Eviran ohje 16014/1. Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Eviran ohje 16014/1 Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen

2 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 9 TEURASTETTAVAN HEVOSELÄIMEN TUNNISTUSASIAKIRJAN TARKASTAMINEN Sisältö 1 Yleistä Keskeistä lainsäädäntöä Määritelmiä Hevosen tunnistusasiakirja Suomessa syntynyt hevonen Ulkomailla syntynyt hevonen Hevosen lääkitsemistietojen tarkastaminen Toimenpiteet teurastamolla Teurastamon toimenpiteet Tarkastuseläinlääkärin toimenpiteet Ante mortem tarkastus Toimenpiteet teurastuksen jälkeen... 9 Viranomaisen toiminnan tulee perustua lainsäädännössä määriteltyyn toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee noudattaa lainsäädännön vaatimuksia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin. Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä, että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Suora lainaus lainsäädäntötekstistä on kirjoitettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

3 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 2 / 9 1 Yleistä Hevoseläimellä (jäljempänä hevonen) tulee teuraaksi toimitettaessa olla mukanaan tunnistusasiakirja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjeistaa tässä teurastamoita, pienteurastamoita, poroteurastamoita ja niitä valvovia tarkastuseläinlääkäreitä teurastettavan hevosen tunnistusasiakirjan tarkastamisesta sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä lihantarkastuksen yhteydessä. Tätä ohjetta sovelletaan Equus -sukuun kuuluviin kavioeläinlajeihin ja niiden risteytyksiin, kuten aaseihin, muuleihin ja muuliaaseihin. Tämä ohje korvaa Elintarvikeviraston ohjeen Dnro 2562/32/03 hevosen tunnistusasiakirjan tarkastamisesta. 2 Keskeistä lainsäädäntöä Säädökset on huomioitava muutoksineen. Komission asetus (EY) N:o 504/2008 neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä; MMM asetus (880/2009) hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä; MMM asetus (1369/2011) laitosten elintarvikehygieniasta; MMM asetus (1470/2011) lihantarkastuksesta; MMM asetus (1368/2011) elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Lääkitsemistä koskeva lainsäädäntö Komission asetus (EU) N:o 122/2013 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1950/2006 muuttamisesta; MMMa 847/2008 eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta eläimille; MMMa 6/EEO/2008 lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä; 2

4 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 3 / 9 3 Määritelmiä Tunnistaminen: Tunnistamisella tarkoitetaan tässä tunnistusasiakirjan myöntämiseen liittyvää tarkastusta ja siihen mahdollisesti liittyviä toimenpiteitä, kuten tunnistusverinäytteen ottoa. Tunnistusasiakirja: Hevosen tunnistusasiakirjalla tarkoitetaan tässä ohjeessa komission asetuksessa (EY) N:o 504/2008 annetut vaatimukset täyttävää tunnistusasiakirjaa (hevospassia) ja MMM asetuksen (880/2009) hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä 13 :n tarkoittamaa rekisteritodistusta.. Myös UELNjärjestelmään (Universal Equine Life Number) kuuluvan toimielimen EU:ssa tai kolmannessa maassa myöntämä passi on tunnistusasiakirja. Tunnistusasiakirjan kaksoiskappale: Alkuperäisen tunnistusasiakirjan katoamisen jälkeen, jos hevoseläin voidaan luotettavasti tunnistaa, annettu tunnistusasiakirja. Asiakirjaan on merkitty tunnistusasiakirjan kaksoiskappale. Näissä tapauksissa hevoseläin on luokiteltava tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen IX luvun II osaan niin, että sitä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten. ((EY) N:o 504/2008, art 16) Korvaava tunnistusasiakirja: Alkuperäisen tunnistusasiakirjan katoamisen jälkeen, jos hevoseläintä ei voida tunnistaa, annettu tunnistusasiakirja. Asiakirjaan on merkitty korvaava tunnistusasiakirja. Näissä tapauksissa hevoseläin on luokiteltava korvaavan tunnistusasiakirjan IX luvun II osaan niin, että sitä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten. ((EY) N:o 504/2008, art 17) 4 Hevosen tunnistusasiakirja Jokaisella hevosella tulee olla tunnistusasiakirja. Tunnistusasiakirjan tulee olla aina hevosen mukana, myös kuljetuksen aikana. Sen tulee olla aina saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevosta pidetään. Tunnistusasiakirja on elinikäinen. Määräaikaiset, vastaavat tiedot sisältävät asiakirjat, kuten kilpahevosten FEI-passi, eivät ole lainsäädännössä tarkoitettuja tunnistusasiakirjoja. Myöskään Suomen Hippos ry:n, Suomen ratsastajainliiton tai muiden rotu- tai kilpailujärjestöjen antamat jalostus- tai kilpailuasiakirjat eivät ole tunnistusasiakirjoja. Hevosen tunnistusasiakirjan myöntää jäsenvaltion tai kyseisen jäsenvaltion virallisen laitoksen hyväksymä tai tunnustama elin. Suomessa kyseisiä toimielimiä ovat Suomen Hippos ry, joka pitää yllä tietokantaa tiettyihin rotukantakirjoihin merkityistä hevosista ja Suomessa tunnistetuista muista kuin rekisteröidyistä hevoseläimistä, sekä Suomen Irlannincobyhdistys ry, joka pitää kantakirjaa irlannincob-rotuisista hevosista. Tunnistusasiakirja on osa hevosten tunnistusjärjestelmää, joka koostuu elinikäisen tunnistusasiakirjan ohella menetelmästä, jolla varmistetaan kiistattomasti tunnistus- 3

5 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 4 / 9 asiakirjan ja eläimen yhteys, sekä tietokannasta, johon tallennetaan kutakin eläintä koskevat yksilölliset tiedot. Tunnistusasiakirjasta tallennetaan tunnistusasiakirjan myöntävän toimielimen tietokantaan tiedot eläimestä, siihen kiinnitetystä mikrosirusta sekä henkilöstä, jolle tunnistusasiakirja on luovutettu. Vuodesta 2000 alkaen myönnetyissä passeissa on lääkinnällisen hoidon kirjaamisen mahdollistava kohta, IX luku. Jos hevosen tunnistusasiakirja on ennen tätä ajankohtaa myönnetty passi, rekisteritodistus tai rekisterikirja, tunnistusasiakirjassa on oltava Suomen Hippos ry:n toimittama lääkitystarra. Hevosen tunnistusasiakirjaan voidaan tehdä merkintä kiellosta teurastaa hevonen elintarvikkeena käytettäväksi. Merkintä tehdään passin IX lukuun II osaan tai rekisteritodistukseen liimattuun lääkitystarraan täyttämällä II osa Merkintään vaaditaan hoidosta vastaavan eläinlääkärin allekirjoitus, ja käytäntönä on merkinnän vahvistaminen Hippoksessa tai hevosjalostusliitossa. Kadonneen passin korvaaminen johtaa pääsääntöisesti eläimen sulkemiseen pois elintarvikeketjusta. Uusittuun passiin Suomen Hippos ry kirjaa tunnistusasiakirjan kaksoiskappale tai korvaava tunnistusasiakirja. Näissä tapauksissa hevoseläin on luokiteltava tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen IX luvun II osaan niin, että sitä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten. ((EY) N:o 504/2008, art 16 ja 17). 4.1 Suomessa syntynyt hevonen Suomessa hevosen tunnistusasiakirjan voi myöntää Suomen Hippos ry tai Suomen Irlannincobyhdistys ry. Ennen vuotta 1997 Suomessa syntyneellä ja rekisteröidyllä hevosella on rekisteritodistus. Jokaisella Suomessa vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneellä ja rekisteröidyllä suomenhevosella ja lämminverisellä ravihevosella, sekä vuonna 1998 tai sen jälkeen syntyneellä ja rekisteröidyllä ratsuhevosella ja ponilla on hevospassi. Vuoden 1998 jälkeen rekisteröidyllä hevosella on hevospassi, vaikka hevonen olisi syntynyt ennen tätä vuotta. Kaikilla jälkeen Suomessa syntyneillä ja rekisteröidyillä hevosilla on komission asetuksen (EY) N:o 504/2008 edellyttämä tunnistusasiakirja (hevospassi). Varsojen rekisteröinti eri toimenpiteineen (varsomistodistuksen palautus ja tunnistus) on tehtävä viimeistään syntymävuotta seuraavaan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuonna 2000 ja sen jälkeen Suomessa syntyneet suomenhevoset ja lämminveriset ravihevoset on merkitty mikrosirulla. Mikrosirun numero näkyy tunnistusasiakirjassa. Kaikki Suomessa 1. päivänä heinäkuuta 2009 ja sen jälkeen syntyneet hevoset on merkitty mikrosirulla ja ne ovat saaneet UELN-numeron. Mikrosirun ensisijainen sijainti on harjan tyvessä kaulan puolivälissä. Jos hevonen on merkitty mikrosirulla, tunnistusasiakirjan tunnistuskaaviota ei ole tarvinnut täyttää, tai kaavion sijasta on voitu käyttää valokuvaa tai tulostetta, jossa on riittävästi yksityiskohtia hevoseläimen tunnistamiseksi. Suomessa on otettu käyttöön kansainvälinen UELN-numero (Universal Equine Life Number) vuodesta 2009 syntyneistä varsoista lähtien. UELN-numero on yhteensä 15 4

6 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 5 / 9 merkin sarja ja se voi sisältää myös kirjaimia. Hevoselle annetaan ensirekisteröinnin yhteydessä UELN-numero, joka on sillä koko sen elämän ajan. 4.2 Ulkomailla syntynyt hevonen Kaikki EU:n alueella 1. päivänä heinäkuuta 2009 ja sen jälkeen syntyneet hevoset on merkitty mikrosirulla. Eläintenpitäjän on haettava maahantuodun rekisteröidyn hevoseläimen tunnistusasiakirjan rekisteröintiä tai maahantuodulle muulle kuin rekisteröidylle hevoseläimelle tunnistusasiakirjaa Hippokselta tunnistusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti (MMMa 880/ ). Euroopan unionin alueelta (EU-alue) tai Euroopan talousalueelta (ETA-alue) ei Suomeen saa vastaanottaa hevoseläintä, jolla ei ole tunnistusasetuksessa tarkoitettua tunnistusasiakirjaa. EU- tai ETA-alueelta vastaanotettua hevoseläintä ei 4 :ssä tarkoitetulla tavalla tunnisteta tai uudelleen tunnisteta Suomessa (MMMa 880/ ). EU:n tai ETA-alueelta Suomeen hankituilla eläimillä täytyy olla jonkin virallisesti hyväksytyn toimielimen myöntämä tunnistusasiakirja. Alkuperäinen tunnistusasiakirja toimii eläimen elinikäisenä asiakirjana eikä eläimelle Suomessa enää myönnetä uutta tunnistusasiakirjaa. EU:n ulkopuolelta maahantuodun eläimen rekisteröintikelpoisena passina voi toimia vain UELN-järjestelmään (Universal Equine Life Number) kuuluvan toimielimen myöntämä passi lähtien tunnistetuille ja Suomeen Hippokseen rekisteröidyille tuontihevosille ja poneille jätetään alkuperäinen UELN-numero, mikäli sellainen on merkitty niiden alkuperämaan passiin. Evira suosittelee, että alle kuuden kuukauden sisällä kolmannesta maasta EU:n alueelle tuotua hevosta ei otettaisi teuraaksi. EU-maissa passien myöntämiseen hyväksyttyjen virallisten toimielinten tietoja voi tarkastella tässä linkissä: Maailmanlaajuisesti UELN-järjestelmään kuuluvia järjestöjä voi tarkastella täällä: 5 Hevosen lääkitsemistietojen tarkastaminen Kansallisessa lainsäädännössä hevosten lääkinnästä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä antaman asetuksen (6/EEO/2008) liitteen I luvussa 4. Sen mukaan teurastettavaksi tarkoitetuille hevosille saa käyttää tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkevalmisteita. Lisäksi näille hevosille saa käyttää kuuden kuukauden varoajalla lääkkeitä, jotka on lueteltu komission asetuksen (EY) N:o 1950/2006 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta muuttavassa asetuksessa (EU) N:o 122/

7 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 6 / 9 Hevosta voidaan lääkitä seuraavilla lääkkeillä: Tuotantoeläimille Suomessa hyväksytyt lääkkeet: o Lääkevalmisteet, joilla on myyntilupa ja joiden kohde-eläinlajina on joku tuotantoeläin. o Hevosille hyväksytyt erityislupavalmisteet, joissa ei edellytystä teuraskieltomerkinnästä. o Määräaikaiset erityislupavalmisteet: o Tietyt lääkeaineet ja ihmisille tarkoitetut valmisteet, joita saa määrätyin ehdoin käyttää tuotantoeläimille: o Tietyt aineet ja rohdokset, joita voidaan toimittaa apteekista ilman lääkemääräystä eläinten lääkintään: Lääkelaitoksen päätös nro 216/01/2002 Lääkkeet, joita saa käyttää kuuden kuukauden varoajalla (ns. hevoslääkelista). o Komission asetus (EU) N:o 122/2013 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti. Ainoastaan ns. hevoslääkelistan lääkkeet eli lääkkeet, joilla on kuuden kuukauden varoaika, merkitään hevosen tunnistusasiakirjaan. Jos hevosta on lääkitty jollain muulla yllämainituista lääkkeistä, lääkitystä ei merkitä hevosen tunnistusasiakirjaan. Tällaisista lääkityksistä hevosen pitäjä on velvollinen ilmoittamaan ketjuinformaatiossa, josta on tarkemmin ohjeistettu Eviran teurastettavia eläimiä koskevasta ketjuinformaatiosta antamassa ohjeessa Teurastamojen on tarkastettava hevosen tunnistusasiakirja sen varmistamiseksi, että eläin on tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi. Jos ne hyväksyvät eläimen teurastettavaksi, niiden on toimitettava passi virkaeläinlääkärille ((EY) N:o 853/2004). Hevosen tunnistusasiakirjan IX lukuun tehtyjen merkintöjen sekä ketjuinformaation lääkitystietojen perusteella ratkaistaan, voiko hevosen teurastaa ihmisravinnoksi. Jos hevosen lääkitsemishetkellä lääkkeellä on ollut kuuden kuukauden varoaika, hevosen saa teurastaa ihmisravinnoksi sen jälkeen, kun varoaika on ohi. Ns. hevoslääkelista on muuttunut vuosien kuluessa. Joidenkin listalla olevien lääkkeiden asema on saattanut muuttua toiseksi, esimerkiksi aikaisempien säädösten mukaan lääke on ollut kokonaan kielletty, mutta myöhemmin sen käyttö on tullut mahdolliseksi kuuden kuukauden varoajalla. Jos esimerkiksi tarkastuseläinlääkäri haluaa tarkistaa hevosen lääkitsemiseen käytetyn lääkkeen varoajan tai käytön aiheuttaman mahdollisen teurastuskiellon, asia on tarkistettava kyseisen lääkkeen käytön aikana voimassa olleesta säädöksestä. Komission asetus (EY) N:o 1950/2006 tuli voimaan Se löytyy linkistä 6

8 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 7 / 9 Ennen sen voimaantuloa muilla kuin tuotantoeläimille hyväksytyillä lääkkeillä oli kuuden kuukauden varoaika, jollei niiden käyttöä ollut erikseen kielletty hormonikieltodirektiivillä 96/22/EY tai neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90, ns. MRL-asetuksen, liitteessä IV. Asetuksen 1950/2006 päivitys (EU) N:o 122/2013 tuli voimaan , ja linkki löytyy täältä Jos tunnistusasiakirjan IX lukuun merkittyjen lääkkeiden asema on muuttunut, hevosen kelpoisuutta elintarvikkeeksi lääkityksen osalta arvioidaan lääkityshetkellä voimassa olleen lääkkeen aseman (ja tunnistusasiakirjaan merkityn tiedon) mukaan, koska säädökset eivät tule voimaan takautuvasti. Jos lääkkeellä olisi 15 vuotta sitten ollut kuuden kuukauden varoaika, mutta nykyisten säädösten mukaan sen käyttö aiheuttaisi teurastuskiellon, hevonen kelpaisi elintarvikkeeksi lääkityksen puolesta. Jos taas hevosta olisi jossain elämänsä vaiheessa lääkitty lääkkeellä, joka lääkittäessä olisi aiheuttanut teurastuskiellon ja joka olisi merkitty tunnistusasiakirjaan asianmukaisesti, teurastuskielto pysyy voimassa, vaikka lääkkeellä olisi nykysäädösten mukaan esimerkiksi kuuden kuukauden varoaika. 6 Toimenpiteet teurastamolla 6.1 Teurastamon toimenpiteet Teurastamon tulee kuvata omavalvontasuunnitelmassa hevosten tunnistusasiakirjojen tarkastaminen, ketjuinformaatioon kuuluvien tietojen käsittely ja tässä mainitut muut toimet sekä pidettävä niistä kirjaa. Teurastamon on tarkistettava, että tunnistusasiakirja kuuluu teuraaksi tuodulle hevoselle. Apuna voi käyttää hevoseen mahdollisesti laitettua mikrosirua: verrataan sirun numeroa tunnistusasiakirjaan merkittyyn mikrosirunumeroon. Jos mikrosirua ei ole, tunnistusasiakirjaan kirjattuja väri-, merkki- sekä sukupuoli- ja syntymäaikatietoja on verrattava itse eläimeen ja pääteltävä niistä onko kyse tämän hevosen passista. Teurastamon tulee myös tarkistaa passin IX luku tai rekisteritodistuksen lääkitystarra ja todeta, että hevosen teurastamista elintarvikkeeksi ei ole kielletty, ja että lääkitysosion II osaan mahdollisesti merkitty kuuden kuukauden varoaika on päättynyt. Teurastamon tulee ilmoittaa hevosen tunnistamisessa tai tunnistusasiakirjassa havaitsemistaan epäkohdista välittömästi tarkastuseläinlääkärille. Teurastamo toimittaa tunnistusasiakirjan tarkastuseläinlääkärille ennen ante mortem tarkastusta. Teurastuksen jälkeen teurastamo poistaa mikrosirun ruhosta ja toimittaa sen tarkastuseläinlääkärille hävitettäväksi tai tarkastuseläinlääkärin niin hyväksyessä, tuhoaa ja hävittää mikrosirun. 6.2 Tarkastuseläinlääkärin toimenpiteet Tarkastuseläinlääkärin tulee todentaa, että teurastamo toimii kohdan 6.1 mukaisesti. Tarkastuseläinlääkäri tarkastaa pistokoeluonteisesti teurastamon toimintaa ja ohjaa teurastamoa havaittuaan, että teurastamo ei tarkasta tunnistusasiakirjoja asianmukaisesti. Tarkastuseläinlääkärin tulee valvoa tunnistusasiakirjojen tarkastamista erityi- 7

9 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 8 / 9 sesti sellaisissa tilanteissa, jolloin teurastamo toistuvasti hyväksyy teurastettavaksi hevosia, joita ei saisi ottaa vastaan teurastamoon. Tarvittaessa tarkastuseläinlääkäri käyttää hallinnollisia pakkokeinoja teurastamon toimintaa valvoessaan Ante mortem tarkastus Ante mortem tarkastuksessa tarkastuseläinlääkäri tarkastaa jokaisen teurastettavan hevosen tunnistusasiakirjasta seuraavat asiat: a) hevosella on alkuperäinen tunnistusasiakirja, jonka tunnistustiedot vastaavat hevosessa olevia merkkejä, b) hevosen tunnistusasiakirja ei ole lukukelvoton c) tunnistusasiakirjassa on lääkitystarra tai passissa lääkitysluku IX d) lääkitystarraan tai passin lääkityslukuun ei ole merkitty tietoja, joiden mukaan hevosen teurastaminen elintarvikkeeksi on kielletty e) lääkitystarraan tai passin lääkityslukuun ei ole merkitty tietoja, joiden mukaan kuuden kuukauden varoajan aiheuttavan lääkityksen varoaika ei ole kulunut loppuun, f) hevosella ei ole jälkeen uusittu tunnistusasiakirja, jolloin uusimisesta on merkintä tunnistusasiakirjan antopäivän kohdalla. Tunnistusasiakirjan uusiminen on merkitty leimalla uusittu rekisteritodistus, uusittu passi, kaksoiskappale, tunnistusasiakirjan kaksoiskappale tai korvaava tunnistusasiakirja. Tällaisessa tapauksessa hevonen ei kelpaa elintarvikkeeksi. Jos kyseessä on tunnistusasiakirjan kaksoiskappale ja siinä on merkittynä hevosen poisto tuotantoeläinkategoriasta kuuden kuukauden ajaksi passin katoamisajankohdan jälkeen, hevosen saa teurastaa elintarvikkeeksi varoajan kuluttua. g) mikrosiru vastaa tunnistusasiakirjassailmoitettua Jos hevosta ei voida hyväksyä ante mortem tarkastuksessa teurastettavaksi merkitsemiseen ja/tai rekisteröintiin liittyvistä syistä, tarkastuseläinlääkäri ei voi sallia eläimen palauttamista elävänä tilalle, vaan hevonen tulee lopettaa teurastamolla ja käsitellä sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti. Hevonen hylätään elävänä, jos: a) tunnistusasiakirjat puuttuvat tai ovat puutteelliset; b) tunnistusasiakirjaan merkityt tunnistetiedot eivät vastaa hevosen värejä ja merkkejä tai mikrosirua; c) tunnistusasiakirja on lukukelvoton; d) mikrosiru puuttuu sellaiselta hevoselta, jolla se on elintarvikeketjutietojen mukaan tai syntymäajan perusteella kuuluisi olla, ja tunnistusasiakirjaan merkityt tunnistetiedot eivät vastaa hevosen värejä ja merkkejä; e) tunnistusasiakirjassa on merkintä hevosen poissulkemisesta elintarvikeketjusta; f) lääkitystarra tai passin lääkitysluku puuttuu tai g) hevoselle on käytetty kiellettyä lääkeainetta tai muita kuin sallittuja lääkeaineita Eläimiä saa teurastaa lääkkeiden varoajan aikana ainoastaan eläinsuojelusyistä. Liha hyväksytään, jos voidaan tutkimuksin todeta, että siinä ei ole MRL:n ylittäviä jäämiä. Jos eläin on lääkitty hevoslääkelistan lääkkeillä,, ruho elimineen hylätään, jos eläin on teurastettu kuuden kuukauden varoajan aikana. Eläimet on hylättävä, jos ne tuodaan teurastettavaksi estrogeenisesti, androgeenisesti tai gestageenisesti vaikutta- 8

10 Esittelijä Riina Tolvanen Sivu/sivut 9 / 9 vaa ainetta tai beta-agonisteja sisältävän lääkkeen varoajan aikana (MMMa 1470/2011) Toimenpiteet teurastuksen jälkeen Jos mikrosirua ei voida poistaa, sen sijaintialueen liha hylätään ((EY) N:o 504/2008). Tarkastuseläinlääkäri vastaa komission asetuksen 504/ art mukaisista toimenpiteistä, joita ovat tunnistusasiakirjan mitätöiminen leimaamalla sana mitätön tunnistusasiakirjan ensimmäiselle sivulle, mikrosirun uudelleenkäytön estäminen ja ulkomailla myönnetyn tunnistusasiakirjan toimittaminen Eviraan. Lisäksi tarkastuseläinlääkäri huolehtii, että Suomen Hippos ry saa riittävät tiedot hevosen poistamiseksi Hippoksen rekisteristä. Ilmoitus hevosen teurastamisesta voi tapahtua lähettämällä mitätöity tunnistusasiakirja Suomen Hippos ry:lle, lähettämällä todistus, jossa on hevosen tiedot ja tieto teurastuksesta Suomen Hippos ry:lle tai tekemällä poistoilmoitus sähköisesti. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti Suomen Hippos ry:n internetsivuilla ( oistoilmoitus/) tai Heppa-tietokannan kautta ( Heppa-tietokannan käyttämiseen tarvitaan tunnukset, joita voi anoa tietokannan kohdasta tunnushakemus. Jos tarkastuseläinlääkäri ei lähetä mitätöityä tunnistusasiakirjaa Suomen Hippokselle, hänen tulee huolehtia siitä, että tunnistusasiakirja hävitetään. 9

11

12 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Mustialankatu 3, Helsinki Puhelin Faksi