PÄÄTÖS. Nro 125/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/169/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2012

PÄÄTÖS Nro 125/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/169/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2012 ASIA HAKIJA Jätteiden vastaanotto ja hyödyntäminen, toiminnan laajentaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Sastamala Vammalan Hyötykeräys Oy Kallialan Koulutie 38 38210 Sastamala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vammalan Hyötykeräys Oy:n toimintaan kuuluu kaupan, teollisuuden sekä rakennustoiminnan jätteiden keräys ja kuljetus, lajittelu sekä raaka-aineiden ja polttoaineiden valmistus kerätyistä jätteistä. Yhtiön lajittelulaitoksen kautta käsitellään jätteitä vuosittain noin 3 000 tonnia. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksella on lupa vastaanottaa laitokselle vuoden aikana 5 000 tonnia jätteitä. Tämä määrä suunnitellaan nostettavan 9 000 tonniin. Toiminta sijaitsee Sastamalan kaupungin Nuupalan kaupunginosassa kiinteistöllä RN:o 790-6-32-1. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 f mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tulee olla ympäristölupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 f nojalla toimivaltainen lupaviranomainen, kun kyseessä on laitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 11.10.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaoston 26.5.2007 myöntämä ympäristölupa. Alue on asemakaavoitettu liike-, pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi Nuupalan kaupunginosan asemakaavan muutoksessa (16.5.1988). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle tai pohjavesialueen läheisyyteen. Lähin vesistö, Liekovesi, sijaitsee noin 800 metrin päässä laitoksen eteläpuolella. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 500 metrin päässä laitoksesta etelään Vänninrannan länsipuolella Liekoveden rannassa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä. Ympäröivillä kiinteistöillä on pienteollisuustoimintaa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta Vammalan Hyötykeräys Oy on vuonna 1991 toimintansa aloittanut ympäristöhuoltoon keskittynyt perheyritys, jonka toimintaan kuuluu kotitalouksien, kaupan, teollisuuden sekä rakennustoiminnan jätteiden keräys ja kuljetus, lajittelu sekä raaka-aineiden ja polttoaineiden valmistus teollisuudelle. Yhtiön lajittelulaitoksen kautta käsitellään jätteitä vuosittain noin 3000 tonnia ja toimialueena on pääosin Sastamalan seutu. Yhtiön palveluksessa on kolme työntekijää. Yhtiöllä on Sastamalan kaupungin Nuupalan kaupunginosassa lajittelulaitos, jonne otetaan vastaan keräyspaperia, rakennusjätteitä, siivous- ja raivausjätteitä, betonia ja tiiltä, kaupan- ja teollisuuden materiaali- ja energiakierrätykseen soveltuvaa jätettä, metallia sekä lasia. Yhtiölle on myönnetty voimassa oleva ympäristölupa Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaoston toimesta 26.6.2007. Tämän luvan mukaisesti yhtiö saa vastaanottaa laitokselle 5000 tonnia edellä mainittuja jätteitä. Pääsääntöisesti kaikista vastaanotetuista jätteistä lajitellaan talteen raakaaineet sekä energiakäyttöön kelpaavat materiaalit. Raaka-ainekäyttöön soveltuvat materiaalit, kuten keräyspaperi, pahvi, metallit ja lasi, on toimitettu suoraan teollisuudelle tai jatkokäsittelijöille raaka-ainekäyttöä varten. Energiakäyttöön kelpaavat materiaalit on toimitettu yrityksille, jotka valmistavat niistä kierrätyspolttoainetta. Vammalan Hyötykeräys Oy haluaa uudistaa lajittelulaitoksen ympäristöluvan. Vastaanotettuja jätemääriä suunnitellaan kasvatettavan nykyisestä määrästä

3 noin 9 000 tonniin. Uusina toimintoina laitokselle tulee kierrätyspolttoaineen valmistus, vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi. Jätteiden vastaanotto ja lajittelu Vastaanoton ja lajittelun päävaiheet ovat: kuormien tarkastus ja vastaanotto punnitus ohjaus käsittelyyn tai varastopaikkaan tietojen syöttö materiaalitietojärjestelmään. Lajittelulaitokselle otetaan vastaan seuraavia jätemateriaaleja: kaupan- ja teollisuuden energia- ja materiaalikierrätyskelpoinen jäte rakennusjäte betoni ja tiili kiviaines puujäte, mm. kestopuu paperi ja kartonki metalliromu sähkö- ja elektroniikkaromu lyijyakut yritysten, asuinkiinteistöjen sekä laitoksien ongelmajätteet Materiaalit tuodaan kierrätyslaitokselle pääosin kuorma-autoilla, jätteiden pieneräasemalle jätettä tuodaan henkilöautojen peräkärryillä. Lastit puretaan vastaanottoalueelle jätelajeittain. Laitoksen vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, punnitus ja laadunmääritys. Punnituksen yhteydessä tehdään yrityksen käytäntöjen mukaiset vastaanottokirjaukset ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Jätteen tuoja ja laatu rekisteröidään tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Materiaalit lajitellaan ja ohjataan varastoon tai suoraan käsittelyyn. Laitoksella työskennellään arkipäivinä pääsääntöisesti klo 6 21 välisenä aikana. Jätteiden pienerien vastaanottopiste Pienerien vastaanottopisteessä otetaan vastaan lähinnä yksityisten henkilöautojen peräkärrykuormia, sähkö- ja elektroniikkaromua, risuja, siivous- ja raivausjätettä sekä ongelmajätteitä. Vastaanottopisteessä on oma keräysastia tai - paikka puulle ja polttokelpoiselle jätteelle, metallille, lasille, puutarhajätteelle ja sekajätteelle sekä vaarallisille jätteille, kuten akuille, kylmälaitteille ja muille ongelmajätteille. Paperin ja pahvin lajittelu ja varastointi Lajitteluhallissa yleisistä ja yritysten keräyspisteistä tuotu paperi ja pahvi lajitellaan lajittelulinjalla tai kauhakuormaajaa apuna käyttäen eri laatuluokkiin. Lajittelun jälkeen eri jakeet varastoidaan kasoissa sellaisenaan tai paalataan noin

4 600 kilon paaleihin. Valmiit paalit varastoidaan hallissa ja ulkona asfaltoidulla kentällä ja kuljetetaan paperi- ja kartonkitehtaille raaka-aineeksi. Paperia ja pahvia käsitellään noin 3300 tonnia vuodessa. Paperia on maksimissaan varastossa 500 tonnia. Metalliromu ja lasi Lajittelulaitokselle tulee metalliromua ja lasia lähinnä yritys- ja rakennusjätteen mukana. Metalliromu varastoidaan vaihtolavoissa ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn. Metalliromua vastaanotetaan maksimissaan 100 tonnia vuodessa ja suurin varasto on 30 tonnia. Lasia vastaanotetaan 50 tonnia ja suurin varasto on 25 tonnia. Lasi varastoidaan kasassa asfalttikentällä. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Laitokselle vastaanotettu SE- romu lajitellaan ja varastoidaan jatkokuljetuksia varten. Muuten laitoksella ei pureta tai käsitellä SE-romua. Elektroniikkaromu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. SE-romu varastoidaan merikonteissa, 660 litran astioissa tai metallihäkeissä. Varastointi tapahtuu tontin eteläreunassa nestetiiviillä asfaltilla katoksen alla. Mahdolliset hulevedet ohjataan hulevesiviemäriin. Vuosittain vastaanotettavan elektroniikkaromun määrä on noin 250 tonnia ja suurin varastoiva määrä on 25 tonnia. Laitokselta elektroniikkaromu toimitetaan tuottajan järjestämään jatkokäsittelyyn, esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle tai Ekokem Oy Ab:lle. Vaaralliset jätteet Vastaanotto ja varastointi Vaaralliset jätteet otetaan vastaan pienerien vastaanottopisteessä ja isommat erät metalliseen varastokonttiin. Vaarallisten jätteiden purkaminen ja varastoiminen tapahtuu nestetiiviillä asfaltilla tontin eteläreunassa. Jätteet tunnistetaan, punnitaan sekä täytetään vastanottolomake ja välivarastoidaan. Vastaanotetut vaaralliset jätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto- tai kuljetusastiassa. Vaaralliset jätteet säilytetään ongelmajätekontissa, joka on varustettu valuma-altaalla. Akut säilytetään akkulaatikoissa. Jätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Vuosittain vastaanotettava vaarallisen jätteen määrä on 200 tonnia. Varastossa eri vaaralliset jätelaadut varastoidaan omissa ryhmissään asiamukaisissa varastokonteissa, jotka on merkitty kemikaalilain mukaisesti. Ne kemikaalit, jotka voivat onnettomuustilanteessa reagoida keskenään sijoitetaan omissa varastoastioissaan erityisen varoaltaan sisälle. Varaston tavaramäärä on suurimmillaan noin 10 tonnia, josta suurin osa on jäteöljyä sekä akkuja. Varaston läheisyydessä on riittävä määrä ensisammutuskalustoa sekä kemikaalien imeytysainetta. Varastolla on vastuullinen hoitaja, joka on suorittanut turvallisuusneuvonantajatutkinnon. Varastossa on murtohälytin sekä kameravalvonta sisällä ja ulkona.

5 Vaarallisten jätteiden uudelleenpakkaamisen yhteydessä syntyy pakkausjätettä noin 200 kg/a, josta noin 50 kg on kemikaalien tahrimaa ja luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Kuljetus käsittelyyn Kuljetus suoritetaan asianmukaisella omalla VAK-kalustolla viikoittain. Kuljetettavat vaaralliset jätteet merkitään asiamukaisilla varoitus- ja tunnistusmerkinnöillä ja kuljetuksesta laaditaan siirto-asiakirjat. Kirjanpito Vaarallisten jätteiden vastaanottomäärät punnitaan kilon tarkkuudella (vastaanottolomakkeet ja siirtoasiakirjat). Käsittelyyn lähteneiden erien tiedot tallennetaan lajeittain sekä käsittelypaikoittain (kuljetusasiakirjat ja siirtoasiakirjat). Kuljetuksen suorittajan tiedot (rahtikirjat). Ammattitaito Henkilökunnalla on vuosien kokemus jätehuoltoalan työstä. Henkilökuntaa koulutetaan ulkopuolisilla ongelmajätekursseilla sekä yrityksen sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Erikoistapauksissa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Vaarallisten jätteiden keräilyn ja kuljetuksen suorittajilla on ADR- kuljetuslupa. Vaarallisista jätteistä vastaavalla henkilöllä on turvallisuusneuvonantajan tutkinto. Arvio kerralla varastoitavista yksittäisistä vaarallisista jätteistä: Valokuvauskemikaalit, kehitteet ja kiinnitteet Halogenoimattomat liuokset Halogenoidut liuokset Maali-, liima-, lakkajätteet Farmaseuttiset tuotteet Epäorgaaniset hapot Orgaaniset hapot Laboratorio- ja kemikaalijätteet Epäorgaaniset emäkset Torjunta-aineet PCB- pitoiset jätteet Lyijyakut Raskasmetalliparistot Loistelamput Syanidipitoiset, raskasmetallipitoiset jätteet Öljyemulsiot Jäähdytysnesteliuokset Öljynsuodattimet Mustat ja kirkkaat öljyt 50 kg 50 kg 50 kg 1 000 kg 50 kg 500 kg 200 kg 200 kg 500 kg 200 kg 100 kg 3 000 kg 200 kg 200 kg 50 kg 1 000 kg 500 kg 500 kg 2 000 kg Varaston yhteismäärä on noin 10 tonnia.

6 Kestopuu Kestopuuta otetaan vastaan Sastamalan ja sen lähialueiden yrityksiltä ja yksityisiltä asiakkailta. Kestopuu välivarastoidaan asfalttikentällä ja toimitetaan Demolite Oy:lle tai muuhun ympäristöluvanvaraiseen laitokseen jatkokäsittelyyn. Kestopuuta otettaisiin vastaan noin 100 tonnia vuodessa ja suurin varasto on 30 tonnia. Betoni- ja tiilijäte Yhtiön tavoitteena on paloitella ja varastoida tontilla betoni- ja tiilijätteitä, jotka lajitellaan eroon rakennusjätteestä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Varastoalueelle otetaan vuosittain vastaan betoni- ja tiilijätettä korkeintaan 1 000 tonnia. Suurin kertavarasto materiaaleille on 2 000 tonnia. Materiaali varastoidaan perusmaan päällä. Betoni ja tiili paloitellaan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Betoni- ja tiiliaines toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin ja kaatopaikkojen rakenteisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetuksen "Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa" ohjeita. Betonin paloittelu tapahtuu noin kerran kolmessa vuodessa ja kestää noin kaksi viikkoa kerrallaan. Rakennusjätteen sekä kaupan- ja teollisuuden jätteiden käsittely Rakennusjäte sekä kaupan ja teollisuuden jätteet käsitellään rakennettavassa asfalttilattiaisessa hallissa tontin itäreunassa. Halli tulee olemaan kevytrakenteinen muovikangashalli (BESTHALLI). Ennen varsinaista käsittelyä erotellaan jätteistä suuret kappaleet sekä muu lajitteluun kelpaamaton jae. Tarvittaessa jätteet annostellaan aluksi jätekahmarilla rumpuseulaan, joka sijaitsee rakennusjätehalliin johtavan kuljettimen edessä, ja jossa jätteestä erotellaan pois hienoaines, joka on pääasiassa hiekkaa ja muuta mineraaliainesta. Tämän jälkeen jätteet puretaan lajittelulinjan vastaanottohihnalle. Varsinainen lajittelu tehdään käsin, erikseen saadaan paperia, puuta, metallia, muoveja, betonia, tiiltä ja kiviaineksia. Jäljelle jäänyt rejekti ja seulonnan hienoaines toimitetaan kaatopaikalle, esimerkiksi peiteaineeksi. Kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi soveltuva materiaali ohjataan edelleen murskaukseen. Mikäli vastaanotettavat materiaalit sisältävät vain vähän eri epäpuhtauksia, voidaan jätteiden lajittelu suorittaa kaivinkoneella ja käsityönä asfalttikentällä tai lajitteluhallissa, ilman varsinaista lajittelulinjaa. Laitoksella voidaan käsitellä edellä mainittuja jätteitä 4 000 tonnia vuodessa. Laitoksella olisi enimmillään varastossa käsittelemätöntä rakentamisen, kaupan ja teollisuuden jätettä 100 tonnia ja edellä mainituista jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta varastoituna enimmillään 200 tonnia. Kierrätyspolttoaine varastoidaan asfalttikentällä kasassa irtotavarana tai paaleissa. Irtotavara tampataan pyöräkuormaajalla roskaantumisen estämiseksi sekä paloturvallisuuden parantamiseksi.

7 Energiajätteen murskaus Valmiiksi asiakkaan luona lajiteltu energiajäte tai laitoksella lajiteltu materiaali puretaan noin 1 000 m 2 suuruisen murskaushalliin asfaltoidulle lattialle murskaimen lähettyville. Tässä kuorma tarkistetaan ja mahdolliset epäpuhtaudet poistetaan ennen murskausta. Osa murskattavasta materiaalista on peräisin laitoksen omasta lajittelutoiminnasta. Esimerkiksi sekalaisista rakennusjätekuormista lajitellaan erilleen puuta, muovia, paperia ja betonia. Murskattavan energiajätteen määrä on vuosittain maksimissaan 4 000 tonnia. Murskattava energiajäte koostuu pääosin materiaalikierrätykseen soveltumattomista pakkausmuovista, paperista, kartongista sekä puupakkauksista. Energiajätteen murskauksessa käytetään hidaskierroksista murskainta, jonka roottori pyörii noin 100 kertaa minuutissa, ja repii materiaalista läpimitaltaan 10 senttimetrin kappaleita. Murskaimesta murske tippuu kuljetinhihnalle, josta erikoismagneettien avulla poistetaan vielä rautaa tai alumiinia. Murskaimen kapasiteetti on noin 10 tonnia tunnissa. Energiajätemurskain toimii sähköllä. Murskaaminen tapahtuu kevytrakenteisessa hallissa, jossa on asfalttilattia ja pelti tai muovikangasseinät (BESTHALL). Energiajätteen murskausta tehdään maanantaista perjantaihin noin 6 3 tuntia päivässä. Murskauspäiviä on tällöin 250 vuodessa. Energiajätteenmurskaimen melupäästö on alhainen johtuen hitaasta pyörimisnopeudesta ja materiaalien laadusta. Murskauksen yhteydessä syntyy pölyä, joka imetään pölynkeräyslaitteiston avulla erilliseen metallisäiliöön. Noin 7 000 tonnin murskauksesta syntyy pölyä 5 tonnia. Murskaamatonta energiajätettä on varastossa maksimissaan 100 tonnia ja valmista kierrätyspolttoainetta 200 tonnia. Valmis materiaali varastoidaan. Materiaalit varastoidaan pääosin ulkotiloissa. Tiedot vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätteistä Taulukkoon 1. on koottu tiedot jätteistä, joita suunnitellaan vastaanotettavan toiminnassa.

8 Taulukko 1. Vastaanotettavat jätteet 1 Jätelaji 2 Jätteen numerotunnus 3 Haettava määrä 4 Käsittelytapa 5 Maksimi varasto ja varastointipaikka Kuvaus jätteestä YM:n päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 t/v Kaupan ja teollisuuden energia- sekä materiaalikierrätyskelpoinen jäte 170201, 200139, 170203, 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01, 03 03 08, 15 01 01 03, 15 01 06, 16 01 19, 16 01 22, 16 01 99, 19 02 10, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 06, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12 4000 Lajittelu, murskaus, paalaus, välivarastointi ja siirtokuormaus Käsittelemätöntä jätettä 100t, valmista kierrätyspolttoainetta 200t, asfalttikentällä Betoni, tilli 170904, 150101 170201, 150102 17 01 01 03, 17 01 07, 17 02 01 03, 17 08 02, 19 12 09, 20 01 01, 20 01 38, 20 01 39 1000 Lajittelu, paloittelu, välivarastointi ja siirtokuormaus 2000 t, perusmaan päällä Kestopuu 170204*, 191206*, 200137* 100 Välivarastointi 30, asfalttikenttä Paperi ja kartonki 200101, 191201 3300 Lajittelu, paalaus, välivarastointi Lasi 200102 50 Välivarastointi 25 t, hallissa ja ulkona asfalttikentällä 10 t, kasassa asfalttikentällä. Metalliromu 170401, 17402, 17403, 100 17404, 17405, 17406, 15104, 191202, 200140 Lajittelu, välivarastointi 30 t, vaihtolavoilla Vaaralliset jätteet 160601*,160602*,160603*,16 0604,160605, 130205*, 130507*, 130802*, 090104*, 160107*, 130899*, 080312*, 140603*, 160114*, 130701*, 160504*, 180109*, 090102*, 160507*, 200119*, 120107*, 130101*, 160305*, 140601*, 130208*, 120116*, 060106*, 200115*, 140601*, 160305*, 130506*, 130502*, 180103*, 170503*, 200113*, 200114*, 200117*, 200121*, 200123*, 200127*, 200 Lajittelu, välivarastointi 10 t, varastokontissa, omiin astioihin pakattuna SE-romu 160210*- 160298*, 200135*, 200136 200 Lajittelu, välivarastointi 25 t, metallikonteissa

9 Ammattitaito Henkilökunnalla on vuosien kokemus jätehuoltoalan työstä. Henkilökuntaa koulutetaan ulkopuolisilla kursseilla sekä yrityksen sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Erikoistapauksissa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Tuotantolaitteet ja toiminta-alue Tärkeimmät tuotantolaitteet- ja rakennukset ovat: pyörökuormaaja kaivinkone energiajätteen murskain, kuljettimet, magneetit ja Al-erottelulaitteet, pölynpoistolaite keräyspaperin paalain siirtokuormausasema rakennusjätteen lajittelulinja, rumpuseula, kuljettimet ja magneetit ongelmajätevarasto autovaaka pienerien vastaanottoasema Tontin eteläreunaan Kiertokadun suuntaisesti sekä itäreunaan Nokiankadun suuntaisesti rakennetaan kaksi metriä korkea umpinainen aita betonielementeistä. Aita rakennetaan neljästä 50 cm korkeasta ja noin viisi metriä pitkästä seinäelementistä, jotka pinotaan päällekkäin betonipilareita vasten. Laitoksella työskennellään jokaisena arkipäivinä, maanantaista perjantaihin, pääsääntöisesti klo 6 21 välisenä aikana. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos on liitetty Sastamalan Veden vesi- ja viemärijohtoverkkoon. Sosiaalitiloissa kuluu vettä noin 50 litraa päivässä. Laitosalueen hulevedet, noin 500 m 3, johdetaan ympärysojiin. Hulevesien johtaminen on esitetty asemapiirroksessa. Uuden hallirakennuksen hulevedet kerätään umpikaivoon ja toimitetaan lokaautolla jätevesiviemäriin. Energian käyttö ja energiatehokkuus Laitoksen kokonaisenergiankulutus on noin 1 000 MWh. Polttoaineet Laitteiden tarvitsema kevyt polttoöljy varastoidaan 3 000 litran metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolla. Polttoainetta tarvitaan työkoneiden voimanlähteenä. Polttoainetta kuluu vuodessa noin 4 000 litraa. Kaluston voiteluun ja hydrauliikkaan käytetään öljyjä noin 200 litraa vuodessa. Kiinteistöllä varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan 200 litraa. Öljyt varastoidaan lukitussa kontissa, joka on varustettu valumaaltailla.

10 Liikenne Liikennöinti lajitteluasemalle tapahtuu Kiertokadulta kahdesta eri liittymästä. Materiaali kuljetetaan pääosin kuorma-autoilla lajitteluasemalle ja sieltä eteenpäin ajoneuvoyhdistelmillä. Liikennöinti tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo 6 21 välisenä aikana ja liikenne koostuu noin 15 kuorma-autosta päivässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Selvitys kuinka Vammalan Hyötykeräys Oy:n lajittelulaitoksella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä kuinka energiajätteen käsittelyssä on otettu huomioon jätteiden käsittelyä koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (BREF) vaatimukset. Yleisen BAT:n soveltaminen: 1. Yhtiössä on kehitetty toimintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon laadun, ympäristön ja turvallisuuden merkittävät näkökulmat. Jatkuva parantaminen perustuu riskianalyyseihin em. näkökohdista ja näihin perustuviin kehittämistoimenpiteisiin. 2. Toimintajärjestelmän kulmakivinä ovat suunnitelmallisuus, vastuut ja tehtävät sekä henkilöosaamisesta huolehtiminen (koulutus ja perehdytys). 3. Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely. 4. Laitokselle on käytössä näytteenottomenetelmät mm. kierrätyspolttoaineen sekä betoni- ja tiili-jätteen laadun seurantaan. 5. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä. 6. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen (luvan omaava vastaanottaja) ohjaamista ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. 7. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana. 8. Vaaralliset jätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. 9. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. 10. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. 11. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan.

11 12. Laitokselle on laaditaan pelastus-, räjähdyssuojaus- ja työturvallisuusohjeet ja suunnitelma sekä ohjeet työntekijöille toiminnasta onnettomuustilanteissa. Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. 13. Melu, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- eikä raja-arvoja. Eniten melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa. 14. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään. Tiettyjen jätteiden käsittelytapaa koskeva BAT: Kiinteän polttoaineen valmistaminen muusta kuin vaarallisesta jätteestä 1. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa noudatetaan standardisoitua laadunvalvontajärjestelmää (SFS 5875, Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi). Järjestelmän mukaisesti tehdään BREF:n mukaiset analyysit. Tiedot energiajakeen laadusta ja valmiin polttoaineen laadusta välitetään voimalaitokselle sekä jätteen tuottajalle. 2. Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine voidaan polttaa voimalaitoksissa, joissa on korkea sähkön tuotannon teho. 3. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa käytetään BREF:n mukaisia tekniikoita, kuten magneettierottomia rauta ja ei-rautapitoisten metallien erotteluun, rumpuseulaa erikokoisten kappaleiden erotteluun, ominaispainoerottelulaitteita sekä tarvittaessa infrapunavalotekniikkaa PVC- muovin erotteluun. Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksella tehdään jatkuvasti laitteistojen kehittämistyötä. Yhtiön toiminnassa, toiminnan laajuudessa, toimintatavoissa sekä työtehtävissä tehdään muutoksia ja uudistuksia ennakoivasti. Kehitystyössä pyritään löytämään uusia työtapoja sekä tekniikkaa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksella nykyisin syntyvät hulevedet, 500 m 3, ohjataan pääosin ympärysojiin. Jätteitä varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Näiltä alueilta hulevedet johdetaan ympärysojiin. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Yhdyskuntajätteen siirtokuormauksesta ei synny hulevesipäästöjä, koska kaikki jäte käsitellään sisätiloissa ja mahdolliset valumavedet jäävät rakennusten lattialle, jotka ovat asfalttia.

12 Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet, noin 50 m 3 ohjataan Sastamalan Veden viemäriin. Päästöt ilmaan Laitoksen nykyiset ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä. Energiajätteen murskaimesta syntyy pölypäästöjä noin 200 kg vuodessa, mutta pöly jää murskaushallin sisätiloihin ja murskaimen pölynkeräysjärjestelmään. Laitoksen kapasiteetin nostaminen lisää hieman työkoneiden liikkumista laitosalueella, mikä aiheuttaa ilmaan nousevan pölyn lisääntymistä laitoksen tontilla. Tontille varastoidut betonikappaleet ja tiili paloitellaan kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella puristimella. Paloittelusta ei synny melua tai pölyä, koska hydraulinen leikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Palastelussa syntyvä pölymäärä on verrattavissa normaaliin rakennusjätteen lajittelutapahtumaan kaivinkoneen avulla. Betonin käsittely tehdään vain noin kerran kolmessa vuodessa ja kerrallaan kaksi viikkoa. Lajitteluaseman pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua lajiteltavaan materiaalin, murskaimiin sekä seulontalaitteisiin. Melu ja tärinä Kierrätysasemalla eniten melua aiheuttava toiminta aiheutuu kuormaautoliikenteestä ja työkoneiden äänistä. Laitoksella liikennöi maksimissaan noin 15 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa arkisin maanantaista perjantaihin kello 06-21 välisenä aikana. Energiajäte murskataan sähkökäyttöisellä murskaimella rakennuksen sisällä ja sen meluvaikutukset rajoittuvat rakennuksen välittömään läheisyyteen. Tontilla operoidaan yhdellä kaivinkoneella sekä yhdellä pyöräkuormaajalla, jotka täyttävät koneille voimassaolevat melumääräykset. Betonin ja tiilen murskauksen suoritetaan kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella puristinkouralla, joka pilkkoo betonin palasiksi. Betonin ja tiilen paloittelua tehdään noin kerran kolmessa vuodessa kaksi viikkoa kerrallaan. Paloittelussa syntyvä melu on verrattavissa normaaliin rakennusjätteen lajittelutapahtumaan kaivinkoneen avulla. Paloittelun aiheuttaman melu syntyy lähinnä kaivinkoneen käyntiäänestä. Päästöt maaperään tai pohjaveteen Suurin osa tontille vastaanotetuista materiaaleista lajitellaan ja materiaalien laatu tarkistetaan. Lähes koko laitosalue on asfaltoitu. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa ja erikoisrakenteisessa ongelmajätekontissa. Vaarallisten jätteiden pienerien kertavälivarastointimäärät pyritään pitämään pieninä. Polttoaineena käytetään työkoneiden vaatimaa polttoöljyä, joka varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Huoltokontissa varastoi-

13 daan myös vähäisiä määriä poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Kontti on varustettu valuma-altaalla. Maaperän laadun vuoksi pohjaveden muodostus alueella on vähäistä eikä lähistöllä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ottaen huomioon toiminnan luonteen ja alueen maaperäolosuhteet, toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueille. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Nykyisin laitoksen toiminnasta, pääosin rakentamisen, teollisuuden ja kaupan jätteiden hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen, syntyy lajittelurejektiä noin 5-10 % sisään tulevasta materiaalimäärästä eli noin 150 tonnia vuodessa. Lajittelurejekti on toimitettu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n loppusijoitusalueelle Forssaan tai muihin loppusijoituslaitoksiin. Omasta toiminnasta syntyvät jätteet ovat peräisin koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista. Toiminnassa syntyy jätteitä seuraavasti: Nimi Luokka Määrä Paperi 200101 100 kg/a Sekajäte 200301 100 kg/a Jäteöljy 130205* 200 kg/a 13206* Kiinteä öljyinen jäte 130501* 50 kg/a Loistelamput 200121* 1 kg/a Paristot 160604,160605 2 kg/a Laitoksen toiminnasta sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisten jätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut vaaralliset jätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto- tai kuljetusastiassa. Vaarallisista jätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Vaaralliset jätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyyn. Loppusijoitukseen menevät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan vaihtolavoilla. Yhtiö pyrkii vähentämään lajittelulaitoksella syntyvän rejektin määrää neuvomalla jätehuoltoasiakkaitaan syntypistelajittelussa. Yhtiö jakaa asiakkailleen ohjeita myös jätteiden vähentämiseksi.

14 Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Asiakkaita neuvotaan lajittelemaan jätteensä asianmukaisesti, jotta vastaanotettavat jätteet eivät sisältäisi ympäristölle tai raaka-aineen hyödyntämiselle haitallisia epäpuhtauksia. Asiakkaille annetaan kirjallisia lajitteluohjeita sekä koulutusta eri materiaalien lajittelusta sekä palautetta mahdollisista lajitteluvirheistä. Lajittelulaitoksen aiheuttama ympäristön roskaantuminen on ajoittaista ja kohdistuu tuulisiin päiviin. Roskaantumista on pyritty estämään aitaamalla, tarkkailemalla laitoksen ympäristöä sekä keräämällä säännöllisesti roskia alueen ulkopuolelta. Roskaantuminen estetään myös noudattamalla jo vakioitua toimintatapaa lastata kaikki tontilta poisvietävä materiaali välittömästi lavalle. Kaupan ja teollisuuden jäte on pääsääntöisesti esipuristettu, mikä tehokkaasti estää yksittäisten kappaleiden leviämistä tuulen mukana. Mikäli roskaantuminen havaitaan todennäköiseksi, laitosalueella on valmistauduttu verkottamaan tai peittämään roskaantumisen lähteet. Laitokselle tulevat sekä sieltä lähtevät kuormat peitetään. Laitoksen ympäristössä ei ole toistaiseksi havaittu roskaantumista. Vammalan Hyötykeräys Oy kouluttaa säännöllisesti omaa henkilökuntaansa. Koulutuksessa käsitellään myös laitoksen ympäristö- ja turvallisuusasioita. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei ole vaikutuksia lähialueen viihtyisyyteen tai asukkaiden terveyteen, luontoarvoihin, rakennettuun ympäristöön tai vesistöihin. Laitoksen toiminasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen toiminnasta ei hakijan mukaan synny meluhaittaa ympäröivälle asutukselle tai virkistyskäytölle. Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat työkoneiden välittömään läheisyyteen. Samoin materiaalien käsittelystä syntyvä pölyja hajuhaitta on hakemuksen mukaan lähinnä työsuojelullinen ja rajoittuu työkoneiden ja työkohteiden läheisyyteen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjalliset ohjeet, kuinka toimitaan mahdollisessa ympäristöonnettomuustapauksessa ja henkilökuntaa koulutetaan asiasta. Laitoksella on vastaava hoitaja. Energiajakeen laaduntarkkailu Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakee-

15 seen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin 5875 mukaisesti Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä. Betoni- ja tiilijätteen laadun seuranta Palasteltua betoni- ja tiilijätteen laatua seurataan asetuksen VNA eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Jätemäärät Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Päästötarkkailu Energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen näytteenotto ja analysointi toteutetaan standardin SFS 5875 periaatteiden mukaisesti sekä tuottajan ja polttolaitoksen sopimia käytäntöjä noudattaen. Valmiin tuotteen laatua seurataan säännöllisesti määrittämällä edustavasta kokoomanäytteestä eri jätejakeiden osuudet sekä palakoko, kosteus, energiasisältö, tuhkapitoisuus sekä haittaainepitoisuudet. Tuloksista raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä. Laitoksen meluvaikutuksista tehdään kertaluonteinen mittaus sen jälkeen, kun laitoksella on otettu käyttöön kierrätyspolttoaineen murskain. Raportointi Kaikista vastaanotetuista, varastoiduista, käsitellyistä, edelleen toimitetuista ja omassa toiminnassa syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Jätteet luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) liitteen mukaan. Kirjanpidosta käy ilmi kunkin jäte-erän alkuperä, määrä, laatu, varastointi, käsittely, toimituksen vastaanottopäivä, toimittaja sekä edelleen toimituspaikka. Yhteenveto kunkin vuoden jätekirjanpidosta, analyysituloksista, ympäristönseurannasta, polttoon toimitetun jakeen laatuanalyyseistä, kaatopaikkakelpoisuusanalyyseistä, poikkeuksellisista tilanteista sekä laitoksen käyttötarkkailusta toimitetaan Pirkanmaan Elykeskukselle sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. VAKUUS 29.5.2012 tulleen hakemuksen täydennyksen yhteydessä hakija on esittänyt toiminnalle asetettavaksi vakuudeksi 10 000 euroa, joka hakijan mukaan riittää vaarallisen jätteen varastossa olevan maksullisen jätteen toimittamiseen asianmukaiseen käsittelyyn sekä muun varastoidun materiaalin asianmukaiseen käsittelyyn. Vaarallista jätettä varastoidaan noin neljä tonnia.

16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 29.5.2012. Täydennyksen yhteydessä hakija on ilmoittanut luopuvansa alkuperäisessä hakemuksessa olleesta suunnitelmasta siirtokuormata yhdyskuntajätettä toiminnan yhteydessä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 7.12.2011 9.1.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemuksen johdosta on kiinteistölle suoritettu tarkastuskäynti 18.4.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. 04.01.2012 antamansa lausunnon mukaan Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa, kun huolehditaan siitä, että pölyämistä ja roskaamista aiheuttavat toiminnot tehdään sisätiloissa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kevyitä jätejakeita sisältäviä jätteitä (mm. kierrätyspolttoaine) ei saa varastoida asfalttikentällä vaan ainoastaan sisätiloissa käsittelyhallissa tai piha-alueella umpinaisissa astioissa tai vastaavissa. Sähkö- ja elektroniikkaromun osalta ELY-keskus toteaa, että lupahakemuksessa esitetty varastointi merikonteissa, 560 litran astioissa tai metallihäkeissä ei ole sen käsityksen mukaan riittävä, vaan ne on varastoitava katetussa tilassa, joka on nestetiivis ja varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä ja tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella. ELY-keskuksen käsityksen mukaan laitoksella syntyy runsaasti melua mm. betoni- ja tiilijätteen palastelusta sekä energiajätteen murskauksesta kevytrakenteisessa hallissa. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että laitoksen meluntorjuntaan ja ennalta mallintamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, etenkin kun asutus on vain noin 200 metrin päässä.

17 Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöjaos on antanut hakemuksesta lausuntonsa 21.12.2011: 1. Ulkona pidettävät jätteet tulee varastoida siististi omilla alueillaan. 2. Vaaralliset jätteet tulee vastaanottaa asianmukaisesti ja varastoida lukituissa tiloissa. 3. Asemakaavassa alue on merkitty KLT-7 tunnuksella, joka tarkoittaa liike-, pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamääräys sallii rakentaa tontille myös asunnon, jota mahdollisuutta viereisillä tonteilla on myös käytetty. Asemakaava ei Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun mukaan mahdollista lupahakemuksen mukaista yhdyskuntajätteen siirtokuormausaseman sijoittamista tontille. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:llä on yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema linnuntietä noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen hyväksyminen edellyttää erityisiä rakenteellisia toimenpiteitä mm. melun ja pölyn hillitsemiseksi. 4. Olemassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 5. mukaista toimintaalueen aitaamista ei ole tehty. 5. Yhtiön toiminasta ei ole aiemmin valitettu ympäristöterveydenhuoltoon. Sastamalan kaupunki on antanut hakemuksesta lausuntonsa 18.01.2012: Ympäristöjaosto on myöntänyt 19.6.2007 Vammalan Hyötykeräys Oy:lle ympäristöluvan jätteiden lajittelulaitokselle. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa käsiteltävän jätteen määrä halutaan nostaa. Uusia toimintoja olisivat kierrätyspolttoaineen valmistus, vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi sekä yhdyskuntajätteen siirtokuormaus. Hakemuksen mukaan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin työkoneiden ja kuorma-autoliikenteen päästöistä. Kuorma-autoliikennettä on noin 10 15 kappaletta vuorokaudessa. Melua aiheuttava toiminta rajoittuu arkisin kello 06.00 21.00 väliseen aikaan. Yhdyskuntajätteen käsittely ja kierrätyspolttoaineen valmistuksen huomattavat määrät aiheuttavat myös muita vakavasti huomioon otettavia ympäristövaikutuksia. Naapurit ovat toimittaneet 19.12.2011 Saspen ympäristöjaostolle valituskirjeen Vammalan Hyötykeräys Oy:n toiminnasta, jossa viitattiin olemassa olevan luvan lupamääräysten laiminlyönteihin rakenteellisten puutteiden ja ympäristöhaittojen osalta. Asemakaavassa alue ympäristöineen on liike-, pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KLT-7). Asemakaava sallii myös asunnon rakentamisen tontille, ja tätä mahdollisuutta viereisillä tonteilla on käytetty. Ympäröivä alue on suurelta osin rakentunutta. Asuminen on asemakaavallisesti mahdollista kaikilla korttelia 32 (Hyötykeräysasema) pohjoisesta, lännestä ja etelästä ympäröivillä tonteilla. Länsipuoleltaan tontit rajautuvat puistoon. Asemakaava ei mahdollista lupahakemuksen mukaista yhdyskuntajätteen siirtokuormausaseman sijoittamista tontille. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:llä on yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen hyväksyminen edellyttää erityisiä rakenteellisia toimenpiteitä mm. melu- ja pöly-

18 haittojen rajoittamiseksi. Yhdyskuntajätteen käsittely esitetyllä paikalla aiheuttaisi elinympäristön laatua heikentäviä haju-, melu- ja pöly- sekä esteettisiä haittoja alueen välittömässä läheisyydessä olevalle ja sinne mahdollisesti tulevalle asutukselle. Muistutukset ja mielipiteet Kiinteistö Oy Paja 10, SK-Kaivin Oy, Kuljetus Tuominen Ky, Silkkeri Oy sekä AA ovat jättäneet hakemuksesta muistutuksen 9.1.2012: Vaadimme että hakemus hylätään yhdyskuntajätteen siirtokuormauksen ja varastoinnin osalta kokonaisuudessaan. Perusteluina ko. paikan keskeinen sijainti; lähimpään asuinrakennukseen on noin 60 metriä, ja lähimpään asuinalueeseen 200 metriä. Lisäperusteluna se tosiasia, että Loimi-Hämeen Jätehuollolla on toimiva yhdyskuntajätteen vastaanotto sekä siirtokuormausasema 2,5 km:n päässä Vammalan Hyötykeräyksen toimipisteestä. Vaadimme että alkuperäisen (myönnetty 26.6.2007) ympäristöluvan mukaiset rajoitukset melusta sekä toiminta-ajasta pidetään voimassa, jottei kohtuutonta rasitusta tai haittaa ympäristön asutukselle eikä elinkeinotoiminnalle pääse syntymään. Katsomme, että kierrätyspolttoaineen valmistus kevytrakenteisessa hallissa on kaavanvastaista jätteenkäsittelyä, ja näin ollen vaatisi vähintäänkin kiinteän rakennelman 2. kohdassa viittaamiemme lähinnä melua ja pölyä koskevien haittojen kohtuudessa pitämiseksi. Yhteenvetona toteamme, etteivät alkuperäiset ympäristölupaehdot täyty eikä jätteiden käsittely ole voimassa olevan kaavan mukaista. Alkuperäisen ympäristöluvan toiminta-ajat sekä melurajoitteet on pidettävä voimassa uudistetussa luvassakin. Muistutuksen liitteenä on Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaostolle jätetty valitus. Valituksessa on viitattu nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin. Valituksen mukaan määräysten ja niiden perusteluiden vastaisesti lastauslaiturin umpirakenteet puuttuvat ja alueelta puuttuu aita. Toiminnasta on myös levinnyt paperia ja roskia ympäristöön, mistä on seurannut epäsiisti kaupunkikuva. Toiminta-aikojen lupaehdoista on poikettu. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jättänyt hakemuksesta muistutuksen/mielipiteen 4.1.2012: Hakemuksen mukaan hakijayhtiön toimialueena on pääosin Sastamalan seutu. Nykyinen Sastamalan kunta on muodostettu aiemmista Vammalan, Äetsän, Mouhijärven ja Suodenniemen kunnista. Näistä kaksi jälkimmäistä kuuluvat edelleenkin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueeseen ja niillä on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Sastamalan kunta ei ole vielä tehnyt asiaan liittyviä uusia päätöksiä. Hakemuksen kohdan 10 mukaan hakijayhtiö vastaanottaisi, lajittelisi ja käsittelisi elinkeinoelämän jätteiden lisäksi myös kuntavastuulle ja tuottajavastuulle kuuluvia jätelajeja, joille myös järjestettäisiin vastaanottopaikkoja. Kaupalliset jäte-

19 huoltoalan yrittäjät eivät ole kaikilta osin noudattaneet nykyisin voimassa olevan jätelain määräyksiä ja tämä on aiheuttanut oikeudellisia prosesseja ja muutoinkin hämmennystä jätehuoltoasiakkaille. Kuntavastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottoa koskeva Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (20.12.2011, Dnro 3308/1/10) on esimerkki ratkaisusta, jolla on jouduttu selkiyttämään jätehuollon toimintakenttää. Jätehuoltoyrittäjien kentässä on ilmennyt lainvastaista toimintaa, jossa ns. sopimusperäisen jätteenkuljetuksen on katsottu oikeuttavan kuljetusyrittäjän valitsemaan mm. jätekuormien vastaanottopaikan. Ilmeisesti myöskään osassa kuntia jätehuoltoviranomaistehtävien hoidossa ei ole tunnistettu jätelakia täydessä laajuudessa. Uudessa 1.5.2012 voimaan tulevassa jätelaissa on erityisesti tarkennettu jätteiden keräykseen, kuljetukseen ja vastaanottoon liittyviä säädöksiä. Näiden säädösten mukaan hakijayhtiön mukainen toimija ei voi omaehtoisesti järjestää kuntavastuulle ja tuottajavastuulle kuuluvien jätelajien keräystä, kuljetusta ja käsittelyä. Muun muassa pakkausjätteiden keräyksen ja kuljetuksen järjestämisessä uuteen jätelakiin sisältyy toiminnallinen ensisijaisuushierarkia. Tuottajavastuulle kuuluvat jätelajit on myös luovutettava asianomaiselle tuottajayhteisölle, joka määrää niiden vastaanotosta ja käsittelystä. Käsityksemme mukaan hakijayhtiö voi vastaanottaa kunta- ja tuottajavastuulle kuuluvia jätelajeja, myös siirtokuormaustoiminta huomioiden, vain kilpailutukseen tai sopimuksiin perustuvin menettelyin. Esitämme, että hakijayhtiölle mahdollisesti myönnettävässä ympäristöluvassa tulisivat selkeästi esille jätelain säädösten mukaiset oikeudet ja rajoitukset tuottaa jätehuoltopalveluja. Hakijayhtiölle tulisi asettaa velvoite ohjata sen vastaanottopaikkaan mahdollisesti virheellisesti saapuneet jätekuormat kunta- tai tuottajavastuulle kuuluviin vastaanottopaikkoihin. Uuden 1.5.2012 voimaan tulevan jätelain pääasiallinen sisältö on ollut tiedossa jo pitemmän aikaa, mutta selostuksessa ei näytetä tarkasteltavan hankkeen suhdetta uuden jätelain valossa. Ns. etusijajärjestyksestä tulee aiempaa voimakkaampi ohjausinstrumentti, materiaalikierrätyksen rooli etenkin kaupan ja teollisuuden jätteiden osalta kasvaa, pakkausjätteille tulee täysvastuu ja ns. perälautavelvoite kunnille ja todennäköisesti voimaan tulee orgaanisen jätteen (biohajoava materiaali + muovit) kaatopaikkakielto mahdollisesti vuonna 2016. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on jättänyt hakemuksesta muistutuksen 9.1.2012. Alla lyhennetty versio muistutuksesta. Aluehallintoviraston tulee hylätä Vammalan Hyötykeräys Oy:n ympäristölupahakemuksen siltä osin kuin se koskee yhdyskuntajätteiden vastaanottoa, käsittelyä ja / tai siirtokuormausta jätelain ja kunnallisten jätehuoltomääräysten vastaisesti. Hakemuksen mukainen ympäristölupa loukkaa muistuttajan jätelain mukaista yksinoikeutta kunnan toimeksiannosta hoitaa hakemuksessa tarkoitetun alueen yhdyskuntajätteen jätehuoltoa. Ympäristöluvan myöntäminen hakemuksen mukaisesti olisi tästä johtuen ja tässä muistutuksessa tarkemmin esitetyin perustein jätelain vastaista. Ympäristöluvan lupamääräykset on tällöin muotoiltava vastaamaan edellä mainittua hakemuksen osittaista hylkäämistä. Ympäris-

20 tölupaa ei tule jäljempänä esitettävistä syistä myöntää täytäntöönpanomääräyksin, joiden mukaan toiminta saataisiin aloittaa muutoksenhausta huolimatta. LHJ haluaa tässä yhteydessä myös kiinnittää aluehallintoviraston huomion siihen, että lupahakemuksen mukaisen toiminnan salliminen on ongelmallista myös siltä osin kuin se koskee toiminnan muuta kuin yhdyskuntajätteen käsittelyä koskevaa laajentamista sekä toiminnan luonteen muutosta. Voimassa olevan ympäristöluvan hakemuksesta tehtiin vuonna 2007 muistutuksia jo silloin haetusta käsittelylaajuudesta ja sijoituksesta. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota hankkeen soveltumattomuuteen alueen kaavoitusta ja lähikiinteistöjen toimintoja ajatellen. Mikäli ympäristölupa myönnettäisiin lupahakemuksen mukaisesti, laitoksen jätteenkäsittelytoiminnan luonne muuttuisi olennaisesti ja kapasiteetti lisäksi moninkertaistuisi, jolloin toiminta soveltuisi kokonaisuutena vielä huonommin ympäristöönsä ja asemakaavan mukaiseen KLT-7 aluevarauksen käyttötarkoitukseen. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan alueella saa käsitellä vain kuivia, hajua tuottamattomia ja haittaeläimiä houkuttelemattomia jäte-eriä. Tästä johtuen nykyinen toiminta on verrattavissa liikenne-, pienteollisuus- ja varastotoimintaan eli asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Erityisesti seka- ja energiajätteen käsittely poikkeaa olennaisesti ympäristövaikutuksiltaan siihen nähden homogeenisemman elinkeinoelämän jätteen käsittelystä. Mikäli lupa laajennettaisiin koskemaan hakemuksessa esitettyä laaja-alaista jätteiden käsittelyä, toiminta muuttuisi niin olennaisesti, että toiminnan sijoittamista olisi luonnehdittava ympäristönsuojelulain 42 2 momentissa kielletyllä tavalla asemakaavan vastaiseksi, mikä samalla tarkoittaa, ettei asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä ole otettu huomioon YSL 6 2 momentin 2 kohdassa edellytetyllä tavalla. Asemakaavoituksessahan on omat vakiintuneet aluevaraustyyppinsä jätehuoltotoiminnalle, jotka osoitetaan E-alkuisin merkinnöin. Näin ollen myös ympäristönsuojelulain sijoituspaikkaa koskevat säännökset edellyttävät hakijan hankkeen rajaamista lupamääräyksin vähintään tässä muistutuksessa vaaditulla tavalla. Hakija vaatii, että ympäristölupa tulisi myöntää määräyksin, joiden perusteella toiminta voitaisiin aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina esitetään, että laitoksen ympäristövaikutukset eivät hakemuksen mukaisessa toiminnassa olennaisesti lisäänny ja että odotettavissa on aiheettomia valituksia. Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä saatetaan havaita, että poikkeamiselle YSL 100 :n mukaisesta pääsäännöstä eli vasta lainvoimaisen lupapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta, on asetettava varsin ankarat reunaehdot. Tässä tapauksessa toiminnan luonne on muuttumassa sekä laatunsa että laajuutensa puolesta olennaisesti lähellä olevan naapuruston kannalta ympäristövaikutteisemmaksi myös siinä tilanteessa, ettei hakemusta sellaisenaan hyväksytä. Valitukset puolestaan ovat lain mukaisia oikeuskeinoja, joiden käyttäminen on asianosaisten perustuslaillinen oikeus eikä hakijalla tai lupaviranomaisellakaan ole oikeutta määritellä etukäteen mahdollisia valituksia aiheettomiksi. YSL 101 :ssä asetetut edellytykset lupapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuudelle muutoksenhausta huolimatta eivät siten täyty ja hakemus on hylättävä myös tältä osin.

21 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 19.01.2012 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakija on toimittanut vastineensa 21.02.2012: Yhtiömme toiminnan lähtökohtana on tarjota laadullisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoisia ympäristöhuollon palveluita Sastamalan seudun asiakkaillemme. Haluamme lajittelulaitoksemme avulla osoittaa, että nykyaikainen jätemateriaalien käsittely- ja lajittelu ei ole enää jätteiden läjitystä kaatopaikalle, josta syntyy vain erilaisia ympäristöongelmia. Laitoksemme sijainti lähellä jätteiden syntypisteitä eikä kaatopaikalla, perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn jätehuollon tavoitteeseen, jossa yhä suurempi osa jätemateriaaleista ohjataan hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle. Toimiminen taajaman läheisyydessä vähentää osaltaan myös jätteiden kuljetuksen aiheuttamia päästöjä, koska kuljetukset kaatopaikalle vähenevät. Toimintamme Sastamalan Kiertokadun tontilla asettaa yhtiöllemme haasteen tehdä kaikki toimintamme siten, ettei ympäristön pilaantumista tapahdu eikä lähistöllä toimivien yritysten viihtyvyys alene. Uuden ympäristölupahakemuksen avulla yhtiömme haluaa valmistautua Sastamalan kaupungin ja lähiseudun kuntien tulevaisuuden tarpeisiin jätehuollon palveluissa. Yhtiömme tavoitteena on solmia lähiseudun kuntien kanssa sopimuksia kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden siirtokuormauksesta, lajittelusta, käsittelystä sekä ongelmajätteiden vastaanotosta ja varastoinnista. Ympäristölupa on edellytyksenä osallistua näihin tarjouskilpailuihin ja solmia sopimuksia kuntien kanssa. Vuoden 2011 lopulla Sastamalan kaupunki pyysi tarjoukset kaupungin jätehuollosta mm. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lta sekä Sastamalan seudun ympäristöyrityksiltä. Sastamalan kaupunki selvittää parhaillaan eri tarjouksien sisältöä, sekä koko jätehuollon yhteistyön jatkamista Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on nykyisen yhteistyön purkaminen. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on jättänyt muistutuksen yhtiömme ympäristölupahakemuksesta. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on yhtiömme merkittävin kilpailija seutukunnallamme. Jäteyhtiö kilpailee laitoksemme kanssa hyödyntämiskelpoisista jätteistä, jotka se haluaa haudata kaatopaikalleen turvatakseen tulorahoituksensa. Sama yhtiö kilpailee myös yhtiömme kanssa kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy pyrkii kaikin tavoin jarruttamaan jätteiden karkaamista kaatopaikaltaan mm. vastustamalla yrityksemme uutta ympäristölupahakemusta, ja aikaansaamalla lupaprosessin pitkittymisen. Muistutuksessaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy mainitsee, että ympäristölupa, joka perustuu sellaiseen jätesaantoon, johon hakijalla ei ole oikeutta, on jätelain vastainen. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy jättää kertomatta, että mm. Sastamalan kaupunki hakee uutta ratkaisua kaupungin vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelylle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vain yksi mahdollisista tulevaisuuden vaihtoehdoista, eikä sille Sastamalan kaupunki ole antanut ikuista oikeutta kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyyn. Sastamalan kaupunki omistaa tällä