Aikuisten palvelut

Samankaltaiset tiedostot
Keskustelukahvila: Aikuisten palveluiden nykytila

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut, toisin tekemisen tapoja

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Turun Ohjaamo

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Uusi suunta työelämään kokeilu

Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa

Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Viidakkokujan tuetun asumisen

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Sopimusvuoren kotikuntoutus

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (promootio)

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Järjestöjen palvelut osana asiakkaan palveluketjua

Sosiaalinen kuntoutus ja työhönvalmennus apuna nuoren oman polun löytämisessä. Maria Joona

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Tervehdys Kainuusta!

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Kela kuntouttaja 2009

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Mikä muuttui projektin tuloksena?

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Learning cafen yhteenveto. Oulu

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Kela osana monialaisessa verkostossa

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Yhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Maakunnallinen aikuissosiaalityön ryhmä Marja Laurila Sote-/maku- johtoryhmä, aikuissosiaalityön vastuuvalmistelija

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Transkriptio:

Aikuisten palvelut 11.2.2013 2013

Lääkinnällinen kuntoutus Hyvää: Palvelu koetaan hyväksi ja kuntoutus on tehokasta, kun sitä saa. Palveluita on useanlaisiajakoulutusalalleon alalle on riittävää. Kehitettävää: Tiedotusta tulisi lisätä,esim. työntekijöiden ja järjestöjen kautta Ihmisillä ei ole ollut tietoa oikeudestaan ohjaus ja neuvontapalveluun Ovatko kuntoutuksen k ki kriteerit i kaikkien löydettävissä? Kriteerit voisivat löytyä muualtakin kuin netistä. Kriteerit ovat tiukkoja. Vähävaraisten kuntoutuksen rahoitus heidän kohdalla, jotka eivät täytä kriteereitä ja eivät näin ollen saa siihen rahaa sosiaalitoimesta? Kuntoutuksen näkökulma tulisi olla mukana kaikessa terveydenhuollossa. Ovatko kuntoutussuunnitelmat ajan tasalla? Kuntoutusohjaajaa kaivataan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kuntoutus Lapin kuntoutuksen geriatrista osaamista voisi hyödyntää Erityisesti kehittämiskohteiksi nousi: Kuntoutuksen näkökulman tulisi olla mukana kaikessa terveydenhuollossa Tiedotus työtekijöiden ja järjestöjen kautta Asiakas tulisi kuulluksi ja kohdatuksi Kysymys vähävaraisten kuntoutuksen rahoituksesta, kun he eivät täytä kuntoutuksen kriteereitä

Ammatillinen kuntoutus Hyvää: Palveluiden ja toimijoiden runsaus sekä toimijoiden osaamistaso ja se, että palveluiden tuottajat tiedetään ja palvelu on hyvää. Toimeentulo on riittävää ää kuntoutuksen t ksen aikana. Alle 25 vuotiaille tarkoitettu Kohti työelämää kurssi. Erityisesti kehittämiskohteiksi nousi: Tiedon hajanaisuus, palvelutarjotin tarvitaan Khi Kehitettävää: äää Tieto on hajallaan. Lainsäädäntöä tulisi kehittää. Palveluohjausta systemaattisemmaksi Kelan käsittelyajat yj koetaan pitkiksi ja esim. matkakorvaukset tulevat liian hitaasti. Kuntoutusprosessi lähtee hitaasti liikkeelle, paljon odottelua, otollinen aika voi mennä ohitse. Prosessi ei ole yhtenäinen. Asiakas joutuu käymään monessa paikkaa, koska viranomaisia on paljon. Kuntoutuksen raamit ovat liian tiukat. Asiakkaan tarvitseman kuntoutuksen kk kokonaisarviossa i kehitettävää, ttä ää saisi iiolla myös laajempi. Kuntoutuksen tulisi lähteä asiakkaan tarpeista. Epäoikeudenmukaista, että työsuhteessa olevat ja työttömät ovat eriarvoisessa i asemassa. Byrokratiaa vähemmän ja vertaistukea enemmän Palveluohjauksen systemaattisuus Kuntoutusprosessi ei ole riittävän yhtenäinen Vertaistuki Työttömien ja työsuhteessa olevien eriarvoisuus Riittävän laaja arviointi Liian tiukat raamit, mitä kuntoutukseen kuuluu ja mitä ei Prosessin hidas alku ja odottamisen suuri määrä

Päihde ja mielenterveyskuntoutus Hyvää: Palveluita on useanlaisia. Työterveydestä hoitoon ohjausprosessi A klinikalle. Päiväkeskuksesta pidetään ja keskuksesta on hyvää yhteistyötä A klinikalle ja mielenterveystoimistolle. Jokkatuvan ja päihdepalveluiden tukiasuminen. Jokkatuvan intensiiviryhmä ja psykoterapia yleisesti. Balanssin, AA kerhon ja Klubitalon toiminta. Mielenterveystoimistolta hyviä kokemuksia, asiakasta kuullaan ja apua saa ja uusi neuvontapuhelin ontoimiva. Kehitettävää: Ikäihmisten lisääntyneet ongelmat vaativat toimenpiteitä. Mielekästä toimintaa tulisi löytyä kaikenikäisille. Päihdepuolen ryhmätoiminta. Kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö. Neuropsykiatrisen kuntoutuksen puute Tiedottaminen i thkk tehokkaammaksi, kierityisesti i ti sairauksista, häiriöistä ja niiden vaikutuksista ja hoidosta (mistä, miten). Tämä muuttaisi asenteita ja madaltaisi hoitoon hakeutumisen kynnystä. y Työntekijöiden näkökulmasta lääkinnällisen kuntoutuksen ja päihde ja mielenterveyskuntoutuksen välisiä suhteita tulisi selkeyttää Erityisesti kehittämiskohteiksi nousi: Eri ikäisille kiinnostavia aktiviteettejä Eri toimijoista tiedottaminen Palvelutarjotin Tiedottaminen sairauksista ja hoidoista. i Mistä ja miten apua saa? Muuttamalla asenteita madalletaan avun hakemisen kynnystä. Päihde ja mielenterveydellisten asioiden huomioiminen kaikessa toiminnassa Päihdepuolen ryhmätoiminta Neuropsykiatrinen kuntoutus? Ikäihmisten päihdeongelmien lisääntyminen

Sosiaalinen kuntoutus Hyvää TYP:n työhön kuntouttaminen ja viranomaisten yhteistyö. Työhönvalmennus toimii hankkaiden kautta, eritysesti mainittiin MONET kuntahanke. Osallisuuden vahvistaminen järjestöjen esim. Balanssin toimesta. Taloudellinen tilanne ja yksilöllisyys yy huomioidaan riittävästi. Mielenterveyskuntoutujien palvelut sekä kuntoutuksen seuranta toimii. Asumisen eri portaat. Kehitettävää: Verkostomaisen työskentelyn ja ympäristön, asuinalueiden sekä luonnollisten verkostojen huomioiminen. Toiminallisuutta lisää kuntoutukseen. Kuntoutuksen seuranta ja vastuukysymykset. Kuntoutuksen riittävän pitkä kesto Kaupunkisuunnittelu ja yhteisöllinen asuminen. Päihdepalveluihin l h portaallisia asumispalveluita. Palveluiden kokonaisvaltaisuus, yhden luukun palvelut. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden toimiminen yhdessä. Palvelukokonaisuuksien palveluohjausta. Toimintakyvyn arviointi. Ilman järjestöjen tukea olevien osallisuus? Erityisesti kehittämiskohteiksi nousi: Palvelukokonaisuus ja palveluohjaus Yhden luukun palvelut Kuntoutumisen seuranta Luonnollisten verkostojen huomioiminen Toimintakyvyn y arviointi Portaattomat asumispalvelut myös päihdepalveluihin Asumisen ja ympäristön huomioiminen

Kiitos osallistumisesta!