NYKYINEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS 3 NYKYINEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS Palvelukohteiden viitoituksen nykytilanne kartoitettiin maastokäynnin ja Tiehallinnon Tiekuva-aineiston perusteella. Iso-Syöte esiintyy laajasti tieverkon viitoituksessa. Iso-Syötettä aletaan viitoittaa lännestä/etelästä valtatieltä 20 kantatien 78 liittymästä Tulitauon pikaruokailupaikan kohdalta, pohjoisesta Ranualta (viitoituskohteen Syöte) seututieltä 858 seututien 941 liittymästä ja idästä Virkkusesta seututieltä 862 seututien 863 liittymästä. Valtatien 20 suunnistustaulussa osoitetaan poikkeuksellisesti Iso-Syötteen palveluja palvelukohteiden tunnuksilla. Kuva 3. Esimerkkejä Iso-Syötteen esiintymisestä tieverkon viitoituksessa. Syötteellä esiintyy jonkin verran paikalliskohteiden viitoitusta. Viitoitus ei ole täysin kattava ja opastusmerkkien ulkoasussa, kuten esimerkiksi kirjasintyypissä, on virheellisyyksiä. Merkkejä on myös virheellisesti sijoitettu samoihin telineisiin mainosten kanssa. Kuva 4. Esimerkkejä Syötteen paikalliskohteiden nykyisestä viitoituksesta. Pääosa tieliikenneasetuksen mukaisilla palvelukohteiden opastusmerkeillä viitoitetuista kohteista vaikuttaisi täyttävän viitoituskriteerit, mutta opastusmerkkiratkaisut edellyttäisivät palvelukohteiden viitoituksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi monin paikoin uudistamista. Opastusmerkeissä esiintyy myös omintakeisia merkkejä kuten esimerkiksi maastohiihtokeskuksen yhteydessä. Monet opastusmerkit ovat kuntonsa puolesta saavuttaneet elin-

14 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma NYKYINEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS kaarensa päätepisteen. Merkkejä on myös sijoiteltu maastoon väärään järjestykseen suhteessa tieverkon suunnistustauluihin. Nykyisen palvelukohteiden viitoituksen ominaispiirre on kansallispuiston viitoittaminen erittäin kaukaa, jopa 37 kilometrin etäisyydeltä Taivalkosken kuntakeskustan tuntumasta. Kansallispuiston opastusmerkit ovat erittäin hyväkuntoisia, mutta ulkoasunsa puolesta virheellisiä vuoden 2013 jälkeen. Kuva 5. Esimerkkejä nykyisistä palvelukohteiden opastusmerkeistä. Syötteellä on paljon opastuspisteitä. Viitoitetut opastuspisteet sijaitsevat seututiellä 862 etelässä Lehtovaarassa ja pohjoisessa Syötekylässä. Opastuspisteellä on alueen yleiskartta, matkailukartta ja ulkoilukartta. Tienkäyttäjälle opastuspisteet opastetaan OPASTUS-INFORMATION kilvillä, joiden käyttö on sallittu vuoden 2009 loppuun. Kuva 6. Lehtovaaran opastuspisteen opastuskartat.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 15 NYKYINEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS Kuva 7. Esimerkki yksityisen tien alussa olevasta opastuskartasta (ei viitoitettu) Syötteellä katujen nimet on merkitty erittäin hyvin maastoon. Kadunnimikilvet ovat pääsääntöisesti uusia ja hyväkuntoisia. Osoitejärjestelmää tukee monessa paikoin tonteille sijoitetut opastuskartat. Kuva 8. Esimerkki kadunnimikilvistä ja tontilla olevasta opastuskartasta.

16 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma ALUEELLISTEN VIITOITUSPERIAATTEIDEN TÄSMENTÄMINEN 4 ALUEELLISTEN VIITOITUSPERIAATTEIDEN TÄS- MENTÄMINEN Palvelukohteiden viitoitusohjeet määrittelevät yksityiskohtaisesti palvelukohteiden viitoituksen yleisperiaatteet, joita noudatetaan Syötteen alueella seuraavin täsmennyksin: Tieverkon viitoitus SYÖTE esitetään viitoituskohteena laajasti jokaisesta tulosuunnasta tieverkon viitoituksessa. Syöte käsittää Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen. Nykyisin alueelle viitoitetaan ISO-SYÖTE nimeä käyttäen. Viitoitus aloitetaan lännestä Tulitauon pikaruokailupaikan kohdalta kantatieltä 78 ja viitoitus jatkuu katkeamattomana valtatietä 20 sekä seututeitä 858 ja 862 pitkin perille saakka Viitoitus aloitetaan pohjoisesta Ranualta seututieltä 941 kantatien 78 liittymästä ja viitoitus jatkuu katkeamattomana seututeitä 858 ja 862 pitkin perille saakka. Nykyinen viitoitus laajenee Ranualla 10 kilometrin matkalla seututiellä 941 välillä kantatie 78-seututie 858. Viitoitus aloitetaan idästä Virkkusesta seututieltä 863 ja viitoitus jatkuu katkeamattomana seututietä 862 pitkin perille saakka Tieverkon ennakkoviitoitusta tehostetaan seututiellä 862 lisäämällä suunnistustaulujen määrää Alueelle saapuminen ilmoitetaan SYÖTE-paikannimikilvillä Alueen sisäistä viitoitusta tehostetaan osoittamalla paikalliskohteita valkopohjaisilla paikalliskohteiden opastusmerkeillä. Viitoituksen ehtona on, että alueen nimi esiintyy tie- ja/tai opastuskartoissa Palvelukohteiden viitoitus Tienkäyttäjät opastetaan aluksi Syötteen matkailualueesta ja kansallispuistosta tarkempaa tietoa kertoviin opastuspisteisiin Opastuspisteet sijaitsevat seututiellä 858 valtatien 20 liittymässä (Kuksa), seututiellä 862 seututien 858 liittymässä (Lehtovaara) ja seututiellä yhdystien 18828 liittymässä (Syötekylä) Lehtovaaran ja Syötekylän opastuspisteet sijaitsevat Tiehallinnon ylläpitämillä pysäköimisalueilla Syötteen KANSALLISPUISTO viitoitetaan melko kaukaa Viitoitus aloitetaan pohjoisesta seututeiden 858 ja 862 liittymästä (Lehtovaara) ja viitoitus jatkuu katkeamattomana perille saakka, viitoitusetäisyys 10 kilometriä Viitoitus aloitetaan idästä seututeiden 863 ja 862 liittymästä (Virkkunen) ja viitoitus jatkuu katkeamattomana perille saakka, viitoitusetäisyys 18 kilometriä Kansallispuiston opastustauluihin lisätään lisäkilpi LUONTOKESKUS alueen sisällä SYÖTE-paikannimikilpien jälkeen ISO-SYÖTE ja PIKKU-SYÖTE osoitetaan matkailualueena alueiden nimillä samoilta etäisyyksiltä kansallispuiston kanssa. Palvelukohteen opastustaulussa Pikku-Syötteen nimen alapuolelle lisätään SYÖTEKES- KUS-nimi saavuttaessa Syötteen matkailualueelle. Syötekeskuksella tarkoitetaan Pikku-Syötteellä sijaitsevaa aluetta, jossa sijaitsee hotelli ja hiihtokeskus. Syötekeskus näkyy nimenä Pudasjärven opastuskartassa.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 17 ALUEELLISTEN VIITOITUSPERIAATTEIDEN TÄSMENTÄMINEN Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen matkailualueella olevien palvelujen kohdekohtainen viitoitus aloitetaan poistuttaessa maantieltä katuverkolle. Periaate kohtelee yrittäjiä mahdollisimman tasapuolisesti ja mahdollistaa viitoituksen laajenemisen palvelujen muuttuessa/kehittyessä. Viitoituksessa käytetään alusta loppuun saakka samoja palvelukohteen opastusmerkkityyppejä. Jatko-opastuksessa palvelukohteen opastustaululla aloitettua viitoitusta ei muuteta palvelukohteen osoiteviitalla osoitettavaksi viitoitukseksi tai päinvastoin (yhdenmukaisuusperiaate). Maanteillä palvelukohteiden viitoituksessa käytetään normaalikokoisia opastusmerkkejä ja kaduilla pienikokoisia opastusmerkkejä (ympäristökuva). Opastusmerkkien tekstikoot on esitetty tarkemmin kohdassa 5.7 Opastusmerkkien toteuttamisessa huomioon otettavia asioita. Muuta Syötteen kansallispuiston sekä Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen matkailualueiden viitoittaminen kaukaa, jopa 18 kilometrin etäisyydeltä, on perusteltua, koska kohteet on tuotu Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa esille matkailun kannalta merkittävinä ja tunnettuina käyntikohteina. Pitkähköä viitoitusetäisyyttä puoltaa myös suunnittelualueen sijainti harvaan asutulla seudulla 1. Keskusvaraamon ja muiden vastaavien organisaatioiden matkailijoille tarkoitettujen ilman paikan päällä saatavaa palvelua olevien mökkien viitoituksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Mökkialueet, jotka sijaitsevat tie- ja katuverkolla varustetulla kaavaalueella, osoitetaan valkopohjaisella paikalliskohteen viitalla alueen nimellä, jonka tulee esiintyä myös opastuskartoissa. Jos alueelle ei ole löydettävissä nimeä, vaan viitoituskohteena on yrityksen tai mökkien nimi, viitoitus toteutetaan kohdan 2 mukaisesti. 2. Kohteet, joissa on vähintään kaksi mökkiä ja 10 vuodepaikkaa, osoitetaan ruskeapohjaisella palvelukohteen osoiteviitalla ilman mökkimajoitustunnusta. Tarvittaessa viitoituksessa käytetään normaaliin tapaan palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkkiä. Jos kohteen sisällä on useampia mökkejä, tarkempi opastus hoidetaan osoitejärjestelmän avulla. 3. Muiden kohteiden viitoitus hoidetaan yksinomaan kunnan osoitejärjestelmän ja mahdollisesti alueen opastuspisteissä jaettavan informaation avulla Keskusvaraamon ja muiden vastaavien organisaatioiden kylmien mökkien viitoitustapa on ristiriidassa palvelukohteiden viitoituksen yhden yleisperiaatteen opastusmerkeissä osoitetut palvelut tulee olla saatavilla niille tyypillisinä ja säännöllisinä aikoina kanssa. Valitusta viitoitustavasta on sovittu työn aikana Tiehallinnon Lupapalvelujen ja Asiantuntijapalvelujen kanssa. Valittu viitoitustapa on yhtenäinen muun muassa Rukan, Vuokatin ja Tahkon palvelukohteiden opastussuunnitelmien kanssa. 1 Harvaan asuttu seutu = harvaan asutulla seudulla tarkoitetaan Palvelukohteiden viitoitusohjeessa tiejaksoa, jossa on erittäin vähän asutusta, ja tienkäyttäjille tarkoitetut palvelut sijoittuvat pääsääntöisesti tiejakson taajamiin, joiden keskinäinen etäisyys on enemmän kuin 50 kilometriä

18 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT 5 TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT 5.1 Suunnitelman ohjevuosi Opastusmerkkiratkaisujen ohjevuosi on opastuspaikkojen osalta 2009 ja muiden opastusmerkkien osalta 2013. Suunnitelman mukaisille ratkaisuille voidaan hakea opastelupia heti suunnitelman valmistumisen jälkeen. Viitoitus on uusittava alueellisen opastussuunnitelman kaltaiseksi ennen ohjevuosien päättymistä. Jos nykyiset palvelukohteiden opastusmerkit ovat ristiriitaisia alueellisen opastussuunnitelman kanssa, saavat merkit olla maastossa opasteluvassa mainittuun lupakauden päättymiseen tai enintään vuosien 2013/2009 loppuun saakka. Siirtymäaikaa ei noudateta, jos nykyinen viitoitus on luvanvastainen, virheellinen tai lupaehtoja on rikottu. 5.2 Opastusmerkkikartoissa huomioon otettavia asioita Liitteiden 1 ja 2 tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmissa esitetyt ratkaisut ovat ohjeellisia. Opastelupakäsittelyssä tehtävät ratkaisut voivat perustellusta syystä poiketa opastusmerkkisuunnitelmien mukaisista ratkaisuista. Lupakäsittelyssä on tärkeää noudattaa kaikissa ratkaisuissa alueellisia viitoitusperiaatteita (ks. kohta 4). Tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmissa esitetyt palvelukohteiden opastusmerkkien paikat ovat suuntaa antavia. Opastusmerkkejä ei saa asentaa maastoon yksinomaan opastusmerkkisuunnitelman perusteella, vaan merkkien tarkka sijainti (tierekisteri- ja/tai katuosoite) määritetään lopullisesti opastelupakäsittelyn yhteydessä. Opasteluvan hakijan on aina lupaa hakiessaan osoitettava kohteensa viitoituskelpoisuus jokaisen viitoitettavan toiminnon osalta siitäkin huolimatta, että kohde esiintyy alueellisessa opastusmerkkisuunnitelmassa. Jos kohde täyttää useamman tunnuksen viitoituskriteerit, voi opasteluvan hakija itse päättää, mitä tunnuksia hän haluaa käyttää kohteensa viitoituksessa ja missä järjestyksessä tunnukset esitetään. Tunnusten enimmäismäärää ei saa kuitenkaan ylittää. 5.3 Opastuspisteet ja opastuskartat Palvelukohteiden viitoitusratkaisujen lähtökohtana on, että tienkäyttäjille jaetaan alueen palveluista ajan tasalla olevaa tietoa opastuspisteiden opastuskartoissa. Tästä syystä alueen monipuolisissa matkailualuetta osoittavissa opastuspisteissä tulee olla ajan tasalla olevat Syötteen matkailualuetta osoittavat korkeatasoiset opastuskartat. Pudasjärven kunnan tulee huolehtia siitä, että opastuspisteissä on ajan tasalla olevat opastuskartat ja että karttoja päivitetään määräajoin. Kunta voi koordinoida tehtävän ulkopuoliselle toimijalle. Opastuskartoissa tulee esittää vähintään alueen tie- ja katuverkko, vesistöt, palvelut ja aktiviteetit sekä päivämäärä, jolloin opastuskartta on edellisen ker-

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 19 TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT ran päivitetty. Lisäksi alueen yrittäjille on syytä tarjota mahdollisuus osoittaa kohteensa yhteystietoja opastuskartan reunassa vaikka maksua vastaan. Maksulla voidaan huolehtia esimerkiksi karttojen ajan tasalla pitämisestä. Hyvin varustetusta opastuspaikasta tienkäyttäjä voi ottaa mukaansa myös alueen matkailupalveluja esittävän kartan. 5.4 Opastusmerkkikohtainen tarkastelu Liitteessä 1 on esitetty alueellisten viitoitusperiaatteiden mukaiset tavoitetilanteen opastusmerkkiratkaisut kaikille suunnitteluhetkellä tiedossa oleville viitoituskelpoisille palvelukohteille. Esitetyt opastusmerkkiratkaisut voivat muuttua lupakäsittelyn yhteydessä esimerkiksi uusien yrittäjien, palvelujen, nähtävyyksien tai maankäytössä tapahtuneiden muutosten vuoksi taikka jonkin nykyisen viitoituskelpoisen kohteen toiminnan loppumisen vuoksi. Suunnitellun opastusmerkin sisältöön voi vaikuttaa myös opasteluvan hakijan tarkennukset. Opastusmerkkisuunnitelmassa kohteita osoitetaan sini- ja ruskeapohjaisilla palvelukohteiden opastustauluilla sekä ruskeapohjaisilla palvelukohteen osoiteviitoilla tai mustapohjaisilla osoiteviitoilla ja tarvittaessa em. osoiteviittojen ennakkomerkeillä. Syötteen ydinalueella ei ole mahdollista viitoittaa jokaista viitoituskelpoista palvelukohdetta kohdekohtaisesti. Tilanne on tuttu myös muissa tiiviisti rakennetuissa matkailualueissa. Tästä syystä joidenkin kohteiden opastusratkaisut perustuvat opastuspisteissä jaettavaan tietoon, yleiseen tie- ja katuverkon viitoitukseen ja osoitejärjestelmään. Tie- ja katuverkon viitoitusta tehostetaan viitoittamalla alueen merkittäviä maantieteellisiä kohteita ja erityiskohteita valkopohjaisilla paikalliskohteiden viitoilla. Taulukko 1. Kohdekohtaiset opastusmerkit, suunnitteluhetken tilanne. Opastusmerkki Sinipohjainen tienviitta (kohde esiintyy myös suunnistustauluissa) Sinipohjainen paikannimikilpi Valkopohjainen paikalliskohteen viitta, maantieteellinen kohde (kohde esiintyy myös suunnistustauluissa) Valkopohjainen paikalliskohteen viitta, erityiskohde tai kylmien mökkien mökkialue Palvelukohteen opastustaulu, sinipohjainen Palvelukohteen opastustaulu, ruskeapohjainen Palvelukohteen osoiteviitta, ruskeapohjainen Osoiteviitta, mustapohjainen Viitoitettava kohde (sijainti) Naamanka, Pudasjärvi, Syöte, Taivalkoski Syöte Iso-Syöte, Kelosyöte, Lohilampi, Pikku-Syöte, Riihikumpu, Pytkynharju E, Pytkynharju P, Salmiperä, Tunturikylä Eturinteet, Hissiliput, Hiihtostadion, Hulhavanaho, Huuhkasenkangas, Länsirinteet, Pohjoisrinteet, Takarinteet Caravan Isosyöte, Caravan alue, Hotelli Syötekeskus (lisäkilpi Nuorisokeskus Syöte), Opastuspisteet (Syötteen kansallispuisto & Syöte), Pärjänkievari, Retkeilymaja Syöte, Riistaravintola a la Taiga, Romekievari, Soiperoinen, Tunturihotelli Iso-Syöte Aten mökit, Iso-Syöte (viimeisessä liittymässä lisäkilpi Syöte Shop), Iso-Syötteen matkailu, Kelosyöte, Maurin mökit, Pasin ja Sarin mökit, Paulin ja Teijan mökit, Pikku-Syöte, Syötekeskus, Syötteen kansallispuisto (Syötteellä lisäkilpi Luontokeskus), Alanko, Hakamajat, Harriranta, Hillatuvat, Hulhavanrivi, Isosyötteenrinne, Kellarilampi, Kärpänrinne, Lauttalampi, Loma-Saaga, Lupposyöte, Jussilan mökit, Karhunsammal, Kuivakoski, Metsätähti, Näköalahuoneistot, Pärjänjoki, Rinnemajat, Romerinteen kartanot, Rytivaara, Teerelä, Tunturimajat, Vattukuru Naamankajärven toimintakeskus, Safaritalo, Syöte Market, Syöte Rent, Syötteen Kyläkauppa

20 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT 5.4.1 Opastusratkaisujen erityispiirteitä Tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmat on laadittu palvelukohteiden viitoituksen yleisperiaatteiden ja niihin tehtyjen alueellisten täsmennysten mukaisesti. Alueelliset täsmennykset on esitetty kohdassa 4 Alueellisten viitoitusperiaatteiden täsmentäminen. Tässä yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi perustella seuraavien kohteiden viitoitusratkaisuja yksityiskohtaisemmin: Syöte Shop Kyseessä on Iso-Syötteen alueella ympärivuotisesti toimiva ja kattavilla aukioloajoilla varustettu ostospaikka. Iso-Syötteellä ei ainakaan toistaiseksi ole muita vastaavalla varustelutasolla ja vastaavilla aukioloajoilla varustettuja ostospaikkoja. Kohteen piha-alueelle valmistuu 2008 valaistu Palvelukohteen viitoitusohjeen mukaan laadittu opastuskartta. Tämän vuoksi katuverkon opastustaulussa käytetään myös opastuspiste-tunnusta. Viitoitus toteutetaan kohteen läheisyydessä lähiopastuksena lisäämällä SYÖTE SHOP -lisäkilpi muihin samalle alueelle osoittavien kohteiden palvelukohteiden opastustauluihin Alueellisessa opastussuunnitelmassa esitetään opastelupaan kirjattavan seuraava lupaehto: Lisäkilpi Syöte Shop tulee muuttaa lisäkilveksi Ostospaikka, jos alueelle tulee muita vastaavan tyyppisiä palveluja Hotelli Syötekeskus / Syötekeskus-alue Hotelli Syötekeskusta osoittavissa opastustauluissa esitetään nimen yhteydessä etuliite hotelli, koska Syötekeskuksella tarkoitetaan myös Pikku-Syötteellä sijaitsevaa aluetta, jossa on hotellin lisäksi hiihtokeskus. Syötekeskuksen alueen nimi esitetään Pudasjärven opastuskartassa. Syötteen matkailualueella Pikku-Syötettä osoittavan matkailualueen nimen alapuolelle lisätään Syötekeskus-nimi. Iso-Syötteen, Pikku-Syötteen ja Syötekeskus -alueiden viitoitus lopetetaan heti maantieltä poistumisen jälkeen, jonka jälkeen katuverkolla aloitetaan palvelujen kohdekohtainen viitoitus. Syötekeskuksen alueen nimeä ei viitoiteta niin laajasti kuin Iso-Syötettä ja Pikku-Syötettä. Syötekeskus-alueen nimen lisäämistä opastusmerkkeihin perustellaan myös viitoituksen liikenteellisellä tarpeella Kelosyöte Viitoituskohde koostuu neljän yrittäjän mökkimajoituskohteista. Yrittäjät ovat muodostaneet osakeyhtiön ja markkinoivat yhteisesti kohteitaan esim. Internetissä. Jokaiselle mökkikohteelle on oma puhelinnumero ja vastaanotto. Kohteet viitoitetaan maantieltä yhteisellä palvelukohteen opastustaululla KELOSYÖTE. Jatkoviitoitus hoidetaan kadulla kohteiden liittymien kohdille asetetuilla palvelukohteen opastustauluilla. Opastustauluissa esitetään kohdekohtaisen nimen (Aten mökit, Maurin mökit, Paulin ja Teijan mökit, Pasin ja Sarin mökit) edessä viitoituksen jatkuvuutta osoittava Kelosyöte-nimi. Jatko-opastuksessa ei muuteta opastusmerkin tyyppiä

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 21 TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT Kansallispuisto / Luontokeskus Opastustauluihin lisätään Iso-Syötteellä kohteen läheisyydessä ruokailupaikka-tunnus, koska kohteessa toimii myös viitoituskelpoinen ruokailupaikka Kansallispuiston opastustauluihin lisätään lisäkilpi LUONTOKESKUS sen jälkeen kun maantiellä osoitetaan Syötteen alueelle saapuminen paikannimikilvillä Iso-Syöte (matkailualuetta osoittavat opastusmerkit) Opastustauluihin lisätään matkailuajoneuvotunnus sen jälkeen kun hotelli-tunnus poistetaan opastusmerkeistä. Hotelli-tunnus poistetaan opastusmerkeistä sen jälkeen kun Tunturihotelli Iso-Syötteen reitti erkanee matkailualueen Iso-Syötteen reitistä. Rytivaara (luontokohde), Pärjänjoki (kalastuspaikka/ulkoilukohde) ja Kuivakoski (ulkoilukohde) Syötekylässä osoitetaan Syötekyläntieltä (st 862) Oksanperäntien (yksityistie) suuntaan palvelukohteen osoiteviitalla Rytivaaraa, Pärjänjokea ja Kuivakoskea samassa pystytystolpassa Hakamajojen ja Teerelän mökkien kanssa. Palvelukohteen osoiteviitoissa ilmoitetaan poikkeuksellisesti myös etäisyydet, koska kohteet sijaitsevat selvästi tienvarsipalvelujen ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut viitoituskelpoisuuden suosituksen vuonna 2002 noin 16 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Rytivaaralle. Metsähallituksen hoitamat Pärjänjoen (12 km) ja Kuivakosken (9 km) ulkoilualueet sijaitsevat Rytivaaran kanssa samalla suunnalla ja ansaitsevat Metsähallituksen mielestä tulla viitoitetuiksi. Kohteiden viitoituksessa ei käytetä osoiteviitan ennakkomerkkejä, koska seututiellä on ao. liittymäalueella nopeusrajoitus 60 km/h Kohteiden viitoituksessa ei käytetä palvelukohteen opastustauluja, koska Iso-Syötettä, Pikku-Syötettä ja Syötteen opastuspistettä osoittavat palvelukohteen opastustaulut täyttävät palvelukohteiden osoittamiseen tarkoitettujen merkkien enimmäismäärät. Iso-Syötteen, Pikku-Syötteen ja Syötteen opastuspisteen osoittaminen perustuu laajempaan kokonaisuuteen eikä järjestelmää haluta uhata Rytivaaran, Pärjänjoen ja Kuivakosken osoittamisella. Alueellisessa opastussuunnitelmassa on tehty yksi poikkeus palvelukohteiden opastustauluissa esitettävien tietojen enimmäismäärään. Iso-Syötteen ja Pikku-Syötteen liittymäalueella (seututie 862) on katsottu tarpeelliseksi esittää samassa palvelukohteen opastustaulussa yhteensä 12 tietoa. Iso-Syötteen aluetta osoittavaan opastustauluun on lisätty lisäkilveksi Syöte Shop (viitoitustarve) ja Pikku-Syötteen nimen alapuolelle on lisätty Syötekeskuksen aluetta osoittava nimi (alueella hotelli ja hiihtokeskus). Ratkaisu mahdollistaa alueellisen viitoitusperiaatteen toteutumisen sekä kaikkien alueen merkittävien palvelukokonaisuuksien esittämisen matkailualueen tärkeimmässä liittymäalueessa. Muita merkittäviä palvelukokonaisuuksia ao. liittymäalueella ovat Syötteen kansallispuisto ja luontokeskus. Syötteellä keskeinen viitoitusperiaate on, että palvelujen kohdekohtainen viitoitus aloitetaan vasta katuverkolla maantieltä poistumisen jälkeen. Periaate kohtelee yrittäjiä mahdollisimman tasapuolisesti ja mahdollistaa viitoituksen laajenemisen palvelujen muuttuessa/kehittyessä. Alueellisen opastussuunnitelman ohjausryhmän suosittelemasta ratkaisusta on oltu suunnitelman aikana yhteydessä Tiehal-

22 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT linnon Lupapalveluihin. Opastusmerkin ulkoasua voidaan pitää melko selkeänä (ks. kuva 9). Kuva 9. Alueellisessa opastussuunnitelmassa esitettävä poikkeuksellinen opastusmerkki, jossa tietojen määrä on yhteensä 12. 5.5 Opastusmerkkien peittäminen Jos palvelukohteen toiminta on kokonaan keskeytyksissä, tulee opastusmerkki poistaa tai peittää kokonaan. Tällöin kiinteät jalustat voidaan jättää pystyyn, mutta maisemaa rumentavat tukirakenteet tulee poistaa. Osan vuodesta suljettuna olevan kohteen opastusmerkit tulee joko poistaa tai peittää kiinnioloajaksi. Merkin poistamiseksi ei hyväksytä merkin päälle kiinnitettävää jätesäkkimuovia tai merkin kääntämistä tien suuntaiseksi, vaan merkin peittämiseen tulee käyttää tarkoitukseen valmistettuja väriltään harmaita peitteitä tai suojia. Merkin peittämistapa on hyvä suunnitella jo opastelupaa hakiessa. Ennen opastusmerkin valmistamista tulee ottaa huomioon opastusmerkin ajan tasalla pidon ja muun kunnossapidon erityisvaatimukset. Jos kohteen palveluista vain osa on väliaikaisesti poissa toiminnasta, tulee kyseisiä toimintoja osoittavat tunnukset peittää merkin pohjavärin mukaisella peitelevyllä. Jos tunnusten määrä muuttuu, tulee peitelevyn olla tunnuskentän laajuinen. Peitelevy tulee kiinnittää siten, että opastustaulun ja peitelevyn väliin jää tuuletusrako. Kuva 10. Esimerkki tunnuskentän vaihtamisesta samassa opastustaulussa.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 23 TAVOITETILANTEEN OPASTUSMERKKIRATKAISUT 5.6 Suunnitelmien ajan tasalla pitäminen Tiehallinnon Oulun tiepiirin ja Pudasjärven kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että nyt valmistunut paikallinen opastussuunnitelma pidetään ajan tasalla. Kokonaisvaltainen opastussuunnitelman tarkistaminen tulee tehdä keskimäärin 10 vuoden välein tai useammin, jos uusia opastelupia ei voida käsitellä alueellisten viitoitusperiaatteiden perusteella nopeasti ja sujuvasti, tie- ja katuverkossa tapahtuu muutoksia tai jos tavoitetilan opastusmerkkisuunnitelmien ylläpitäminen ei ole onnistunut. 5.7 Opastusmerkkien toteuttamisessa huomioon otettavia asioita Opastusmerkkien toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita: Maanteillä käytetään normaalikokoisia viittoja ja opasteita paikalliskohteen viitan ja tieviitan tekstikoko on 200 mm palvelukohteen opastustaulun tekstikoko on 150 mm palvelukohteen osoiteviitan ja osoiteviitan sekä näiden ennakkomerkkien tekstikoko on 150 mm Syötteen sisäisellä katuverkolla tai yksityisellä tiellä käytetään pienikokoisia viittoja ja opasteita paikalliskohteen viitan tekstikoko on 150 mm palvelukohteen opastustaulun tekstikoko on 100 mm palvelukohteen osoiteviitan ja osoiteviitan tekstikoko on 100 mm Opastusmerkkien pystytyspylväinä käytetään ulkohalkaisijaltaan 90 mm ja ainepaksuudeltaan 2 mm pyöreitä teräsputkipalkkeja Opastusmerkkien jalustoina käytetään perustamisolosuhteet ja opastusmerkin pinta-ala huomioon otettuna riittäviä betonijalustoja Opastusmerkkien pystytysrakenteet mitoitetaan siten, ettei vinotukia tarvitse käyttää Lumikuorman vähentämiseksi opasteen on oltava sisäreunastaan vähintään 2,5 m päässä päällysteen reunasta. Poikkeustapauksessa (jyrkkä pengerluiska, tilanpuute) sallitaan 1,5 m etäisyys päällysteen reunasta. Opasteen alareunan on oltava maanteillä vähintään 1,5 m ja katuverkolla 1,2 m korkeudella tienpinnasta

24 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma PALVELUKOHTEEN OPASTELUPAPROSESSI 6 PALVELUKOHTEEN OPASTELUPAPROSESSI Palvelukohteen viitoittaminen edellyttää aina tienpitäjän lupaa. Tienpitäjänä toimii maantiellä Tiehallinto, kadulla kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksityisellä tiellä liikennemerkin asettamiseen tarvitaan myös kunnan suostumus. Tiehallinnon toimintamalli Palvelukohteiden opastelupakäytännössä siirryttiin 1.10.2006 maanteiden osalta valtakunnalliseen toimintamalliin, josta vastaa Tiehallinnon Lupapalvelut. Lupapalveluilla on lupayhdyshenkilöt kaikissa tiepiireissä. Tiepiirien lupayhdyshenkilöt toimivat tarvittavissa määrin Lupapalvelujen apuna lupaasioiden valmistelutyössä, maastokatselmuksissa ja opastettavien kohteiden arvioinnissa. Opasteluvan edellytyksenä on useissa tapauksissa ulkopuolisen tahon antama lausunto tai arvio. Kaikki uudet opasteluvat ovat määräaikaisia, jolloin olosuhteissa tapahtuvat muutokset voidaan ottaa nopeasti huomioon. Opasteluvan määräaika on yleensä viisi vuotta. Määräaika voi tapauskohtaisesti olla lyhyempi, esimerkiksi vain osan vuotta avoinna olevan palvelun tapauksessa, tai pidempi, esimerkiksi merkittävän historiallisen nähtävyyden tapauksessa. Opastelupa sisältää lupaehtoja, jotka antavat lupaviranomaiselle tarvittaessa oikeuden perua tai muuttaa luvan sisältöä. Opasteluvan peruuttamiseen tai muuttamiseen oikeutettavia ehtoja voivat olla esimerkiksi lainsäädännön tai viitoitusohjeiden muuttuminen taikka tieverkossa, alueellisessa palvelutarjonnassa tai muussa ympäristötekijässä tapahtuneet muutokset tai alueellisessa opastussuunnitelmassa todetut ratkaisut. Opasteluvan muutoksissa on siirtymäaika, joka yleensä kestää voimassaolevan opastelupakauden loppuun saakka. Jos esimerkiksi luvanhaltijan lähialueelle syntyy uusia palveluja tai alueellinen opastussuunnitelma päätyy luvanhaltijan opastuksen osalta luvan kanssa ristiriitaiseen tilanteeseen, vanhan opasteluvan mukaiset merkit saavat olla paikallaan lupakauden päättymiseen saakka. Jos opasteluvassa ei ole määritelty lupakautta, niin vanhan opasteluvan mukaiset merkit saavat olla maastossa vuoden 2013 loppuun saakka. Opastuspisteiden ja -toimistojen osalta määräaika on vuoden 2009 loppuun mennessä. Siirtymäaikaa ei sovelleta, jos toteutettu viitoitus on luvanvastainen tai muuten virheellinen tai lupaehtoja on rikottu. Myös tienparannustoimenpiteistä johtuvat muutokset tieverkossa voivat aiheuttaa tarpeen muuttaa opastuksen ja opasteluvan sisältöä kesken lupakauden. Maanteille tulevan palvelukohteen opastusmerkin opasteluvan hakemus on saatavissa ja tulostettavissa Tiehallinnon www-sivuilta, minkä lisäksi sen voi tilata Tiehallinnon Lupapalveluista. Tiehallinnon www-sivuilla on myös muuta tietoa palvelukohteiden opastusmerkeistä ja lupa-asioista. 6.1 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito Palvelukohteiden opastusmerkit ovat tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, joista Tiehallinnolla on tienpitäjänä kokonaisvastuu maanteillä.

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 25 PALVELUKOHTEEN OPASTELUPAPROSESSI Palvelukohteen opasteluvan haltija vastaa luvan mukaisen opastuksen toteuttamiskustannuksista. Kustannuksiin sisältyvät myös muille osapuolille syntyvät kustannukset, jos näiden opastusmerkkien sisältö tai sijoituspaikka muuttuu uusien opastusmerkkien vaikutuksesta. Viimeisimmän opasteluvan haltija joutuu kustantamaan myös uuden luvan edellyttämät muutokset muiden luvanhaltijoiden opastusmerkkeihin. Luvanhaltija saa opasteluvan liitteenä luettelon Tiehallinnon auditoimista liikennemerkkien valmistajista, joilta luvanhaltija voi hankkia opastusmerkit. Luvanhaltijan on otettava ennen opastusmerkkien asennusta yhteyttä tiepiirin yhteyshenkilöön. Luvanhaltija voi ostaa asennustyön alueurakoitsijalta tai muulta sellaiselta urakoitsijalta, joka täyttää tiellä suoritettavan työn pätevyysvaatimukset ja hallitsee liikennemerkkien rakennetta ja pystytystä koskevan Tiehallinnon ohjeistuksen. Opastusmerkin ylläpidon kustannuksista huolehtiminen kuuluu opasteluvan haltijalle. Ylläpidolla tarkoitetaan merkin uusimista tilanteessa, jossa se on niin huonokuntoinen, ettei se enää täytä normaaleja liikennemerkille asetettuja kuntoluokituskriteerejä. Tiehallinto valvoo liikennemerkkien kuntoa vuosittaisilla tarkastuksilla ja jos merkin kuntoluokitus edellyttää merkin uusimista, Tiehallinto ottaa yhteyttä luvanhaltijaan merkin uusimisprosessin käynnistämiseksi. Mikäli huonokuntoinen merkki jää uusimatta, opastelupa voidaan sen perusteella peruuttaa. Palvelukohteen opastelupapäätöksessä todetaan, että palvelukohteiden opastusmerkkien hoito on merkkien omistajan vastuulla. Tiehallinto ei valvo merkkien kuntoa vuosittaisilla tarkastuksilla, mutta tiepiirin yhteyshenkilön tai alueurakoitsijan tulee kiinnittää huomiota huonokuntoisiin merkkeihin ja kehottaa tarvittaessa omistajaa kunnostamaan tai poistamaan vioittuneet merkit. Jos opastusmerkki vaurioituu esimerkiksi auton törmätessä siihen, liikennevakuutus korvaa useimmiten merkin uusimisen. Mikäli syyllistä ei saada selville, joutuu luvanhaltija maksamaan merkin uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Jos luvallisia opastusmerkkejä on tarpeen muuttaa tai uusia tienpitäjän omien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi liittymäjärjestelyjen tai muiden tienparannustoimenpiteiden takia, Tiehallinto vastaa maantiellä merkkien uusimiskustannuksista myös palvelukohteiden opastusmerkkien osalta. Palvelukohteiden opastusmerkkien toteuttamisen kustannusjakoperiaate Syötteen alueella: Tiehallinnon Oulun tiepiiri; muutokset ja täydennykset tienviitoituksessa, maantien suuntaan osoittavat paikalliskohteiden viitat ja paikalliskohteiden viitoituksen ennakkomerkit maanteillä, Tiehallinnon L- tai P- alueella sijaitsevaa opastuspaikkaa osoittavat palvelukohteiden opastustaulut Pudasjärven kaupunki; muutokset ja täydennykset katuverkon viitoitukseen, kadun tai yksityistien suuntaan osoittavat paikalliskohteiden viitat, muualla kuin Tiehallinnon L- tai P-alueella sijaitsevaa opastuspaikkaa osoittavat palvelukohteiden opastustaulut, opastuspisteiden opaskartat Yritykset; palvelukohteiden yrityskohtaiset opastusmerkit

26 Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma LIITTEET LIITTEET 1. Syötteen matkailualueen palvelukohteiden tavoitetilanteen opastusmerkkikartta 2. Syötteen vaikutusalueen palvelukohteiden tavoitetilanteen opastusmerkkikartta

Syötteen palvelukohteiden opastussuunnitelma 27 LIITTEET