MUISTIO (luonnos 23.1.2015) Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (asetusluonnos 1) Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (asetusluonnos 2) Maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (asetusluonnos 3) TIIVISTELMÄ Kolmea maa- ja metsätalousministeriön asetusta: asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011), asetus lihantarkastuksesta (590/2014) ja asetus laitosten elintarvikehygieniasta (795/2014) esitetään muutettavaksi. Muutosten tarkoituksena olisi mahdollistaa sellaisten porojen, jotka asettuvat kesäaikaan (1.5.-31.8.) viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille, ampuminen. Ampumisen ja verenlaskun jälkeen porot kuljetettaisiin poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja niille tehtäisiin lihantarkastus tarkastuseläinlääkärin toimesta. Näistä poroista saatu liha ja siitä saadut tuotteet saisi saattaa vain kansallisille markkinoille. Näille poroille ei olisi mahdollista tehdä lihantarkastukseen kuuluvaa elävänä tarkastusta. Tämä olisi poikkeus EU-lainsäädäntöön. Ruotsilla on vastaava poikkeus. Asetusluonnokset notifioidaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille luonnosvaiheessa. Kansallisen poikkeuksen saaminen vaatii komission ja muiden jäsenvaltioiden hyväksynnän. Notifiointikäsittely kestää kolmesta kuuteen kuukauteen. TAUSTAA Paliskuntain yhdistys teki vuonna 2014 maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen, että porot, jotka asettuvat kesäaikaan (1.5.-31.8.) viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille, voitaisiin ampua, ja ampumisen ja verenlaskun jälkeen ne kuljetettaisiin poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja niille tehtäisiin lihantarkastus tarkastuseläinlääkärin toimesta. Näistä poroista saatu liha ja siitä saadut tuotteet saisi saattaa vain kansallisille markkinoille. Paliskuntain yhdistyksen mukaan porojen poistaminen ampumalla olisi tärkeää myös yhteiskuntarauhan kannalta. Kyseessä olisi poikkeus EU-lainsäädäntöön, sillä näille poroille ei olisi mahdollista tehdä lihantarkastukseen kuuluvaa elävänä (ante mortem) tarkastusta. Poronhoitoa harjoitetaan EU:n jäsenvaltioista vain Suomessa ja Ruotsissa, ja Ruotsilla on vastaava poikkeus. Kansallinen poikkeus on notifioitava komissiolle ja muille jäsenvaltioille jo luonnosvaiheessa, ja sen saaminen vaatii komission ja muiden jäsenvaltioiden hyväksynnän. Notifiointikäsittely kestää kolmesta kuuteen kuukauteen. Kun Suomi liittyi ETA:an v. 1994 ja EU:hun v. 1995, EU:n hygienialainsäädäntö oli annettu direktiiveinä, jotka piti toimeenpanna kansalliseen lainsäädäntöön. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (514/1994, 515/1994, 1336/1996) säädettiin, että poroihin, jotka joudutaan lopettamaan ampumalla, sovelletaan luonnonvaraista riistaa koskevia säännöksiä, eli elävänä tarkastusta ei vaadittu lihantarkastuksessa. Säännöksestä luovuttiin vasta EU:n uuden hygienialainsäädännön myötä vuonna 2006, kun kansallinen elintarvikelaki ja sen nojalla annetut asetukset uusittiin. Käytännön poronhoidossa on kuitenkin ilmennyt, että mukautukselle on edelleen suuri tarve. 1
LAINSÄÄDÄNTÖ EU-lainsäädäntö Euroopan parlamentin ja neuvoston ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä antamassa asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) säädetään lihantarkastuksesta. Tarhatulle riistalle on tehtävä ante mortem -tarkastus, josta säädetään liitteen I jakson IV luvun VII A-kohdassa. Poro luetaan tarhattuun riistaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä antaman asetuksen (EY) N:o 853/2004 (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus) liitteen III jakson III kohdan 3 mukaan tarhattuja sorkkaeläimiä voidaan teurastaa alkuperäpaikalla toimivaltaisen viranomaisen luvalla asetuksessa mainituin edellytyksin. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson I luvun IV kohdan 19 mukaan laitoksessa on oltava erilliset tilat tilalla teurastetun tarhatun riistan nylkemättömien ruhojen vastaanottoon ja säilytykseen. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen 17 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen liitteen I vaatimusten mukauttamiseksi mahdollistamaan perinteisten menetelmien käytön jatkuminen elintarvikkeiden tuotanto-, jalostustai jakeluvaiheissa tai vastaamaan sellaisten elintarvikealan yritysten tarpeisiin, jotka sijaitsevat erityisten maantieteellisten rajoitteiden alaisilla alueilla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä kansallisista toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 10 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen liitteen III vaatimusten mukauttamiseksi mahdollistamaan perinteisten menetelmien käytön jatkuminen elintarvikkeiden tuotanto-, jalostustai jakeluvaiheissa tai vastaamaan sellaisten elintarvikealan yritysten tarpeisiin, jotka sijaitsevat erityisten maantieteellisten haittojen alaisilla alueilla. On myös mahdollista mukauttaa liitettä III laitosten rakentamisen, tilojen sijoittelun ja laitteiston osalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä kansallisista toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Kansallinen lainsäädäntö Maa- ja metsätalousministeriön elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (1368/2011) (alkutuotantoasetus) liitteen 2 1.2 luvussa säädetään teurastamisesta alkutuotantopaikalla, mutta lukua ei sovelleta poroon. Maa- ja metsätalousministeriön lihantarkastuksesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (590/2014) (lihantarkastusasetus) säädetään lihantarkastuksesta. Porojen ante mortem - tarkastuksesta säädetään liitteen 2 2 luvussa. Maa- ja metsätalousministeriön laitosten elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (795/2014) (laitosasetus) liitteen 2 5 luvussa säädetään poroteurastamojen rakenteellisista lisävaatimuksista ja liitteen 2 1.6 luvussa säädetään teurastuksesta ilmoittamisesta. 2
TAVOITTEET Ehdotusten tarkoituksena olisi kansallisesti sallia sellaisten porojen, jotka asettuvat viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille, lopettaminen ampumalla 1.5.-31.8. välisenä aikana ilman edeltävää ante mortem -tarkastusta. Ampumisen jälkeen porot pistettäisiin (verenlasku) ja kuljetettaisiin poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja post mortem -lihantarkastukseen. Tällaisista poroista saatu, lihantarkastuksessa hyväksytty liha ja siitä saatavat tuotteet saisi saattaa vain kansallisille markkinoille. Kyseessä olisi kansallinen poikkeus EU-lainsäädännöstä, joka on notifioitu komissiolle ja muille jäsenvaltioille TRIS-järjestelmän (Technical Regulations Information System) mukaisesti 23.1.2015. Poikkeus ei vaarantaisi EU:n hygienialainsäädännön tavoitteita eikä elintarviketurvallisuutta, ja siinä on huomioitu EUlainsäädännön edellyttämä riskiperusteisuus. Elinkeinoa kannustettaisiin laatimaan poikkeuksesta hyvän käytännön ohjeet. VAIKUTUKSET Paliskuntain yhdistyksen esittämän arvion mukaan ampumalla lopetettaisiin vuosittain muutamia kymmeniä poroja, yhteensä korkeintaan 300, mikä vastaisi noin enimmillään 0,3 % porojen vuotuisesta kokonaisteurasmäärästä. Tällä hetkellä ampumalla lopetetut porot on teurastettu omaan käyttöön. Poronhoitoalueella on myös mahdollista myydä tuottajalta suoraan kuluttajalle poron lihaa paikasta, jossa poro on teurastettu, ilman lihantarkastusta. Suoramyyntimarkkinoita ei kuitenkaan ole kesäaikaan, satunnaisille poroille. Porojen teuraskausi ajoittuu syksyyn ja talveen, jolloin myös suoramyynnille on markkinoita. Lisäksi ruhojen jäähdyttäminen kesäaikaan suoramyyntipaikoissa on ongelmallista. Asetusmuutosten myötä poronomistajat saisivat toimittaa ammutut porot poroteurastamoon lihantarkastukseen, jolloin lihantarkastuksessa hyväksytyn poronlihan voisi edelleen toimittaa jatkojalostukseen hyväksyttyihin liha-alan laitoksiin. Lihayritykset olisivat halukkaita saamaan tätä raaka-ainetta, sesongin ulkopuolella, varsinkin kun porojen teurasmäärät ovat laskeneet. Vaikka kyse onkin yksittäisistä poroista, olisi asetusmuutosten taloudellinen vaikutus merkittävä yksittäisille poronomistajille. Liha ja siitä saatavat tuotteet olisi rajoitettu kotimaan markkinoille. Rajauksella ei olisi käytännössä vaikutusta, sillä tällaiset tuotteet markkinoidaan muutenkin pääasiassa kotimaan markkinoille. Asetusmuutoksilla olisi myös vaikutusta yhteiskuntarauhaan. Koska porot laiduntavat vapaasti maanomistusoloista välittämättä, ne saattavat harhailla niiden luontaisilta laidunalueilta, etenkin kesällä, ja asettua maanviljelijöiden viljelyksille tai ihmisten pihoille, asutusten ja taajamien läheisyyteen. On tilanteita, että niitä ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille. Porot aiheuttavat vahinkoa ja haittaa viljelyksillä ja pihoilla. Yhteiskuntarauhan takaamiseksi porot on tällöin lopetettava ampumalla. Poronhoitolain (848/1990) 31 :ssä säädetään, että poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan lupaa, eivätkä myöskään puutarhoihin ja vakinaisten asuntojen pihoihin. Vaikka porojen elävänä tarkastusta ei tehtäisi, elintarviketurvallisuuden ei katsota vaarantuvan. Teurastettavat porot ovat varsin terveitä, sillä sairaat porot jäävät yleensä maastoon kuolemaan tai päätyvät petoeläinten (ahmat, sudet, karhut, ilvekset) tappamaksi. Poronomistajat myös poistavat sairaita poroja tokasta. Siten elävänä tarkastuksessa hylättyjen porojen määrä on varsin vähäinen. Vuonna 2013 tehtiin ante mortem -tarkastus yhteensä 55 519 porolle, joista ei hylätty yhtään eläintä (0 %). Vuonna 2012 ante mortem -tarkastus tehtiin 67 649 porolle, ja hylättyjä eläimiä oli viisi (0,007 %). Vuonna 2011 ante mortem -tarkastus tehtiin 76 395 porolle, ja hylättyjä eläimiä oli 0 (0 3
%). Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 84 830 poroa ja kolme hylättyä (0,004 %) ja vuonna 2009 77 643 poroa ja yksi hylätty (0,001 %). Poroille tehtäisiin post mortem -lihantarkastus poroteurastamoissa tarkastuseläinlääkärin toimesta. Myös post mortem -lihantarkastuksessa kokonaan hylättyjen porojen määrä on vähäinen. Vuonna 2013 tehtiin post mortem -tarkastus yhteensä 55 517 porolle, joista hylättiin kokonaan 65 eläintä (0,1 %). Vuonna 2012 post mortem -tarkastus tehtiin 65 101 porolle, ja kokonaan hylättyjä eläimiä oli 64 (0,1 %). Vuonna 2011 post mortem -tarkastus tehtiin 75 053 porolle, ja kokonaan hylättyjä eläimiä oli 77 (0,1 %). Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 84 771 poroa ja 78 kokonaan hylättyä (0,09 %) ja vuonna 2009 77 633 poroa ja 82 kokonaan hylättyä (0,1 %). Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi kesäkuussa 2013 lausunnon tarhatun riistan kansanterveydellisistä vaaroista lihantarkastukseen liittyen (Scientific Opinion on the public health hazards to be covered by inspection of meat from farmed game). Lausunnossa porolle ei nimetty mitään erityisiä vaaroja. VALMISTELU Asetusluonnokset on valmisteltu virkatyönä. Luonnosten valmisteluvaiheessa Paliskuntain yhdistys, Lapin aluehallintovirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto ovat saaneet esittää niistä kommentteja. Asetusluonnokset ovat olleet lausuntokierroksella.01.-xx.02.2015. Luonnoksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: VOIMAANTULO Asetusmuutokset tulisivat voimaan xx.xx.2015, mahdollisimman pian notifiointikäsittelyn jälkeen, mikäli niille saataisiin komission ja muiden jäsenvaltioiden hyväksyntä. YKSITYISKOHTAINEN SISÄLTÖ Ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1368/2011) (alkutuotantoasetus) muuttamisesta (xxx/2015) (asetusluonnos 1) Asetuksen liitteen 2 (Toimialakohtaiset vaatimukset alkutuotannolle) 1.2 lukuun (Teurastaminen alkutuotantopaikalla) lisättäisiin uusi kohta 3, jonka mukaan porot, jotka asettuvat viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille, saadaan lopettaa ampumalla 1.5.-31.8. välisenä aikana. Toimintaan sovellettaisiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson III kohtia 3 a, c, d, g, h ja i. Lisäksi eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson III kohdan 3 i mukaiseen elintarvikealan toimijan ilmoitukseen olisi sisällytettävä tieto porojen ampumisen ajankohdasta (päivämäärä ja kellonaika) ja verenlaskun oikeasta suorittamisesta. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jakson III kohdassa 3 säädetään ehdoista tarhattujen sorkkaeläinten teurastamiselle alkuperäpaikalla toimivaltaisen viranomaisen luvalla. Kohdan a mukaan eläimiä ei (niiden hyvinvoinnin suojaamiseksi tai käsittelijälle aiheutuvien riskien välttämiseksi) voida kuljettaa. Kohdan c mukaan eläinten omistaja esittää pyynnön. Kohdan d mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan etukäteen eläinten teurastuspäivä ja -ajankohta. Kohdan g mukaan eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia noudatetaan. Kohdan h mukaan teurastetut eläimet, joista on laskettu veri, on kuljetettu 4
teurastamoon hygieenisesti ja ilman tarpeetonta viivytystä. Jos kuljetus kestää yli kaksi tuntia, eläimet on tarvittaessa jäähdytetty. Sisäelimet voidaan poistaa paikalla eläinlääkärin valvonnassa. Käytännössä eläinlääkäri ei olisi paikalla, joten suolistus ja sisäelinten poisto tapahtuisi vasta poroteurastamossa. Kohdan i mukaan teurastettujen eläinten mukana on teurastamoon tuotaessa eläimet kasvattaneen elintarvikealan toimijan ilmoitus, josta käyvät ilmi niiden tunnistetiedot sekä eläinlääkkeet tai muut annetut hoidot, hoidon päivämäärät ja varoajat. Lisäksi on sovellettu 3 a- kohtaa, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen voi sallia, että todistus teurastuksen ja verenlaskun oikeasta suorittamisesta ja teurastuspäivämäärästä ja -ajankohdasta sisällytetään 3 kohdan i alakohdassa tarkoitettuun elintarvikealan toimijan ilmoitukseen. Poroihin, kuten muuhunkin tarhattuun riistaan, sovelletaan myös ns. elintarvikeketjutietovaatimusta. Poroja pyrittäisiin ampumaan päähän, mikä vastaisi tainnutusta. Sen sijaan alakohtaa b (riistalle tehdään säännöllisesti eläinlääkärin tarkastus) ei voitaisi soveltaa, koska porot elävät vapaana luonnossa. Ei myöskään e-kohtaa (tilalla on mahdollisuus eläinten kokoamiseen, jotta eläinryhmälle voidaan tehdä ante mortem -tarkastus), sillä eläimiä ei voitaisi koota, koska niitä ei saada kiinni, jolloin ei myöskään voitaisi soveltaa j-kohtaa (teurastettujen eläinten mukana on eläinten hyväksyttyyn laitokseen kuljettamisen aikana virkaeläinlääkärin tai hyväksytyn eläinlääkärin antama ja allekirjoittama todistus, josta ilmenee ante mortem - tarkastuksen hyväksyttävä lopputulos, verenlaskun oikea suorittaminen ja teurastuspäivämäärä ja - ajankohta). Koska kyse on viljelyksillä ja pihoilla ammutuista poroista, ei f-kohtaa (tilalla on eläinten teurastukseen ja verenlaskuun soveltuvat tilat) voitaisi soveltaa. Ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi lihantarkastuksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (590/2014) (lihantarkastusasetus) muuttamisesta (xxx/2015) (asetusluonnos 2) Asetuksen 7 :ään lisättäisiin uusi 7 momentti, jonka mukaan poroihin, jotka lopetetaan ampumalla alkutuotantoasetuksen liitteen 2 1.2 luvun 3 kohdan mukaisesti, ei sovellettaisi eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksen liitteen I jakson IV luvun VII A-kohtaa eikä lihantarkastusasetuksen liitteen 1 2 lukua. Koska poroja ei saada kiinni, niille ei voisi tehdä ante mortem -tarkastusta. Siten asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteen I jakson IV luvun VII A-kohtaa (Tarhatun riistan ante mortem -tarkastus) ei sovellettaisi, eikä lihantarkastusasetuksen liitteen 1 2 lukua (Ante mortem -tarkastus). Tämä ei kuitenkaan vaarantaisi elintarviketurvallisuutta. Ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi laitosten elintarvikehygieniasta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen (795/2014) (laitosasetus) muuttamisesta (xxx/2015) (asetusluonnos 3) Asetuksen liitteen 2 (Eri toimialojen laitosten rakenteelliset ja toiminnalliset lisävaatimukset) 5 lukuun lisättäisiin alanumero 5.1. (Poroteurastamon rakenteelliset lisävaatimukset) ja uusi kohta 4: Jos poroteurastamo ottaisi vastaan poroja, jotka olisi lopetettu ampumalla alkutuotantoasetuksen liitteen 2 1.2 luvun 3 kohdan mukaisesti, olisi niiden vastaanottamiseen ja säilytykseen oltava erillinen tarvittaessa jäähdytetty tila. Erillistä tilaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos eläimen teurastamista jatkettaisiin välittömästi laitokseen tuonnin jälkeen. Vaatimus olisi linjassa laitosasetuksen tarhatun riistan teurastamon ja pienteurastamon vastaavan vaatimuksen kanssa. Porojen teurastuskausi on syksyllä ja talvella, ja poikkeusta sovellettaisiin 5
kesällä, 1.5.-31.8. välisenä aikana, jolloin poroteurastamot ovat tyhjillään, ja yksittäisten porojen loppuun teurastus onnistuisi nopeasti, välittömästi niiden laitokseen tuonnin jälkeen. Lisäksi asetuksen liitteen 2 lukuun 5 lisättäisiin uusi luku 5.2. Poroteurastamon toiminnalliset lisävaatimukset, jonka kohdassa 2 säädettäisiin, että poroteurastamo voisi ottaa vastaan poroja, jotka olisi lopetettu ampumalla ja kuljetettu poroteurastamoon alkutuotantoasetuksen liitteen 2 1.2 luvun mukaisesti. Porojen mukana olisi oltava alkutuotantoasetuksen liitteen 2 1.2 luvun 3 kohdassa vaaditut tiedot. Toimijan olisi tarkastettava tiedot ja toimitettava ne tarkastuseläinlääkärille. Tämäkin vaatimus olisi linjassa laitosasetuksen tarhatun riistan teurastamon ja pienteurastamon vastaavan vaatimuksen kanssa. Lisäksi luvun 5.2. kohdassa 2 säädettäisiin, että tällaisten porojen lihantarkastuksessa hyväksytty liha ja siitä saadut tuotteet saisi saattaa vain kansallisille markkinoille. Tuotteilta ei vaadittaisi terveys- tai tunnistusmerkin lisäksi kansallista erityismerkintää, vaan tieto rajauksesta kotimaan markkinoille olisi kaupallisissa asiakirjoissa. Jäljitettävyys ja vaatimuksen noudattaminen voitaisiin varmistaa asiakirjatarkastuksilla. Laitosasetuksen liitteen 1 (Laitosten rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset) luvun 4 (Kaupalliset asiakirjat) kohdan 3 e mukaan kaupallisessa asiakirjassa on oltava tiedot ehdoista ja rajoituksista niille elintarvikkeille, joiden markkinoille saattamiseen liittyy eritysehtoja. Lisäksi liitteen 3 luvun 1.3 (Omavalvonnan tukijärjestelmä) kohdan 3 b mukaan elintarvikkeita koskeviin ohjelmiin on sisällyttävä kuvaus siitä, miten elintarvikkeet, joiden markkinoille saattamiseen liittyy erityisehtoja, pidetään merkittyinä erillään muista elintarvikkeista. Asetuksen liitteen 2 lukuun 1.6. (Teurastuksesta ilmoittaminen) myös lisättäisiin vaatimus, että poroteurastamotoimijan olisi ilmoitettava alkutuotantoasetuksen liitteen 2 1.2 luvun kohdan 3 mukaisesti ampumalla lopetettujen porojen lihantarkastustarpeesta lihantarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle riittävän ajoissa. Käytännössä ilmoittaminen pitäisi tehdä ampumisen jälkeen heti kun se on mahdollista. Tämä olisi linjassa riistan käsittelylaitosten vastaavan vaatimuksen kanssa. Muutoin poroteurastamotoimijan on ilmoitettava lihantarkastustarpeesta lihantarkastuksesta vastaavalle viranomaiselle vähintään vuorokautta aiemmin. Asetuksen liitteen 2 lukuun 5.2. (Poroteurastamon toiminnalliset lisävaatimukset) siirrettäisiin luvusta 5 (Poroteurastamon rakenteelliset vaatimukset) jo nykyisessä laitosasetuksessa oleva lause Talvella poroja ei tarvitse juottaa, jos niiden saatavilla on riittävästi puhdasta lunta, sillä se sopii paremmin uuteen lukuun 5.2. 6