Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A IT-juttuja ja GIS-juttuja - Niilo Tenkanen 20.10.2016
Yleisiä ohjeita: Kurssin sisällöistä tärkein on oppia analysoimaan maisemaa eli oppia kertomaan millainen maisema jollain paikalla on ja miksi maisema on juuri sellainen kuin se on. Kurssin tarkoituksena ei ole tehdä mekaanisia harjoituksia ja jättää analyysiä viimeiseen iltaan. Kurssilla tehdään ryhmätöitä ja keskustellaan analyysin oppimiseksi. Voit myös kysyä opettajilta apua, jos et tiedä mitä raporttiin kirjoittaisit. 3.3 nis M 3.1 3.1 Metsäinen selänne 3.2 Metsittynyt vanha pelto 3.3 3.3 Peltovaltainen maisema 3.6 3.3 3.5 3.2 ila 3.1 2.3 Pienet selänteet peltoaukeiden keskellä 3. Itäosan pirstoutuneempi maisema: 3.4 3.3 2000 m 3.7 3.1 3.5 Jä rv 1.4 1.5 Pääasiasas rakentamaton vaihettumisvyöhyke 2.2 Vanhat kylät ja kartanot 3.8 ak so 3.4 3.4 1.3 Selänteen asutusvyöhyke 2.1 Laajat peltoaukeat 3.3 or ee laakso Murros 3.2 1.2 Selänteen laaskot pääasiassa murroslaaksoja 2. Laakson viljelymaisema: 3.5 nn e 3.4 3.2 3.1 2.2 Järvilaakso 500 3.1 3.2 1.1 1:20000 3.1 3.3 elä kso ilaa Jok ne Mu rros laak so län Ka llio 2.1 1.1 Kallioinen selännealue 1.4 Asumisvoittoinen vaihettumisvyöhyke 3.1 3.1 3.2 2.3 3.8 P 3.4 3.5 3.5 2.3 3.4 1.2 3.3 3.2 2.3 1.1 3.1 3.4 2.2 1.1 0 kso kso laa ro s ur M se 1.2 1.5 3.4 2.1 a Jokila 2.2 3.5 rosl a 2.2 1. Nuuksion selännealue: 3.5 1.5 2.2 1.3 1.2 1.1 1.5 1.1 1.1 1.2 akso 1.1 1.1 Mur 1.2 Lähde: Maanmittauslaitos, lehti 204301 peruskartta 1967, kartoitus 1955, täydennyskartoitus 1965-1966 kartalla vastaa 200200 metriä maastossa Maanmittauslaitos, lehti 204110 peruskartta kartoitus 1969-70 1 cm kartalla vastaa metriä maastossa Lähde: 1:20000 1 cm Lähde: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 2009.1972, Käyttöoikeuslupa nro: MML/OPP/MYY/389/08. 3.4 Kylämäinen asutus Metodin soveltaminen 1. Nuuksion selännealue: Metodinsiinä soveltaminen Tutustuessani LCA-metodiin, huomasin erään ongelman. Sen perusteella tehdyt luokitsovelsin Röylän alueeseen Landscape CharacSovelsinalueesta Röylän alueeseen Landscape Charactelukartat eivät kertoneet intuitiivisesti ter Assesment metodia. Metodi on kehitetty ter luettavuus Assesment metodia. Metodi on kehitetty 1.1 Kallioinen selännealue kovinkaan paljoa, joten analyysien britannialaista maisemaa varten, mutta pääpiirbritannialaista oli heikohkoa. Pyrin itse välttämään ongelman maisemaa varten, mutta pääpiirteiltään ja työvaiheiltaan se soveltuu sellaiseteiltään ja työvaiheiltaan se soveltuu sellaisevalitsemaan eri alueiden värit johdonmukaisesti 1.2 Selänteen laaskot naan -Suomeen. Metodin päämääränä on löytää naan himmeäsuomeen. Metodin päämääränä on löytää ja lisäsin kartan päälle maastokartan kultakin alueelta merkittävimmät maisematekijät nä. Maastokartta myös auttaa hahmottamaan kultakin alueelta merkittävimmät maisematekijät pääasiassa murroslaaksoja ja tyypitellä alueet sen mukaan. Metodia voi tyypitellä alueet sen mukaan. Metodia voi analyysin tuloksia ja paljastaa nejakohteet, jossa soveltaa eri mittakaavoissa. Tehtävän alueelta tarkempi analyysi voisi olla vieläsoveltaa tarpeen.eri mittakaavoissa. Tehtävän alueelta 1.3 Selänteen asutusvyöhyke voidaan esimerkiksi karkeasti erottaa Nuuksion voidaan esimerkiksi karkeasti erottaa Nuuksion selännealue, jolle tyypillisiä piirteitä on ympäris- Johtopäätöksiä selännealue, jolle tyypillisiä piirteitä on ympäristöään suurempi korkeus, murroslinjat ja kallioitöään suurempi korkeus, murroslinjat ja kallioi1.4 Asumisvoittoinen vaihettumisvyöhyke Alueelta on voimakas kontrasti uuden rakentamisuus. Nuuksion selännealueen sisällä voidaan suus. Nuuksion selännealueen sisällä voidaan sen ja vanhan kulttuurimaiseman välillä. Muuvielä eritellä murroslinjat, asuinalueet ja selänvielä eritellä murroslinjat, asuinalueet ja seläntoksen suunta on selvä. Maatalouden merkitys voisi edelleen tyypitellä esim. teet. Asuinalueet voisi edelleen tyypitellä esim. teet. Asuinalueet 1.5 Pääasiasas rakentamaton vähenee, ja tiiviimpi rakentaminen leviääjaidästä tiiviyden ja arkkitehtuurin perusteella. tiiviyden arkkitehtuurin perusteella. vaihettumisvyöhyke kohti Röylää. Viimeisten 40 vuoden aikana huometodin soveltaminen alkaa kokoamalla tärkeää mattava osa pelloista on kadonnut Metodin soveltaminen alkaa kokoamalla tärkeää joko metsittyinformaatiota alueesta. Olimme jo aikaisemmis- misen, golf-kentäksi muuttamisen informaatiota alueesta. Olimme jo aikaisemmistai rakentami2. Laakson viljelymaisema: sa tehtävissä tehneet teemakarttoja alueesta, sa tehtävissä tehneet teemakarttoja alueesta, sen vuoksi. ja useimpia niistä pystyi suoraan soveltamaan ja useimpia niistä pystyi suoraan soveltamaan Analyysi paljastaa sen, että alueen maiseman analyysiä tehdessä. Tärkeimmät kartat olivat analyysiä tehdessä. Tärkeimmät kartat olivat 2.1 Laajat peltoaukeat kestävyys on uhattuna viimeistään siinä vaihees- kartta ja maaperäkartta, geomorfologinen kartta ja maaperäkartta, geomorfologinen sa, kun rakentaminen alkaa valtaamaan tilaa maisemarakennekartta, ilmakuva, vesistökartta, maisemarakennekartta, ilmakuva, vesistökartta, 2.2 Vanhat kylät jasekä kartanot Röylän peltolaaksojen viljelysmaisemalta tai 1970 ja tuorein peruskartta. Käytin vuoden 1970 ja tuorein peruskartta. Käytin sekä vuoden Nuuksion selänteen metsiltä. Nyt ne onedellä toistai-mainittuja karttoja, ja tein ensin kaikkia edellä mainittuja karttoja, ja tein ensin kaikkia seuraavan 40 luonnoksen alueen eri maisematyypeistä. Luon- seksi jätetty rauhaan, mutta kunluonnoksen alueen eri maisematyypeistä. Luon2.3 Pienet selänteet peltoaukeiden keskellä vuoden aikana pääkaupunkiseudulle muuttaa nos oli kuitenkin vielä sekava ja sen tyypittelyt nos oli kuitenkin vielä sekava ja sen tyypittelyt asukasta, eivät täysin toimineet. Esimerkiksi olin ensin ero- arvoiden mukaan 600 000 uuttaeivät täysinkasvaa toimineet. Esimerkiksi olin ensin eropaine kaavoittaa asutusta myös tellut niille. vanhan Kaavoittatellut vanhan ja uuden rakentamisen toisistaan, ja uuden rakentamisen toisistaan, 3. Itäosan pirstoutuneempi maisema: jien tulee päättää, minkä tyyppiset alueet sääste- analyysissä tyypittelin asuinmutta lopullisessa analyysissä tyypittelin asuinmutta lopullisessa tään, minne rakennetaan ja miten. Todennäköialueet sen mukaan, minkälainen rakentaminen alueet sen mukaan, minkälainen rakentaminen 3.1 Metsäinen selänne sesti alueen itäosien pellot rakennetaan viljelyn on alueella vallitsevaa. on alueella vallitsevaa. käydessä taloudellisesti heikosti kannattavaksi Lopullisessa analyysissä alue on jaettu karkeasti Lopullisessa analyysissä alue on jaettu karkeasti alueen rakentamiseen verrattuna. 3.2 Metsittynyt vanha pelto kolmeen osaan: Nuuksion selännealueeseen, kolmeen osaan: Nuuksion selännealueeseen, Alue on maisemallisesti erittäin Pakankylän arvokas ja aipakankylän kartanolta Röylän kylään jatkuvaan kartanolta Röylän kylään jatkuvaan maisema- sekä alueen itäosan selvästi viljelymaisemaan, 3.3 Peltovaltainen viljelymaisemaan, maisema sekä alueen itäosan selvästi nutlaatuinen. Siksi sen suunnittelussa pirstoutuneempaan maisemaan. Alueet on edel- analyysillä täytyy olla suuri merkitys. pirstoutuneempaan maisemaan. Alueet on edelleen jaettu 16 eri maisematyyppiin. leen jaettu 16 eri maisematyyppiin. YHTÄ TÄRKEITÄ 3.4 Kylämäinen asutus Itäosan pirstoutuneempi maisema oli selvästi 3.5 Uudempi pientalovaltainen asuinalue haastavin alue luokiteltavaksi, koska asuminen 3.5 Uudempi pientalovaltainen on hajanaista, muttaasuinalue runsasta, ja selännealueet 3.6 Kehä III 3.6 Kehä III 3.7 Teollisuusalue 3.7 Teollisuusalue 3.8 Golf 3.8 Golf pieniä ja epäselviä. Niinpä asuinalueiden luokittelussa tyydyin karkeaan tasoon, ja jätin vaihettumisvyöhykkeet kokonaan pois. Itäosan vaihettumisvyöhykkeet on jaoteltu sen mukaan, mikä on niitä maisemallisesti lähin tyyppi. Esimerkiksi metsäiset vaihettumisvyöhykkeet on luokiteltu metsäisiin selänteisiin. Tutustuessani LCA-metodiin, huomasin siinä erään ongelman. Sen perusteella tehdyt luokittelukartat eivät kertoneet intuitiivisesti alueesta kovinkaan paljoa, joten analyysien luettavuus oli heikohkoa. Pyrin itse välttämään ongelman valitsemaan eri alueiden värit johdonmukaisesti ja lisäsin kartan päälle maastokartan himmeänä. Maastokartta myös auttaa hahmottamaan analyysin tuloksia ja paljastaa ne kohteet, jossa tarkempi analyysi voisi olla vielä tarpeen. Johtopäätöksiä Alueelta on voimakas kontrasti uuden rakentamisen ja vanhan kulttuurimaiseman välillä. Muutoksen suunta on selvä. Maatalouden merkitys vähenee, ja tiiviimpi rakentaminen leviää idästä kohti Röylää. Viimeisten 40 vuoden aikana huomattava osa pelloista on kadonnut joko metsittymisen, golf-kentäksi muuttamisen tai rakentamisen vuoksi. Analyysi paljastaa sen, että alueen maiseman kestävyys on uhattuna viimeistään siinä vaiheessa, kun rakentaminen alkaa valtaamaan tilaa Röylän peltolaaksojen viljelysmaisemalta tai Nuuksion selänteen metsiltä. Nyt ne on toistaiseksi jätetty rauhaan, mutta kun seuraavan 40 vuoden aikana pääkaupunkiseudulle muuttaa arvoiden mukaan 600 000 uutta asukasta, kasvaa paine kaavoittaa asutusta myös niille. Kaavoittajien tulee päättää, minkä tyyppiset alueet säästetään, minne rakennetaan ja miten. Todennäköisesti alueen itäosien pellot rakennetaan viljelyn käydessä taloudellisesti heikosti kannattavaksi alueen rakentamiseen verrattuna. Alue on maisemallisesti erittäin arvokas ja ainutlaatuinen. Siksi sen suunnittelussa maisemaanalyysillä täytyy olla suuri merkitys. Itäosan pirstoutuneempi maisema oli selvästi haastavin alue luokiteltavaksi, koska asuminen on hajanaista, mutta runsasta, ja selännealueet pieniä ja epäselviä. Niinpä asuinalueiden luokittelussa tyydyin karkeaan tasoon, ja jätin vaihettumisvyöhykkeet kokonaan pois. Itäosan vaihettumisvyöhykkeet on jaoteltu sen mukaan, mikä on niitä maisemallisesti lähin tyyppi. Esimerkiksi metsäiset vaihettumisvyöhykkeet on luokiteltu metsäisiin selänteisiin.
Kurssilla käytämme seuraavia ohjelmia: Taitto-ohjelmana: Adobe InDesign Vektorigrafiikka: Adobe Illustrator Kuvankäsittelyyn: Adobe Photoshop Paikkatieto-ohjelmisto: ArcGIS (ArcMap-sovellus) Skannaus
Yleisiä ohjeita: Käytä työvaiheisiin oikeaa ohjelmaa välttääksesi turhaa työtä. Ole siis fiksusti laiska. Tehtävät voi tehdä usealla eri tavalla. Demoissa neuvotaan yleensä yksi tapa, mutta se ei ole ainoa oikea. Myöskin opettajat saattavat neuvoa eri tapoja. Sinä päätät, mikä tapa sopii sinulle. Voit suorittaa tehtävät myös muilla itsellesi tutuilla ohjelmilla tai vaikka piirtää kokonaan käsin (silloin tosin osa tehtävistä vie enemmän aikaa). Adoben ohjelmistojen sijaan voit tehdä tehtävät mm. CorelDraw:lla tai GIMP:illä. ArcGIS:in sijasta käy esimerkiksi QGis tai MapInfo. Ohjausta ei niillä ohjelmilla valitettavasti pystytä tarjoamaan. Kurssin harjoitustehtävät pystyy tekemään hyvin valmiiksi torstain harjoitusten aikana, jos on paikalla (ja läsnä...) joka viikko ja alusta loppuun asti.
Yleisiä ohjeita: Kysy opettajilta jos tulee ongelmia Kysy kavereilta, jos tulee ongelmia Neuvo kavereita, joilla on ongelmia Internet on täynnä hyödyllisiä tutoriaaleja ja opetusvideoita, joista on apua. Jos kohtaat ongelman jonkun tietokoneohjelman kanssa, voit olla lähes varma, että joku muu on kohdannut saman ongelman aikaisemmin.
Yleisiä ohjeita: Jos olet tallentanut tiedoston, harvoin pystyt tekemään tuhoja kokeilemalla eri työkaluja. Kokeilemalla oppii! Kurssin karttatehtävät voi jakaa karkeasti seuraavasti: 1. Tehtävät, jotka tehdään hyödyntäen paikkatietojärjestelmiä, ja joiden tekemiseen tietotekniikka tuo oleellista etua. (mm. maaperäkartta, korkeusmalli, kasvillisuus) 2. Tehtävät, joissa pohjakartan päälle piirretään joko tietokoneella tai käsin. Tällaisissa tehtävissä on kiinni opiskelijasta, kumpi tapa on parempi ja sekä käsin piirrettyihin, että tietokoneella tehtyihin karttoihin saa ohjausta harjoituksissa. (mm. vesistöt, ilmasto, maisemarakenne)
Yleisiä ohjeita: Tietokoneiden kanssa kaikki ei mene niin kuin Strömsössä: Ohjelma ei toimikaan kuin tutoriaalissa; ohjelma kaatuu; tietokone kaatuu; ohjelma ei käynnisty; hermot menee; tulostin ei toimi; aika loppuu; pää räjähtää... Kärsivällisyyttä! Ohjelmia koodaavat ihmiset eivät ole täydellisiä. Älä siis jaksa valittaa vaan ota kuppi kahvia ja yritä ratkaista ongelma. Pyydä apua, käytä googlea ja kokeile ohjelman ominaisuuksia. Varaudu aina aikatauluissasi siihen, ettet suoriudu tehtävistä niin nopeasti kuin haluaisit. Jos kone temppuilee, ota yhteyttä: servicedesk@aalto.fi
Paikkatiedosta: Paikkatieto on oikeastaan mitä tahansa tietoa, joka sisältää viittauksen paikkaan maapallolla. Viittaus tehdään koordinaatiston avulla. Paikkatiedolle on olemassa omat tiedostotyyppinsä. Esim MapInfon TAB (.tab eli table) ja ES- RI:n SHP (.shp eli shape). Tieto voi olla tallennettu myös rasterikuvana. Esimerkiksi TIFF (Tagged Image File Format)-muodossa. Tällöin tiedosto ei sisällä tietoa sijainnista. Yleisesti paikkatietoa käsitellään niin, että paikkatieto-ohjelmaan avataan uusi projekti (Arc- GIS:issä tiedostomuoto MXD) ja vasta projektin sisällä voi avata paikkatietoa. (Logiikka on hyvin samanlainen kuin InDesignissa! Place-komennon sijaan käytät ArcMap:issa Add Data-komentoa)
Paikkatiedosta:
Paikkatiedosta:
Paikkatiedosta: Projektiin tuodun paikkatiedon visuaalista ilmettä voi usein muuttaa helposti. Esimerkiksi korkeusmallin värejä voi muuttaa tai väestöntiheyskartassa väestöä voi kuvata eri kokoisilla palluroilla. Paikkatieto-ohjelmaksi kutsutaan tietokoneohjelmaa, joka kykenee tulkitsemaan paikkatietodokumentteja, jossa voi luoda uusia paikkatietodokumentteja, ja jossa dokumentteja voidaan muokata. Ohjelmistoja ovat esim: ArcGIS, MapInfo, Quantum GIS, GRASS GIS (Kaupallisia, löytyy koulun koneilta; Vapaa lähdekoodi) GIS-tiedostotyypit eivät yleensä ole vapaita, joten yhdellä ohjelmalla tehty tiedosto ei aukea kaikissa paikkatieto-ohjelmistoissa.
Paikkatiedosta: Tällä kurssilla keskitymme paikkatieto-ohjelmistoistamme ArcGIS-ohjelmistoon ja erityisesti sen sovellukseen ArcMap. Tämä johtuu siitä, että ohjelmisto löytyy koulun koneelta ja se on intuitiivisempi kuin MapInfo Paikkatieto-ohjelmistot ovat tarkoitettu lähinnä ammattilaisille. Sen vuoksi ohjelmat eivät ole niin helposti opittavia ja virtaviivaisia kuin esim. Adoben graafisen työn ohjelmistot.
Paikkatiedosta: Add Data - Tällä lisäät uuden kartan Työkalupalkit: - Sisältää ne työkalut, joita käyttäjä on valinnut käytettäväksi Table of Contents: - Sisältää kaikki dokumentit - vrt. Layers (InDesign, PS, Illust.) Data View: - Pala maapalloa, jolla näytetään se sisältö, joka on valittu Table of Contets -valikosta
Paikkatiedosta: Valitsemalla eri layereitä, näet eri asioita samalta alueelta
Paikkatiedosta: Vektorimuodossa oleva paikkatieto sisältää paikkaan siduttuja attribuutteja. Ne voi avat myös listamuodossa
Esimerkkejä: Merkintöjen selitykset Korkeus metriä merenpinnasta 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 m 1:20 000 km 0 0,25 0,5 1 1,5 2
Esimerkkejä: Merkintöjen selitykset Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Täytemaa; Kartoittamaton m 1:20 000 km 0 0,25 0,5 1 1,5 2
Esimerkkejä: Merkintöjen selitykset Korkeus metriä merenpinnasta 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Savi Lieju Täytemaa; Kartoittamaton m 1:20 000 km 0 0,25 0,5 1 1,5 2
Esimerkkejä: Merkintöjen selitykset 16 2111 Pellot 17 2221 Hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmät 18 2311 Laidunmaat 19 2312 Luonnon laidunmaat 20 2431 Käytöstä poistunut maatalousmaa 21 2441 Puustoiset pelto- ja laidunmaat 22 3111 Lehtimetsät kivennäismaalla 23 3112 Lehtimetsät turvemaalla 24 3121 Havumetsät kivennäismaalla 25 3122 Havumetsät turvemaalla 26 3123 Havumetsät kalliomaalla 27 3131 Sekametsät kivennäismaalla 28 3132 Sekametsät turvemaalla 29 3133 Sekametsät kalliomaalla 30 3211 Luonnonniityt 31 3221 Varvikot ja nummet 32 3241 Harvapuustoiset alueet, cc <10% 33 3242 Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kivennäismaalla 34 3243 Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, turvemaalla 35 3244 Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kalliomaalla 36 3246 Harvapuustoiset alueet, sähkölinjan alla 37 3311 Rantahietikot ja dyynialueet 38 3321 Kalliomaat 39 3331 Niukkakasvustoiset kangasmaat 40 4111 Sisämaan kosteikot maalla 41 4112 Sisämaan kosteikot vedessä 42 4121 Avosuot 43 4122 Turvetuotantoalueet 44 4211 Merenrantakosteikot maalla 45 4212 Merenrantakosteikot vedessä m 1:20 000 km 0 0,25 0,5 1 1,5 2
Esimerkkejä: L4134L L4133L L4134R L4133R Merkintöjen selitykset Korkeus metriä merenpinnasta 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 m 1:40 000 km 0 0,5 1 2 3 4
Esimerkkejä:
Esimerkkejä:
Esimerkkejä:
Esimerkkejä:
Esimerkkejä:
Paikkatiedosta: ArcMap:in käyttöä on erityisen hyödyllistä opiskella videotutoriaalien avulla, koska ohjelman luonne on graafinen. Toisaalta se on välillä epäintuitiivinen, joten on hyödyllistä nähdä jonkun toisen tekevän edellä. Aloita vaikka täältä: http://video.arcgis.com/series/60/understanding-gis-an-arcgis-project-workbook
Seuraavaksi: Rajaa valitsemasi kohdealueen ympäriltä neljän ruudun laajuinen tarkastelualue ja ota ylös alueen karttalehtien numerot. Yksi ruutu on muotoa NKKKKN (N=Numero K=Kirjain) ja kooltaan 6 x 6 km. Näin ollen harjoitustyöalue on kooltaan 12 x 12 km. 12 km 12 km ESIM. V5222G V5224A V5221H V5223B
Lounaan jälkeen n. klo 12-15 Ladataan kaikki paikkatietomateriaali omaan kansioon hyvään järjestykseen Puretaan kaikki zip-tiedostot ja varmistetaan, että paikkatietokansiot on nimetty selkeästi Tuodaan kaikki ladattu paikkatieto ArcMap-ohjelmaan Ohjeita paikkatiedon tuomiseen ArcMap-ohjelmaan MyCourses => Materials: Niilo Tenkanen: Johdatus paikkatietoon 2015 Maastokartta (Maanmittauslaitos/Paituli) Maastotietokanta (Maanmittauslaitos): tiet, vesistöt, rakennukset Maaperäkartta (GTK) Korkeusmalli (Maanmittauslaitos) CORINE (Paituli) Ilmakuva (Maanmittauslaitos)