Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti B on yksi maksavaurion yleisimmistä syistä maailmassa. HBV voi aiheuttaa muun muassa maksakirroosia, maksasyöpää tai muita maksasairauksia. Hepatiitti B:tä voidaan hoitaa. Tällöin tavoitteena on hidastaa sairauden kehittymistä maksassa. Sairautta ei voida täysin parantaa. Tästä tekstistä voit lukea lisää hepatiitti B:stä Suomessa ja muualla maailmassa, tartuntavaarasta, oireista, hoidosta ja siitä, miten tauti vaikuttaa maksaan, jos sitä ei löydetä ja hoideta ajoissa. Ennaltaehkäisy Rokote on ensisijainen ja paras tapa suojautua hepatiitti B:tä vastaan. Rokote suojaa vain niitä, jotka eivät ole altistuneet virukselle. Kaikkien riskiryhmään kuuluvien tulisi käydä verikokeissa, jotta virus havaitaan riittävän ajoissa. Hepatiitti B -viruksen varhainen diagnoosi on erittäin tärkeää useista syistä: Hepatiitti B saattaa olla suuri terveysriski, ja se tulisi hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tartunnan saaneet henkilöt saattavat levittää tautia, jos he eivät tiedä tartunnastaan. Hepatiitti B:n ennaltaehkäisyssä oleellista on riskien ymmärtäminen. Suuren tartuntariskin tilanteita tulisi välttää. Maksasairauden eteneminen hepatiitti B:n yhteydessä Hepatiitti B:n oireet Maksan sairaudet oireilevat hitaasti ja alkuun lievästi. Siksi voi kestää jopa vuosia ennen kuin kipuja tai muita selkeitä oireita ilmaantuu. Maksainfektiot, kuten hepatiitti B, voivat kuitenkin alentaa elimistön toimintakykyä huomattavasti. Ajan myötä ne voivat myös johtaa maksasyöpään, maksan vajaatoimintaan tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Hepatiitti B:n akuuttitulehduksen ensioireita voivat olla väsymys, huonovointisuus, ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus sekä kohonneet maksa-arvot. Joidenkin kohdalla akuutti tulehdus johtaa akuuttiin maksan vajaatoimintaan ja jotkut tarvitsevat jopa uuden maksan. Maksatulehdukseen sairastunut voi jäädä taudin kroniseksi kantajaksi.
Hepatiitti B:n vakavia terveysvaikutuksia Jokainen maksainfektio aiheuttaa tulehduksen, joka vahingoittaa maksan kykyä hoitaa elintärkeitä toimintoja. Maksakomplikaatiot voivat johtaa alentuneeseen kykyyn torjua infektioita, lievään tai kohtalaiseen fibroosiin (arpeutumiseen), tai vaikeaan arpeutumiseen, niin kutsuttuun maksakirroosiin. On tärkeää tietää, että maksasairaudet eivät useinkaan anna selviä varoittavia oireita, ja että komplikaatiot voivat jatkua useita vuosia ilman, että potilas huomaa sairauttaan. Näin ollen hän ei myöskään hakeudu lääkäriin diagnoosin tai hoidon saamiseksi. Kuvissa näkyy hepatiitti B -viruksen neljä vaihetta. 1. Tulehtunut maksa 2. Fibroosi (sidekudoksen määrän kasvu) 3. Myöhemmän vaiheen maksakirroosi ja 4. Maksasyöpä Useimmilla hepatiitti B:tä sairastavilla ei ole minkäänlaisia oireita. Heillä on kuitenkin paljon normaalia suurempi riski sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään. 15 25 prosenttia niistä, jotka saavat HBVtartunnan (hepatiitti B -virus), kuolevat hepatiitti B:n aiheuttamaan maksasairauteen. Yksi sairauksista on maksakirroosi ja se syntyy aikaisemman maksavaurion tai -tulehduksen seurauksena. Maksakirroosissa maksan normaali kudos korvautuu arpikudoksella, ja vaurion huomaaminen kestää usein vuosia. Lopulta maksakirroosi johtaa maksan vajaatoimintaan, koska terveen kudoksen kadotessa maksan toiminta heikkenee. Maksa - elintärkeä elin Maksa on kehomme tärkeä osa, jolla on rooli useissa elintärkeissä toiminnoissa. Maksa koostuu miljoonista soluista, niin kutsutuista hepatosyyteistä. Aikuisen maksa painaa 1,3 1,8 kg. Maksalla on monta tehtävää Maksa on osa ruoansulatusjärjestelmää. Se hoitaa kehon energiankäsittely-, suodatus- ja varastointitehtäviä. Lähes kaikki kehon veri kiertää maksan kautta. Maksa muuttaa ravintoaineita siten, että elimistön on helpompi käyttää niitä tai poistaa ne. Maksan tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa: Tuottaa sappinestettä, kemiallista ainetta, joka toimii ruoansulatuksessa Säilöä yli puolet elimistön bakteereja tuhoavista ja infektioita torjuvista aineista Suodattaa ja poistaa verestä epäpuhtauksia, esimerkiksi bakteereja ja myrkkyjä Tuottaa koagulaatioproteiinia, joka estää voimakkaan verenvuoden esimerkiksi haavojen ja muiden ruhjeiden yhteydessä
Tasata kolesterolin määrää veressä Varastoida vitamiineja ja mineraaleja Hepatiitti B:n hoito Hoito hidastaa sairauden etenemistä Kroonista hepatiitti B:tä ei voida parantaa. On kuitenkin olemassa hoitoja, jotka auttavat estämään vaikeiden tai hengenvaarallisten komplikaatioiden syntymisen. Osa lääkkeistä vaikuttaa siten, että ne vahvistavat ihmisen oman immuunipuolustuksen toimintaa infektiota vastaan. Näitä lääkkeitä kutsutaan interferoneiksi. Toinen hoitotyyppi ovat niin kutsutut antiviraaliset lääkkeet. Ne estävät viruksen kykyä kopioida itseään, ja vähentävät näin viruksen määrää veressä. Antiviraalinen hoito on nykyisin hepatiitti B:n yleisin hoitomuoto. On tärkeää hakea lääketieteellistä apua mahdollisimman pian. Näin voidaan hidastaa maksasairauden kehittymistä niillä, jotka kärsivät kroonisesta infektiosta. Hoidon tavoitteena on muun muassa: Vähentää viruksen määrää veressä Pitää virusmäärä pitkällä tähtäimellä mahdollisimman pienenä Vähentää tulehdusta ja sidekudoksen (fibroosi) kehittymistä maksassa Vähentää tartuntoja Pienentää syöpäriskiä Hoitomuodoista keskustellaan aina lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan kanssa. Viruksen määrä vaikuttaa sairauden etenemiseen, sillä tutkimuksen mukaan veren suurella virusmäärällä on yhteys maksakirroosin ja maksasyövän riskiin. Hepatiitti B - maailmanlaajuinen terveysongelma Vaikka maksasairauksiin on paljon syitä, kuten esimerkiksi geneettiset häiriöt, alkoholin tai rasvaisen ruoan liikakäyttö, kasvaimet ja kystat, on hepatiitti B maailmanlaajuisesti yksi maksavaurioiden yleisimmistä syistä. HBV (hepatiitti B -virus) on suuri maailmanlaajuinen ongelma, koska yli kaksi miljardia ihmisistä sairastaa sitä. Vaikka hepatiitti B:tä vastaan on olemassa rokote, 300 400 miljoonaa ihmistä maailmassa kantaa kroonista hepatiitti B -virusta. Virusta on vaikea havaita ilman verikokeita. Hepatiitti B -infektio on maailman kymmenenneksi yleisin kuolinsyy. Vuonna 2004 lähes 1,2 miljoonaa ihmistä kuoli hepatiitti B -viruksen seurauksena. Suurimmalla osalla oli krooninen maksainfektio.
Punainen väri tarkoittaa suurta yleisyyttä Oranssi väri tarkoittaa kohtalaista yleisyyttä Harmaa väri tarkoittaa vähäistä yleisyyttä Taudin leviämistapojen välillä on selviä maantieteellisiä eroja. Länsi-Euroopassa suurin osa tartunnoista saadaan sukupuoliyhteyden, huumeruiskujen tai -neulojen kautta. Aasiassa ja Lähi-idässä HBV leviää yleensä äidiltä lapselle raskauden aikana tai synnytyksen yhteydessä. Hepatiitti B Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa raportoitiin vuosina 2003 2009 yhteensä 2245 hepatiitti B -tapausta. Vuonna 2009 raportointiin yhteensä 329 uutta kroonisen hepatiitti B:n tapausta ja yhteensä 36 akuuttia hepatiitti B -tapausta. Mitä nuorempana ihminen sairastuu hepatiittiin, sitä suurempi on riski sille, että sairaudesta tulee krooninen, ja että se johtaa joko maksakirroosiin tai maksasyöpään. Näin hepatiitti B tarttuu HBV tarttuu henkilöstä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren välityksellä. HBV voi siis tarttua tavallisten hygieniatuotteiden välityksellä, kuten esimerkiksi hammasharjan ja parranajolaitteen. HBV voi myös tarttua lapselta toiselle, jos lapset leikkivät yhteisillä imeskeltävillä tai purtavilla leluilla. Muita tartuntatapoja ovat suojaamaton yhdyntä sekä steriloimattomien lävistys- tai tatuointivälineiden käyttö. Huumeidenkäyttäjät voivat saada tartunnan, jos he käyttävät samoja, steriloimattomia neuloja. Ihmisillä, joilla on useita seksikumppaneita, tartunnan riski on suurempi.
Hepatiitti B voi myös tarttua äidiltä lapselle raskauden tai synnytyksen aikana. Henkilöillä, jotka työskentelevät hoitajina, on muita suurempi tartuntariski. Lähteet * Maailman terveysjärjestö WHO. Hepatiitti B. Löytyy osoitteesta: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs204/en/ * Lavanchy, D., Hepatitis B epidemiology, disease burden, treatment, and current and emerging prevention and control measures. Journal of Viral Hepatitis. 2004; 11(2):97. *Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Hepatiitti B. Löytyy osoitteesta: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/hepatiitit/hepatiitti_b/. * Suomen tilastotietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta: http://www3.ktl.fi/stat/ *Terveyskirjasto, Virushepatiitit. Löytyy osoitteesta: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00038&p_haku=hepatiitti%20b#s2. Haettu 14.3.2011 * Wright, T., Introduction to Chronic Hepatitis B Infection. American Journal of Gastroenterology. 2006; S4. * British Liver Trust. The liver. http://www.britishlivertrust.org.uk/home/the-liver.aspx * Hepatitis B Foundation. Your Liver and Its Functions. http://www.hepb.org/hepb/your_liver.htm * Hepatitis B Foundation. Hep B Statistik. http://www.hepb.org/hepb/statistics.htm * Center for Disease Control and Prevention. Hepatit B: Fact sheet: Rev 27.07.2007 Hepatitis B Foundation. Hepatitis B and Primary Liver Cancer. http://www.hepb.org/professionals/hepb_and_liver_cancer.htm