IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015 2019
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VALVONTAOHJELMAKAUDEN 2015-2019 YHTEINEN TEEMA VALVONNAN VAIKUTTAVUUS... 2 3 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 3 3.1 Toimintaympäristö... 3 3.1.1 Toimialue... 3 3.1.2 Henkilöstö riittävyys, toimivalta, osaamisen vahvistaminen... 4 3.1.3 Tilat ja laitteet... 6 3.1.4 Tiedon hallinta ohjelmat ja menettelyt... 6 3.1.5 Laboratoriot... 7 3.2 Toiminta valvontaohjelmakaudella 2015-2019... 7 3.2.1 Suunnitelmallinen valvonta... 7 3.2.2 Akuutti valvonta (ei suunnitelmallinen valvonta)... 11 3.2.3 Hallinnolliset pakkokeinot... 12 3.2.4 Viestintä... 12 3.2.5 Erityistilanteisiin varautuminen... 13 4 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA... 15 4.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet... 15 4.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet... 16 4.3 Valvonta... 16 4.3.1 Kohdetyypit... 16 4.3.2 Riskinarviointi... 17 4.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus... 17 4.3.4 Näytteenotto... 17 4.3.5 Seurantaohjelmat... 18 4.3.6 Ensisaapumisvalvonta... 18 5 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 19 5.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet... 19 5.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet... 20 5.3 Valvonta... 20 5.3.1 Kohdetyypit... 20 5.3.2 Riskinarviointi... 21 5.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus... 21
5.3.4 Näytteenotto... 22 6 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA... 23 6.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet... 23 6.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet... 24 6.3 Valvonta... 25 6.3.1 Kohdetyypit... 25 6.3.2 Riskinarviointi... 25 6.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus... 26 6.3.4 Näytteenotto... 26 7 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA... 27 7.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet... 27 7.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet... 28 7.3 Valvonta... 28 7.3.1 Kohdetyypit... 28 7.3.2 Riskinarviointi... 28 7.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus... 29 7.3.4 Näytteenotto... 29 7.3.5 Nikotiinivalmisteiden valvonta... 29 8 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA... 30 8.1 Johdanto... 30 8.2 Alueelliset ja kuntien suunnitelmat... 30 8.3 Voimavarat... 31 8.3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 31 8.3.2 Henkilöstön pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 34 8.4 Tietojärjestelmät... 34 8.5 Yhteistyö ja viestintä... 35 8.5.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus... 35 8.5.2 Eritystilanneviestintä... 35 8.6 Maksut... 36 8.6.1 Eläinlääkäripalvelujen maksut... 36 8.6.2 Subventiot... 36 8.7 Valvonnan toimeenpano... 36 8.8 Eläinten terveyden valvonta... 37 8.8.1 Eläintautivalmius... 37 8.8.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset... 37 8.8.3 Eläintautien ilmoittaminen... 38 8.8.4 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta... 38 8.8.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 38
8.8.6 Muu eläintautivalvonta... 38 8.9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti... 39 8.10 Eläinten lääkitsemisen valvonta... 39 8.11 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti... 39 8.11.1 Sisämarkkinakauppa... 39 8.11.2 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 40 8.11.3 Tuonti EU:n ulkopuolelta ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 40 8.12 Eläinten hyvinvoinnin valvonta... 40 8.12.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 41 8.12.2 Tiloilla tehtävät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset... 41 8.12.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus... 41 8.12.4 Eläinsuojeluvalvojat... 42 8.12.5 Eläinkuljetukset... 42 8.12.6 Teurastamot... 42 8.13 Eläimistä saatavat sivutuotteet... 43 8.13.1 Sivutuotteita käyttävät toimijat... 43 8.13.2 Sivutuotteiden hautaaminen... 44 8.14 Täydentävien ehtojen valvonta... 45 8.15 Eläinlääkäripalveluiden järjestäminen... 46 8.15.1 Peruseläinlääkäripalvelu... 46 8.15.2 Sisältö... 46 8.15.3 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 49 8.15.4 Yksityinen palvelutarjonta... 49 8.15.5 Kiireellinen eläinlääkärinapu... 49 8.15.6 Saatavuus- ja laatutavoitteet... 53 8.15.7 Toimitilat... 54 8.15.8 Välineresurssit... 56 8.15.9 Ostopalvelut... 57 8.15.10 Perustason ylittävät palvelut... 58 8.16 Seuranta, arviointi ja raportointi... 59 8.16.1 Aluehallintoviraston suunnitelmat... 59 8.16.2 Kunnan suunnitelmat... 60 8.16.3 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 60 8.16.4 Muu raportointi... 60
LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Lainsäädäntö Valvonta henkilöstön koulutussuunnitelma Erityislakien toimivaltasiirrot Resurssijako eri sektoreille Laboratoriot joihin valvonta tukeutuu Projektisuunnitelma Tapahtumasuunnitelma Viestintäsuunnitelma Suunnitelma asiakasmielipidekyselyille Liite 10: Elintarvikevalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 11: Elintarvikevalvonnan tarkastuksien sisällöt Liite 12: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma Liite 13: Terveydensuojeluvalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 14: Terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksien sisällöt Liite 15: Terveydensuojelun näytteenottosuunnitelma Liite 16: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 17: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuksien sisällöt Liite 18: Tupakkalain mukaisen valvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 19: Tupakkalain mukaisten valvontatarkastuksien sisällöt Liite 20: 1a Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2015 ja suunnitelma vuosien 2015-2019 painopistealueista Liite 21: 1b Vuoden 2015 painopisteiden toimenpiteet Liite 22: Resurssitarpeen kartoitus Liite 23: Eläinlääkäreiden monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma
YHTEINEN OSA 1 1 JOHDANTO Ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen on yhteiskunnan keskeinen tavoite. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvotaan viime kädessä ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvonnan ylimmästä johdosta vastaa kolme ministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), joilla toimii kolme keskusvirastoa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Keskusvirastojen ohjaus käsittää kaikki toimet, joilla ohjataan ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Ohjauskeinoja ovat valtakunnalliset valvontaohjelmat, neuvonta, viranhaltijoiden koulutus, malliasiakirjat, ohjeet ja oppaat sekä viranomaisten koordinoimat valvontaprojektit ja -hankkeet. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Kunnille ja aluehallintovirastoille kuuluu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osaalueilla. Kunnalla tarkoitetaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä, joka voi koostua yksittäisestä kunnasta tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 on tehty Eviran, Tukesin ja Valviran yhteistyönä. Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla ohjataan kuntien valvonnan suunnittelua ja yhtenäistetään valvonnanohjausta. Ohjelmassa otetaan huomioon muun muassa hallitusohjelman, rakennepoliittisen ohjelman sekä ministeriöiden ja keskusviranomaisten asettamat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset, strategiset tavoitteet ja valvonnan tärkeysjärjestykset. Lisäksi keskusviranomaiset koordinoivat projektien, hankkeiden ja tavoitteiden suunnittelua, jotta ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 2 valtakunnallisten ohjelmien mukaisesti. Kunnat toteuttavat itsenäisesti valvontaohjelmien mukaisiksi laatimiaan valvontasuunnitelmia. Kunnan valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä suunnitelmaa, johon on koottu ympäristöterveydenhuollon valvonta yleisesti ja toimialakohtaisesti. Kunnan valvontasuunnitelman vähimmäissisältö määritellään ns. valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006). Liite 1: Lainsäädäntö 2 VALVONTAOHJELMAKAUDEN 2015-2019 YHTEINEN TEEMA VALVONNAN VAIKUTTAVUUS Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta ohjataan edistettäväksi seuraavia tavoitteita toteuttamalla: Valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen Valvontaohjelma ohjaa suuntaamaan valvontaa niihin kohteisiin, joissa riski on suurin. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, vaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. Valvontaohjelmassa painotetaan valvonnan uusien toimintamuotojen kehittämistä. Arviointi- ja ohjauskäynnit Aluehallintovirasto tekee valvontayksiköihin arviointi- ja ohjauskäyntejä. Käyntien tavoitteena on turvata valvonnan laatu ja yhtenäisyys sekä edistää resurssien tarkoituksen mukaista kohdentamista riskiperusteisesti. Elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntejä on toteutettu jo pitkään, mutta tavoitteena on laajentaa arviointi- ja ohjauskäynnit koskemaan kaikkia ympäristöterveydenhuollon toimialoja. Valvonnan maksullisuus Valvontamaksuilla on oleellinen merkitys ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisessa, joten keskusvirastot pitävät tärkeänä, että kunnissa perittäisiin maksuja kaikista niistä ympäristöterveydenhuollon suoritteista, joista lain mukaan voidaan periä maksu. Maksullisuuden periaatteena on että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia. Lisäksi kunnan talousarviossa on varattava varoja yllättäviin tilanteisiin kuten esimerkiksi elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden varalle tai valitustapausten selvittämiseksi. Näistä kunta ei voi periä maksua. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 3 Tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA korvaavat aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tiedonkeruulomakkeet. Kuntien on varauduttava siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan valvontaohjelmakauden aikana. STM selvitytti yhdessä MMM:n ja TEM:n kanssa ympäristöterveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien organisointia ja hallinnointia. Selvitystyö on ollut lausunnolla ja lausuntoyhteenvedon perusteella ministeriöt tulevat päättämään tietojärjestelmien kehittämisen jatkotoimenpiteistä. Selvitystyössä päädyttiin ehdottamaan kehittämissuunnaksi yhteiskäyttöisen käyttöliittymän toteuttaminen keskitetyn tietovarannon yhteyteen. Ympäristöterveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden sähköistämistä varten on perustettu ns. YLLI-hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköistetyt asiointipalvelut ympäristöterveydenhuollon osalta. Valvonnan näkyvyys Lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta valvontaohjelmassa pidetään tärkeänä, että kunnissa edistetään valvonnan näkyvyyttä. Suunnitelmallinen, säännöllinen ja monipuolinen viestintä on tärkein keino valvonnan näkyvyyden kehittämiseksi. Valvonnan vuosisuunnitelmaan tulisi liittää viestintänäkökulma siten, että suunnitelmassa mainittaisiin vuoden aikana toteutettavat viestintätoimenpiteet, -kanavat ja -käytännöt. Viestinnässä on hyvä hyödyntää monikanavaisuutta. Käytännössä perinteisten viestintätapojen, kuten verkkosivusisältöjen ja mediatiedotteiden, lisäksi käyttöön kannattaa ottaa myös uusia viestintäkanavia, kuten sosiaalisen median eri kanavia. Uudet mediat mahdollistavat entistä vuorovaikutteisemman viestinnän ja helpottavat uudentyyppisten sisältöjen, kuten kuvien, videoiden ja infografiikan käyttöä. 3 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 3.1 Toimintaympäristö 3.1.1 Toimialue Imatran seudun ympäristötoimi on perustettu vuoden 2009 alusta hoitamaan mm. ympäristöterveydenhuollon tehtävää Imatran seudun alueella. Alue on osa Etelä-Karjalan maakuntaa ja siihen kuuluvat kunnat Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti. Alue, joka on kooltaan n. 2500 km 2, sijoittuu maantieteellisesti Venäjän rajan ja Saimaan väliin, on muo- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 4 doltaan pitkänomainen, pituus hieman yli 100 km. Asukkaita alueella on yhteensä noin 43 000. Imatran seudun ympäristötoimi toimii hallinnollisesti Imatran kaupungin organisaatiossa. Ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimii kuusijäseninen Imatran seudun ympäristölautakunta, jossa on edustus kaikista seudun kunnista. 3.1.2 Henkilöstö riittävyys, toimivalta, osaamisen vahvistaminen Imatran seudun ympäristötoimessa on 8 ympäristöterveydenhuollon ympäristöinsinöörin virkaa, näistä 3 on täytetty osa-aikaisesti 0,5 henkilötyövuoden mukaan. Terveysvalvonnanjohtaja toimii samalla myös ympäristötoimen hallinnollisena johtajana, joten hänen panos ympäristöterveydenhuoltoon on noin 0,5 htv. Valvontaeläinlääkärin virasta 0,3 htv:tä on kohdennettu eläinperäisen alkutuotannon ja ensisaapumistoiminnan valvontaan ja 0,7 htv:tä eläinsuojeluun ja eläintautivalvontaan. Praktikkoeläinlääkäreiden virkoja on 5 ja seudun eläinlääkintätehtäviä hoitaa myös yksi sopimuseläinlääkäri. Ympäristötoimella on kaksi toimistohenkilöä, jotka hoitavat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä jäteviranomaisen toimistotehtävät. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 5 Kaikilla viranhaltijoilla on toimenkuvansa edellyttämä peruskoulutus, sekä pääosin runsaasti kokemusta toimivaltansa alalta. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön osaamisen tulee pysyä ajan tasalla ja henkilöstön tulee saada riittävästi lisäkoulutusta suoriutuakseen tehtävistään. Koulutus on suunnitelmallista, vuosittain päivitetään henkilöstön osaamistarpeen arvio ja kolmevuotinen suunnitelma ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Ennen suunnitelman päivittämistä arvioidaan menneen vuoden toteutuneen koulutuksen ja kehittämistarpeen kohtaaminen. Liite 2: koulutussuunnitelma Jokaiselle viranhaltijalle on laadittu kirjallinen toimenkuva, jota katselmoidaan / päivitetään vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Terveysvalvontaviranomainen, Imatran seudun ympäristölautakunta on delegoinut erityislakien mukaista toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille heidän toimenkuviensa mukaisesti, jotta käytännön valvontatoimet voitaisiin suorittaa ilman viivytystä. Lakien muuttuessa delegointeja muutetaan tarvetta vastaavaksi. Liite 3: Erityislakien mukaisten toimivaltojen siirrot Seudun alueen ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden riskikartoituksen perusteella on valvontatyöhön laskettu tarvittavan 6,9 htv, ja käytössä on 6,75 htv. Resurssi tarpeen arvioinnissa on otettu huomioon mm. suunnitelmallinen valvonta matkoineen, muu valvonta, raportointi, kehittäminen ja suunnitellut projektit, normaali kouluttautuminen ja viestintä. Valvontaresurssien jakautuminen eri valvontasektoreille on kuvattu liitteessä 4. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa todetaan, että valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos resurssit eivät vastaa valvonnan tarvetta, onvalvontasuunnitelmassa oltava selostus siitä, miten valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön hankkimiseksi. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon resurssit vaikuttaisivat niukasti riittävän normaalioloissa tehtävien hoitoon. Mikäli vuoden mittaan osoittautuu, että arvio ei pidä paikkaansa, tehdään riskit halliten tehtävien priorisointia. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 6 3.1.3 Tilat ja laitteet Imatran seudun ympäristötoimen pääasialliset valvonnan toimitilat sijaitsevat Imatran kaupungissa. Parikkalan kunnassa on yhden tarkastajan toimipiste. Toimitilat ovat suhteellisen uudet, ne remontoitiin seudulliselle organisaatiolle sen aloittaessa toimintansa 2009. Asiakaspalvelua annetaan Imatran kaupungintalon yleisessä asiakaspalvelupisteessä, jonne on vuonna 2013 siirtynyt ympäristötoimen asiakaspalvelusta vastaava toimistohenkilö. Tarkastajat ja muut viranhaltijat ovat tavattavissa asiakaskontakteja varten toimipisteissään erikseen sovitusti. Jokaisella viranhaltijalla on käytössään kannettava tietokone ja älypuhelin. Useimpien tarkastajien tietokone sisältää myös etätyön mahdollistavan verkkokortin. Eläinlääkäreillä on käytössään ipad-laitteet, joilla mahdollistetaan paikasta riippumatta netissä olevien ajanvarausjärjestelmien ja erilaisten sähköisten tietokantojen käyttö. Viranhaltijoilla on käytössään tarkastustoiminnassa tarpeellisia laitteita ja välineitä kuten lämpömittareita, loggereita, kylmälaukkuja, näytteenottovälineitä, sisäilmamittareita jne. Erityistilanteita varten on näytteenottovälineitä ja säteilyn mittausta varten säteilyturvakeskuksen säteilymittauslaite, jonka mittausvalmiutta ylläpidetään säännöllisillä testimittauksilla Eläinlääkintähuollon vastaanottotilat sijaitsevat Imatralla, Parikkalassa ja Ruokolahdella. Niiden laajuus ja laitekanta kerrotaan tarkemmin eläinlääkintähuollon sektorikohtaisessa suunnitelmassa. 3.1.4 Tiedon hallinta ohjelmat ja menettelyt Imatran seudun ympäristötoimella on käytössään Digian Tarkastaja- ohjelma, jonka avulla hallitaan valvontakohteiden rekisteriä ja valvontatoimenpiteitä ja siirretään valvontatiedot valtion keskitettyihin järjestelmiin. Ohjelma toimii myös asianhallintajärjestelmänä, sen kautta tehdään päätökset ja käsitellään esim. elintarvikehuoneistoilmoitukset. Tarkastajaohjelman avulla käsitellään myös esim. akuuttia valvontaa vaativat yhteydenotot, muut tarkastuspyynnöt ja valitukset kohteista. Terveydensuojelulain mukaiset päätökset tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla ja linkitetään Tarkastaja ohjelmaan. Lautakunta-asioissa käytetään Dynastiaa ja sopimusten hallinnassa M-Files ohjelmaa. Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan valvontayksikön on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen keskitettyjä tietojärjestelmiä: KUTI- keskitetty Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 7 valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatiedoille, YHTIkeskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille, VYHA- ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä. Nämä ovat edellyttäneet ja edellyttävät edelleen ympäristöterveydenhuollolta kohteiden ja valvontatietojen tarkistelemista, järjestämistä ja syöttämisistä KUTI- ja YHTI- luokituksen mukaisesti omaan tietojärjestelmäänsä. Alkavan valvontaohjelmakauden 2015-2019 aikana tulevat keskusvirastot edelleen kehittämään valvonnan tietojärjestelmiä kohti yhteiskäyttöisiä käyttöliittymiä, tämä tulee todennäköisimmin vaatimaan valvontayksiköiltä edelleen resurssipanostusta tiedonhallinnan muutoksiin. 3.1.5 Laboratoriot Valvonta tukeutuu sellaisiin laboratorioihin ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joilla on lainsäädännössä määritelty pätevyys. Valtioneuvoston asetuksessa 1174/2006 annetaan määräyksiä elintarvike- ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekeville laboratorioille. Tämän valvontasuunnitelman mukaisia näytteitä tutkivalta laboratoriolta edellytetään, että se on akkreditoitu ja myös kunkin näytteen testauksessa käytettävät menetelmät on akkreditoitu tai ainakin ulkoisen tahon toimesta arvioitu, silloin kuin lainsäädännössä tätä edellytetään. Laboratoriosopimuksessa on huomioitu myös toiminta erityistilanteissa. Liite 5: valvonnan käyttämät laboratoriot 3.2 Toiminta valvontaohjelmakaudella 2015-2019 3.2.1 Suunnitelmallinen valvonta 3.2.1.1 Valvontasuunnitelma hyväksyminen, toteutumisen arviointi, kehittäminen Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on laadittu ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön ja yhteisen valtakunnallisen vuosille 2015-2019 tehdyn valvontaohjelman ohjaamana. Valvontasuunnitelma on ohjelman mukaisesti viisivuotinen ja sitä tullaan päivittämään liiteosioiltaan pääosin vuosittain ja muuten tarpeen mukaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 8 Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan on luotu sisälle jatkuvan päivityksen toiminto, joka koskee kohteiden poistumista ja/tai uusien syntymistä, jolloin suunnitelmasta vastaavasti poistetaan tai sinne lisätään kohteita. Kohteisiin kohdistuva suunnitelmallinen valvonta voi myös suunnitelmakaudella riskiarvioinnin perusteella kohdekohtaisesti muuttua, tällöin tarkastustiheyttä voidaan muuttaa vastaamaan tarvetta myös kesken tarkastuskauden. Valvontasuunnitelman hyväksyy Imatran seudun ympäristölautakunta. Mahdolliset valvontasuunnitelman päivityksien olennaiset muutokset viedään myös vuosittain toimielimen käsiteltäviksi. Mikäli valvontasuunnitelmaan ei tule olennaisia muutoksia, päivitetyt liitetiedostot saatetaan toimielimelle vuosittain vain tiedoksi. Päivitetty valvontasuunnitelma toimitetaan vuoden loppuun mennessä aluehallintovirastolle, vuodesta 2015 alkaen se liitetään vain VYHA:an. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tehdään toimintavuoden jälkeen maaliskuun loppuun mennessä. Siinä arvioidaan suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuutta, tarkastusten ja näytteiden määrää, saatuja tuloja ja niiden kohdentumista, voimavarojen riittävyyttä ja toiminta-alueen toimivuutta sekä kehittämistarpeita. Toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI-, ja VYHA- järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti. Imatran seudun ympäristölautakunnan käsiteltyä toteutumisen arvioinnin, se toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle. Toimintakauden aikana suunnitelmaa arvioidaan ja etsitään sen kehittämiskohteita. Arviota tehdään itsearvioiden ja mahdollisesti myös ulkopuolista arvioijaa apuna käyttäen sekä huomioonottaen AVI:n antamat arvioit ja ohjaukset. 3.2.1.2 Valvonnan painopisteet ohjelmakaudella 2015-2019 Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa nostetaan ohjelmakauden 2015 2019 painopisteeksi valvonnan vaikuttavuuden arviointi. Tämä sisältää omaa arviointi sekä asiakkaiden, kuntalaisten ja sidosryhmien arviointia siitä onko suunnitelman mukaisesti tehdyllä valvonnalla saatu vaikuttavuutta tarpeeksi tehokkaasti aikaiseksi, vai pitäisikö etsiä jotain muita valvontamenettelyjä. Valvontaohjelmakauden aikana edelleen painotetaan kohteiden riskinarviointia, jotta rajalliset resurssit voitaisiin suunnata tarpeellisiin ja tulokselliseen tarkastustoimintaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 9 Viestintä on edelleen tälläkin ohjelmakaudella painopisteenä. Imatran seudun ympäristötoimeen on laadittu viestintäsuunnitelma, jonka myötä aletaan kehittämään niin viestinnän menetelmiä kuin myös sisällön tuottoa. 3.2.1.3 Riskinarviointi ja valvontakohteiden tarkastustiheydet Valvontasuunnitelma laaditaan kohdekohtaisen riskiarvioinnin mukaisesti. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laajuus ja toimintatyyppi, mahdollisen vaaran vakavuus, todennäköisyys ja mahdolliselle vaaralla altistuvien kuluttajien määrä. Tarkastustiheyttä määritettäessä otetaan huomioon myös mm. kohteen valvontahistoria, kunto, henkilökunnan asiantuntemus ja omaehtoisen valvonnan taso. Imatran seudun ympäristötoimessa on laadittu eri ympäristöterveydenhuollon sektoreille riskienarviointimenettelyt. Niitä apuna käyttäen, ja valvontahistoria huomioiden on pääosalle kohteista määritelty kohdekohtainen tarkastustiheys. Kulloisenkin sektorin riskinarviointimenettelyt on kuvattu tarkemmin sektorikohtaisissa osioissa. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella tehty tarkastustiheyssuunnitelma. Kaikille kohteille ei vielä ohjelmakauden ensimmäisen vuoden suunnitelmaa tehtäessä ole tehty kohdekohtaista riskinarviota, näille kohteille tarkastustiheys muodostuu valvontaohjelman ohjauksen mukaisesti. 3.2.1.4 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuuden selvittämistä. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Osaan kohteista tehdään tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella, esim. elintarvikevalvonnan yhteydessä suoritetaan tupakkavalvonnan mukainen tarkastus tai samassa kohteessa tehdään sekä terveydensuojelu- että kuluttajaturvallisuuslain mukainen tarkastus. Erilaisten kohdetyyppien tarkastuksien sisältöä on kuvattu tarkemmin sektorikohtaisissa osioissa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Valvontakohteen tarkastukseen keskimääräisesti kuluvan ajan arvioinnissa otetaan huomioon tarkastuksen valvontakohdetyyppi, kohteen valvontahistoria, tarkastuksen valmis- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 10 telu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen ja kirjaukset. Resurssien laskennassa huomioidaan lisäksi matkoihin kuluva aika. 3.2.1.5 Näytteidenotto ja näytteiden tutkiminen Tämän valvontasuunnitelman osana on sektorikohtaisesti näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmat, jotka sisältävät kaikki sellaiset ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetyt näytteenotot ja tutkimukset, jotka on mahdollista suunnitella etukäteen. Lisäksi pyritään kuvaamaan muut tilanteet, joissa näytteitä otetaan, sekä menettelytavat näissä tilanteissa. Näytteenoton suorittaa viranhaltija itse tai ulkopuolinen näytteenottaja. Sopimuslaboratorion kanssa on sovittu myös näytteenottokäytänteistä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon talousarviossa on varauduttu jonkin verran myös erityistilanteiden, kuten elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin. 3.2.1.6 Projektit Valvontaprojektit ja -hankkeet ovat osa ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Ne ovat keskusvirastojen, aluehallintovirastojen tai toimipisteen itsensä valitsemien painopisteiden mukaista toimintaa, jossa selvitetään valvontakohteen nykytilanne tai valvontatarve ja jonka avulla valvontaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja koordinoidusti. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa osallistutaan resurssien mukaan ja paikallinen tarpeellisuus huomioiden keskus- ja aluehallintovirastojen projekteihin. Vuosittain suunnitellaan myös yhdessä lähialueen (Kaakonkulma) kanssa projektinomaista toimintaa, ja mikäli tarpeelliseksi katsotaan, voidaan jokin asiakokonaisuus toteuttaa projektina pelkästään omalla toimialueella. Liite 6: Suunnitelma seuraavan vuoden projekteista 3.2.1.7 Maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon lakien yhteisenä lähtökohtana on, että valvontasuunnitelmien mukaisista tarkastuksista peritään taksan mukainen maksu. Valvontaprojekteihin tai - hankkeisiin liittyvät tarkastukset ovat myös maksullisia, jos ne on kirjattu valvontasuunnitelmaan. Uusintatarkastukset ovat pääsääntöisesti maksullisia, jos ne tehdään hallinnolli- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 11 sen päätöksen noudattamisen valvomiseksi. Kohteen hyväksymisen, ilmoituksen käsittelyn ja niihin liittyvien tarkastuksien maksullisuudesta on säädetty kussakin ympäristöterveydenhuollon laissa erikseen. Keskusvirastot painottavat maksullisuuden edistämistä ja kehittämistä, jotta suunnitelmallisen valvonnan vaatimat resurssit voitaisiin varmistaa. Imatran seudun ympäristölautakunta päättää vuosittain ympäristöterveydenhuollon taksaesityksistä ja maksujen suuruudesta. Maksut eivät kuitenkaan ole vielä sitä suuruusluokkaa, että ne kattaisivat suunnitelmallisen valvonnan todelliset kustannukset. Imatran seudun ympäristötoimen taksat on määritelty ko. tehtävään arvioidun käytettävän ajan mukaan. Tuntitaksaa määritettäessä on huomioitu palkan lisäksi myös muita toiminta- ja hallintokustannuksia. 3.2.2 Akuutti valvonta (ei suunnitelmallinen valvonta) Imatran seudun ympäristötoimi suorittaa suunnitelmallisen valvonnan lisäksi runsaasti eisuunnitelmallista valvontaa ja erilaisia muita hallinnollisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on elinympäristön ja yksilön terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tällaista ei-suunnitelmallista valvontaa tai hallinnollisia toimenpiteitä ovat mm.: Ilmoitusten ja hakemusten käsittely, niistä mahdollisesti tehtävät päätökset yhteydenotot ja niiden johdosta tehtävät toimenpiteet kaikilta ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimialoilta (esim. asumisterveys, huoneistot esim. opetus ja päivähoito, epidemiaepäilyt, eläinsuojeluilmoitukset, kaivovesiyhteydenotot) erilaisten työryhmien toimintaan osallistuminen (esim. kuntien sisäilmatyöryhmät) lausuntojen antaminen esim. rakennusluvista, kaavoista, ympäristöluvista tietojenkeruu ja raportointi laatuohjelman ylläpito ja kehittäminen tiedottaminen ja viestintä Ei-suunnitelmalliseen valvontaan ja muuhun hallinnolliseen/valvontaa tukevaan toimintaa kuluu runsaasti valvonnan resursseja hieman valvonnan toimialasta riippuen. Usein eisuunnitelmallinen valvonta on tehtävä ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallinen valvonta. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 12 3.2.3 Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään valvonnassa silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan annettuja määräyksiä ole riittäviä. Osa hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpanemisesta on Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa kuvattu toimintakäsikirjaan liittyvissä menettelytapaohjeissa. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on kunnassa siirretty kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta. Tällaisia ovat mm.: määräysten vastaisuuden poistaminen; kielto; markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen; haltuunotto korjaus- ja oikaisumääräys 3.2.4 Viestintä Ympäristöterveydenhuollon viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja lisätä ympäristöterveydenhuollon tunnettavuutta. Keskusvirastot tiedottavat valvontaan liittyvistä asioista omalta osaltaan ja tätä viestiä voidaan paikallisesti vahvistaa ja jakaa edelleen. Aktiivisella tiedottamisella erityistilanteissa varmistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tärkeän tiedon jakaminen. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, toiminnanharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Liite 7: Suunnitelma osallistumisesta seuraavan vuoden tapahtumiin Imatran seudun ympäristötoimi kokonaisuudessaan pitää viestintää yhtenä kehittämiskohteenaan. Viestintää kehittämällä halutaan lisätä näkyvyyttä ja valvonnan vaikuttavuutta ja myös lisätä toimijoiden ja kuntalaisten tietoisuutta ympäristötoimen sektoriin kuuluvista asioista. Tulevalla ohjelmakaudella paneudutaan erityisesti viestinnän suunnitteluun sekä sähköisen viestinnän kehittämiseen ja sosiaalisen median arviointiin/ kehittämiseen viestintäväylänä. Tämän valvontasuunnitelman oheismateriaalina on Imatran seudun ympäristötoimen viestintäohje. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 13 Liite 8: Viestintäohjeen kehittämissuunnitelma Imatran seudun ympäristötoimeen on luotu kolmeosainen asiakasmielipiteiden keräysjärjestelmä, joka menneellä valvontaohjelmakaudella on kertaalleen toteutettu. Saatujen kokemuksien perusteella järjestelmää kehitetään edelleen ja toteutetaan uudelleen tulevalla ohjelmakaudella. Liite 9: Vuotuinen suunnitelma asiakasmielipidekyselystä 3.2.5 Erityistilanteisiin varautuminen Imatran seudun ympäristötoimessa on ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteinen valmiussuunnitelma, joka koskee koko yhteistoiminta-aluetta. Suunnitelma on erillinen asiakirja, jolle on luotu vuotuinen päivitysmenettely ja toimintatavat, jolla päivitykset perehdytetään henkilöstölle. Vuosittaisen perehdyttämistapahtuman yhteydessä tehdään pieniä harjoituksia tai syvennytään johonkin todelliseen tai fiktiiviseen tapahtumaan. Ympäristötoimi osallistuu keskitetysti järjestettyihin erityistilanneharjoituksiin. Valmiussuunnitelmaan on listattu ympäristöterveydenhuollon tehtäviksi erityistilanteissa seuraavaa: 1. arvioida erityistilanteen aiheuttamat terveyshaitat, antaa määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi/poistamiseksi (esim. vedenjakelun keskeyttäminen, elintarvikkeen poisto markkinoilta, koulun sulkeminen) 2. tiedottaa erityistilanteesta oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti valmius oltava koko väestöä, huoneistoa, aluetta tai yksilöä koskevaan tiedottamiseen, samoin tiedotusvälineille, omalle organisaatiolle, yhteistyötahoille, naapurikunnille jne. jaettavan informaation antamiseen 3. antaa asiantuntija-apua muille viranomaisille (pelastustoimi, poliisi, ympäristönsuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi) 4. huolehtia tilanteen ja ympäristön seurannasta terveydelliseltä kannalta (esim. epidemialähteen etsiminen, tarkkailuvelvoite vedenottamolle, sairastavuuden seuranta) 5. antaa määräyksiä erityistilanteiden hallitsemiseksi ja torjumiseksi (esim. pysyväismääräysten antaminen, lupaehtojen muuttaminen, valvonnan tehostaminen). Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto on koonnut ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän (RYMY-ryhmä), johon kuuluu laajasti sellaisia viranhaltijoita, joita epidemiologiset ti- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
YHTEINEN OSA 14 lanteet ammatillisesti saattavat kohdata. Työryhmän tehtävänä on huolehtia, että epidemian selvittämiseksi vaadittavat epidemiologiset ja laboratoriotutkimukset suoritetaan. Työryhmä huolehtii epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa tiedonkulusta tutkimuksia tekevien viranomaisten ja laboratorion välillä, huolehtii tarvittaessa yhteydenpidosta viranomaisiin, asiantuntijoihin, tiedottaa epidemiasta väestölle ja tiedotusvälineille, tekee Valtioneuvoston asetuksen 1365/2011 mukaiset ilmoitukset muille viranomaisille sekä muut tarvittavat selvitykset. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain päivittämään yhteistietoja ja toimintatapojaan, sekä vaihtamaan tietoa alan kehittymisestä. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
[Kirjoita teksti] ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO [Kirjoita teksti]
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 15 4 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA Elintarvikelain 48.ssa todetaan, että kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Evira ei ole laatinut ohjelmakaudelle 2015-2019 valvontaohjelmaan, vaan paikallinen valvontasuunnitelma tulee laatia Eviran julkaiseman Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2015-2019 ohjaamana. Elintarvikevalvonta on kokenut viimeaikoina suuria muutoksia Oiva-tarkastuksien ja tarkastusraporttien julkisuuden myötä, jotka menettelyt jatkuvat ennallaan. Lisäksi on tulossa uusia elintarvikevalvontakohteita Oiva-valvonnan piiriin. Suurimmat muutokset alkavalle kaudelle ovat Eviran julkaisemassa luonnoksessa riskinarviointiohjelmaksi, joka mahdollistaa joidenkin kohderyhmien kohdalta tarkastustiheyden alentamisen, vastaavasti riskiarvioinnin myötä lisääntyvät erityisesti riskiryhmän 4 kohteiden tarkastustiheydet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on toiminnassa varauduttu mm. uusien elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelyyn, suunnitteluun ja raportointiin, akuuttiin valvontaan, valitusten käsittelyyn, keskus- ja aluehallinnon projekteihin sekä alueellisesti ja paikallisesti toteutettaviin tutkimuksiin, asiantuntijatehtäviin ja ohjaukseen sekä neuvontaan. Lisäksi kunnan elintarvikevalvontaviranomainen osallistuu elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöhön. 4.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet Elintarvikealan toimijan, joka harjoittaa toimintaa, jolta eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan edellytetään elintarvikehuoneiston hyväksymistä, on haettava hyväksyntä ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Poikkeuksina ovat eräät tietyt elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäiseksi katsottavat toiminnat, jotka eivät tarvitse hyväksyntää, mutta ovat kuitenkin ilmoitusvelvollisia. EL 13 2 mom. Muiden elintarvikealan toimijoiden tulee tehdä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. EL 13 1mom. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä ja toiminta tapahtuu samassa huo- Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 16 neistossa kun toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta tai toimija on yksityinen henkilö tai toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollolla on toimintajärjestelmäänsä liittyen menettelytapaohjeet elintarvikehuoneiston hakemuksen ja ilmoituksen käsittelyyn sekä liikkuvan elintarvikehuoneiston tiedotuksen käsittelyyn ja lomakkeet ilmoituksen tekemiseen erilaisissa elintarvikehuoneistotapauksissa sekä laitoshakemuksen laatimiseen. Lisäksi on laadittu erilaisia asiakasohjeita, joita käytetään apuna toimijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa. 4.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet Valvonnan tavoitteena on varmistaa alkutuotannon tuotteiden ja tuotannon turvallisuus ja laatu, elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus ja jäljitettävyys sekä annetun tiedon todenmukaisuus elintarvikkeiden valmistuksessa. Valvonnan tavoitteena on myös varmistaa että elintarvikkeiden kuljetuksessa, sekä myynnissä ja tarjoilussa noudatetaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Paikallistason elintarviketurvallisuuden toimenpiteiksi vuosille 2015-2016 on VASUssa määritelty Oiva-tarkastusten käyttöönotto elintarvikkeiden valmistuksessa ja kuljetuksessa ja elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen myös elintarvikkeiden myynnissä ja tarjoilussa. Elintarvikevalvonnan yleisenä painopisteenä on myös vaikuttavuuden lisääminen ja todentaminen sekä näkyvyyden lisääminen. 4.3 Valvonta 4.3.1 Kohdetyypit Elintarvikevalvontakohteet on KUTI -luokiteltu, jonka mukaisesti jokainen kohde on tiedonhallintajärjestelmässä omassa KUTI -kohdetyyppiryhmässään. Evira on elintarvikehuoneistojen riskiluokitusohjeluonnoksessaan ryhmitellyt kohteet toiminnan, koon ja riskin mukaiseen ryhmään. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on kohteet luokiteltu noihin toiminta-/riskiluokkiin, joiden mukaisen kohdeluokituksen mukaan on kohdemäärät esitetty liitteessä 10. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 17 4.3.2 Riskinarviointi Evira on laatinut ohjeen: Elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen. Tällä ohjeella annetaan suosituksia elintarvikehuoneiston ja siellä tapahtuvan toiminnan riskin arvioimiseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen. Ohje on tätä valvontasuunnitelmaa laadittaessa lausuntovaiheessa, ja sen on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2016 alusta, mutta kunnat voivat käyttää sitä jo nyt tarkastustiheyksiä määrittäessään. Ohje ei ole kuntia sitova, ja kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset voivat käyttää elintarvikehuoneistojen toiminnan riskinarviointiin ja tarkastustiheyksien määrittämiseen myös omia mallejaan. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on riskinarviointia ja tarkastustiheyttä määritettäessä käytetty Eviran ohjetta sekä omaa toimintajärjestelmään liittyvää elintarvikehuoneiston riskinarviointilomaketta sekä huomioitu kohteen valvontahistoria. Näin toimien on pääosin kaikkien kohteiden riski arvioitu ja määritetty kohdekohtainen tarkastustiheys. Liitteessä 10 on kuvattu toiminta-/ riskiluokituksen mukaisesti keskimääräinen tarkastustiheystarve, sekä suunniteltujen tarkastuksien määrä koko ohjelmakaudelle kuin myös vuodelle 2015. 4.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääosin elintarviketoimijalle ennakkoon ilmoittamatta Oiva-tarkastuslomakkeilla. Alkutuotannon ja kontaktimateriaalitoiminnan valvontaan on ympäristöterveydenhuollolla toimintajärjestelmäänsä liittyviä omia tarkastuslomakkeita, jotka määrittelevät tarkastuksen sisällön. Nämä pohjautuvat asetusten vaatimiin tarkastussisältöihin. Asia on kuvattu tarkemmin liitteessä 11. 4.3.4 Näytteenotto Elintarvikelain (23/2006) mukaan valvontaviranomaisen on laadittava oma näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmansa osana vuosittaista elintarvikevalvontasuunnitelmaansa, jossa näytteenottotiheydet samoin kuin näytteistä tehtävät analyysit on määritettävä. Evira on suositellut viranomaisnäytteenoton suuntaamista ennen kaikkea hyvin suunniteltuihin patogeeniprojekteihin. Yksittäisen toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvonnan tulokset. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 18 Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon vuotuinen projektisuunnitelma on kuvattu liitteessä 6 ja elintarvikevalvonnan muu näytteenottosuunnitelma liitteessä 12. 4.3.5 Seurantaohjelmat Valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 mukaan seurannalla tarkoitetaan elintarvikevalvonnassa suunnitellun havainto- ja mittausjakson toteuttamista, jonka tarkoituksena on saada käsitys elintarvikemääräysten noudattamisesta. Erilaiset valvonta- ja seurantaohjelmat ovat valvonta-asetuksen tarkoittamaa seurantaa. Seurantaohjelmien suunnittelusta ja toteutumisesta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto. Seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: - kansallinen salmonellavalvontaohjelma; - kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma; - torjunta-ainejäämävalvontaohjelma; - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma; ja - säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto osallistuu Elintarviketurvallisuusvirastolta tai aluehallintovirastolta tulevien valvontapyyntöjen mukaisesti ohjelmiin liittyvään näytteenottoon ja muihin valvontatoimenpiteisiin. Näytteenottopyynnöt toimitetaan kuntiin kesken vuoden, joten suunnitelmalliseen näytteenottoon niitä ei voida sisällyttää. 4.3.6 Ensisaapumisvalvonta Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) vastaa valtakunnallisesti ensisaapumisvalvonnasta. Ensisaapumisvalvonnalla tarkoitetaan elintarvikevalvontaa, joka kohdistuu muista Euroopan Unionin jäsenmaista Suomeen toimitettaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollolla on sopimus ensisaapumisvalvonnan paikallisesta järjestämisestä Eviran kanssa. Ensisaapumistarkastukset tehdään Eviran ohjeiden mukaisesti. Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
[Kirjoita teksti] TERVEYDENSUOJELU VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 19 5 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Terveydensuojelulain 6:ssa todetaan, että kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontaohjelmassa on terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019. Sen piiristä on poistettu kohteita, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Tästä mahdollisesti vapautuvia resursseja tulee kohdentaa mm. ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on toiminnassa varauduttu myös muuhun terveydensuojelulain tarkoittamaan valvontaan liittyviin toimintoihin. Sellaisia ovat esim. ilmoitusten ja hakemusten käsittelyt, asumisterveysasiat, lausunnot muille viranomaisille, erityistilannesuunnitelman laatiminen ja ylläpito, epidemiaselvitykset, asiantuntijatehtävät, asiakasyhteydenotot, yhteydenottojen perusteella tehtävä valvonta, suunnittelu ja raportointi, YHTI- järjestelmän ja muun toiminnan kehittäminen. Terveydensuojelun tehtäviin kuuluu myös kansainvälisessä laivaliikenteessä olevien alusten tarkastaminen Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyssäännösten mukaisissa satamissa, jollainen Imatran satamakin on. 5.1 Toiminnan hyväksymis- ja ilmoituskäytänteet Useimmat terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia. Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen, jolloin toiminta pääosin tulee suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi. Myös sellaiset kohteet, jotka eivät ole olleet ilmoitusvelvollisia tai eivät ole kuuluneet hyväksynnän piiriin ennen nykyistä terveydensuojelulakia, kuuluvat suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Talousvettä toimittavan laitoksen perustaminen edellyttää hakemusta ja siitä tehdään hyväksymispäätös, muu terveydensuojelulain 13 :n mukainen toiminta on ilmoitusvelvollista. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu joukko kohteita, jotka kuitenkin kuuluvat edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätökset, mutta valvontaa tehdään vain yhteydenottojen perusteella. Näitä ovat mm. eläinsuojat asemakaava-alueella, parturit ja kampaamot, suurin osa julkisista kokoontumishuoneistoista ja hautausmaat. Imatran seudun ympäristöterveydennhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 20 Imatran seudun ympäristöterveydenhuollolla on toimintajärjestelmässään asiakasohjeita, menettelytapaohjeita ja lomakkeita ilmoitusten ja hakemusten täyttämistä ja käsittelyä varten. 5.2 Valvontaohjelmakauden 2015-2019 sektorikohtaiset tavoitteet ja painopisteet Terveydensuojelun painopisteet ohjelmakaudella 2015-2019 ovat seuraavat: Talousvesi Valvontatutkimusohjelmien päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Valvontayksikön oman vesihuoltoon liittyvän erityistilannesuunnitelman laatiminen. Osallistuminen isojen talousvettä toimittavien laitosten häiriötilannesuunnitelmien ja mahdollisten WSP-suunnitelmien eli riskienhallintasuunnitelmien laadintaan Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ihon läpäisevien toimintojen valvomiseen panostaminen Terveydellisten olojen valvonta Laadukkaat sisäilmaselvitykset, eri viranomaisten kanssa tehtävien yhteistarkastuksien kehittäminen, koulujen ja päiväkotien radonpitoisuuksien selvittäminen Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sisäilmatyöryhmien toimintaan osallistuminen. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon toiminnassa huomioidaan valvontaohjelmakauden painopisteet ja kehitetään toimintaa suuntaan, jolla asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. 5.3 Valvonta 5.3.1 Kohdetyypit Terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat kohdetyyppeinä talousvettä toimittavat laitokset (myöhemmin vesilaitokset), talousveden jakelu ja käyttö, nuorten ja lasten kokoontumistilat, julkiset majoitustilat, ihon käsittelyyn liittyvä toiminta, sosiaalihuollon järjestämien palveluiden tilat, sekä liikunta ja virkistystoiminta. Imatran seudun ympäristöterveydennhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019
TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 21 Kohdetyypit ja kohteiden määrät Imatran seudun ympäristöterveydenhuollon alueella ovat tarkemmin kuvattuna liitteessä 13. Talousvettä toimittavat laitokset on laitettu kohteiksi siten kuin yhti-järjestelmään kohteet perustetaan, jotta yhtäpitävyys säilyy. 5.3.2 Riskinarviointi Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määritetään valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Suurimmassa, eli riskiryhmässä 3 ovat suurimmat vesilaitokset ja yleiset uima-altaat ja riskiluokkaan 1 kuuluvat yleiset liikuntatilat ja osa muista tiloista. Sosiaalihuollon palveluiden tilojen ja lasten käyttämien tilojen katsotaan kuuluvan riskiluokkaan 2, jota ohjataan tarkastettavaksi 0,3-0,5-1 kertaa vuodessa. Riskiluokan 3 kohteita ohjataan tarkastettavaksi 1-2 kertaa vuodessa ja luokan 1 kohteita 3-5 vuoden välein. Imatran seudun ympäristöterveydenhuollossa on osalle kohderyhmistä laadittu riskinarviointimenettely, jossa arvioidaan kohdetta tai toimintaa mm. laajuuden ja vaikuttavuuden mukaan, käyttäjäryhmät huomioiden, aikaisemmat valvontatulokset ja toiminnanharjoittajan oma aktiivisuus, asiantuntemus ja asenne huomioiden. Osalle kohteista on tehty kohdekohtainen riskinarviointi, jonka perusteella tarkastustiheyttä on voitu joko laskea tai jouduttu nostamaan ohjausarvosta. Tarkastustiheys on pienimmillään joka viides vuosi eikä sitä voi laskea alle puoleen ohjausarvosta. Riskinarvioinnin avulla tai tukeutuen keskusviraston kohdetyyppikohtaiseen riskiluokitukseen on kaikkien kohteiden tarkastustiheys määritelty. Liitteessä 13 on kuvattu kohdetyyppikohtaisesti keskimääräinen tarkastustiheystarve, sekä suunniteltujen tarkastuksien määrä koko ohjelmakaudelle kuin myös vuodelle 2015. 5.3.3 Suunnitelmallinen tarkastus Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Kohdetta voidaan tarkastaa joskus yhtäaikaisesti useamman ympäristöterveydenhuollon lain mukaan, esim. uimarannat, terveydensuojelulaki ja kuluttajaturvallisuuslaki, tällöin tarkastuksen sisältö koostuu näiden molempien tarkastussisältöjen yhdistelmästä. Terveydensuojelun mukaisten tarkastuksien pääasialliset sisällöt on kuvattu kohdetyyppikohtaisesti liitteessä 14. Imatran seudun ympäristöterveydennhuolto I Valvontasuunnitelma 2015-2019