KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI ELIMÄKI HAMINA IITTI JAALA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VALKEALA VIROLAHTI

KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI ELIMÄKI HAMINA IITTI JAALA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VALKEALA VIROLAHTI

SAATTEEKSI Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa kaupunkien ja kuntien identiteettiä. Ihminen löytää niistä juurensa ja tuntee siten olonsa kotoisammaksi. Ehkä myös siksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Paljon vanhaa ja arvokasta on ehtinyt tuhoutua, mutta viime vuosikymmeninä on kuitenkin ryhdytty myös suojelemaan jäljelle jäänyttä kulttuuriperintöä. Lähtökohtana Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitykselle on ollut kaikki kulttuuriympäristön osaalueet kattavan aineiston puute ja epäselvyys kohteiden tämänhetkisestä tilasta. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta tehtäessä tavoitteena on ollut saada aikaan aineisto, joka palvelee niin kuntien kuin valtion viranomaisten sekä maakuntamuseon tarpeita. Aineistosta on haluttu tehdä helposti päivitettävä ja ajantasainen. Kaupunkien ja kuntien tarpeita silmälläpitäen tavoitteena on ollut luoda hyödyllistä materiaalia maankäytön suunnittelun, matkailun/kulttuurin ja opetuksen toimialoille sekä kannustaa kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen ja siten kulttuuriympäristöjen vaalimiseen. Valtion viranomaisia kartoitus auttaa mm. erilaisissa lupapäätöksissä ja kaavoituksen valvonnassa sekä lausuntojen antamisessa. Sitä tullaan hyödyntämään myös Kymenlaakson museon ylläpitämän suunnitellun tietokannan päivittämisessä. Vuonna 2008 on saatettu loppuun kartoitustyö, joka aloitettiin jo vuonna 2005. Kymenlaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja ympäristöjä on ollut kartoittamassa maisema-arkkitehtuurin opiskelijoita Teknillisestä korkeakoulusta. Kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä kartoitti Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Eeva Rapola taas kartoitti kesällä 2006 Elimäen, Iitin ja Jaalan kuntien alueet. Viimeisenä varsinaista kartoitustyötä suoritti kesällä 2007 Mathias Wahlberg, joka kartoitti Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kuntien alueet. Kesällä 2008 aikaisempien vuosien kartoitukset on koottu ulkonäöltään ja tietoarvoltaan yhteneväiseksi koko Kymenlaakson kattavaksi Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitukseksi. Tätä koontia on suorittanut Sirpa Törrönen. Tarkoituksena on ollut saada koottua eri lähteiden - valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten - tiedot yhteen luetteloon. Varsinaista inventointityötä ei ole tehty, mutta työn edetessä on ilmennyt joitakin uusia kohteita. Lähdeaineistona selvitystä tehtäessä on käytetty mm. aikaisempia inventointeja, paikallisten asukkaiden tietoja sekä maastokäyntien havaintoja. Kohteet on mahdollisuuksien mukaan myös tarkastettu paikan päällä. Suurin osa kohteista on arvotettu ja viety paikkatietojärjestelmään (ArcView) sekä kuvattu. Arvotus perustuu pääasiassa kirjallisiin lähteisiin sekä museoviraston rekisteriin. Koska kulttuuriympäristöt ovat muuttuvia kohteita, on selvitysaineiston pysyttävä ajantasaisena. Tämä onnistuu tiiviillä yhteistyöllä eri osapuolten välillä. Ajan kuluessa tulee koko ajan uusia kohteita vanhojen tuhoutuessa syystä tai toisesta. Kaikkea ei voi eikä pidäkään säilyttää. Kulttuuriympäristöohjelman avulla kunta voi määritellä eri kulttuuriympäristökohteiden tulevaisuuden eli miten niitä vaalitaan ja miten hoito toteutetaan. Kulttuuriympäristöohjelman pohjaksi tulee kuitenkin teettää vielä tarkempi inventointi valituista kohteista eri alojen asiantuntijoilla. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden listausta on tarkistettu 2000-luvulla Museovirastossa. Tarkistuksessa nykyisiin kohteisiin tulee mahdollisia täydennyksiä ja poistoja. Kymenlaakson osalta ensimmäisen tarkistuksen lausunnot on käsitelty ja luonnos on lähetetty toiselle lausuntokierrokselle vuonna 2008. Koko maan tarkistettu kohdevalikoima esitettäneen valtioneuvostolle vielä vuonna 2008. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksessa on jo huomioitu uusi RKY 2008-lista. Kartoituksessa on kuitenkin huomioitu myös tällä hetkellä voimassa olevat valtakunnallisesti merkittävät kohteet Rakennettu kulttuuriympäristö (1993 RKY) mukaan. Kulttuuriympäristöohjelmien teossa tietojen päivitys tulisi ottaa huomioon. Kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristön vaaliminen ja suojelu perustuu lainsäädäntöön ja käytännön tasolla kuntien ja omistajien vastuuseen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön vaalimisesta. Kaavoitus ja lupamenettelyt eivät yksin riitä kulttuuriympäristön hoidon välineeksi. Maankäytön suunnittelu kunnissa edellyttää perusselvityksiä ja inventointeja kulttuuriympäristöstä. Kerätyn tiedon perusteella voidaan arvioida ne kohteet tai alueet, joiden säilyminen tulee turvata. Tietoisuus oman kunnan kulttuuriympäristön arvoista hyödyttää käytännön toimia kotiseudun hyväksi. Mikä koetaan arvokkaaksi, halutaan myös hoitaa. Kuntakohtaisessa kulttuuriympäristö- 3

ohjelmassa esitetään kehittämisen tavoitteet ja toteutusohjelma kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja siten myös lähiympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseksi. Kunnan kulttuuriympäristöohjelma antaa perustiedot paikkakunnan arvokkaista kohteita sekä maiseman ja rakennetun ympäristön historiasta. Kulttuuriympäristön hoito voidaan kytkeä mm. matkailun ja elinkeinoelämän kehityshankkeisiin. Kulttuuriympäristön hoidolla voidaan myös tukea kunnan identiteetin ja imagon luomista. Kulttuurihistoria on olennainen osa kuntaa ja jonka pohjalle kunnan identiteetti ja imago on helppo rakentaa. Ympäristökeskuksen kulttuuriympäristöjen hoitoa edistävät taloudelliset tuet Rakennussuojeluavustukset / Avustukset rakennusperinnön hoitoon EU:n rakennerahastot Kouvolassa 28.8.2008 Sirpa Törrönen 4

SISÄLLYS JOHDANTO 3 TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET 8 KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS 10 ANJALANKOSKI 13 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat ELIMÄKI 39 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit HAMINA 61 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet IITTI 103 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat 5

JAALA 141 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Näköalapaikat KOTKA 163 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit KOUVOLA 197 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Liikenneympäristöt Muut kohteet Rauhoitetut luonnonmuistomerkit KUUSANKOSKI 211 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet MIEHIKKÄLÄ 227 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit 6

PYHTÄÄ 241 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit VALKEALA 261 Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet VIROLAHTI 279 Pienmaisemat Perinnemaisemat Sotahistorialliset kohteet Uskonnolliset kohteet Rakennukset ja pihapiirit Mylly- ja teollisuusympäristöt Liikenneympäristöt Muut kohteet Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset Rauhoitetut luonnonmuistomerkit 7

TERMISTÖ/ JAOTTELUN PERUSTEET Aikaisempina vuosina kartoituksessa on käytetty hieman erilaisia kategorioita kohteiden jaotteluun. Eri vuosien kartoituksien jaottelut on yhdistetty toisiaan vastaaviksi lukemisen helpottamiseksi. Kohteista kerättyjä tietoja on myös pyritty yhdenmukaistamaan ja lähteet tuotu selkeämmin esille mahdollisen lisätiedon hankkimista varten. Kulttuuriympäristöt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään; rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, kulttuurimaisemiin sekä muinaismuistoihin. Tämä jako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa kohteista kuuluu useampaan ryhmään. Tässä kartoituksessa kohteet on jaettu 13:sta eri kategoriaan niiden pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Jotkin kohteet voisivat siis sijaita myös toisessa kategoriassa. Alla on selvennetty eri kategorioiden perusteita. Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) Otsikon alle on koottu Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä tai rakennettu kulttuuriympäristö -kirjassa mainitut alueet sekä Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnissa esitetyt kohteet. Kategorian alla sijaitseva kohde on laaja-alainen, eikä sitä voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Kohteen alueella voi sijaita yksittäisiä kohteita. Pienempien kohteiden kohdalla on ilmoitettu mikäli ne kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen (maisema-alueeseen, rakennetun ympäristön kokonaisuuteen tai pienmaisemaan). Pienmaisemat (02) Pienmaisema-sana ei ole vakiintunut termi, eikä sillä siten ole virallista tai vakiintunutta määritelmää. Se on ilmeisesti tullut aikaisempien vuosien töihin mukaan Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelmasta, jossa termiä ei ole määritelty. Tähän kartoitukseen se on määritelty kyseisen lähteen aluerajauksiin perustuen. Pienmaisema-kohde on visuaalisesti selkeästi rajautunut ja usein myös toiminnallisesti yhtenäinen osa laajempaa maisemaa. Esimerkiksi selänteiden tai metsien rajaama viljelyalue tai yhtenäinen kyläkokonaisuus peltoineen. Kategorian alle on sijoitettu esimerkiksi perinteiset maaseudulla sijaitsevat kylät, sillä ne kuuluvat elimellisinä osina ympäröivään maisemaan sekä visuaalisesti että toiminnallisesti. Perinnemaisemat (03) Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisemia, jotka koostuvat perinnebiotoopeista (niitto- ja laiduntalouden synnyttämiä alueita) ja muista perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvistä rakennetuista ympäristöistä. Sotahistorialliset kohteet (04) Kategorian alle on sijoitettu sotahistoriaan liittyvät kohteet, myös taisteluiden muistokivet on sijoitettu tähän kategoriaan. Uskonnolliset kohteet (05) Kategorian alle kuuluvat esimerkiksi kirkot, pappilat ja hautausmaat. Rakennukset ja pihapiirit (06) Kategoria on kartoituksen laajin. Sen alla on niin yksittäiset tilat, talot ja rakennukset kuin kartanotkin pihapiireineen. Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) "Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät" -otsikon alle on koottu useamman rakennuksen kohteet, jotka eivät sovi "Pienmaisemat" tai "Mylly- ja teollisuusympäristöt" -otsikoiden alle. Nämä ovat usein kaupunkialueilla sijaitsevia asuinalueita. Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) Työläisasuntoalueet on sijoitettu "Mylly- ja teollisuusympäristöt" -otsikon alle sen tuotantolaitoksen yhteyteen, joka ne on rakennuttanut ja johon ne olennaisesti kuuluvat. Siten ne on helpompi hahmottaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Liikenneympäristöt (09) Kategoriaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet, sillat ja rataympäristöt. Myös vesiväylät ovat tämän kategorian alla. 8

Muut kohteet (10) Muissa kohteissa on kohteet, jotka eivät sovi minkään muun kategorian alle. Esimerkiksi muinaiset kylänpaikat on sijoitettu tähän kategoriaan. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) Muinaisjäännökset kategoriassa on kohteita, jotka on suojeltu muinaismuistolain nojalla ja joilla on muinaisjäännöstunnus. Historiallisen ajan muinaisjäännökset on sijoitettu pääasiallisesti edustamansa arvon mukaan. Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) Kartoitukseen on otettu mukaan myös kulttuuriympäristöihin kuulumattomat rauhoitetut luonnonmuistomerkit, koska osa kuuluu myös kulttuuriympäristöihin. Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä voivat esimerkiksi olla puita tai kiviä, joihin liittyy uskomuksia ja tarinoita. Näköalapaikat (13) Näköalapaikat ovat rakennettuja tai luontaisesti muuta maisemaa korkeampana sijaitsevia kohteita, jotka ovat kuuluneet alueen kulttuuriin kauan. 9

KYMENLAAKSON KULTTUURIHISTORIAN KATSAUS Esihistoria (8000 ekr. 1000 jkr.) Kymenlaakson ensimmäiset asukkaat asettuivat kivikaudella (8000 1300 ekr.) vesistöjen varsille. Etenkin suojaisat, kalarikkaat merenrantahietikot soveltuivat hyvin asumiseen. Pronssikaudelle (1300 500 ekr.) tultaessa asutus keskittyi yhä rannikoille vesistöjen toimiessa tärkeinä kulkureitteinä. Rautakautisesta (500 ekr. 1000 jkr.) asutuksesta on löydetty myös useita jäänteitä. Historiallinen aika (n. 1000 jkr. ) Keskiaika n. 1000 1500 Kymenlaakson asutuksen syntyyn vaikuttivat niin viikinkien kaupparetket Itämerellä kuin alueen sijainti meren ja Kymijoen sekä muiden pienempien jokien kohtaamispisteessä. Jäänteitä viikinkien vaikutuksesta alueella lienevät osa saariston paikannimistä. 1100-luvulla alueella vaikuttivat ristiretket. Kymijoen seutu oli uskontokuntien raja-aluetta ja molempien uskontojen vaikutus oli tuntuva. Pysyvä asutus sijoittui keskiajan alussa pääasiassa jokien varsille sekä järvien rannoille, joissa oli maanviljelykseen kelpaavaa maata. Uutta peltoa saatiin raivaamalla ja kaskeamalla. 1200 luvulla saksalaiskaupan avauduttua ja Tallinnan kaupungin syntyessä hansakauppiaat veivät Kymijoesta saatavaa lohta sekä siikaa ja toivat vastineeksi mm. suolaa. Lohi kuljetettiin tynnyreissä Tavastilanjokea pitkin Kaarniemen kauppapaikalle. Tallinnan Saksalaiskaupungin vaikutus Kymenlaaksoon oli suuri ja se näkyi mm. erilaisten keksintöjen varhaisessa rantautumisessa alueelle. Novgorodin ja Ruotsin valtapiirien raja kulki mahdollisesti Kymijokea pitkin jo 1200-luvulla. 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Kymenlaaksosta tuli osa Ruotsia, jolloin alueen rauhoituttua pysyviä asukkaita, etenkin ruotsalaisia, tuli lisää. Alueelle perustettiin Ruotsin vallan mukaiset seurakunnat. 1300-luvulla rakennettiin Vehkalahden kirkko hyvien kulkuyhteyksien varrelle vesiteiden risteyskohtaan. Myös muihin Kymenlaakson kuntiin rakennettiin kirkkoja. 1300-luvun alussa valtiovalta huomasi Kymijoen lohisaaliisiin perustuvan alueen taloudellisen merkityksen ja perusti Kymenkartanon Ruotsin hallinnon keskukseksi. Kartano oli 1380 1523 Vadstenan luostarin hallussa. Luostari hallinnoi myös lohenkalastamoita, vaikka suurtila olikin Viipurin linnan hallinnoima. Suuri rantatie rakennettiin 1300-luvun alkupuoliskolla yhdistämään Turku ja Viipuri. Useita sen varrella olevia siltoja on rakennettu uudestaan 1900-luvun alussa kivestä holvaamalla. Keskiajalla perustettiin myös useita alueen kartanoita ja pysyvää asutusta oli lähes kaikissa nykyisissä kylissä. 1500 1555 1520-luvulla alkanut uskonpuhdistus toi Suomeen luterilaisuuden ja keskiaika päättyi. Ortodoksisuus säilyi kuitenkin Kymenlaaksossa voimakkaana. 1500-luvulla Vehkalahden knaapit levisivät Husupyölin, Töytärin ja Salmenkylän alueelle. 1555 1650 Autioitumisen ja Vironmuuton kausi 1555 56 Kustaa Vaasa muutti paikallishallintoa ja Kymenkartanosta tuli kuninkaan kartano, jolloin sen valta lisääntyi ja siitä tuli Kymenlaakson hallinnon keskus. 1500-luvulla ensimmäiset sahamyllyt aloittivat toimintansa. Löytöretket innostivat pitempiin merimatkoihin jolloin tarvittiin suurempia aluksia ja siten myös tervaa ja lautoja, joita kymenlaaksolaiset kauppasivat ahkerasti. Kalastus oli Kymenlaakson talouden perusta, mutta myös jo keskiajalla alkanutta tervan polttoa jatkettiin ja sitä laivattiin lähiseudun markkinoiden lisäksi Viroon. 1570 alkanut sotakausi autioitti erityisesti Etelä-Kymenlaaksoa pahoin, kun ihmiset muuttivat vaiheittain Viroon. 10

1620 1721 Läänitysten ja voimistuvan keskusvallan aika 1600-luvulla Kymenlaakson suurimmat satamat sijaitsivat jokisuissa mm. Poitsilassa, Summassa ja Tervasaaressa. 1600-luvulla tapahtuneita läänityksiä seurasi useiden kartanoiden perustaminen baltialaisille upseerisuvuille sekä jo aikaisemmin perustettujen kartanoiden vallan voimistuminen. 1653 perusti valtiovalta Vehkalahden uudenkaupungin, nykyisen Haminan. Kaupunki oli saanut oman asemakaavansa, josta on enää jäljellä Kuninkaankatu, jo vuonna 1649. Kadun nimi on aikojen saatossa vaihtunut Kadettikoulunkaduksi ja Mannerheimintieksi. Suuren pohjan sodan ja Isovihan miehityskauden (1713 1721) seurauksena venäläistä väestöä muutti Kymenlaakson alueelle. Isoviha tuntui varsinkin Virolahdella, josta venäläiset hamusivat rakennuskiveä. Monet pakenivat armeijoita erilaisiin piilopaikkoihin. 1721 1743 Ruotsin vallan ajan loppu Uudenkaupungin rauhan (1721) seurauksena itäraja siirtyi Suomenlahden pohjukkaan ja nykyisestä Haminasta tuli Itä-Suomen kaupan keskus ja tärkeä satama Viipurin tilalle. Yhteyksien parantamiseksi rakennettiin myös Hamina Lappeenranta tie. Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja ympyräasemakaavan. Vuonna 1728 aloitettiin Haminassa laivanvarustus. Uudenkaupungin rauhan raja merkittiin maastoon hakkaamalla rajalinja matalaksi ja merkitsemällä se kivillä. Tästä ovat jäänteenä useat rajakivet Virolahdella. 1700-luvulla sahateollisuus sai potkua uudesta tekniikasta ja Kymenlaaksoon perustettiin useita sahoja. Sahamyllyt olivat valtaporvareiden omistuksessa ja vaurautensa osoitukseksi he rakensivat 1700-luvulla paljon puurakennuksia Haminaan raatihuoneen ympärille. Ruotsinvallan aikaisen rakennustavan mukaan rakennetuissa taloissa pitkä sivu on katuun päin, kun taas myöhemmän venäläisen tavan mukaan rakennuksen lyhyt pääty rajaa katua. Pikkuporvarit rakensivat hieman kauemmas raatihuoneesta mm. Isoympyränkadulle. 1743 Vanhan Suomen aika 1741 1743 käydyn "Hattujen sodan" (pikkuviha) päätteeksi solmittiin Turun rauha, jolloin Haminasta tuli rajakaupunki. Sen vaikutus voimistui ja sen linnoittamista jatkettiin. 1790 solmittiin Värälän rauha Kustaa III Venäjän sodan päätteeksi ja laajat linnoitustyöt aloitettiin myös Ruotsinsalmella ja sitä pohjoisessa vahvistamaan tarkoitetussa Kyminlinnassa. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin rakennuksista on jäljellä enää Kotkan ortodoksinen kirkko. Koko Kymenlaakson väkiluku kasvoi. Useiden palojen seurauksena kivirakennuksia rakennettiin enemmän erityisesti kaupunkeihin. Teollistumisen myötä kaupunkeihin alkoi kohota myös tiilirakennuksia. 1797 Venäjän keisari Paavali I lahjoitti Valamon luostarille yksinoikeuden lohenkalastukseen Kymenkartanon lohivesillä (Langinkoski ja Pernoonkosket). Luostarin munkit rakensivat 1799 Siikakosken rannalle luostarirakennuksen ja edelleen pystyssä olevat Pyhän Marian taivaaseen nousun kappelin eli Munkholman Munkkisaareen ja kappelin Langinkoskelle. 1800-luvulle tultaessa lainsäädännön muutokset, Napoleonin sodat ja Englannin tullipolitiikka päättivät sahamyllyjen kukoistuksen. Samaan aikaan Kymenlaakson pientilavaltaisuus yleistyi. Haminan rauhan seurauksena vuonna 1809 raja siirtyi Tornionjokeen ja Suomi muuttui osittain autonomiseksi säilyen kuitenkin Venäjän alaisuudessa. Pietarin vaikutuksen kasvamisen seurauksena alkoi empiretyylisten rakennusten kukoistus. 1812 1870 Yhdentymisen aika 1800-luvun alussa Kymenlaakso oli menettänyt erityisasemansa rajaseutuna ja suurin mullistus alueella olikin isojako, nykyisen maarekisterijärjestelmän pohja. Kymenlaaksossa oli tällöin useita kartanoita. 1820-luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin. 1821 Syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui. 1840 syttyi Haminassa jälleen suurpalo jonka seurauksena suurin osa taloista paloi. 1853 56 käytiin Itämainen sota, jonka takia osaa Kymenlaakson linnoituksia vahvistettiin ja patteriasemia rakennettiin lisää. 1866 tuli voimaan kansakouluasetus ja kiinteitä kouluja alettiin perustaa kiertokoulujen tilalle myös Kymenlaaksoon. 11

1870 Teollistumisen aika 1870-luvulla Kotka nousi norjalaisten johdolla Haminan ohi teollisuuskeskukseksi ja sai 1878 tapulikaupungin oikeudet. Puutavaran kysyntä maailmalla ja siitä johtunut hintojen nousu, höyrylaivojen kehitys sekä Kotkan sijainti joen suulla johti puutavaraliikkeen nopeaan nousuun ja höyrysahojen sekä suuruiton nopeaan kasvuun. Myös muita tehtaita perustettiin koko Kymenlaakson alueelle. Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun rautatieympäristöjen rakentaminen alkoi ja uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui, jolloin kulku Haminan läpi väheni huomattavasti. 1878 alettiin laajentaa Tervasaaren satamaa Hietakylän laiturin tuhouduttua ja vanhan tultua liian pieneksi. Tervasaareen oli jo 1860-luvulla rakennettu makasiineja. 1887 Hamina paloi jälleen kerran ja Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan. 1894 alkaen Ristiniemen pohjoiskärjessä oli merkittävä tehdasalue sekä puutavaran laivauspiste. Kotkan rata valmistui 1890 ja Inkeroinen Hamina rata vuonna 1898. Ristiniemeen saatiin rata vuonna 1900. 1900 > Hiljalleen alettiin siirtyä sahateollisuuden kehittyessä hirsirakentamisesta lautarakentamiseen sekä betonin käyttöön. Itsenäistymispyrkimykset toivat mukanaan kansallisromantiikan ja julkisten rakennusten ylösmarssin. Vuosisadan vaihde ja teollistumisen synnyttämä lisääntynyt vapaa-aika toi mukanaan myös erilaiset nuorisoseurat ja raittiusyhdistykset, jotka rakensivat toimitilojaan eri kyliin. Suurin osa seuraintaloista rakennettiin 20- ja 30-luvuilla. Edelleen vilkkaaseen teollisuuteen syntyi 1900-luvun alussa uusia osaajia eri puolille Kymenlaaksoa. Radan tuomat uudet mahdollisuudet, Tervasaaren ahtaus sekä valtion tuki tekivät Haminan syväsataman rakentamisen ajankohtaiseksi 1930-luvulla. Rataa jatkettiin ulottumaan satamaan asti vuonna 1937. 1930-luku oli myös funktionalismin kulta-aikaa. Silloin sai alkunsa myös yhä nykyäänkin funktionalismin merkkiteoksiin lukeutuva Sunilan tehdasalue asuntoalueineen. Toinen maailmansota tuntui Kymenlaakson alueella voimakkaasti. Evakkoja tulvi kyliin ja kaupunkeihin ja rintamamiestaloalueita rakennettiin. Talvisodan jälkeen rakennettiin Salpalinja kulkemaan poikki Suomen. 1950-luvun puolivälissä paperiteollisuus kasvoi entisestään ja tehdasalueita laajennettiin voimakkaasti. Lähteet: Varpio, Yrjö (1974) Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala Korhonen, Martti (1985) Vehkaleipää: palasia Vehkalahden historiasta. Vehkalahden kunta. Hamina Korhonen, Martti (1993) Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1974) Haminan historia 1. Haminan kaupunki. Hamina Halila, Aimo ja Nordenstreng, Sigurd (1975) Haminan historia 2. Haminan kaupunki. Hamina Halila, Aimo(1969) Haminan historia 3. Haminan kaupunki. Hamina http://www.finnicakymenlaakso.fi Martti Korhonen (haastattelu) 12

ANJALANKOSKI Mathias Wahlberg aloitti Anjalankosken arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden kartoittamisen vuonna 2007. Kartoituksen suoritti loppuun Sirpa Törrönen kesän 2008 aikana. Anjalankosken kauppala syntyi kuntaliitoksen seurauksena vuonna 1975 Anjalan ja Sippolan kunnista. Kaupunki Anjalankoskesta tuli 1977. Anjalankoski yhdistyy 1.1.2009 viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Vuonna 2008 Anjalankoskella oli asukkaita 16610 sen pinta-alan ollessa 752,78 km² (josta maapinta-alaa 726,14 km²). Suurimmat taajamat ovat Inkeroinen, Myllykoski, Kaipiainen, Sippola, Ummeljoki ja Anjala. Anjalankoski sijaitsee sen halki virtaavan Kymijoen molemmilla puolilla, keskellä Kymenlaaksoa. Nykyinen asutus onkin keskittynyt Kymijoen varren taajamiin ja Sippolanjoen viljelyalueille. Kymijoen suurien koskien partaalle ovat kasvaneet myös Inkeroisten ja Myllykosken teollisuustaajamat. Hallinnollisena keskuksena toimii Myllykosken kaakkoispuolella sijaitseva Keltakangas. Anjalankosken alue asutettiin 1300- ja 1400-luvuilla. Peltoviljely aloitettiin jo uuden ajan alussa, mutta kaskiviljelyä harrastettiin pitkään 1800-luvun lopulle erityisesti Sippolan itäisissä kylissä. Anjalankoskella on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä. Vuoden 1743 Turun rauhassa Anjala jäi ruotsalaisille ja Sippola venäläisille. Rajaseutuna Anjalankosken alueella oli useita taisteluita. Vuosien 1788 80 sodan historiallisiin tapahtumiin kuuluvat vuonna 1788 Sippolan Liikkalan kylässä allekirjoitettu Liikkalan nootti, joka toimitettiin Venäjän keisarinnalle Katariina II:lle. Anjalan kartanossa puolestaan laadittiin Anjalan liittokirja kuningas Kustaa III:lle. Teollisuushistoria Anjalankoskella alkaa 1600-luvun lopulta, jolloin Juhan Creutz perusti Sippolan Vännilänkoskeen pienen rautaruukin. 1700-luvulla alueella toimi jo useita sahoja. Inkeroisten ja Ummeljoen puuhiomot aloittivat toimintansa 1800-luvun loppupuolella. Anjalankosken kulttuuriperintöön kuuluvat myös lukuisat kartanot.

ANJALANKOSKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 15 ANJALANKOSKI (754) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 16 Pienmaisemat (02) 16 Perinnemaisemat (03) 18 Sotahistorialliset kohteet (04) 18 Uskonnolliset kohteet (05) 19 Rakennukset ja pihapiirit (06) 21 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 26 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 27 Liikenneympäristöt (09) 29 Muut kohteet (10) 31 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 31 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 33 Näköalapaikat (13) 36 LÄHTEET 37 14 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 AKMK Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski 2001 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 15

ANJALANKOSKI MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) (754.01.1) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Anjalankoskella aluetta hallitsevat peltoaukeat, mutta etelässä jokea reunustavat myös soiset metsäalueet. Alue katkeaa Inkeroisten ja Myllykosken keskusten välissä. Lähde: matm (754.01.2) Kymijoen kulttuurimaisema (754.01.3) Sippolanjoen ja Summanjoen Laaksot (754.01.4) Junkkarinjärvi Alue on asutettu jo varhain, mistä kertovat useat kivikautiset asuinpaikat. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Nykyään aluetta hallitsevat arvokkaat Wredebyn, Rauhamaan ja Rabbelugnin kartanoympäristöt. Etelässä Ahvion kyläkokonaisuus edustaa vanhaa kyläympäristöä. Myllykoskelta pohjoiseen johtava vanha rantatie noudattelee vanhaa valtakunnan rajan vartiopolkua 1700-luvulta. Tämä aluerajaus perustuu pitkälti Maisemaaluetyöryhmän Kymijoen laakson maisema-alueeseen, mutta alue on yhtenäinen, eikä siis katkea Inkeroisten ja Myllykosken välissä. Rajauksessa huomioidaan alueen arvokkaat teollisuusympäristöt ja varsinkin keskusten arvokas rakennuskanta. Alue edustaa tyypillistä Kaakkoisen viljelyseudun viljelymaisemaa ja sillä on paljon kulttuurillishistoriallisia arvoja. Jokilaakso on syntynyt murroslinjaan ja se vaihtelee laajoista viljellyistä savikoista kallioiden väliin kapenevaksi uomaksi. Sippolan kartano ja kirkonkylä ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita. Alueella sijaitsevat myös esimerkiksi alkuperäisen linjauksensa säilyttänyt Liikkalasta Reitkalliin kulkeva tie 1700-luvulta ja sitä suojaamaan rakennettu Liikkalan varustus. Viljelymaisema, jossa rakennukset ovat säilyneet ryppäinä. Alueelle avautuu näkymät Junkkarin vuorelta. Alueelta on tehty myös lukuisia kivikautisia löytöjä. Lähde: RKY 1993 Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) (754.02.1) Anjalan kirkonseutu (754.02.2) Ahvion kyläkokonaisuus (754.02.3) Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema Anjalan kirkon ympäristö, joka liittyy Kymijoen vastarannalla sijaitsevaan Inkeroisten teollisuusympäristöön. Alueella on säilynyt lukuisia vanhoja ja arvokkaita rakennuksia ja alueita: - Anjalan kirkko ja tapuli - Vanha kirkon paikka ja Wrede-suvun hautausmaa - Wrede-suvun hautakappeli - Anjalan kartano (nyk. kartanomuseo) rakennuksineen - Anjalan kirkkoherran pappilan pihapiiri rakennuksineen - Reginakoulu - Entinen kunnantalo Tiivis kylä- ja koskimaisemakokonaisuus. Alueella ollut varhaisrautakautinen asuinpaikka ja vanha ratsutie. Hyvin säilynyt kirkonkylä edustavalla paikalla peltoaukeiden keskellä. Alueella on myös: - Sippolan kirkko - Vanha hautausmaa ja von Daehn -suvun hautakappeli - Sippolan kartano talous- ja asuinrakennuksineen - Kappalaisen pappila (nyk. kotiseutumuseo) - Kujalan rakennus (ent. lukkarinkoulu ja postitoimisto) Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Kymijoen kulttuurimaisema Ahvio, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Sippola Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Sippolanjoen ja Summajoen laaksot 16 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.02.4) Ruotila (754.02.5) Enäjärvi (754.02.6) Villikanmäen kylä (754.02.7) Mataroja (754.02.8) Alapään rantamaisema (754.02.9) Huhdanniemi (754.02.10) Keltakankaan kulttuurimaisema (754.02.11) Marinkylä (754.02.12) Muhjärvi Muhniemi (754.02.13) Takamaa (754.02.14) Yläpään rantatie (754.02.15) Ummeljoki (754.02.16) Sakunmäen taloryhmä Kotojärveä reunustavat talot ja taloryhmät, joissa on myös alkuperäisiä piirteitään 1800-luvun lopulta säilyttäneitä asuinrakennuksia. Tyypillinen kymenlaaksolainen tienvarteen syntynyt maalaiskylä Enäjärven pohjoispuolella. Kylää ympäröi laaja ja alava viljelymaisema. Asuinrakennukset 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Näkymät Enäjärven pelloille. Alueella on yhtenäinen rakennuskanta 1800- ja 1900- lukujen vaihteesta. Maatilaympäristö asutuskeskuksen laidalla. Tyypillistä kylämaisemaa. Huhdanniementieltä avautuvat näkymät viljelyksille. Alueella on edustavia tilakeskuksia. Junaradan ja tien kahtia jakama alue. Itäosa tasainen, melko yhtenäinen peltoalue. Maatilaympäristö Inkeroisten eteläpuolella. Alavaa viljelymaisemaa, joka laskee loivasti jokeen. Tiheät reunavyöhykkeet estävät näkymät joelle. Alue kattaa kaksi kartanoympäristöä: Rauhamaa ja Wredeby. Alueella on myös runsaasti esihistoriallisia esiintymiä. Laaja tasainen peltomaisema, jota rajaavat etelässä ja pohjoisessa metsäiset selänteet. Rabbelugnin kartano sijaitsee alueella. Tien varrelle, Kymijoen ja rautatien väliin, jää kapea asutus- ja peltokaistale, jota pienet metsiköt rytmittävät. Rautatien takana avautuu laajempi peltomaisema. Maisemakokonaisuus Kymijoen ranta-alueilla. Alueen sitoo yhteen vanha Koria-Anjala maantie. Alueeseen kuuluu peltomaisemien lisäksi teollisuushistoriaan, maanviljelykseen ja asumiseen liittyviä rakennuksia ja näkymiä. Joukko rakennuksia 1800-luvun lopulta 1500-luvun kyläpaikalla (Mämmälä) Inkeroisissa. Ruotila Sippolanjoen ja Summajoen laaksot Enäjärvi Enäjärvi Mataroja Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Rantakylä, Ollilanmäki, Alapää Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Anjala Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Myllykoski Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Muhjärvi, Muhniemi Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Yläpää, Myllykoski Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Kymijoki, Koria-Anjala tie Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 17

ANJALANKOSKI PERINNEMAISEMAT (03) (754.03.1) Haapalan niitty ja haka (754.03.2) Hykkyrän laidun (754.03.3) Joentaustan haka (754.03.4) Rättilänjärven kaskimetsä (754.03.5) Husunkulman metsälaidun (754.03.6) Kaipiaisen niitty (754.03.7) Niemen laidun (754.03.8) Riihikarkian niitty (754.03.9) Ylöstalon niitty (754.03.10) Ylä-Harjun metsälaidun Haapala Lähde: KSp Enäjärvi Lähde: KSp Kotka-Kouvola tie, Sorsajoki Lähde: KSp Rättilänjärvi, Husunkulma Lähde: KSp Husunkulma Lähde: KSp Kaipiainen Lähde: KSp Sippola, Niemi Lähde: KSp Sippolanjoen ja Summanjoen laakso Kaipiainen? Lähde: KSp Ahvio Lähde: KSp Kymijoen laakso, Kymijoen kulttuurimaisema Ruotila Lähde: KSp Sippolanjoen ja Summanjoen laakso SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (754.04.1) Liikkalan varustus 1000002101 (754.04.2) Liikkalan entinen kasarmialue (754.04.3) Kaipiaisten taistelun muistomerkki 1791, historiallisen ajan muinaisjäännös Venäläisten rakentama, kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta muodostuva, varustus Anjala Hamina -tien suojaksi. Muinaismuistolain alainen. Kuuluu Kymijoen rajalinnakkeiden kokonaisuuteen. (6732725:3500439) 1804 1805 Maanpäälliset osat tuhoutuneet, mutta kasarmien paikat nähtävissä. muistokivi pystytetty 1970 Liikkala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK, mv Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Kaipiainen, AKMK 18 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.04.4) Kuninkaanistuin (754.04.5) Lähdekallion kenttälinnoitus (754.04.6) Pekkolanmäen kenttälinnoitus (754.04.7) Kettulanmäentien kenttälinnoitus (754.04.8) Kettulanmäentie S:n kenttälinnoitus (754.04.9) Mikkolanniemen kenttälinnoitus (754.04.10) Junkkarinjärvi S:n kenttälinnoitus (754.04.11) Mämmälän linnake 1000002102 (754.04.12) Liikkala, Alapää 2 1000007696 (754.04.13) Liikkala, Alapää 1 1000007695 (754.04.14) Fleché-patteri 1000007603 (754.04.15) Vuoripatteri 1000007601 Perimätiedon mukaan paikka, jolta Ruotsin kuningas seurasi ja johti taisteluita alapuolisessa laaksossa. I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös (6732500:3494077) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksen maavallit (6730490:3502180) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksen maavallit (6731000:3501560) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6730280:3490300) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6730680:3491100) Anjala, Kirkkovuori Lähde: ehdotettu Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu Korvenkylä ja Porrassuo Lähde: 2 Korvenkylä Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Junkkari Lähde: 2 Anjala Lähde: 2 Mämmälä USKONNOLLISET KOHTEET (05) (754.05.1) Regina-kappeli ja hautausmaa (754.05.2) Anjalan kirkko ja tapuli 1952 Carl Frankenhauser Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Kirkko 1756, suunnittelija tod. näk. Arvi Junkkarinen. Tapuli 1792 Kirkkoa korjattu 1790-luvulla, vuonna 1900 (suunnittelija K. A. Wrede), 1935 (J. Viiste) ja vuosina 1966 67 (Heikki Elomaa). Kiviaita 1800-luvun alusta. Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 19

ANJALANKOSKI Asr (754.05.3) Vanha kirkonpaikka ja hautausmaa (754.05.4) Wrede-suvun hautausmaa ja hautakappeli 1692 Paikalla muistolaatta. Alueella myös juoksuhauta ja ampumapesäke välirauhan ajalta. Hautausmaa siirtynyt pääasiassa Wrede-suvun käyttöön 1907. Kappelin on suunnitellut G. Th. Chiewitz 1860. Hautausmaalla on myös Kakolan vankien veistämä Mathilda Wreden hautamuistomerkki vuodelta1934. Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr (754.05.5) Anjalan kirkkoherran pappila (754.05.6) Myllykosken Kirkko (754.05.7) Inkeroisten kirkko (754.05.8) Sippolan kirkkoherran pappila (754.05.9) Sippolan kirkko ja kirkon muistokivi (754.05.10) Vanha hautausmaa Wrede-suvun hautakappeli 1790-luvulta, laajennettu myöhemmin. - Pappilan pirtti (1895) - Joukko ulkorakennuksia 1936 W. G. Palmqvist Kirkkopuiston suunnitteli John Hausen. Myllykoskentie 1910 Birger Federley Kirkko on osa Inkeroisten tehtaan asuinalueita. 1887 päärakennus ja lohkokivistä ja hirsistä rakennettu navetta (1930 luvulta). 1879 C. J. von Heideken Uusgoottilainen länsitornillinen pitkäkirkko ja entisen kappelikirkon muistokivi Sippolan kirkon pohjoispuolella. Alueella von Daehn -suvun hautakappeli (1890, K. A. Wrede) Anjala Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Myllykoski Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema A, Cs Inkeroinen Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Sippola Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema Atsr 20 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (754.06.1) Ahvion koulu (754.06.2) Ahvion kartanon riihi (754.06.3) Rauhamaan kartano (754.06.4) Wredebyn kartano (754.06.5) Varpunen (754.06.6) Muhniemen koulu (754.06.7) Anjalan kartano Ainoa Ahvion kartanon säilynyt rakennus Purettu 1921 1928 Runar Finnilä (terassi ja puutarha vuosina 1929 1930). Wreden suvun kartanoita. Entinen Muhniemen (Wredeby) kartanon ulkotila vuodesta 1866. Päärakennus vuodelta 1939 Sven Kuhlefelt Alueella myös: - pehtoorin asunto (ent. riihi, 1800-luvun alku) - talousrakennus (ent. arkisto, 1900-luvun alku) - väentupa eli ns. nikkarin rakennus (1800-luku) - asuinrakennus (ent. meijeri, 1800-luku) - huvila (1954) - navetta, talli ja asuinrakennus (1800-luku) - viljamakasiini (1907) - paja - komendantintalo (siirretty paikalle 1911) - hallitusmuodon muistokivi (1977) - koivukuja 1700 1800-lukujen vaihde Wredebyn kartanon ent. torppa, itsenäistyi 1918. Aitta (1782) Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Muhjärvi - Muhniemi Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR Muhjärvi - Muhniemi Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1926 Muhjärvi - Muhniemi, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1608 Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern sai läänityksinä Elimäen neljänneskunnan ja Anjalan kylän. Anjalan liiton syntypaikka. Nykyinen päärakennus 1800-luvun alusta. Alueella myös: - Kaksi viljamakasiinia 1840-luvulta (toinen mahd. C. L. Engelin suunnittelema) - kivinavetta (1842) - karjakeittiö (1840-luvulta, uudistettu) - tilanhoitajan rakennus Tammela (mahd. 1700-luvulta) - Nikkarinmäen mäkitupa (1800-luvulta). - Anjalan liiton muistokivi Anjala Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Anjalan kartano Anjalan kartanon asuinrakennus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 21

ANJALANKOSKI Viljamakasiini Puinen viljamakasiini (754.06.8) Regina-koulu (754.06.9) Ent. Anjalan kunnantalo (754.06.10) Kirkkovuoren koulu (754.06.11) Korvenkylän koulu (754.06.12) Myllykosken Seuratalo Myllykoskentie (754.06.13) Osuusliikerakennus Myllykoskentie (754.06.14) KOP:n pankkirakennus, Myllykoskentie (754.06.15) Myllykosken työväentalo Kartanon ulkorakennus Anjalan liiton muistokivi 1800-luvun puoliväli Perustettu 1803, myöhemmin siellä säilytettiin myös Suomen ensimmäinen kansankirjasto. 1940 rakennustoimisto Heikki Siikonen Funktionalistinen rakennus on osa Anjalan keskustakokonaisuutta. 1952 Myöhäisfunktionalistinen koulurakennus lähellä sijaitsee Anjalan kirkkoa. 1878 Korjaus ja laajennus 1924. Toiminut kouluna valmistumisestaan asti. 1938 W. G. Palmqvist Maurilaisvaikutteisia yksityiskohtia. Sisältä funktionalistisvaikutteinen. Anjala Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala Lähde: VAT 2008, KLR, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Asr Anjala, AKMK Anjalan kirkonseutu, Kymijoen kulttuurimaisema Junkkari, korvenkylä, AKMK Junkkarinjärvi Myllykoski, AKMK Tsr 1936, PURETTU Myllykoski, AKMK 1937 Kauno S. Kallio Myllykoski, AKMK Cs 1926, siipiosa myöhäisempi Rapattu puutalo. Nykyisin talossa toimii Anjalankosken teatteri. Myllykoski, AKMK 22 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.06.16) Keltakankaan sairaala (754.06.17) Työväentalo ja tanssipaviljonki 1948, W. G. Palmqvist Myöhempiä laajennuksia ja rakennuksia. Työväentalo 1910 Tanssipaviljonki 1948 Keltakangas, AKMK Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema (754.06.18) Maamiesseuran talo (754.06.19) Rabbelugnin kartano (754.06.20) Takamaan koulu (754.06.21) Tehtaan koulu (754.06.22) Mobergin huvila Lauttakatu (754.06.23) Kalajan talo (754.06.24) Inkeroisten meijeri (754.06.25) Lääkäritalo Lauttakatu (754.06.26) Ranta-Pukin talomuseo 1923 myöhempiä muutoksia Uusklassistinen päärakennus 1820, vuoraus 1835, 1900- luvun alussa muutoksia. Muita rakennuksia: - kaksi viljamakasiinia (1820-luvulta ja 1910-luvulta) - sivurakennus (1923) - ratsastusmaneesi (1935) - talli (1937) - koivukuja Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Takamaa Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema SR 1922 Takamaa Kymijoen kulttuurimaisema 1939 A. Aalto Funktionalistinen koulurakennus rinnemaastossa. 1800-luvun loppu Siirretty nyk. paikalle kannakselta 1920-luvulla. 1890-luku Huvila on siirretty Terijoelta Kymijoelle. 1905) R. Helin Laajennettu 1954, myöhempiä muutoksia. Rakennuksen parhaiten säilyneet osat eteläpäädyssä. Inkeroinen Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 1951 Keijo Sandström Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Anjalaseuran ylläpitämä talomuseo. Vanha maatalon pihapiiri Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Asr KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 23

ANJALANKOSKI (754.06.27) Tykkä (754.06.28) Ojunen (754.06.29) Arola (754.06.30) Koivu (754.06.31) Kytölä (754.06.32) Koski (754.06.33) Lainajyvästö (754.06.34) Liikkalan työväenyhdistyksen talo (754.06.35) Liikkalan koulu (754.06.36) Lainajyvästö (754.06.37) Päivärinne 1891 Kertaustyylinen maatalo, sukutila vuodesta 1610 1800-luvun loppu Hyvin säilynyt maatalo, edustava pihakokonaisuus ja sementtitiilinen navetta vuodelta 1950. 1906 10 Lähes alkuperäinen päärakennus, ulkorakennukset muodostavat neliömäisen pihan 1906 10 Kytömäen veljekset Ensimmäinen Matarojan taloryhmästä. Kokonaisuuteen liittyy aittarivi ja harkkokivinavetta. 1906 Kytömäen veljekset Erillään Matarojan taloryhmästä, esikuvana muille alueelta mainituille rakennuksille. Rikas paneeliarkkitehtuuri. 1884 myöh. uudistuksia Vanhan sukutilan päärakennus. Pihaan kuuluu myös sementtitiilinavetta (1930-luvulta), luhtiaitta ja riihi 1878 Liikkalan, Ruotilan ja Mämmälän kylille 1909 Huonokuntoinen rakennus, sisätilat säilyneet, vinkkelisiipi myöh. lisäys 1896 Laajennettu 1900-luvun alussa 1868 Sippolan ja Vehkalahden kylille, nyk. varastomuseo Päärakennus 1800-luvun puolivälistä, ikkunat 1900-luvuulta ja kuisti 1930-luvulta Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Mataroja, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 24 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.06.38) Kunnalliskoti (754.06.39) Hirvelän koulu (754.06.40) Asuinrakennus (754.06.41) Sippolan kartano (754.06.42) Kujala (754.06.43) Sippolan kotiseutumuseo (754.06.44) Sippolan lääkäritalo (754.06.45) Sippolan metsäkoulu (754.06.46) Mattila (754.06.47) Mäkelä Päärakennus (1898) Tiilinen talousrakennus (1937) Rivitalotyyppiset sairasosastot (1953 ja 1956) Kuusiaidalla rajattu puutarha Ympäristössä 1900-luvun vaihteen asuinrakennuksia Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 1901 Hirvelä, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ats 1900-luvun alku Jugendtalo ulkorakennuksineen ja pihapiirineen Silmujoen varressa Päärakennus vuodelta 1836, uusrenessanssityylinen vuoraus G. Th. Chiewitzin toimesta 1854. Päärakennuksen siipiosat korotettu 1890-luvulla (Jac. Ahrenberg). Suomen suurin puukartano. Sivurakennukset valmistuneet 1840-luvulla, laajennettu ja uusittu 1910 (Hugo Lindberg). Kymmenkunta talous- ja asuinrakennusta. 1800-luvun alku Toiminut mm. lukkarinkouluna ja postitoimistona. 1843 Siirretty paikalle 1888, entinen kappalaisen pappila. 1952 Keijo Ström Edustaa funktionalismia Perustettu 1945 Alueella myös kolme vanhempaa asuinrakennusta, puusto hienoa. Siirretty paikalle 1900-luvun alussa Pihapiiriin kuuluu päärakennus, riihi ja kivikellari. 1901 Ulkoasultaan säilynyt, T-ikkunainen rakennus. Silmu, Silmunkoski, Silmunjoki, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Sippola Lähde: RKY 1993, KRL, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot SR Sippola Peruste: osa vm kokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola Peruste: osa vm kokonaisuutta Lähde: RKY 1993, KLR, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Sippola, AKMK Sippolan kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Atsr Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 25

ANJALANKOSKI (754.06.48) Punttila (754.06.49) Harju (754.06.50) Ruotilan seuratalo (754.06.51) Ruotilan koulu (754.06.52) Enäjärven kansakoulu 1878 Rakennuksella huomattava merkitys Ruotilan kulttuurimaisemassa. 1884 Tyypillinen 1800-luvun lopun maalaistalo. 1900-luvun alkupuoli Aumakattoinen seuratalo 1891, laajennus 1909 Koulurakennuksen lisäksi asuinrakennus, sauna ja kellari Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK Ruotila, AKMK Ruotila Lähde: AKMK Enäjärvi, AKMK YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (754.07.1) Karhunkankaan asuinalue (754.07.2) Juholanmäki (754.07.3) Pitkäkallio (754.07.4) Yrjölänmäki 1945 Yhtenäisen omakotitaloalueen muodostavat A. Aallon toimiston suunnittelemat 75 tyyppitaloa. Kokonaisuuteen kuuluu myös sauna ja kauppa. Pientaloalue Työläisasuntoja 1930- ja 1940-luvuilta, myös myöhempiä kerroksia. Pääosin 1940- ja 1950-lukujen asuinrakentamista Vanhin rakennuskanta saattaa olla jo 1920-luvulta. Alue on uudistumassa. Työläisasuntoalue, joka on alkanut kehittyä 1900-luvun alussa ilman rakennuskaavaa. Alueella on useita huomattavia pihaympäristöjä. Erityisen hyvin säilynyt Pitkätie 18 (1920-luvulta) pihapiireineen. Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema As Myllykoski, AKMK Myllykoski, AKMK Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema 26 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.07.5) Jukkala 1940-luku Kahdeksan tyyppitalon asuinalue edustaa sodanjälkeistä teollisuuslaitosten asuntotuotantoa. Jukolantie Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (754.08.1) Myllykosken tehtaat, tehdasalue Palmqvistin suunnittelemille tehdasrakennuksille ominaista klassistinen yleisilme, johon yhdistyy funktionalismin vaikutus. Laaja alue, jolla mm. - Ummeljoen kylän mylly (1800-luvulta) PURETTU - PK 3 -rakennus (n. 1905 1911) - Korjaamo (1920) - Hiomo (1926 1929 W. G. Palmqvist, laajennus 1935) - Voimalaitos (1927 1929 W.G. Palmqvist, laajennus 1935) - Höyryvoimalaitos (1933 W.G. Palmqvist, uudistuksia 1951 jälkeen) - Paperitehdas (1933 W.G. Palmqvist, myöh. muutoksia) - Korjauspaja (1938 W.G. Palmqvist) - Uusi paperitehdas (1950-luvulta) - Ent. kipsilevytehdas (1950-luvulta) toimii varastona - Nyk. työterveysasema (n.1920-luvulta) PURETTU - Urheiluhalli - Asuinrakennus 1 H - Asuinrakennus 1 Myllykoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr (754.08.2) Myllykosken tehtaat, asuinalueet (754.08.3) Ummeljoen sahan paikka (754.08.4) Parpulan kartano (754.08.5) Heikkilän sahan alue Uudempaa rakennuskantaa alueella: - Paperikonesali PK 7 - Paperivarastot (PK 7 ja PK 6) - Kaoliinivarasto - Vanha kuorimo - Kuorimo - Jauhatus - Porttirakennukset - Varastot - kaoliinitehdas (2001) - Höyryvoimalaitos (2002) - Pääkonttori (1937 W. G. Palmqvist) - Virkailijaklubi Kerhola (1938 W. G. Palmqvist) - Mestaritalot (1932 33, W. G. Palmqvist) neljä kahden perheen kivitaloa ja kaksi kolmikerroksista kerrostaloa - Espiksen virkailijatalot (1938, W. G. Palmqvist) viisi kaksikerroksista virkailijataloa, joista kaksi paritaloja Ks. myös Myllykosken kirkko ja Myllykosken seurantalo Sahatoimintaa vuodesta 1758 Saharakennukset purettu. Nykyään alueella vanha lehmusrivi ja suuria kuusia. Muinaismuistolain suojaama. 1850-luku PURETTU Ummeljoen sahan sahanhoitajien asuinrakennus on toiminut myös Myllykosken tehtaiden sairaalana. Saharakennukset purettu. Suojeltu muinaismuistolain nojalla. Jäljellä voimalarakenteita, peruskiviä ja muistokivi Myllykoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Lähde: Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 27

ANJALANKOSKI (754.08.6) Inkeroisten tehtaat, tehdasalue (754.08.7) Inkeroisten tehtaat, asuntoalueet VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaiden asuntoalueiden ja Anjalan paperitehtaan kanssa. Ensimmäinen puuhiomo perustettiin Anjalankosken varrelle 1872. Uudemmat rakennukset 1950 1980-luvuilta. Laajan alueen vanhin rakennuskanta merkittävää: - Vanha kartonkitehdas IK 1 (1887 A. M. Hedbäck, korjauksia ja uudistuksia 1891 92, 1900-luvun alussa, 1921 22) - Vesivoimalaitos (1922, Sigurd Frosterus ja Ole Gripenberg) - Patotie ja pylväslyhdyt (Frosterus, Gripenberg 1922) - Hiomo (1921 22 August Sandsund) - Kont ml IK 2, Ns. huokaustensilta - Konesali IK 2 (1960-luku) VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaan ja Anjalan paperitehtaan kanssa. Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinja konttorirakennusten alue. Alueella mm.: - Kivikellari (mahd. 1600-luvulta), - Keskuskonttori (1879, siipiosat 1960 61) ovien lipat mahd. A. Aallon suunnittelemat - Pomola (1885), - Kiinteistötoimisto "Harakka" (1870-luvulta, uudistettu 1973), - Klubi eli ent. työläiskasarmi (1892), - Koulu eli nykyinen Tehtaankerho (1894 Gustaf Edvard Asp tai Gunnar Asp), - Palvelukonttori (1896, ulkoasu 1909, B. Federley, uusittu 1975), - Tennislinja III, I ja II (1890/1896/1905, uudistuksia 1970- ja -80-luvuilla) Tennislinja II on ns. Piipposen puoti - Työläisasunto Varpunen (1909), toinen ns. Punalinjan rakennuksista. Toinen purettu - Puistoautotalli ent. ruumiskellari (1900-luvun alku, 1909), - Keltalinja (1909/1940-luku), kahden perheen asuintaloja, keltalinja IV purettu - Huvila Metsäkonttori eli Majurinmäki (1913), Birger Federley, nykyinen funktionalistinen asu A. Aallon (1949) - Porttikoppi (1922) - Kirkkorinne (1936 38), kolmen puutalon ryhmä - Rinnetalot eli ns. Insinööritalot (1938, funktionalismi, A. Aalto) - Rinneautotallit - Rantalinja (1938, funktionalismi, A. Aalto), viisi kahden perheen kivitaloa, kutsuttu myös mestarilinjaksi - Tervalinja (1938, A. Aalto), neljä kahden perheen puutaloa - Tehtaanmäki, Arava A, B ja C (1952/1956), funktionalismi, A. Aalto - Rantasauna, nyk. pesula (1920-luvulta, August Sandsund) - Rantatalli (1930-luvulta) ent. veturitalli kapearaiteisen radan veturille. Ks. myös Inkeroisten kirkko Inkeroinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Inkeroinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr 28 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.08.8) Anjalan paperitehtaat, tehdasalue (754.08.9) Keisarinkosken saha (754.08.10) Saveron lasitehtaan alue (754.08.11) Kymiyhtiön työläisasunnot (754.08.12) Pitkäkosken tehdasalue (754.08.13) Turpaan ruutitehdas ja Turpaan mylly (754.08.14) Viialantie 16 1937 1938 VAT 2008:ssa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden Inkeroisten tehtaan ja sen asuntoalueiden kanssa. Kokonaisuudessaan funktionalistinen tehdasympäristö - Selluosaston korjaamo ja sosiaalitila (1938, A. Aalto) - PK 1 ja PK 2 (1938, A. Aalto) - Jälkikäsittely (1938, A. Aalto) - Tuotevarasto (1938, A. Aalto) - Voimalaitos, nyk. kaukolämpökeskus (1938, laajennettu 1950-luvulla, A. Aalto) - Vesiasema (1950-luvulta, A. Aalto) ulkopuolelta lähellä alkuperäistä asuaan - Katkaisulaitos (1950-luvulta, A. Aalto) alkuperäinen ulkoasu - Kuorimo, nyk. jätevesilaitos (1930-luvulta, A. Aalto) julkisivut alkuperäisiä, paitsi joen puolella - Hiertämö ja sen varasto (1950-luvulta, A. Aalto, hiertämön laajennus 1970 ja -80-luvuilla) - Telahiomo (1950-luvulta, laajennettu 1960-luvulla) - Kuivaamokanavarakennus, myöh. Sahan konttori ja toimistotilat (mahd. Aallon suunnittelema) - Mämmälän mylly (1936) - Pasilan navetta (1930) myöhemmin ruokalana Perustettu 1890 Saharakennus ja patorakennelmia Perustettu 1858 Rakennukset purettu, mutta paikalla jäljellä merkkejä niiden paikoista. 1940-luku Kolme parakkimaista useamman perheen rakennusta ulkorakennuksineen Suursuon turveteollisuuden työntekijöille. Perustettu 1916 Jäljellä 1932 palaneen puuhiomon ja paperitehtaan rauniot, läheisyydessä asuintalo 1900-luvun alusta. Tehdas perustettu 1877 Mylly vuonna 1902 Alueella säilynyt kanavarakenteita, harkkokiviperustuksia ja hyväkuntoinen mylly koneistoineen. 1900-luvun alkuvuosikymmenet Pieni teollisuusympäristö Inkeroinen Lähde: VAT 2008, KLR, Teo, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Tsr Liikkala, Teo Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Ruotila, Teo Haapala ja Hirvelä, Teo, AKMK Myllykoski, AKMK LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (754.09.1) Rauhamaan silta Harkkokivituettu teräsbetonisilta, poistunut käytöstä. Kunnostettu Muhjärvi - Muhniemi, KSYK, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 29

ANJALANKOSKI (754.09.2) Keskikosken silta 1954 Suomen suurin teräksinen jäykistetty sauvakaarisilta. museosilta Myllykoski Peruste: museosilta Lähde: RKY 1993, Tieh, KLR, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema VL (754.09.3) Vanha rantatie (754.09.4) Koria Anjala tie (754.09.5) Anjala Hamina tie (754.09.6) Silmun kiviholvisilta (754.09.7) Kaipiaisten rautatieasema ja ympäristö (754.09.8) Asemapäällikön talo Syntynyt 1700-luvun lopussa Kymijoen varteen. Vanha maantie Korialta Anjalaan sitoo yhteen asutuksen ja viljelymaiseman. Tieltä avautuvat näkymät ovat erityisen arvokkaat. Alueen arvoa lisää historiallinen rakennuskanta. 1700-luvulta alkaen 1908 Kunnostettu Sillan alapuolella jäänteitä ilmeisesti myllyrakenteista. 1870, pienennetty 1921 II-luokan asema, oli tärkeimpiä asemia Riihimäki - Pietariradan varrella. Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopimuksella. Aseman alueella: - Asemapäällikön talo (1881) - Veturitalli (1880) - Asemarakennus (1870) - Asuinkasarmi (1890) - Liiteri (1879) - Kellari (1890) - Kaksoisvahtitupa (1888) - Tiilinen vesitorni - Varastorakennuksia - Vaunuliiteri - Puisto 1890-luvulta Bruno Granholm Jugend tyylinen rakennus Myllykoski - Kouvola, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Ummeljoki Kymijoen kulttuurimaisema, Alapään rantamaisema Liikkala, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Liikkala, KSYK, AKMK Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Kaipiainen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, AKMK Kaipiainen Asr Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema A 30 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI MUUT KOHTEET (10) (754.10.1) Kylän paikka Vanha Ahvion kylän paikka Ylöstalon tilan lähellä Ahvio Lähde: AKMK Kymijoen kulttuurimaisema (754.10.2) Manninmäki (754.10.3) Hirsimäki 1 (754.10.4) Hirsimäki 2 (754.10.5) Kivikoski Tiiviin kylän rakennusten pohjia. Muinaismuistolain suojaama. Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha (6733367:3498780) Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha (6733181:3499081) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maakuoppa (6740074:3490924) Inkeroinen, AKMK Kymijoen kulttuurimaisema Asr ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (754.11.1) Ahvionkoski 754010001 (754.11.2) Wredeby 754010002 (754.11.3) Penttilä 754010003 (754.11.4) Vähä- Korhonen 75401000 (754.11.5) Stålström 754010005 (754.11.6) Taipale 754010006 (754.11.7) Koivuoja 754010007 Rautakautinen asuinpaikka (6724740:6724740), varhaiskampakeraaminen aika. (6728780:3486520) (6729620:3486980) (6730100:3486780) (6730920:3486520) (6731660:3487040) (6731200:3484600) Ahvio Wredeby Anjala Anjala Anjala Anjala Muhniemi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 31

ANJALANKOSKI (754.11.8) Hevoskiventöyry 75401009 (754.11.9) Lehto 754010010 (754.11.10) Ankkapurha 754010011 (754.11.11) Peltonen 754010012 (754.11.12) Sippolan koulukoti 754010013 (754.11.13) Pajari 754010014 (754.11.14) Savi-Mäkelä 754010015 (754.11.15) Puistola 754010016 (754.11.16) Peltola 754010017 (754.11.17) Pateri 754010018 (754.11.18) Peltomäki 754010019 (754.11.19) Vakkari 754010020 (754.11.20) Puhakka 754010021 (754.11.21) Tillolalankallio 754010022 (754.11.22) Kuusela 754010023 (754.11.23) Savilamminpelto 754010024 (754.11.24) Kuoppalan linnavuori 754010025 (6738060:3488780) (6729140:3492320), varhaiskampakeraaminen aika (6732180:3490180) (6735280:3499960) 6735980:3499700), varhaiskampakeraaminen aika (6729280:3502840) (6729900:3502680) (6730620:3501720) (6731440:350082), varhaiskampakeraaminen aika (6732560:3500380) (6732720:3500220) (6733180:3500120) (6734900:3500700), Suomusjärven kulttuurin aika (6738440:3501440), Suomusjärven kulttuurin aika (6732180:3504100), Suomusjärven kulttuurin aika. (6734160:3504140) Muinaislinna, rautakautinen ja/tai keskiaikainen (6751800:3502050) Myllykoski Marinkylä Inkeroinen Sippola Sippola Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Liikkala Sippola Hirvelä Ruotila Kuoppala 32 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.11.25) Kaupinmäki 754010026 (754.11.26) Tuomela 754010027 (754.11.27) Riuksilta 1000010326 Ajoittamattomia kiviröykkiöitä kolme kappaletta (6751800:3503960) (6736560:3499230) (9723112:3486880) Kuoppala Sippola Peräkylä RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (754.12.1) Jokelan pihakoivu (754.12.2) Sepän käärmekuusi (754.12.3) Rahkeensaaren lehmusalue (754.12.4) Junkkarin lehmus (754.12.5) Ruokosuon kultakuusi ja kuusi (754.12.6) Rahkeensaaren männyt (754.12.7) Aholan lähdealue (754.12.8) Aholan männikkö (754.12.9) Lehmusryhmä ympäristöineen (754.12.10) Niementalon niinipuu (754.12.11) Viitalankulman saunakuuset (754.12.12) Härkösen kataja Ahvion kylä Ahvion kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Anjalan kylä Enäjärven kylä Enäjärven kylä Haapalan kylä Haapalan kylä Haapalan kylä Haapalan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 33

ANJALANKOSKI (754.12.13) Törönlahden tapionpöytä (754.12.14) Palopellon kataja (754.12.15) Silmun kataja (754.12.16) Vallinmäen surukuusi (754.12.17) Mänttärin sukupuu (754.12.18) Raitakosken koivu (754.12.19) Ahtahienmäkien pilarikataja (754.12.20) Kiviojan haaratyvihaapa (754.12.21) Heinojan kuusi (754.12.22) Piirteenkosken mänty (754.12.23) Kuninkaan mänty eli Oilinmänty (754.12.24) Näpinmäen nauhakuusi (754.12.25) Soidinkallion käärmekuusi (754.12.26) Haiminuunin parikuuset (754.12.27) Haiminuuni (754.12.28) Rauhamäen puukataja (754.12.29) Pitkänpalon lukumänty Haapalan kylä Hirvelän kylä Hirvelän kylä Haapalan kylä Liikkalan kylä Ruotilan kylä Ruotilan kylä Ruotilan kylä Sippolan kylä Sippolan kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Ummeljoen kylä Viialan kylä 34 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI (754.12.30) Pyörässuonkankaan muhkuramänty (754.12.31) Niitytarhan mäntykivet (754.12.32) Karpalomäen hattumännyt (754.12.33) Tuomikosken mänty (754.12.34) Heikki Hasun käärmekuusi (754.12.35) Mäntyhuusarin mänty (754.12.36) Kotirannan mänty (754.12.37) Elkonpolun käärmekuusi (754.12.38) Laurisenojantaustan tapionpöytä (754.12.39) Lammashaan kuusi (754.12.40) Majamäen mänty (754.12.41) Hautaansuon mänty (754.12.42) Pykälistön niinipuut (754.12.43) Huulonpohjan surukuusi (754.12.44) Välisuon käärmekuusi (754.12.45) Välisuon pahkakoivu (754.12.46) Viiden tien käärmekuusi Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä Viialan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 35

ANJALANKOSKI NÄKÖALAPAIKAT (13) (754.13.1) Vesitornin näköalatasanne Anjala Lähde: Kymijoen kulttuurimaisema, Anjalan kirkonseutu 36 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ANJALANKOSKI LÄHTEET: Anjalankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Kaupunkisuunnittelu/ kaavoitus, Anjalankoski 2001 Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.anjalankoski.fi/ http://www.wikipedia.fi/ KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 37

ANJALANKOSKI 38 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI Eeva Rapola kartoitti Elimäen kunnan alueen kesällä 2006. Elimäki yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi 1.1.2009. Vuonna 2006 Elimäellä oli asukkaita 8346. Elimäen pinta-ala on 391,7 km², josta maapinta-alaa on 383,0 km². Laajan maaseutumaisen haja-asutusalueen lisäksi kunnassa on kaksi taajama-aluetta, Elimäen kirkonkylä ja Koria. Koria on taajamista suurempi. Elimäki on Kymenlaakson tuottoisimpia maatalousalueita, sillä siellä on tasaisia ja viljavia savikkoja. Järviä siellä ei ole juurikaan, mutta Korian taajaman sivuuttaa Kymijoki. Nykyinen asutus alkoi syntyä 1400-luvulla hämäläisten asetuttua seudulle. Suuri osa nykyisestä Elimäestä on läänitetty 1653 Wrede-suvulle Kaarle IX:n toimesta. Suurmaanomistus jatkui Elimäellä aina 1900-luvun alkuun. Kunta onkin kuuluisa useista kartanoistaan. Elimäen pohjoisosassa, Värälän kylässä, sijaitsee sotahistoriallisia muistomerkkejä, jotka kertovat Kustaa III:n sodan taisteluista. Värälässä myös solmittiin rauha Ruotsin ja Venäjän kesken vuonna 1790. Viime sotien jälkeen alueella sijoitettiin runsaasti karjalaista siirtoväkeä, minkä vuoksi kunnan väkiluku kohosi huomattavasti. Uudisrakentaminen onkin 1950-luvulta lähtien ollut voimakasta, minkä seurauksena vanhimmat 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset ovat suurelta osin hävinneet.

ELIMÄKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 41 ELIMÄKI (044) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 42 Pienmaisemat (02) 43 Perinnemaisemat (03) 44 Sotahistorialliset kohteet (04) 44 Uskonnolliset kohteet (05) 46 Rakennukset ja pihapiirit (06) 47 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 53 Liikenneympäristöt (09) 54 Muut kohteet (10) 55 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 56 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 57 LÄHTEET 59 40 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KKayh2 KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 1 Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. 1999. 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 6 Rakennustietokanta Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 41

ELIMÄKI MAISEMA-ALUEET (01) (044.01.1) Elimäen kulttuurimaisema Kuivatun Elimäenjärven maisemakuvalle tyypillisiä ovat laajat savikot ja niiden väliset metsäiset mäkialueet. Alue on Kymenlaakson laajin yhtenäinen viljelymaisemakokonaisuus. Asuin- ja ulkorakennusten ryhmät viljelylakeuden metsäsaarekkeissa ovat merkittäviä maisematekijöitä. Viljelymaisemaan liittyvät kartanoympäristöt antavat alueelle lisäarvoa. Maisema-alueen historiaan liittyy nykyisin kuivatun Elimäenjärven itäpuolella kulkeva vanha kulkureitti, joka periytyy ainakin 1700-luvulta, kenties vielä vanhemmalta alueelta. Vanhaa asutushistoriaa edustaa 1400- luvulla muodostunut Rahikkalan kylä, jonka rakennuskanta on sijoittunut hajalleen peltoalueen laidoille ja teitten lähistölle. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR (044.01.2) Kymijoen laakso (044.01.3) Soiniityn kulttuurimaisema (044.01.4) Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Hongiston alueetta. Taustalla vaalea seurantalo. (vrt. Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Kotka) Laaja Kymijoen maisemakokonaisuus. Elimäen alueella alueeseen liittyy huomattavia liikenteen, puolustuksen ja maatalouden muistomerkkejä. Tasaista jokilaaksoa hallitsevat laajat peltoaukeat, joita jäsentävät niinikään metsäiset selänteet. Maisema-alueen pohjoispuolella oleva Korian varuskunta on rakennushistoriallisesti sekä maisemaltaan arvokas kokonaisuus. Kulttuurimaiseman keskeisiä rakennelmia ovat myös Korian sillat. Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Sodanjälkeinen uudisasutusalue 1940 50-luku. Maisemaa hallitsevat suoraviivaiset tielinjat ja peltoalueet. Ajalle tyypilliset tilojen rakennukset sijaitsevat peltojen laidassa, metsän reunassa. Tallusjokilaakso muodostaa laajan ja yhtenäisen viljelyalueen. Jokilaakson pohjoisosassa sijaitsee Villikkalan kylä ja eteläosassa Raussilan kylä. Villikalan kulttuurimaiseman olennaisia osia ovat Villikkalan ja Myllylän kartanoympäristöt sekä Anjalasta Elimäen kirkolle vievä vanha tie. Kylän talot ovat sijoittuneet lähinnä jokien varrelle. Raussilan kylä muodostuu jokivartta seuraavan tien talouskeskuksista. Lähde: matm, RKY 1993 Lähde: seutukaava, KLR (044.01.5) Teuroisten maanviljelysalue Myllylän kartanoaluetta Sodanjälkeisen asutustoiminnan seurauksena muodostunut maanviljelyalue. Teuroisiin luotiin pika-asutustiloja karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille. Rakennuskanta muodostuu ns. puolitoistakerroksisista tyyppitaloista. 42 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.01.6) Teutjärven Kulttuurimaisema (osa Kymijoen laaksoa) (vrt. Ruotsinpyhtää) Matalan järven ympärille muodostunut laaja viljelysalue. Elimäen alueella maisemalle on ominaista Hämeenkylän kartano ja sitä ympäröivä Linnaharjuun rajautuva yhtenäinen peltomaisema. Hämeenkylään perustettiin kyläyhteisö 1500-luvulla. Alueella on tehty useita esihistoriallisia löytöjä. Lähde: matm, KKayh2 PIENMAISEMAT (02) (044.02.1) Hämeenkylän kartanoympäristö (044.02.2) Joensuun peltoviljelyalue (044.02.3) Napan ja Ahkojan kulttuurimaisema (044.02.4) Kymenranta ja Korian varuskunta-alue (044.02.5) Rahikkalan kylä (044.02.6) Ratulan kulttuurimaisema (044.02.7) Vilppulan viljelymaisema (044.02.8) Tolkkila ja Värälän viljelysmaisema Teutjärven rannalla sijaitsevan Hämeenkylän kartanon suuri, puinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Puiston ympäröimää rakennusta on myöhemmin laajennettu ja muutettu useaan eri otteeseen. Kartanoalueella on useita 1800-luvun talous- ja väenrakennuksia. Teutjoen yli johtaa kaksiaukkoinen kivisilta. Kymijoen rantalehdot sekä Ahkoja ja laajat ranta-alueet Kymijoen laaksossa kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille 1911 15 tyyppipiirustusten mukaan. Rakentamista jatkettiin 1920- ja 1930-luvuilla. Aluetta luonnehtivat kasarmien puistomainen ympäristö ja Kymenranta-alueen lehdot, joissa vanhaa puistokasvillisuutta. Nykyisin suurin osa rakennuksista on asuinkäytössä. Muodostunut 1400-luvulla. Viljelysmaisema, jossa rakennusryhmät sijaitsevat saarekkeissa peltojen keskellä. Ratulan kulttuurimaisema Kylä muodostunut 1700-luvulla sarkajakokylistä. Ratulan rakennuskanta on uudistunutta, mutta kulttuurimaisema on hyvin säilynyttä. Laaja peltoaukea asutussaarekkeineen jatkuu joen toisella puolella jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas Alakylä. Kartanomiljöö aluetta sekä osa valtakunnallisesti merkittävää sotahistoriallista kokonaisuutta. Hämeenkylä Lähde: RKY 1993 Teutjärven kulttuurimaisema Joensuu Lähde: KKayh2 Koria Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Koria Lähde: RKY Kymijoen kulttuurimaisema Rahikkala Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema Ratula Vilppula Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Värälä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 43

ELIMÄKI (044.02.9) Pataniemen ympäristö (044.02.10) Uuden Riitapalon ympäristö Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema PERINNEMAISEMAT (03) (044.03.1) Taasian haka (044.03.2) Vähä-äijälän keto (044.03.3) Uotilan keto Lähde: KSp Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema Hämeenkylä Lähde: KKayh2 Teutjärven kulttuurimaisema SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (044.04.1) Korian kasarmialue Kasarmit on rakennettu venäläisille sotajoukoille 1911 15 tyyppipiirustusten mukaan. - Sotilaskoti 1938 Elsi Borg funktionalismi - Asuinrakennus 1928, Aarne Helander 1920-l klassismi, alkujaan upseerien asuintalo - Pitkäkasarmi 1911 15 - Pioneerikoulu 1936, Olavi Sorta, alkujaan aliupseerikoulu - Sauna 1911 15 - Huolto- ja konehalli 1911 15 - Polkupyöräkorjaamo 1911 13, alkujaan palovaja - Esikunta 1911 15, alkujaan päävartio - Varasto 1911 15, ent. Konekomppania - Asuinrakennus 1927, alkujaan aliupseerirakennus - Upseerikerho 1927 - Asuntorakennus Yrjölä 1911 15 - Asuinrakennus 1912 Koria Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Varastorakennus, ent. Konekomppania ja Sotilaskoti 44 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.04.2) Korkianmäen I maailmansodan aikainen Kukonoja Lähde: 2 kenttälinnoitus (044.04.3) Metsärannan kenttälinnoitus (044.04.4) Löytyn kenttälinnoitus (044.04.5) Lähdekallion kenttälinnoitus 1000007595 (044.04.6) Villikkalan vallit 1000007590 (044.04.7) Värälän rauhan muistokivi 44500004 (044.04.8) Rauhan temppelin paikka (044.04.9) Tykkipatterin jäännökset (044.04.10) Sotatie ja lauttapaikka (044.04.11) Värälän valli 1000007594 (044.04.12) Värälän Kenttälinnoitus 1000002100 (044.04.13) Raanvuoren tukikohta I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan taistelukaivanto (6735100:3480850) 1793 94 Historiallisen ajan muinaisjäännös Villikkalan linnoituslaitteet on rakennettu turvaamaan vanhan Elimäki-Anjala -maantien liikennettä. Suuresta rajalinnoituksesta valmistui vain osa. Kuuluu VAT 2008:n kokonaisuuteen Kymijoen rajalinnakkeet. (6732900:3475590) 1790 Historiallisen ajan muinaisjäännös Kukonoja Lähde: 2 Löytty Lähde: 2 Porrassuo, Korvenkylä, rauh. Lähde: 2, mv Villikkala Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Värälä, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kymijoen maisemakokonaisuus Värälä Kymijoen maisemakokonaisuus 1780-l Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus 1700-l loppu Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Historiallisen ajan muinaisjäännös Maavalli (6745860:3482780) Historiallisen ajan muinaisjäännös Linnoitus (6747040:3484180) Värälä Värälä, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv Kymijoen maisemakokonaisuus Lähde: 6 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 45

ELIMÄKI (044.04.14) Vilppulan patterit 1000002045 (044.04.15) Heikkilän/ Ukonpalon rajamerkki 1000006109 (044.04.16) Pieni Mäyrämäki 1000007277 (044.04.17) Vilppulan patteri n:o 5 1000002046 (044.04.18) Pitkäsillan linnoitus 1000002087 Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6746280:3481700) Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki (6729960:3470360) Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan taistelukaivanto (6744144:3473944) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6746160:3481820) Historiallisen ajan muinaisjäännös Linnoitus (6732326:3480400) Vilppula USKONNOLLISET KOHTEET (05) (044.05.1) Elimäen kirkko 1678 Ristikirkko Kirkkoa ympäröi 1600-luvulta peräisin oleva kivimuurin rajaama hautausmaa. Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema (044.05.2) Tapuli (044.05.3) Korian kirkko 1795 97 A.Marttila Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema 1951 1976 siipiosa Koria Kymijoen maisemakokonaisuus 46 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.05.4) Palokorven rukoushuone Palokorpi Lähde: Ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (044.06.1) Seurantalo (044.06.2) Moision kartano ja ympäristö 1900-l alku Hongiston maamiesseurantalo. Keskeinen maisemallinen sijainti. päärakennus 1818 C. L. Engel, uusklassismi Tila on muutettu 1600-luvulla rälssisäteriksi. Sijaitsee näkyvällä paikalla maisemassa. Tilaan kuuluu myös puisto, luhtiaitta, kivikellari, viljamakasiini ja väentupa Hongisto Elimäen kulttuurimaisema Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema (044.06.3) Mustilan kartanoympäristö Päärakennus purettu - asuinrakennus 1700-l - asuinrakennus - ulkorakennukset 1800-l - viljamakasiini - hauta-alue - puistometsä Ks. myös Mustilan Arboretum Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema. Huvimaja Mustilan vanhan päärakennuksen paikalla. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 47

ELIMÄKI (044.06.4) Mustilan koulu (044.06.5) Ulkomuseoalue 1906 Onni Törnqvist Paikalle perustettu koulu alkujaan 1864. Alueella mm. - Mustilan kartanon tuulimylly - talonpoikaistupa - kaksi aittaa - sepän paja - savusauna - riihi - kauppamakasiini Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema Elimäki Elimäen kulttuurimaisema (044.06.6) Peippolan kartano Päärakennus 1847, 1916 A.Toivanen, klassismi puutarha, kaksi aittaa 1600-l, piharakennus, kivikellari, tilanhoitajan asunto, meijeri Kartano on peräisin 1600-luvulta. Elimäki Lähde: RKY 1993, KLR Elimäen kulttuurimaisema (044.06.7) Ent. Elimäen kunnanhuone 1879/1930 laajennus - Piharakennus (entinen palotalli) Elimäki Elimäen kulttuurimaisema (044.06.8) Peippolan koulu Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema (044.06.9) Ent. kunnanlääkärin vastanottorakennus Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema 48 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.06.10) Ent. apteekkirakennus 1900-l alku jugend Kyläraitin varrella, maisemallista merkitystä Elimäki Lähde: ehdotettu Elimäen kulttuurimaisema (044.06.11) Hämeenkylän kartanoympäristö Kartano muodostettiin 1610 kolmesta tilasta päärakennus 1800-l alku puisto, holvattu kellari, sauna, aitta, riihi, asuinrakennus, pakaritupa, karjakkojen asunto, talli, navetta 1839, autotalli 1938, kivisilta Hämeenkylä Lähde: RKY 1993, KLR Teutjärven kulttuurimaisema (044.06.12) Harju (044.06.13) Uotila (044.06.14) Hämeenkylän kansakoulu (044.06.15) Tommola (044.06.16) Aleksanteri II:n koulu ja ympäristö 1922 jugend Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema 1937 Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema 1905 Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema Vanha päärakennus kivinavetta maisemallisesti näkyvä 1884 (laajennettu 1910) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Osa Korian koulukokonaisuutta Hämeenkylä Lähde: ehdotettu Teutjärven kulttuurimaisema Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 49

ELIMÄKI (044.06.17) Alakoulu (044.06.18) Koulu (044.06.19) Vilppulan Nuorisoseurantalo (044.06.20) Eskola (044.06.21) Elimäen säästöpankin ent. toimitalo (044.06.22) Ent. Elimäen osuuskaupan toimitalo nyk. Ympäristö (044.06.23) Ent. Korian terveystalo nyk. lastentalo (044.06.24) Ent. Lisitzin huvila 1930 Osa Korian koulukokonaisuutta. 1957 Osa Korian koulukokonaisuutta. 1911 Toiminut rukoushuoneena päärakennus 1900 - navetta1905 - aitta 1915 - maakellari 1939 funktionalismi Elimäen ensimmäinen kerrostalo. PURETTU Funktionalismi 1990-l laajennus Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus Lähde: ehdotettu Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus (044.06.25) Ent. Mettälän koulu (044.06.26) Mettälän kartanon viljamakasiini (044.06.27) Suppola 1922 E. H. Mäkelä sauna, kellari, varastorakennus Sijaitsee näkyvällä paikalla peltoalueen laidassa. PURETTU? Maisemallisesti merkittävä vanha talonpaikka. Alueella muinaishautoja. Mettälä Mettälä Palokorpi 50 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.06.28) Ratulan nuoriso- ja urheilutalo (044.06.29) Junttila (044.06.30) Pekkola (044.06.31) Raussilan koulu 1951 Vieressä Elimäen ensimmäinen urheilukenttä vuodelta 1935. Tila periytyy 1400-luvulta. Päärakennus 1840 kivinavetta 1885, ulkorakennukset, kivikellari Teutjoen koskessa mylly ja saha sekä silta vuodelta 1881, myöhemmin uusittu. Päärakennus 1880-l alku aitta 1905 Ratula Ratulan kulttuurimaisema Ratula Ratulan kulttuurimaisema Raussila Tallusjokilaakson kulttuurimaisema 1949 Raussila Lähde: 1 Tallusjokilaakson kulttuurimaisema (044.06.32) Nuorisoseurantalo (044.06.33) Tomppila (044.06.34) Kujala (044.06.35) Savelan koulu (044.06.36) Soiniitty (044.06.37) Taasian ympäristö 1915 J.Tommola, jugend Raussila Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Kyläkuvallisesti tärkeä Raussila Lähde: ehdotettu Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Raussila Lähde: ehdotettu Tallusjokilaakson kulttuurimaisema 1951 Soiniitty Lähde: ehdotettu Soiniityn kulttuurimaisema Päärakennus 1900 - ulkorakennukset Soiniitty Soiniityn kulttuurimaisema Taasianjoki Teuroisten maanviljelysalue KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 51

ELIMÄKI (044.06.38) Koulu (044.06.39) Seurantalo Takamaa Lähde: ehdotettu Takamaa Lähde: ehdotettu (044.06.40) Teuroisten kansakoulu (044.06.41) Ent. Kauppa (044.06.42) Villikkalan kartanoalue (044.06.43) Villikkalan koulu 1920-l Teuroinen Teuroisten maanviljelysalue Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Villikkala Lähde: (KLR) Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Kartanoalue 1600-luvulta. Kartanorakennuksia ei ole säilynyt. 1923 Sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla. Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema (044.06.44) Myllylän kartano ja ympäristö (044.06.45) Värälän kartano Päärakennus 1914 puisto, sivurakennukset, tiilinavetta 1921, kivinavetta, paja, keltainen talo ent. väentupa, kaksiaukkoinen kiviholvisilta, entinen myllyn paikka, vanhat työväenasunnot, metsästysmaja Päärakennus 1906 A. Dahl tilanhoitajan rakennus ja viljamakasiini 1900-l alku Villikkala Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Värälä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus 52 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.06.46) Tolkkilan kartano (044.06.47) Värälän koulu päärakennus 1924 H. Siikonen, uusittu 1990-l navetta, aitta, viljamakasiini Värälä Kymijoen maisemakokonaisuus Värälä Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (044.08.1) Somman joen Maisemallisesti edustava kohde Hämeenkylä Lähde: ehdotettu rannan mahdollinen vanha myllypaikka Teutjärven kulttuurimaisema (044.08.2) Ent. Koskiston meijeri ja ympäristö Meijeri perustettu 1905, nykyinen rakennus 1933. Hämeenkylä Teutjärven kulttuurimaisema (044.08.3) Korian viljavarasto (044.08.4) Ent. meijeri (044.08.5) Raussilan mylly ja saha 1951 Suursiilo 1979 Maamerkki maisemassa. Perustettu 1915 useita rakennuksia 1910 30-l, vehnämylly 1932 Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Lähde: ehdotettu Kymijoen maisemakokonaisuus Raussila, Teo Tallusjokilaakson kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 53

ELIMÄKI (044.08.6) Ratulan mylly, saha ja silta Ensimmäinen mylly Teutjoen koskessa tunnetaan jo 1660- luvulta. Silta vuodelta 1881, myöhemmin uusittu. Liittyy Junttilan tilan ympäristöön. Huomattava kulttuurikokonaisuus. Ratula Ratulan kulttuurimaisema LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (044.09.1) Koria Anjala maantie Kymijoen maisemakokonaisuus (044.09.2) Elimäki Muhniemen paikallistie (044.09.3) Moisio Hongiston paikallistie Entisen Elimäenjärven itäpuoleinen tie 1700-luvulta. Elimäen kulttuurimaisema/ Tallusjokilaakson kulttuurimaisema Elimäen kulttuurimaisema (044.09.4 Haapakimola Mustila tie (vrt. Iitti) (044.09.5) Hämeenkylän silta (044.09.6) Purhon kivisilta Kaksiaukkoinen holvattu kivisilta. Liittyy Hämeenkylän kartanon ympäristöön. Yksiaukkoinen Elimäki, Iitti Lähde: Tieh Hämeenkylä Lähde: RKY 1993, KLR Kymijoen maisemakokonaisuus Koria Kymijoen maisemakokonaisuus 54 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.09.7) Korian asema (044.09.8) Korian sillat PURETTU 1870/1873-74/1903-04 Rakennettu1800-luvun lopun tyyppipiirustusten mukaan. - Rautatiesilta 1870 (museosilta) Teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta. Silta muutettiin maantiesillaksi 1920- luvulla. - Rautatiesilta 1924 Teräsbetoninen holvisilta. Sillat muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Koria Kymijoen maisemakokonaisuus Koria, Kymijoki Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Tieh Kymijoen maisemakokonaisuus (044.09.9) Korian uusi maantiesilta 1980-luku Kymijoki Kymijoen maisemakokonaisuus MUUT KOHTEET (10) (044.10.1) Mustilan arboretum (044.10.2) Nappa Lauttavalkama 1000006133 (044.10.3) Tuohimäki 1000007276 (044.10.4) Ratulan hautapelto 1000007598 (044.10.5) Soininkallio 44010014 1900-luvun alku Maamme vanhin ja lajikkeiltaan ja laajuudeltaan suurin. Alue noin 120 ha. Alueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä lukuisia koristepensas-. köynnös-, ja perennalajia. Tunnetuimpia ovat alppiruusut, joita on yli 100 lajia ja lajiketta. Historiallisen ajan muinaisjäännös (6450876:3478342) Historiallisen ajan muinaisjäännös Talonpohja (6744395:3472977) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruumiskalmisto (6726920:3472160) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kaksi kappaletta ryssänuuneja, "munkkiuuneja" (6737540:3477240) Mustila Lähde: VAT 2008 Elimäki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 55

ELIMÄKI ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (044.11.1) Laurila 44010001 (044.11.2) Ruotjoki 44010002 (044.11.3) Myllymäki 44010003 (044.11.4) Kuparsuo 44010004 (044.11.5) Vanha Riitapalo 44010005 (044.11.6) Huistaharju 44010006 (044.11.7) Linnaharju 44010007 (044.11.8) Harju 44010008 (044.11.9) Hämeenkylä 44010009 (044.11.10) Rauniomäki 44010011 (044.11.11) Niilola 44010012 (044.11.12) Riihimäenkallio 44010013 (044.11.13) Kymenpahta 44010015 (044.11.14) Töyrylä 44010016 (044.11.15) Paavola 44010017 (044.11.16) Koivisto 44010018 (Suomusjärven kulttuurin aika) (6728120:3466360) (6729280:3467700) (Suomusjärven kulttuurin aika) (6735930:3462180) (tyypillisen kampakeramiikan aika) (6721150:3473750) (Vasarakirvesaika) (6721260:3474120) (Vasarakirvesaika) (6721500:3473900) (Vasarakirvesaika) (6722520:3473620) (Kampakeraaminen aika) (6723170:3473620) (Kampakeraaminen aika) (6723570:3473800) Rautakautinen kiviröykkiö (6744720:3476423) Pronssikautinen kiviröykkiö (6748858:3475265) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen Munkinuuni ja kiviraunio (6731850:3473588) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6750340:3477795) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6745311:3477060) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6744290:3476750) Pronssi ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6744201:3475990) Karvahaara Karvahaara Kimonkylä Raussila Raussila Raussila Raussila Raussila Raussila Koria Koria Elimäki Kuusankoski Koria Koria Koria 56 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI (044.11.17) Jokikallio 44010019 (044.11.18) Ruskiasuo 44010020 (044.11.19) Tyynelä Vesitorninmäki 44010021 (044.11.20) Uutelanmäki 44010022 (044.11.21) Enkelivuori 1000003635 Kivikautinen louhos, mahdollisesti kvartsilouhos (6734280:3479290) (6724430:3474120) Kivikautinen kalliomaalaus (6734840:3469940) Ajoittamaton hautaröykkiöt (6738880:3474340) Ajoittamaton kiviröykkiö (6735992, 3462598) Elimäki Raussila Kimonkylä, kirkonkylä Elimäki RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (044.12.1) Enkelivuoren kataja Hongisto (044.12.2) Mustilan kotikunnas (044.12.3) Mäkelän lehmus (044.12.4) Töpsymänty (044.12.5) Elimäen Monihaarainen petäjä (044.12.6) Koivuharjun siirtolohkare (044.12.7) Kumpulan surukuusi (044.12.8) Ropsulanojan kullerot (044.12.9) Ahopellon tuulenpesäkuusi (044.12.10) Jaakkoselan käärmekuusi Hongisto, Mustila Hongisto Koria Peippola Peippola Peippola Peippola Rahikkala Rahikkala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 57

ELIMÄKI (044.12.11) Palokorven kaksi lehmusta (044.12.12) Peltolan pensaskoivu (044.12.13) Uotilan kataja (044.12.14) Uotilan käärmekuusi (044.12.15) Laurilan pihapuut (044.12.16) Myllylän harmaaleppälehto (044.12.17) Nikontien pöytäkuusi Rahikkala Rahikkala Rahikkala Rahikkala Ratula Villikkala Villikkala 58 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

ELIMÄKI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984. Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994 Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999 Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos. 1993. Maisemaselvitys Elimäki. Kouvolan seudun kuntayhtymä. 2002. Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003. Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 59

ELIMÄKI SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.elimaki.fi/ http://www.wikipedia.fi/ http://www.finnicakymenlaakso.fi/ Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_fi/kasitteisto/#maiseman Verlan seudun opas http://www.valkealankylat.fi/vakylat/verla/verlan%20opas.pdf 60 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA Haminan kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005. Haminalla on pitkä ja värikäs historia. Nykyisen Haminan lähelle, Viipuriin menevän tien varrelle suojaisaan merenlahteen, muodostui jo keskiajalla kauppa- ja satamapaikka, joka mainitaan asiakirjoissa Vehkalahtena jo vuonna 1336. 1300-luvun alusta on myös Haminan kautta kulkeva Suuri Rantatie joka yhdisti Turun ja Viipurin. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Kymenlaakson ensimmäisen kaupungin (nykyisen Haminan), Vehkalahden Uudenkaupungin, (Weckelax) vuonna 1653. Ensimmäisen asemakaavan Haminan alueet saivat jo vuonna 1649. Asemakaava jäi kuitenkin toteuttamatta ja ainut jäänne siitä on Kuninkaankatu, joka tunnetaan nykyään Kadettikoulunkatuna ja Mannerheimintienä. Vuonna 1723 Vehkalahden Uudestakaupungista tuli Haminan linnoituskaupunki, joka sai tapulikaupungin oikeudet ja renessanssityylisen ympyräasemakaavan. 1700-luvulla Haminan linnoittamista jatkettiin useassa eri vaiheessa. Samalla Haminan väkiluku kasvoi. 1820-luvulle tultaessa Haminan kaupungin profiili nousi kadettikoulun siirryttyä kaupunkiin. Kuitenkin vuonna 1821 syttyi Haminassa suurpalo ja 90 % linnoituksen sisällä olleista rakennuksista tuhoutui. Seuraava tuhoisa suurpalo syttyi 1840. Vielä vuonna 1887 Haminaa koetteli palo, jonka jälkeen Aspelin suunnitteli uuden asemakaavan. Haminan talous lamaantui vuoden 1869 jälkeen kun uusi rata Viipurin ja Riihimäen välille valmistui ja kulku Haminan läpi väheni huomattavasti. Haminan merkitys meren rannalla satamakaupunkina kasvoi. Hamina yhdistyi sitä ympäröineen Vehkalahden kunnan kanssa vuonna 2002 ja 2007 Haminassa oli 21737 asukasta. Sen pinta-ala on nykyään 1155 km², josta merialueita on 522 km² ja maata sekä makeaa vettä 633 km².

HAMINA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 63 HAMINA (075) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 64 Pienmaisemat (02) 67 Perinnemaisemat (03) 69 Sotahistorialliset kohteet (04) 70 Uskonnolliset kohteet (05) 72 Rakennukset ja pihapiirit (06) 74 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 86 Liikenneympäristöt (09) 88 Muut kohteet (10) 90 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 93 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 98 LÄHTEET 102 62 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Ham H&R Mökkönen Teemu: Hamina Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. 2003 Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 63

HAMINA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) (075.01.1) Haminan keskustan säteittäisasemakaava ja vanha rakennuskanta (Haminan keskustakokonaisuus) GIS Vehkalahden kirkon ympärille perustetusta ja isovihan aikana palaneesta kaupungista tehtiin Hamina vuonna 1723. Strategisesti merkittävä kaupunki sai Suomessa ainutlaatuisen säteittäisen asemakaavan, jonka keskusta koostuu kahdeksankulmaisesta aukiosta. Aukion keskellä sijaitsee kolmikerroksinen, kivinen raatihuone, jonka yhteydessä massiivinen kellotorni. Asemakaavoitettua aluetta ympäröi bastionivyöhyke. - asemakaava 1722 (A. von Löven) - raatihuone 1796 98 (J. Brockmann) - raatihuoneen kellotorni (uusittu 1840-luvulla, IK, C.L. Engel) - bastionivyöhyke 1722-23 ja 1770 1800 - kolme vartiorakennusta 1770-luku - lipputorni 1790-luku - Kaponnieerilinnoitus 1803 (J. P. Suchtelen) - ruutikellari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL 64 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.01.2) Vehkalahden vanha asemakaava-alue 1000003532 Haminan keskustan arkeologisesti merkittävät kohteet Vanha asemakaava alue on historiallisen ajan muinaisjäännös. (6717585:3510740), rauh. Lähde: Teemu Mökkösen inventointi 2003, mv Vehkalahden asemakaavasuunnitelma vuodelta 1649 hahmoteltuna Haminan nykykartalle. (Teemu Mökkönen 2003) (075.01.3) Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot Arkeologiset kohteet: Fredrikinkatu 1 4 Hietakatu 3-8/8B/10/12 Isoympyränkatu 2-5/7/9/12/19/21/27/31A ja B/33 Kadettikoulunkatu 3 Kaivokatu 3/9 Kasarminkatu 6 Kirkkokatu 1/3 Laivasillankatu 3 Maariankatu 6/8/11 Mannerheiminkatu 12 Mannerheimintie 5 7A/7B/8/10/16 Meruksenpolku 1 Pikkuympyränkatu 4 6/6B/13B ja C/15 19/25/26/28/30A /32/ Puistokatu 8 Raatihuoneenkatu 1/2/4/8 Ratihankatu 1 Rauhankatu 1B/3/4A ja B/7 Rautatienkatu 2/3/5/8 Roobertinkatu 1/2B/3/7 Sibeliuskatu 40 Vallikatu 4/6 Varvinkatu 5 GIS Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot kuuluvat Eteläisen rantamaan ja Kaakkoisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan 8 500 ha ja se ulottuu Anjalankoskelta Haminaan. Rapakivikallioon muodostuneeseen murroslaaksoon syntynyt maisema-alue edustaa Kaakkoiselle viljelyseudulle tyypillistä viljelymaisemaa. Joen vaihteleva leveys on synnyttänyt mielenkiintoisen maisemakokonaisuuden, jossa laajat jokivarren savikoille leviävät viljelysaukeat vuorottelevat pienipiirteisten peltonäkymien kanssa. Alue kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja on verraten tasainen. Jyrkkäpiirteisiä kallioseinämiä on alueella kuitenkin paikoin. Alueen läpi mutkitteleva Sippolanjoki yhtyy Summanjokeen alueen puolivälissä. Summanjoessa on joitakin koskia ja jokilaakson pienet järvet ovat rehevähköjä. Selännealueiden kasvillisuus on selvästi laaksoalueisiin verrattuna karumpaa, pieniä kallionaluslehtoja lukuun ottamatta. Rehevät savikot on raivattu pelloiksi jo kauan sitten. Maisema-alueella on runsaasti kulttuuriympäristölle ominaisia merkkejä, kuten muinaisjäännöksiä ja rakennuksia, joista suurin osa on kuitenkin Anjalankosken puolella. Lähde: matm KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 65

HAMINA (075.01.4) Pitäjänsaaren esikaupunkiasutus (075.01.5) Tammio (075.01.6) Kuorsalon kulttuurimaisema Pitäjänsaaren esikaupunkiasutus on syntynyt jo 1740- luvulta alkaen. Ensimmäisen asemakaavansa se sai kaupungin omistamalle osalleen vasta 1860-luvulla. N. J. Österman. Saaren vanhimmat rakennukset ovat 1800- luvun alkupuolelta. Muilta osin rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Pitäjänsaaren eteläkärjessä on Krimin sodan aikainen patteri. GIS Tammio kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pintaalaltaan 300 ha ja se edustaa perinteistä Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemaa. Tammio on loivapiirteinen kalliosaari, jonka kallioperä on rapakiveä. Saaren kasvillisuus on tyypillistä saariston kalliomännikköä, mutta siellä täällä kasvaa muutama lehtipuukin. Kylän alueella kasvillisuus on tosin selvästi kulttuurivaikutteista. Alueella on noin 40 päärakennusta ulkorakennuksineen, jotka kokonaisuutena muodostavat ainutlaatuisen saaristokylän. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua. Vanhimmat 1800-luvun vaihteessa. - kansakoulu 1891 - seurantalo 1919 GIS Saaressa on ollut asutusta keskiajasta lähtien. Kaksi aittaa, aitakiveykset portinpylväineen ja vanhaa pelto- ja asutusaluetta ovat Vanhankylänlahden ympäristössä muistuttamassa historiallisen ajan vanhimmasta asutuksesta. Varsinainen kyläasutus sijoittuu Vekalahden ympärille ja pohjoiselle ranta-alueelle sekä pienimuotoisempana saaren lounaisrannalle. Asuinrakennukset ovat pääasiallisesti 1800-luvulta. - Vekalahden rannassa sijaitseva koulu 1800-luvun loppu - Kapteeni Sikarin empire tyylinen asuinrakennus - Kuorsalon vanha hautausmaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: matm, VAT 2008, KLR (075.01.7) Kannusjärvi ja ympäristö (Kannusjärven kulttuurimaisema) (075.01.8) Metsäkylä Reitkalli (075.01.9) Pampyöli Myllykylä Ks. myös Kuorsalon kylä GIS Kannusjärven ja sen ympäristön asutus on keskittynyt Välijoen varrelle. Pienen ja Suuren Kannusjärven ympärillä mutkittelevilta kyläteiltä aukeavat näkymät rantojen viljelyksille ja taloryhmiin. Alueen rakennuskanta on 1800- luvulta eteenpäin rakennettua. GIS Reitkallin kylä on Haminan vanhimpia ja se sijaitsee tärkeällä viljelyseudulla. Valkealan ja Haminan välinen tie ylitti Summanjoen kylän kohdalla. Myös Klemolanmäellä sijaitsevassa Metsäkylässä on ollut asutusta jo kauan ja se onkin ollut entisen Vehkalahden suurimpia kyliä. Metsäkylän ensimmäinen saha rakennettiin 1730, jonka jälkeen erilaiset sahat ja puuteollisuuden yritykset ovat vuorotelleet alueella aina vuoteen 1956 asti. GIS Nykyinen Kirkkojärven kaakkoisrannalla sijaitseva Pampyölin kylä muodostuu omakotitaloista, jokivarsien peltoviljelyalueista ja vanhoista teistä. Pampyölin ja Myllykylän välinen tieosuus ja sitä reunustava kasvillisuus kuuluvat olennaisesti Vehkajoen maisemakokonaisuuteen. Myllykylän erityispiirteisiin kuuluvat säätyläisasutus, kaksi kartanoa ja saha. Joenvarren lukuisat kosket myllyineen korostivat Myllykylän asemaa alueen keskuksena. Lähde: matm, KLR 66 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.01.10) Vehkajärvi Paijärvi Ihamaa GIS Paijärven, joka nykyään on soistunut, ympäristö on vanhaa viljelyaluetta ja sen talot ovat olleet tavanomaista vauraampia. Viljelymaisemat ovat pienimuotoisia ja ne sijoittuvat kulttuurihistoriallisten kohteiden läheisyyteen Hamina- Lappeenranta välisen tien ympäristöön. Vehkajärven rannat ovat peltojen valtaamat ja sen ympäristö on merkittävää kulttuurimaisemaa. Vehkajoen ympäristö on vanhaa asuinaluetta, jossa rantaniityt ja metsäalueet vuorottelevat. Ihamaajärven ympäristön kulttuurimaisema on painottunut 1700-luvulta alkaen Lappeen valtatien sekä kylätien varteen. (075.01.11) Salmenkylä Husula (075.01.12) Vilniemi Rakila Mäntlahti (075.01.13) Summanjoen suu GIS Seutu on yksi Haminan vanhimmista asutusalueista. Pellot ovat talojen läheisyydessä ja niittyalueet Pyölinjoen ja Vehkajoen rannoilla. Historiallisesti alue on ollut liikenteellisesti keskeisellä paikalla. GIS Mäntlahti, Haminan itäisin rannikkokylä, oli aikanaan kartanokylä, jonka liikenteellinen sijainti oli varsinkin 1700- luvulla tärkeä. Vilniemi taas on ollut upseerien ja porvarien asuttama kylä, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti. Alueella sijainnut veneiden veistämöteollisuutta. - veneveistämörakennuksia - asuinrakennuksia Lähde: ehdotettu PIENMAISEMAT (02) (075.02.1) Kuorsalon kylä (075.02.2) Metsäkylä GIS Kuorsalon kylässä on ollut pysyvää asutusta keskiajalta alkaen. Varhaisin asutus oli keskittynyt Vanhankylänlahden ympärille, jossa on vielä jäljellä kaksi vanhaa aittaa sekä arvokasta pienmaisemaa. Nykyinen kyläasutus on sijoittunut Vekanlahden ympärille, saaren pohjoisille rannoille sekä lounaisrannan Leerviikkiin. Alueen rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. - Kuorsalon kyläkoulu 1800-luvun loppu Perinteinen kylämaisema. Rakennuskantaa 1800-luvulta sekä kansanomaisen rakentamisen kerrostumaa. - betoninen kaarisilta 1955-1965 - asemarakennus Kuorsalo Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kuorsalon kulttuurimaisema Summanjoki Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 67

HAMINA (075.02.3) Onkamaa GIS Kylä ja sen viljelykset levittäytyvät Onkamaajärven ympärille kylätien varteen. Keskeisimmät rakennukset ovat 1800- luvulta ja 1900-l alusta. Kattilakoskella oli saha 1892-1901, josta on vielä jäljellä jäänteitä. (075.02.4) Pyhältö ja ympäristö (075.02.5) Summa (075.02.6) Luomanmäki GIS Pyhältö on jo pitkään ollut asuttua ja 1600-luvulla sen läpi rakennettiin Haminasta Lappeelle johtava tie. Alueella on toiminut kestikievari 1700-luvulta. GIS Summan kartanoa ympäröivällä alueella etenkin Summanjoen ranta-alueilla on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joka polveilee kyläteiden molemmin puolin. Kotkan tien ja Valtatie 7:n väliin jäävällä alueella on jäljellä pätkä Suurta Rantatietä, pronssikautinen hautaröykkiö sekä 1700-l louhos. Vehkajokea ja Vuorisenjärveä ympäröivät kapeat pellot ja metsänlaitaan rinteeseen sijoittuvat vanhat maalaistalot muodostavat kauniin kulttuurimaisemakokonaisuuden. Lähde: ehdotettu Paijärvi Lähde: ehdotettu (075.02.7) Vehkajärvi Vanhat taloryhmät Jaakkola, Uutela ja Jaskala muodostavat Vehkajärven rantapeltojen keskellä sijaitessaan pienehkön kulttuurimaisema-alueen. Vehkajärvi Lähde: ehdotettu (075.02.8) Vanhamäki Joen ja kylätien varrella olevalla mäennyppylällä sijaitseva tiivis vanhojen maatalousrakennusten yhtenäinen ryhmä on maisemallisesti tärkeällä paikalla. Kolsila Lähde: ehdotettu 68 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA PERINNEMAISEMAT (03) (075.03.1) Pappilansaari (075.03.2) Retupellon laidun (075.03.3) Nurmelan laitumet (075.03.4) Koivuluodon kallioketo (075.03.5) Metsäkylän keto (075.03.6) Kuorsalon seurantalon niitty (075.03.7) Kuorsalon kallioketo (075.03.8) Rantaniemen laidun (075.03.9) Ouriniemen kallioketo (075.03.10) Vuorelan niityt (075.03.11) Myllylahden rantaniitty (075.03.12) Ristikallion rantaniitty (075.03.13) Metsäkylän laitumet (075.03.14) Peltolan kallioketo (075.03.15) Kokkolan haka (075.03.16) Summanjoen kartanon laidun (6716500:3512000) Pappilansaari sijaitsee aivan Haminan keskustan läheisyydessä ja se on sekä maisemaltaan että lajistoltaan arvokas perinnebiotooppialue. Entisen pappilan laitumen alueella on metsälaitumia, rantaniittyjä sekä kallioketoja. Maiseman kannalta olennaisia ovat vanhat puut. (6730000:3509000) Kannusjärven pohjoisrannalla sijaitseva perinnebiotooppikohde koostuu kahdesta alueesta; ketorinteestä ja järvenrantaniitystä. (6732000:3509000) Kannusjärven länsipuolella sijaitsevalla kivisellä moreenimäellä on kaunis ja lajistoltaan monipuolinen kallioketo. (6688300:3522300) Pienen Koivuluodon saaren koillisosassa on suppea ketoalue. (67254200:3505200) Suurijärven lähellä, hiekkaisella mäellä sijaitseva pieni keto on lajistoltaan arvokas. (6705900:3521900) Seurantalon eteläpuolella oleva metsän ympäröimä niitty on tyypiltään Kymenlaaksossa harvinainen hina-jäkkiniitty. (6705800: Laaja niittyalue sijaitsee Kuorsalon saaren sisäosassa, Vanhakylän keskipisteessä. Kohde koostuu kuivasta ja tuoreesta alueesta. (6724600: Laaja ranta-alue (6706000:3521800) Kuorsalon kyläkeskuksen läheisyydessä sijaitseva keto on lajistoltaan merkittävä kohde. (6722000:3506000) Tanskalanmäen koillispuolella sijaitseva niitty koostuu kallioketolaikuista, metsälaitumesta sekä tuoreesta heinäniitystä. (6720300:3504900) Alue on pääosin kosteaa niittyä, mutta myös kuivempia tuoreita niittyalueita on kohteen itä- ja lounaisosissa. (6722700:3506300) Summanjoen rannalla sijaitseva rantaniitty on lajistoltaan vaatimaton. (6727000:3508000) Metsäiset kumpareet sijaitsevat Sippolanjoen rannassa Metsäkylän luoteispuolella. (6729000:3509500) Pienen Kannusjärven läheisyydessä sijaitseva kaunis kallioketo, jossa kasvaa siellä täällä pieniä puurykelmiä. (6726600:3504800) Metsäkylän eteläpuolella, kivisellä mäen laella sijaitseva pieni hakamaa. (6717700:3505800) Summanjokeen rajoittuva hevoslaidun on lajistoltaan niukkaa, mutta sen maisemallista arvoa nostaa suuri tammi. Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 69

HAMINA (075.03.17) Myllypelto (075.03.18) Suurivuoren haka (075.03.19) Routin laidun (075.03.20) Summanjoen suun niitty (075.03.21) Rajakosken niitty (075.03.22) Kivisen metsälaidun (075.03.23) Ahosenkallio (6705500:3521800) Kuorsalon saaressa sijaitsevassa entisessä pellossa on ketomaisia laikkuja. (6732500:3512300) Kannusjärven itärannalla sijaitseva pieni hakamaa, josta osa on ollut aikaisemmin peltoa. (6721620:3506400) Kokkerinmäen lounaispuolella sijaitsee kolmea perinnemaisematyyppiä sisältävä alue, josta pääosa on kallioketoa. (6715900:3505300) Summanjoen länsirannalla sijaitseva kostea ja tasainen rantaniitty on lajistoltaan vaatimaton. (6719400:3506100) Koskelan tilan itäpuolella sijaitseva tuore ja rehevä niitty on lajistoltaan köyhä. (6734500:3512000) Kannusjärven pohjoispäässä sijaitseva kaunis metsälaidun on lajistoltaan yksipuolinen. (6726800:3509800) Ahosenmäen kylän eteläpuolella sijaitseva pieni kallioinen niitty- ketokumpare. Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (075.04.1) Reserviupseerikoulun ja ilmatorjuntarykmentin kasarmialue (075.04.2) Kymen Jääkäripataljoonan rakennukset (075.04.3) Lappeenrannan portin vartiorakennus (075.04.4) Vartiorakennus Viipurin portti (GIS) Kadettikoulu perustettiin alueelle 1821. - kiviset kasarmit 1780-luku - kadettikoulun maneesi 1832 (C.L. Engel), 1860 laajennus - nykyinen upseerikerho ent. kadettikoulun johtajan asunto 1863 (E.B. Lohrmann) - edellisen talousrakennus 1863 E. B. Lohrmann - laboratoriorakennus (nyk. esikunta) (1851 E.B. Lohrmann) - sairaala (nyk. luokkarakennus) (1860-luku) - nyk. reserviupseerikoulun päärakennus, ent. kadettikoulu 1898 (Jac Ahrenberg) - puistoistutukset on aloitettu 1830-luvulla 1780-luku ja 1800-l alku - Aumakattoiset tiilirakennukset 1780-luku - Varasto ja luokkarakennus 1800-luvun alku - Ammusvarasto (nyk. kirjasto ja museo) 1810-luku - Vallihaudan ulkopuolella olevat punatiilikasarmit 1910- luvun alku Isoympyränkatu 1774 Vartiorakennus RUK:n museo Toimi linnoituksen päävartiona 1821 alkaen. Mannerheimintie 9 1774 Kadettikoulunkatu Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 70 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.04.5) Vartiorakennus Meriportti (075.04.6) Kahdeksankulmainen lipputorni (075.04.7) Sotilasleirin paikka (Leirikangas) 1000008314 (075.04.8) Salpa-asema (075.04.9) Salmenkylän Linnamäki 1000008262 (075.04.10) Pieni Musta 2 1000003520 (075.04.11) Pieni Musta 3 1000003521 (075.04.12) Kotisaari 1000003526 (075.04.13) Suuriniemi 1000003517 (075.04.14) Pieni Musta 1 1000003519 (075.04.15) Suuriniemi 2 1000003518 (075.04.16) Pitäjänsaaren Redutti 1000003176 (075.04.17) Linnoitus 1000003513 1778 Maariankatu 11 1790-luku Helsingin Bastionin kärjessä. Kaivokatu 6 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6724673:3512911, GIS) 1741 42 paikalla oli Ruotsi-Suomen armeijan tukikohta. Vuonna 1968 sinne pystytettiin muistomerkki. Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Myllykylä, rauh., mv 1721 (1790) Suuri Rantatie Lähde: ehdotettu Historiallisen ajan muinaisjäännös Muinaislinna (6719285:3509696) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema (6710699:3509557) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema (6711011:3509901) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustuksia uudelta ajalta. Hyvin säilynyt osa Hamina-Taavetti -linjaa (juoksuhautoja ja pesäkkeitä). Nyt rakennettu. (6716931:3509157) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema (6711823:3510993) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema (6710695:3510181) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema, Patteriasema (6711707:3511021) Historiallisen ajan muinaisjäännös Redutista puolet näkyvissä, puolet tiepenkan alla. Laivastohyökkäyksiä vastaan Krimin sodan aikana rakennettu patteri on rakennettu Pitäjänsaaren eteläkärkeen 1800-luvun puolivälissä. Vallien ohella säilynyt tiilirakenteisia holveja. (6716972:3509915) Historiallisen ajan muinaisjäännös puolustusvarustus (6717695:3511025) Salmenkylä Pitäjänsaari, rauh., mv KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 71

HAMINA (075.04.18) Mullinkosken Patteri 1000003514 (075.04.19) Huutokallion patteri 1000003515 (075.04.20) Kakkuvuori 1000003516 (075.04.21) Tervasaaren Patterialue 1000002048 Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6719367:3510469) Ulkovarustus, joka kuuluu linnoituksen venäläisvaiheeseen. Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema/patteri (6719163:3510185) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustus (6712627:3511169) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (3510256:6716729) USKONNOLLISET KOHTEET (05) (075.05.1) Hietakylän Hautausmaa (3510286:6717560, GIS) Hautausmaa on perustettu 1773 aluksi vain köyhälistöä varten. Myöhemmin hautausmaata laajennettiin ja se rajattiin kiviaidalla 1859. Hautausmaalle on haudattu paljon maamme historiaan vaikuttaneita henkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Haminan keskusta, Hietakylä Lähde: VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus 72 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.05.2) Pampyölin ortodoksinen hautausmaa 1770 (3513806:6717551, GIS) Hautausmaahan kuuluvat: - tiilikirkko 1902 (I. Aminoff) - Aladinin suvun tiilinen, bysanttilaisvaikutteinen hautakappeli 1900-l vaihteesta (K. A. Wrede), joka on Suomen suurin yksityinen ortodoksinen hautakappeli. Pampyöli Lähde: VAT 2008, RKL (075.05.3) Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko, Marian kirkko (075.05.4) Haminan ortodoksinen kirkko, Pietarin ja Paavalin kirkko (075.05.5) Haminan kaupunkiseurakunnan kirkko, Johanneksen kirkko (075.05.6) Kreikkalaiskatolinen muistokappeli (075.05.7) Kappalaisen pappila Suomalainen (075.05.8) Hautausmaa, Husula (075.05.9) Siunauskappeli (3511229:6717745, GIS) 1300-luvulta oleva kirkko paloi 1821 ja uusittiin 1828 (IK/C.L.Engel). Samalla kirkkoon rakennettiin erillinen kivinen kellotorni. (3511081:6717609, GIS) 1837 L.Visconti Pyöreä keskeiskirkko. Kirkon keskustasta kohoaa kupoli ja sillä on erillinen kellotapuli ja porttirakennus (1863). Kirkkotonttia rajaava aita edustaa kellotornin tavoin uusbysanttilaista tyyliä. (3510989:6717758, GIS) 1839 43 C.L. Engel Luterilainen kirkko. Tiilinen kreikkalaisen temppelin muotoa noudatteleva kirkko. Tornittoman pitkäkirkon itäpäässä on apsis ja sen yksilaivaista salia kattaa tynnyriholvi. (3511271:6717519, GIS) 1837 Empiretyylinen Kadettikoulunkatu Rakennuksen vanhimmat osat 1700-luku, muutoksia 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa 1879, 1889 (3509501:6720453, GIS) Vuonna 1879 virallistettu hautausmaa on ilmeisesti ollut toiminnassa jo 1700-luvun lopulla. Hautausmaata laajennettiin 1889. 1956 M. Toikka Myllykylän hautausmaa Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993 ja 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Salmenkylä Husula Myllykylä Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 73

HAMINA RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (075.06.1) Raatihuone (075.06.2) Raatihuoneentori (075.06.3) Tanelinkulma Frederikinkatu 1 (075.06.4) Isoympyränkatu 4 (075.06.5) Raittiusyhdistyksen talo Isoympyränkatu 4 (075.06.6) Isoympyränkatu 6 (075.06.7) Isoympyränkatu 14 (075.06.8) Isoympyränkatu 19 (075.06.9) Isoympyränkatu 21 (075.06.10) Isoympyränkatu 27 (075.06.11) Isoympyränkatu 31 A 1796 98 J. Brockman Kolmikerroksinen kivinen raatihuone torin keskellä. - kellotorni (uusittu 1840-luvulla IK/ C. L. Engel) Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus 1845, 1903, myöhemmät näyteikkunat Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1889 Waldemar Aspelin Tanelinkulman rikasmuotoinen ja puinen kaupunkipalatsi. - asuin- ja toimistorakennus 1890 (Waldemar Aspelin) 1855, myöhempiä uudistuksia Puinen liikerakennus - kellari sekä vaunuvaja 1866 Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1902, uusittu 1955 Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1939 Erkki Huttunen, pintakäsittely 1950-luku Funktionalismia edustava asuinkerrostalo 1842, nykyasu 1873 Pilasterein jäsennetty empire ja kertaustyylinen rakennus on toiminut kestikievarina ja kouluna. 1842, muutokset 1887 Puinen empire ja kertaustyylinen asuinrakennus. - toinen asuin- ja varastorakennus 1840, muutettu 1887 1842, 1880-luku Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. Haminalle tyypillistä pihamiljöötä. - ulkorakennukset 1840-41, 1852 ja 1887 1841, pihapuolen laajennukset 1904 ja 1937 Puinen asuinrakennus Tontilla on myös: - asuinrakennus 1840, 1853 - varasto- ja autotallirakennus 1840 41 - kellari- ja varastorakennus 1840 (korj. 1852) 1825, korj. 1840, 1875 ja 1900-luvun vaihde Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - sauna 1876 - varastorakennus 1876 Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 74 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.12) Isoympyränkatu 31 B (075.06.13) Isoympyränkatu 33 (075.06.14) Haminan vanha rautakauppa Kadettikoulunkatu 2 A (075.06.15) Kadettikoulunkatu 2 (075.06.16) Kadettikoulunkatu 2A (075.06.17) Kaupunginmuseo Kadettikoulunkatu 2B (075.06.18) Sähkölaitos Kapteeninkatu 3 (075.06.19) Kasaramikatu 4-8 (alla) (075.06.20) Aladinin talo Kasarmikatu 5 (075.06.21) Kauppiaantalon museo Kasarmikatu 6 (075.06.22) Kasarmikatu 8 1822, 1835 laajennus, 1900-luku korjaus Puinen, empiretyylinen rakennus. - sauna 1873, uusittu 1973 - autotalli ja varasto 1905 (M.Byskata) - kivikellari 1873 1822, 1899 Fasadi - talousrakennus 1830 1841, 1901, ikkunoiden laajennus 1950 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. - varasto 1899 1841 Puinen ulkovarasto 1844, 1800-l loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - varasto 1899 1760 Kivinen kaupunginmuseo on kaupungin vanhin profaanirakennus. Rakennuksen nykyasu on vuodelta 1840-luvulta. 1901 Insinööri Viktor Sohlman, 1937 Tiilinen rapattu sähkölaitos sai uuden päämuuntajaaseman 1937 Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus (1840-luvulta). 1797, korjattu 1851 Nykyasu 1914 Gunnar Taucher Valmistunut varuskunnan tykistökomentajan asuintaloksi. Piharakennus on uusiutunut v. 1852. 1841 - leivintupa ja ulkorakennukset 1831-1867 - asuinrakennus 1843, 1883 ja 1980 - tiilinen paja 1860-luku - pihassa on vanhaa kenttäkiveystä 1841, 1850 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus - piharakennus ja varasto 1841, 1843 ja 1899 - tiilirakennus (leipomo) 1905 V. Kolsi, 1923 Evert Toivonen - pihakiveyksiä Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL Haminan keskustakokonaisuus Hietakylä Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 75

HAMINA (075.06.23) Kauppiaankatu 2 (075.06.24) Kirkkokatu 2 (075.06.25) Poliisi- ja oikeustalo Maariankatu 2 (075.06.26) Ns. Pormestarintalo Mannerheimintie 7 (075.06.27) Mannerheimintie 15 (075.06.28) Mannerheimintie 23 (075.06.29) Mannerheimintie 25 (075.06.30) Mechelinintie 6 (075.06.31) Pikkuympyränkatu 4 (075.06.32) Seurahuone Pikkuympyränkatu 5 (075.06.33) Haminan säästöpankki Pikkuympyränkatu 8 (075.06.34) Ent. Apteekki Pikkuympyränkatu 10 1800-luvun loppu Asuin- ja ulkorakennusten muodostama kokonaisuus. 1843, 1800-luvun loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus Pihapiiriin kuuluu myös. - asuin- ja varastorakennus 1840, 1903 - asuin- ja varastorakennus 1840-41 - varastorakennus 1851, 1903 Saviniemi Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1984 Timo ja Tuomo Savolainen Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 1866 Pormestarintalon myöhäisempiretyyliset puurakennukset muodostavat kokonaisuutena Suomen merkittävimmistä porvaristomiljöistä. - piharakennus 1860-luku, aumakatto muutettu harjakatoksi 1928 - talousrakennus 1866 1800-l puoliväli, ikkunoiden puuleikkaukset 1900-l alku Kertaus- ja jugendtyylinen asuintalo 1800-luvun alku Empiretyylinen asuintalo 1840-luku Asuintalo 1900-luvun vaihde Puistomaisen tontin keskellä sijaitseva huvila ulkorakennuksineen 1841, 1842, yhdistetty 1910, korotus 1920 Kaksi asuinrakennusta vuosilta 1841 ja 1842 on yhdistetty 1910 ja korotettu keskiosasta 1920. - piharakennus 1842, 1920-luku - varasto- ja saunarakennus 1845-1847, 1800-l loppu, myöhempiä muutoksia 1890 Kiseleff & Heikel, 1947, 1950-luku Alkuaan A. W. Meyerin hotelli ja ravintola. Sisätiloissa on Eino Kaurian ja Tove Janssonin seinämaalauksia. 1888 Waldemar Aspelin Puinen kertaustyylinen rakennus - ulkorakennus 1888 Waldemar Aspelin - asuinrakennus 1888 Waldemar Aspelin 1889 Waldemar Aspelin Kertaustyylinen asuin- ja liikerakennus - piharakennus 1889 Waldemar Aspelin - ulkorakennus 1889 Waldemar Aspelin Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Saviniemi Saviniemi Saviniemi Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 76 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.35) Pikkuympyränkatu 13 C (075.06.36) Pikkuympyränkatu 13 B (075.06.37) Pikkuympyränkatu 15 (075.06.38) Pikkuympyränkatu 17 (075.06.39) Pikkuympyränkatu 18 (075.06.40) Pikkuympyränkatu 19 (075.06.41) Pikkuympyränkatu 25 (075.06.42) Pikkuympyränkatu 25 (075.06.43) Pikkuympyränkatu 28 (075.06.44) Pikkuympyränkatu 30 A (075.06.45) Pikkuympyränkatu 34 1824, uusittu 1944 - ulkorakennus 1853, uusittu 1958 1826, korj. 1849 ja 1890 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - ulkorakennus 1826 (korj. 1849 ja 1890) - ulkorakennus 1949 1838, korj. 1852 ja 1948 (nykyasu) Puinen asuinrakennus - ulkorakennus 1853, jatkettu 1893 1848, jatko-osa ja vuoraus 1883 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - ulkorakennus 1883, jatko-osa 1927 1928 Oskari Kaskinen - tiilinen autotalli 1928 1840 Puinen asuintalo - ulkorakennus 1850, 1959 (Osia purettu) 1840, nykyasu 1979 Puinen asuinrakennus. - sauna ja varasto 1843 1841, seinäpintojen nykyasu ja ikkunat 1890 Puinen empiretyylinen asuin- ja liikerakennus. Haminan vanha rautakauppa. Tontilla myös: - puinen empiretyylinen asuin ja varastorakennus 1841, 1843 1830, vuoraus 1904, korj. 1909, myöhempiä uudistuksia Puinen asuinrakennus - ulkorakennus 1830, 1904, myöhempiä uudistuksia - asuinrakennus 1830, 1906, myöhempiä uudistuksia - asuin- varastorakennus 1938-1940 H. Lipponen, entinen virvoitusjuomatehdas 1841, vuoraus 1899, korj. 1918 Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus. - varastorakennus 1842, korj. 1900 - sauna 1900, myöhemmin uudistettu Tiiliosa 1829 Hirsiosa 1846 Klassismin mukainen ulkoasu 1920-luku Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 77

HAMINA (075.06.46) Raatihuoneenkatu 8 (075.06.47) Rauhankatu 1 (075.06.48) Rauhankatu 3 (075.06.49) Rauhankatu 4 (075.06.50) Arvilommin talo Rauhankatu 5 (075.06.51) Rauhankatu 7 (075.06.52) Ruotsinkielinen kansakoulu Rauhankatu 8 (075.06.53) Roopertinkatu 3 (075.06.54) Roopertinkatu 7 (075.06.55) Salmenkatu 10 (075.06.56) Salmenkatu 20 (075.06.57) Työväen talo Sibeliuskatu 28 1872, nykyasu 1939 Kaksi puista asuinrakennusta rakennettu samana vuonna. - varastorakennus 1873 - varasto-saunarakennus 1872, nykyasu 1939 1870 Puinen kertaustyylinen asuinrakennus - piharakennus 1844 - varasto ent. talli 1841 1853, 1800-luvun loppu Puinen empire- ja kertaustyylinen asuinrakennus - asuinrakennus 1844, 1848 - ulkorakennus 1853 - kellari 1850-luku 1822, 1899 ja 1934 korotus Piharakennus 1849, 1859 Uusrokokoo tyylisessä hirsitalossa on Suomessa harvinaiset pietarilaista rokokoota muistuttavat rapatut julkisivut. - ulkorakennus 1849, 1854 - asuin- ja varastorakennus 1860 1853, julkisivu rapattu 1950-luvulla Puinen empiretyylinen asuintalo 1879, 1886 Fredrik Thessleff Puutalossa toiminut kirjasto vuodesta 1939 lähtien. - varastorakennus 1800-luvun loppu, 1950-luku Ennen 1840-l, ulkoasu myöhäisempi Puinen empiretyylinen asuinrakennus 1853 Puinen empiretyylinen asuinrakennus - vaunuvaja-liiteri 1846, myöhemmin muutettu 1800-luvun alku Puuleikkauksin koristeltu asuintalo. Puuleikkaukset lienevät 1860 70-luvuilta. 1800-luvun loppu Kertaustyylinen asuintalo ja rakennuskokonaisuuteen kuuluvat huvimaja sekä ulkorakennus 1910 Akseli Toivonen näyttämöosa 1926, Yläkerran asunto 1959 Puuleikkauksin koristeltu komea jugend-rakennus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Alakaupunki Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus 78 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.58) Strömbergin talo Sibeliuskatu 30 (075.06.59) Vallinkoulu Vallinkatu 4 (075.06.60) Vallinkatu 6 (075.06.61) Viipurinkatu 19 (075.06.62) Viipurinkatu 23 (075.06.63) Viipurinkatu 34 (075.06.64) Viipurinkatu 42 (075.06.65) Puistotalo ja Kesäpuisto 1914 Akseli Toivonen Puinen jugendtyylinen asuinrakennus. - asuinrakennus 1910-luku 1880-luvun loppu Waldemar Aspelin, Kivinen jatko-osa 1938 Puinen kertaustyylinen koulurakennus 1891 todennäköisesti Signe Hornborg Puhdastyylinen uusrenessanssirakennus ulkorakennuksineen 1800-luku Kaksi asuin- ja liikerakennusta ulkorakennuksineen 1800-luvun puoliväli Rapatun empiretyylisen hirsitalon seinäpinnat on jäsennelty pilasterein. 1800-luvun loppu Uusrenessanssityylinen asuintalo. Pihapuolen suuri lasiveranta myöhempi 1800- luvun puoliväli Empiretyylinen asuintalo 1884 K. A. Wrede, laajennus 1892 Valdemar Aspelin, veranta 1925 - Kesäpuisto perustettu 1853 linnoituksen Lappeenrannan bastioniin (puistoasiantuntijana toimi Georg Baltasar) Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Alakaupunki Alakaupunki Alakaupunki Alakaupunki Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus (075.06.66) Haminan yhteislyseo (075.06.67) Kunnalliskoti - Haminan yhteislyseo (mm) Funktionalismia edustava koulurakennus on rakennettu 1939. 1890-luku (3510037:6718988, GIS) Teollisuuskadun varrella sijaitseva kunnalliskoti edustaa kertaustyyliä. Haminan keskusta Haminan keskustakokonaisuus Hevoshaka KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 79

HAMINA (075.06.68) Poitsilan kartanon päärakennus 1867 Theodor Decker (3509350:6716668, GIS) Kartano 1500-luvulta. Päärakennus on rakennettu Bruunien suvun hallitessa kartanoa. Poitsila (075.06.69) Särkelän torppa (3509273:6716454, GIS) Sijaitsee Poitsilan kartanon päärakennuksesta etelään ja on kuulunut kartanoon. Rakennettu osissa. Torppaan saavutaan vanhaa kuusikujaa pitkin ja sen lähellä on myös toisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, jotka kuuluvat uloimpaan salpalinjaan. Poitsila (075.06.70) Huvila (075.06.71) Venäläinen 1800-luvun loppu (3509569:6716188, GIS) Nuutniemessä rikaslajisen puuston ympäröimänä sijaitseva koristeellinen huvila. 1890-luku, ulkolaudoitus 1920-luku Kylätien varressa sijaitsevan rakennus on maisemallisesti keskeisellä paikalla. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksi vanhaa aittaa ja autotalli. Nuutniemi Salmi, Neuvoton 80 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.72) Summan kartano ja ympäristö 1893 K. A. Wrede, muutoksia 1959 (3505863:6717445, GIS) Kartano periytyy 1500-luvulle saakka. Vuodesta 1790 Bruun-suvun omistuksessa ollut Summan kartano sijaitsee suuren rantatien varrella. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu osin edellisen päärakennuksen paikalle, Summanjoen rannalle. Päärakennuksen sisäosat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Kartanoa ympäröi osin 1600-luvulta peräisin oleva puisto, jonka lisäksi kartanoympäristöön kuuluvat: - kaksi asuinrakennusta - savesta ja kanervista tehty talli - kivinavetta - muita talousrakennuksia Summa (suojeltu) Lähde: RKY 1993, KLR (075.06.73) Neuvottoman Seurantalo (075.06.74) Seppälä (075.06.75) Takkaniemi (075.06.76) Tompuri 1900-luvun alku (3502290:6716533, GIS) 1800-luvun loppu Salmenvirran rannalla sijaitsee L-kirjaimen muotoinen päärakennus. Pihapiirissä on useita ulkorakennuksia sekä istutettuja puita. Lähellä on Pantterlavaksi kutsuttu katos, jolla on paikallishistoriallista merkitystä. 1884 (3509379:6718398, GIS) Savilahden rannalla sijaitseva tornillinen huvilarakennus, jota ympäröi hoidettu puisto istutuksineen. 1872, lasiveranta 1930-luku Mullinkosken rannassa sijaitseva Tompurin talo on rakennettu laajentamalla ja uudistamalla paikalla ollutta taloa. - talousrakennukset 1872 Neuvoton Salmenkylä Salmenkylä Salmenkylä (075.06.77) Husulan koulu 1871 Josef Timpuri, useita muutoksia (3510012:6721524, GIS) Nyk. kotiseutumuseo Husula KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 81

HAMINA (075.06.78) Husulan seurantalo 1920-luku (3509768:6721715, GIS) Klassismityylinen 1920-luvulla rakennettu seurantalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1920-l puolivälissä. Husula (075.06.79) Reitkallin kartano (075.06.80) Rantala (075.06.81) Parkkinen (075.06.82) SOK:n vanha kaupparakennus (075.06.83) Pampyölin koulu (075.06.84) Lalu (075.06.85) Myllykylän (075.06.86) kartanoalue (075.06.87) Heimola 1800-luvun loppu, myöhempiä muutoksia (3505509:6723322, GIS) Puistoalueen keskellä sijaitseva kartanon toinen kerros on lisätty myöhemmin. Rakennusta ympäröi arvokas puistoalue. 1800-luvun loppu Umpipihan muodostama rakennusryhmä sijaitsee lehtikuusien reunustamana vanhan Valkealaan johtavan tien varrella. 1800-luvun puoliväli Kapakkamäen kupeessa sijaitsevan empiretyylisen talon on muutettu 1900-l vaihteessa T-mallisiksi. 1950-luku (3503388:6727460, GIS) Funktionalistinen liikerakennus on säilynyt verrattain alkuperäisenä. 1912 (3512556:6718284, GIS) Jugendtyylinen koulurakennus edustaa 1900-l alun yksilöllistä koulurakennussuunnittelua. 1873 Rakennustekniikaltaan harvinainen asuintalo. Alakerta on muurattu savesta ja kanervista. Sotien jälkeen lisätty yläkerta on rapattua lautaa. Myös ikkunakoristelut ovat erikoiset. (3512250:6718398, GIS) 1700-l perustettu kartano toimi 1900-l alussa karjanhoitokouluna ja monipuolisena maanviljelystilana. Historiallisia rakennuksia ei kartanosta ole jäljellä, mutta sen istutukset ovat maisemallisesti merkittäviä ("Stevenin puisto"). 1800-luuvn alkupuoli, nykyasu 1900-luvun alku Sijaitsee viljelysten keskellä. Reitkalli Reitkalli Reitkalli Metsäkylä Pampyöli Pampyöli Myllykylä Myllykylä 82 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.88) Nopanen (075.06.89) Jaskala (075.06.90) Rantala (075.06.91) Kannusjärven seurantalo 1860-luku, korotus ja laajennus 1920-luku Toiminut tilan kestikievarinakin. 1880-luku Vehkajärven rantapeltojen ympäröimä päärakennus on 1880-luvulta. Nykyasu 1900-l vaihde Sijaitsee maisemallisesti komealla paikalla 1931 GIS Paijärvi Vehkajärvi Ihamaa Kannusjärvi (075.06.92) Suikkanen (075.06.93) Peltola (075.06.94) Salmela 1906 Pienen Kannusjärven rantapeltojen keskellä sijaitsevan talon puutarhaa ympäröivät piharakennukset on uusittu 1960-luvulla. 1890-luku Tiiviin rakennusryhmän muodostama tila on Kannusjärven vanhimpia. - ulkorakennukset 1920-luku - puimala 1938 1900, korjaus 1920-luku Sijaitsee vanhan kylätien varressa kumpareella. Alueelle tyypillinen talonpoikaistalo Pieni Kannusjärvi Kannusjärvi Onkamaa (075.06.95) Salmela (075.06.96) Kivelä (075.06.97) Perilä 1900-luvun alku Uusrenessanssilaudoituksinen talo edustaa vuosisadan vaihteen tyyliä. 1880-luku 1900-luvun vaihde Onkamaa Pyhältö Pyhältö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 83

HAMINA (075.06.98) Osuuskauppa Jylhä 1939 (3518985:6738042) gis Kylätien risteyksessä oleva kaupparakennus edustaa funktionalismia. Säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. Pyhältö (075.06.99) Mäntlahden hovi (075.06.100) Riissuo, Sulo Mäkelän ateljee ja asuintalo (075.06.101) Vilniemen kartano (075.06.102) Suviranta (075.06.103) Brakilan kartano (075.06.104) Lassila (075.06.105) Koskela (075.06.106) Pitäjän viljamakasiini (075.06.107) Suolavarasto (075.06.108) Purjehdusseuran paviljonki (075.06.109) Luotsinpirtti 1851 Keskiosastaan kaksikerroksisen rannassa sijaitsevan rakennuksen pihapiiri on puistomainen. - väentupa 1800-luvun loppu 1947 Ateljee 1950-luvun vaihde asuinrakennus Erkki Helama Rakennusryhmään kuulu myös sauna ja ulkorakennus. 1836, laajennuksia ja korotuksia 1800-luku (3512246:6714501, GIS) Koivukujan päässä ja metsän reunassa olevaan kartanoon kuuluu lisäksi: - kaksikerroksinen paanukoristeltu asuinrakennus - turkkilaistyylinen huvimaja - useita talousrakennuksia - kiviaita 1900, vuoraus ja yläkerta 1916, 1952 umpikuistit Alkuaan hirsipintainen kesäasunto. Rakennus sijaitsee luonnonsuojelualueella ja sen ympäristössä on arvokasta vanhaa kasvillisuutta. 1836, keskiosan korotus 1850-luku, klassismi 1920-luku (3516528:6712461, GIS) Brakilan kartano sijaitsee Suuren Rantatien varrella kauniissa puistoympäristössä. Sen puinen, osin kaksikerroksinen päärakennus, jonka vanhimmat osat olivat 1700- luvulta paloi 2008. Kartanon kauniissa puistomaisessa pihapiirissä on kuitenkin säilynyt: - useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta ja 1900- luvun alusta - savesta ja kanervista muurattu navetta 1864 - meijeri 1868 - uimahuone 1900-luvun alku 1800-luvun loppu 1890, myöhempiä muutoksia Rakennusryhmä liittyy läheiseen Koskelan myllyympäristöön (ks. s. 87) 1823 26 ja 1858 (3509346:6721647, GIS) Kylätien varressa sijaitseva massiivinen, hirsinen viljamakasiini on siirretty ja rakennettu nykyiselle paikalleen Salmenkylästä kahdessa vaiheessa. 1900-luvun vaihde (3510061:6716991, GIS) Tervasaaressa sijaitseva pieni, koristeellinen suolavarasto on sataman ainoa ikäpolvensa rakennuskannan edustaja. (3510040:6716623, GIS) Pienessä Vuohisaaressa sijaitsee jugendtyylinen paviljonki. 1929 (3509951:6716951, GIS) Pitäjänsaaressa sijaitseva lautavuorattu hirsirakennus. Mäntlahti Mäntlahti Vilniemi Vilniemi Rakila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Hytjärvi, Pyhältö Virokoski Husula Tervasaari Pieni Vuohisaari Pitäjänsaari 84 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.06.110) Tullikamari (075.06.111) Vanhala 1910-luku (arvio) (3510109:6716818, GIS) Tervasaaressa sijaitseva jugendia edustava tullikamari. Peltomaiseman keskellä kohoava suuri päärakennus on pienmaiseman kiintopiste. Tervasaari Kolsila Lähde: ehdotettu (075.06.112) Lankilan aitta (075.06.113) Nylund (075.06.114) Salmenkylä (075.06.115) Koivurinne (075.06.116) Lahdenmäki (075.06.117) Niemelä (075.06.118) Nopanen (075.06.119) Koivuniemi (075.06.120) Salmela (075.06.121) Tommila 1773 Aitta on siirretty nykyiselle paikalleen joskus vuoden 1895 jälkeen. 1920-luku Vältiellä sijaitseva päärakennuksen ja ulkorakennuksen muodostama ryhmä. 1800-luku Salmenvirran tuntumassa, vanhalla kauppapaikalla sijaitseva rapattu kivitalo 1905 Omintakeinen asuinrakennus 1800-luvun loppu Onkamaanjärven kaakkoispuolella sijaitseva asuinrakennus Onkamaanjärven pohjoispuolella sijaitseva maatila. 1900-luvun alku Asuinrakennus sijaitsee Onkamaanjärven länsipuolella. 1800-luvun loppu, korjaus 1930-luku Koivuniemenjoen rannalla sijaitseva suuri asuinrakennus 1927 Asuintalo edustaa Klassismia. 1900-luvun alku Erikoisen julkisivun omaava asuinrakennus Lankila Lähde: ehdotettu Neuvoton Lähde: ehdotettu Linnamäki Lähde: ehdotettu Pampyöli Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Onkamaa Lähde: ehdotettu Pyhältö Lähde: ehdotettu Pyhältö Lähde: ehdotettu Turkia Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 85

HAMINA (075.06.122) Töyrylä (Niittymaa) (075.06.123) Ristiniemi 1927 Asuinrakennus 1920-luku Hirsinen, rapattu asuinrakennus. Rakennus on toiminut Vilniemen kartanon työntekijöiden asuntona. Turkia Lähde: ehdotettu Evakkopolku Lähde: ehdotettu MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (075.08.1) Summan tehtaat, tehdasalue (075.08.2) Summan tehtaat, Petkeleen asuntoalue (075.08.3) Summan tehtaat, Siitosen tyyppitalot (075.08.4) Myllykylän myllymaisema 1953 55 Alvar Aalto GIS Summan punatiiliset funktionalismia edustavat paperitehtaan rakennukset on rakennettu meren rantaan. Tehdasalueeseen kuuluu lisäksi: - kauempana sijaitseva tiilinen, valkeaksi maalattu pumppuasema (1954 A. Aalto). (3505428:6717213, GIS) Tehtaan vieressä olevalla Petkeleen asuinalueella sijaitsevat 18 aidoin toisiinsa liitetyt yhden ja kahden perheen talot. - huoltorakennus 1953 1955 A. Aalto - kolme virkailijarakennusta 1980-luvun alku, Maunu Siitonen 7 kaksikerroksista, puurakenteista tyyppitaloa on alun perin rakennettu Summan tehtaiden työntekijöille. 1919, 1930-luku (3512041:6723903, GIS) Vehkajoen Sahakoski on ollut huomattava myllypaikka jo 1600-luvulla. Nykyinen hirsirakenteinen mylly valmistui 1919 ja sen rakennuksiin kuuluu mylly turbiinitunneleineen, kivipato ja ulkokatoksia. Myllyä korotettiin kerroksella 1930- luvun vaihteessa ja vuonna 1979 myllyyn tehtiin laajennusosa. Myllyllä on tärkeä asema maisemassa sekä teollisuushistoriassa. Se muodostaa kokonaisuuden yhdessä Heimolan tilan rakennusryhmän ja Myllykylän kartanopuiston kanssa. Summa Lähde: RKY 1993, RKL, Teo Summa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL, Teo Uusi-Summa Lähde: ehdotettu Myllykylä Lähde: RKY 1993, KLR, Teo (075.08.5) Oy Piikkikala Ab:n rakennus (075.08.6) Pitkä-Kotkan kivilouhokset 1920- ja 1930-lukujen vaihde (3512175:6716696, GIS) Aumakattoinen ja tiilinen tehdasrakennus 1700-luku GIS Kotkanselällä olevassa saaressa on laaja ja hyvin säilynyt louhosalue. Saaren poikki kulkee vanha kuljetustie. Kuuluu Virolahden graniittilouhoksien kokonaisuuteen. Alakylä Kuorsalo Lähde: VAT 2008, KLR 86 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.08.7) Kattilakosken sahan paikka 1892 1901 (3517763:6731115, GIS) Salmentojärven suulla sijaitsee Kattilakosken sahan rakennusten kiviperustuksia. Onkamaa, Teo (075.08.8) Ristiniemen tehdasalue (075.08.9) Metsäkylän sahan paikka (3510777:6715598, GIS) Ristiniemen pohjoiskärjessä on ollut Carl Henrik Ahlqvistin perustamat lasitehdas ja saha. Aikansa suurimpiin laskettava saha toimi vuosina 1894 1936 ja lasitehdas 1896 1926. Alue on myös puutavaran laivauksen historian kannalta merkittävä, sillä sahan tuotteita laivattiin proomuilla ja laivoilla Ristiniemestä mm. Englantiin, Saksaan ja Espanjaan. (3503509:6727495, GIS) Metsäkylän ensimmäinen saha perustettiin vuonna 1730 ja samalla paikalla on ollut useita sahoja siitä lähtien aina 1900- alkupuolelle asti. Ristiniemi Lähde: Teo Metsäkylä, Sahakoski, Teo (075.08.10) Koskelan mylly ja saha (Virokosken saha) (075.08.11) Keisarinkosken saha 1854 Mylly 1909 Pärehöylä 1936 Saha Kymenlaakson huomattavimpia vanhoja mylly- ja sahaympäristöjä. Virokoski, Virojoki, Turkia, Teo (3506784:6739397, GIS) Keisarinkoski Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 87

HAMINA (075.08.12) Linnakallion louhos 1000003177 Historiallisen ajan muinaisjäännös Louhos uudelta ajalta. Louhoksesta saaduista kivistä tehtyjä röykkiöitä on alueella useita. (3504777:6717205) LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (075.09.1) Suuri rantatie/ Alinen Viipurintie/ Kuninkaantie GIS Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) kulkenut Suuri Rantatie on säilyttänyt Haminan alueella suurelta osaltaan perinteisen linjauksensa. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Tie toimii 35,2 km pätkältä museotienä Haminan Tallinmäen ja Virolahden Virojen kylän välillä. Tien kilometripylväät ja maitolaiturit sekä kaiteet on kunnostettu. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, Tieh (075.09.2) Salmen silta 1904 M. Byskata (3510423:6719386, GIS) Salmen kaksiaukkoinen kiviholvisilta sijaitsee entisellä Haminan kaupungin ja Vehkalahden kunnan rajalla Husulan paikallistiellä. Silta on 57,60 m pitkä. Salmenkylä Lähde: RKY 1993, KLR, Tieh 88 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.09.3) Salmenvirran rautatiesilta (075.09.4) Mullinkosken silta (075.09.5) Haminan rautatieasema (075.09.6) Hamina Valkealan tie (075.09.7) Haminan Lappeenrannan tie (075.09.8) Myllykylän yksiaukkoinen kivisilta (075.09.9) Yksiaukkoinen Kiviholvisilta ja myllynpaikka 1899 (3511654:6714260, GIS) Alkuperäiset tukikiveykset ovat säilyneet. Yhdessä Salmen sillan kanssa sillat muodostavat maisemallisen kokonaisuuden. 1949 Salmen sillasta itään sijaitsee Mullinkosken esijännitetty teräsbetoninen palkkisilta, joka on niin ikään museosilta. Silta on ensimmäinen ruotsalaisen suunnitelman mukaan Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa. 1899, myöhemmin pidennetty (3510488:6717634, GIS) Inkeroinen - Hamina radan pääteasema. Henkilöliikenne radalla loppui 1968. Nykyään linja-autoasema. - Tiilinen veturitalli 1890-luku (3510577:6718028, GIS) GIS Vanha maantie on kulkenut Haminan ja Valkealan välillä jo ainakin 1700-luvulla. Tien varteen sijoittuu useita historiallisia kohteita ja sen maisemallisesti tärkeimmät osuudet sijoittuvat Summan- ja Sippolanjoen ranta-alueille. GIS Päijärveltä uudelle maantielle johtava tie on yhtenäinen ja maisemallisesti merkittävä. 1910-1911 Pietari Sikanen, muutoksia 1950-luku (3511925:6724423, GIS) Sillan rakentamisen yhteydessä jokea on syvennetty. Siltaa on myöhemmin levennetty ja sen päälle on valettu betonikansi. 1900-luvun alku (3513396:6727296, GIS) Sillan etelä- ja pohjoispuolella on vanhojen myllyjen kiveyksiä. Salmenkylä Salmenkylä, Husula Lähde: VAT 2008, Tieh Haminan keskusta Myllykylä Paijäri (075.09.10) Silta 1900-luvun alku (3513116:6726080, GIS) Vehkajoen ylittävä Haminan - Lappeenrannan tien betonipakkisilta. Vehkajoki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 89

HAMINA (075.09.11) Ihamaan yksiaukkoinen kiviholvisilta 1900-luvun alku (3515901:6732055, GIS) Joen rannassa, sillan molemmin puolin on harkkokivistä tehdyt seinämät. Ihamaa MUUT KOHTEET (10) (075.10.1) Volkonskin lehto 1798 (3510337:6717985) Rykmenttikomentaja Nikolaj Volkonski perustama puistometsikkö. Saviniemi (075.10.2) Linnanmäki ympäristöineen (075.10.3) Pistoolikivet (075.10.4) Tontinvuori (075.10.5) Vanhat kylänpaikat (3509678:6719218, GIS) Jo keskiajalla tunnettu kauppapaikka, jolla on ollut myös puolustuksen kannalta tärkeä rooli 1700-luvulla. Linnamäellä arvellaan sijainneen muinaislinna ja sen vanhin rakennuskanta on 1800-l lopulta. Vanhan Viipuriin johtavan tien molemmilla puolilla oli kaksi siirtolohkaretta, joiden takana maantierosvot perimätiedon mukaan piileskelivät. Enää toinen tienvarsinäkymän kivistä on jäljellä. (3520387:6709174, GIS) Muinainen (keskiaikainen) vartiovuori, jonka laella on aurinkokello. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Haminan alueella: - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Heitto 1000008197 (6732213:3510425) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kärki 1000008198 (6732273:3510233) - Metsäkylä (Skogby) Toikka 1000008212 (6727119:3503484) - Metsäkylä (Skogby) Mattila 1000008211 (6726768:3503660) - Metsäkylä (Skogby) Koivu 1000008210 (6726421:3503636) - Lankila (Langila) 1000008208 (6742275:3520039) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapaniemi 1000008199 (6733110:3510799) - Kitula (Kitulaby) Kitunen 1000008200 (6734556:3511453) - Kolsila (Routsby) Pousi 1000008206 (6721979:3512509) - Kolsila (Routsby) Lääti 1000008205 (6722174:3511766) - Kolsila (Routsby) Kolsi 1000008204 (67121662:3511798) - Kolsila (Routsby) Forsell 1000008203 (6721545:3511493) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Tulokas 1000008196 (6731918:3510560) - Kitula (Kitulaby) Törö 1000008202 (6735363:3511286) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Yrjönen 1000008189 (6730033:3509675) - Kitula (Kitulaby) Kaipiainen 1000008201 (6734787:3511404) Salmenkylä Rakila Lähde: ehdotettu Pyötsaari Lähde: ehdotettu 90 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suikkanen 1000008185 (6728980:3509512) - Husupyöli (Husuböle) 1000008174 (6721486:3509453) - Husupyöli-Pyöli (Böle) 1000008175 (6721572:3509180) - Ihamaa (Ihaxama) Koski 1000008177 (6733016:3516072 - Ihamaa (Ihaxama) Harju 1000008178 (6732774:3516262) - Ihamaa (Ihaxama) Lanki 1000008179 (6731617:3514880) - Ihamaa (Ihaxama) Pakkanen 1000008180 (6731507:3515140) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Klemettilä 1000008181 (6727370:3509878) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Muuri 1000008182 (6728339:3509380) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Luomala 1000008191 (6730917:3509316) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Parkko 1000008184 (6728777:3509771) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kiri 1000008195 (6731615:3510436) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suurnäkki 1000008186 (6728869:3508974) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Ojala 1000008187 (6729873:3508926) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Vähänäkki 1000008188 (6730001:3509025) - Mäntlahti (Mentelax) Vanhakylä 1000008218 (6711852:3519658) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Timperi 1000008190 (6730359:3509906) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Hasu 1000008192 (6731292:3510891) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapanen 1000008193 (6731328:3511018) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Pakkanen 1000008194 (6731260:3511349) - Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Porkka 1000008183 (6728598:3509946) - Sivatti (Sigvartsby) Kujala 1000008274 (6720312:3512279) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Kylänpää 1000008251 (6721450:3505573) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Jokiranta 1000008252 (6722024:3506084) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Viikari 1000008253 (6721793:3506263) - Salmenkylä (Strömsby) Viikki 1000008260 (6719464:3510312) - Salmenkylä (Strömsby) Tompuri 1000008261 (6719720:3510498) - Salmi (Salmisby) 1000008263 (6715320:3501789) - Sivatti (Sigvartsby) Puonti 1000008268 (6719772:3511599) - Sivatti (Sigvartsby) Pousi 1000008269 (6719985:3511725) - Sivatti (Sigvartsby) Lonka 1000008270 (6719946:3511868) - Myllykylä (Kvarnby) Puonti 1000008216 (6723881:3511884) - Sivatti (Sigvartsby) Takaharju 1000008273 (6720065:3511968) - Rakila/Brakila (Braksby) 1000008247 (6712369:3416479) - Sivatti (Sigvartsby) Töytäri 1000008275 (6720432:3512147) - Summa (Summaby) Raja 1000008281 (6718229:3505848) - Summa (Summaby) Sakki 1000008283 (6717966:3505802) - Summa (Summaby) Pasi 1000008284 (6717844:3505713) - Summa (Summaby) Kartano 1000008286 (6717372:3505703) - Summa (Summaby) Suortti 1000008287 (6716754:3505540) - Summa (Summaby) Seppä 1000008288 (6716740:3505391) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 91

HAMINA (075.10.6) Houtere 917010055 - Tammio (Stamö) 1000008291 (6700632:3523399) - Turkia (Turkiaby) Ala-Jääski 1000008292 (6739736:3516909) - Turkia (Turkiaby) Ylä-Jääski 1000008293 (6738739:3516152) - Sivatti (Sigvartsby) Peri 1000008271 (6719908:3512042) - Paijärvi (Paiyervi) Luoma 1000008232 (6727082:3513628) - Myllykylä (Kvarnby) Teikari 1000008217 (6724156:3511864) - M'äntlahti (Mentelax) Hovi 1000008219 (6711098:3519915) - Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro 1000008220 (6716537:3502222) - Neuvoton (Lill Nevitto) Penttilä 1000008221 (6716432:3502537) - Neuvoton (Lill Nevitto) Suntio 1000008222 (6716069:3502620) - Onkamaa (Ongama) Lahti 1000008226 (6727655:3522395) - Onkamaa (Ongama) Puhakka 1000008227 (6728157:3521897) - Onkamaa (Ongama) Ylä-Liikkala 1000008228 (6727924:3521624) - Onkamaa (Ongama) Ala-Liikkala 1000008229 (6727868:3521446) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Tanska 1000008249 (6722809:3505840) - Paijärvi (Paiyervi) Pakkanen 1000008231 (6727082:3513628) - Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Paljakka 1000008248 (6723288:3505462) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Heijari 1000008234 (6718589:3512187) - Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Nopanen 1000008236 (6718029:3512560) - Pyhältö (Pöhelde) Mäki 1000008239 (6737908:3518821) - Pyhältö (Pöhelde) Mäenpää 1000008240 (6737948:3518993) - Pyhältö (Pöhelde) Liikkanen 1000008241 (6737708:3519146) - Pyhältö (Pöhelde) Toivola 100008242 (6737437:3519377) - Pyhältö (Pöhelde) Paronene 1000008243 (6737314:3519479) - Pyhältö (Pöhelde) Perilä 1000008244 (6734477:3519772) - Pyhältö (Pöhelde) Vähä-Uski 1000008245 (6736899:3519768) - Pyötsaari (Bötesö) 1000008246 (6709581:3519880) - Myllykylä (Kvarnby) Jaakkola 1000008215 (6723618:3512167) - Onkamaa (Ongama) Tilli 1000008230 (6729163:3519579) - Töytäri (Stensböle/Stöder) 1000008300 (6705521:3521940) - Husula (Bocksböle) 1000008173 (6721602:3509934) - Metsäkylä (Skogby) Klemola 1000008209 (6726617:3504524) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Uski 1000008304 (6725841:3511296) - Vilniemi (Villnäs) Suomalainen 1000008306 (6713565:3512669) - Vehkjärvi (Vehkyervi) Holländer 1000008305 (6725667:3510854) - Vilniemi (Villnäs) Lavonen 1000008307 (6713689:3412770) - Vilniemi (Villnäs) Muuri 1000008308 (6713603:3512980) - Vilniemi (Villnäs) Silvo 1000008309 (6713427:3512999) - Kuorsalo (Korusala) 1000008207 (6705521:3521940) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivivallit (3519580:6704740) 92 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.10.7) Iivikivuori 917010056 (075.10.8) Reitkalli Tupatöyräänmäki 1000008310 (075.10.9) Sivatti Vihdaskankaanniitty 1000008317 (075.10.10) Pampyöli Kypäräaukia 1000008318 (075.10.11) Summa Veskuransuo 1000008319 Historiallisen ajan muinaisjäännös Ryssänuuni (3520600:6706920) Historiallisen ajan muinaisjäännös Hiilimiilu (6723533:3506490) Historiallisen ajan muinaisjäännös Jatulintarha (6718983:3517075) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivilatomus (6716705:3515385) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tervahauta (6717899:3504075) ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (075.11.1) Tammion Västarin rautakautiset hautaröykkiöt 917010059 (075.11.2) Ilkanopyöli 917010028 (075.11.3) Rutakorpi 917010032 (075.11.4) Haralinmäki 917010027 (075.11.5) Saunaniemi 917010030 (075.11.6) Pässkärri 917010005 (075.11.7) Korvenharju 917010004 (075.11.8) Lappalaisenniemi 917010003 (075.11.9) Lokapää 1 ja 2 917010057 Tammion Västärin saaressa sijaitsee kaksi röykkiöhautaa. Röykkiöt sijaitsevat saaren kaakkoispäässä, 50 metriä niemen itärannasta, silokallion reunalla. Röykkiön halkaisija on noin 5,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. kallioterassin reunalla oleva pienempi röykkiö on sitä 1,5 metriä alempana. Röykkiöt on sijoitettu viikinkiaikaan eli 800-900 luvuille ekr. (6699460:3522030) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (6719190:3515100) Pronssikautinen hautaröykkiö (6720850:3515800) Ajoittamaton kiviröykkiö/rakennelma (6719180:3511660) Ajoittamaton kivilatomus/rakennelma (6720470:3510790) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (3506250:6716900) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (3504070:6716260) Pronssikautinen hautaröykkiö (3502560:6715220) Pronssikautinen hautaröykkiö (3502160:6714200), rauh., H&R KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 93

HAMINA (075.11.10) Ruunanpohjanvuori 917010002 (075.11.11) Talvipajanvuori 917010001 (075.11.12) Heinsuo 2 917010053 (075.11.13) Heinsuo 1 917010052 (075.11.14) Kellokoski 917010007 (075.11.15) Suurivuori 917010061 (075.11.16) Kylänpää 917010008 (075.11.17) Mäkelä 917010010 (075.11.18) Rantala 917010011 (075.11.19) Koskela 917010025 (075.11.20) Sartonen 917010024 (075.11.21) Kuusela 917010019 (075.11.22) Kivimaa 917010023 (075.11.23) Houvanmäki 2 917010022 (075.11.24) Houvanmäki 1 917010021 (075.11.25) Gyllingin kauppa 917010020 (075.11.26) Klemolan seisake 917010016 Pronssikautinen hautaröykkiö (3501860:6714280) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä (3501900:6714060) (3502220:6718560) Rautakautinen kuppikivi (3502320:6718970) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (3506080:6720040) (6720750:3506520) Kivikautinen hautapaikka (6721570:3505050) (3506550:6723260) (6723430:3506400) (6726100:3501770) (6728620:3503220) (6727780:3503070) (6727520:3503970) Kivikautinen raaka-aineen hankintapaikka, louhos (6727460:3504230) (6727250:3504250) (6727030:3504400) (6726690:3504370) 94 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.11.27) Kuusisto 917010017 (075.11.28) Klemolan Peltokumpu 917010018 (075.11.29) Kelkkamäki 917010015 (075.11.30) Santamäki 917010014 (075.11.31) Hietojanvuori 917010013 (075.11.32) Välttikangas 917010012 (075.11.33) Lännenmaa 917010026 (075.11.34) Lempiö 917010040 (075.11.35) Tonttila 917010039 (075.11.36) Lautamies-Uski 917010038 (075.11.37) Mokkala 917010036 (075.11.38) Ahola 917010035 (075.11.39) Jaskala 917010037 (075.11.40) Puustellinharju 917010034 (075.11.41) Rännärinoja 917010033 (075.11.42) Männistö 917010041 (075.11.43) Ahola/ Punamultapelto 917010042 (6726750:3504100) (6727120:3503850) (6726170:3504860) (6725500:3504830) (6725490:3505250) (6725100:3505280) (6726030:3508760) (3511000:6727140) (3511300:6726385) (3511300:6725800) (6725740:3510740) (3510690:6725610) (3510850:6725610) (6725320:3510750) (6725230:3510800) (3512720:6725530) (3513040:6726180) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 95

HAMINA (075.11.44) Kuorikka 917010043 (075.11.45) Hanisuo 917010045 (075.11.46) Hanisuonkangas 917010044 (075.11.47) Töyrylä 917010048 (075.11.48) Rinne 917010047 (075.11.49) Harjula 917010046 (075.11.50) Lamminmaa 917010050 (075.11.51) Hitonharjun Pirunpesä 917010051 (075.11.52) Savilahti 917010054 (075.11.53) Pörstinki 917010058 (075.11.54) Kipanaisenniemi 917010060 (075.11.55) Linnakallio 1000003052 (075.11.56) Oronoja 1 1000003050 (075.11.57) Oronoja 2 1000003051 (075.11.58) Tursanmetsä 1 1000003048 (075.11.59) Tursanmetsä 2 1000003049 (075.11.60) Ruoti 1000007957 (3512480:6726340) (3512590:6726850) (3512450:6726780) (3514500:6726730) (3514630:6726290) (3514560:6725840) (3524000:6730290) Kivikautinen louhos (3520860:6743640) Rautakautinen hautasöykkiö (3522620:6704420) Rautakautinen kiviröykkiö (3521930:6703810) Rautakautinen hautaröykkiö (3522490:6699650) Pronssikautinen hautaröykkiö (6717268:3504743)' Varhaismetallikautinen muinaisjäännösryhmä (6718553:3516374) Varhaismetallikautinen asuinpaikka (6718706:3516355) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (6718067:3516451) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kiviröykkiö (6717890:3516710) (6721555:3506240) 96 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.11.61) Lakaliininmäki 1000004369 (075.11.62) Vanhatalo 1000007959 (075.11.63) Viidankangas 1 1000005820 (075.11.64) Viidankangas 2 1000005821 (075.11.65) Hietala 1000007954 (075.11.66) Viita 1000007953 (075.11.67) Suuri Sikovuori 1000007955 (075.11.68) Tommola 1000007956 (075.11.69) Luoperinvuori 1000007958 (075.11.70) Leirinkangas 1000007960 (075.11.71) Lehtiniemi 1000007961 (075.11.72) Posti-Ahokas 1000007962 (075.11.73) Uusiniitty 1000007963 (075.11.74) Tavastsaari 1000007964 (075.11.75) Tursankallio 1000009335 (075.11.76) Väärämäki 1000010018 (075.11.77) Mäntymäki 1 1000009383 (6724950:3506490) Varhaismetallikautinen asuinpaikka (6720197:3506907) Kivi- ja/tai pronssikautinen asumuspainanne (6723720:3504295) (6723550:3504070) (6722668:3504759) (6722991:3504716) (6726043:3506899) (6726408:3506322) Kivikautinen louhos (6720480:3506861) (6724841:3513039) (6725620:3511783) (6725601:3514069) (6725968:3514021) Pronssikautinen hautaröykkiö (6712320:3511410) Pronssikautinen kiviröykkiö (6717566:3516224) Rautakautinen hautaröykkiö (6721881:3509023) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6717117:3515736) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 97

HAMINA (075.11.78) Tupakangas 4 1000009382 (075.11.79) Tupakangas 3 1000009381 (075.11.80) Tupakangas 2 1000009369 (075.11.81) Mäntymäki 2 1000009384 (075.11.82) Koivukorpi 4 1000008561 (075.11.83) Koivukorpi 3 1000008560 (075.11.84) Koivukorpi 2 1000008559 (075.11.85) Koivukorpi 1 1000008558 (075.11.86) Kallioharju 1000008557 (075.11.87) Hunkerinoja 1000009379 (075.11.88) Mustakorpi 1000008556 Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6717124:3517673) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6717207:3517510) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6717393:3517752) Rautakautinen kiviröykkiö (6717142:3515812) Rautakautinen hautaröykkiö (3716682:3517955) Rautakautinen hautaröykkiö (3716642:3517977) Rautakautinen hautaröykkiö (3716632:3518009) Rautakautinen hautaröykkiö (3716642:3518049) Pronssikautinen hautaröykkiö (6177721:3517346) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6717162:3517320) Rautakautinen hautaröykkiö (6716492:3518139) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (075.12.1) Pohjanpellon Pihakuusi (075.12.2) Aittakorven koivu (075.12.3) Kaksityvimänty ja puukataja (075.12.4) Kokkolan koivu (3502590:6716690, GIS) Suuri leveä pihakuusi (3500030:6728570, GIS) Pienehkö kaksityvinen koivu Neuvoton Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: (3505710:672810, GIS) Pitkälampi, Metsäkylä Peruste: Lähde: (3504720:6726600, GIS) Suuri latvasta kuivunut koivu Metsäkylä Peruste: Lähde: 98 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.12.5) Lepikon käärmekuusi (075.12.6) Metsäkylän nelirunkokataja (075.12.7) Vatajan kataja (075.12.8) Puutarhakoulun kuuset (075.12.9) Reitkallin kynäjalava (075.12.10) Reitkallin nauhakuusi (075.12.11) Reitkallin tammi (075.12.12) Helluntaikivi (075.12.13) Ihakkasuon pylväskataja (075.12.14) Joulukivi + pihlajat (075.12.15) Kankalan kuusi (075.12.16) Rahamäen kataja (075.12.17) Tipotingin siirtolohkare (075.12.18) Ormussuon pensaskuusi (075.12.19) Sahakosken kampakuusi (075.12.20) Horsvallin lehmus (075.12.21) Kuuselan pylväskataja (3504700:6728150, GIS) Keskikokoinen käärmekuusi (3505020:6725820, GIS) Neljän katajarungon ryhmä peltoaukealla (3504570:6727780, GIS) Suuri puumainen kataja Kaksi suurta kuusta (3505500:6723300, GIS) (3505320:6723420, GIS) Suuri haarainen kynäjalava (3505400:6723380, GIS) Suuri nauhakuusi (3505430:6723370, GIS) Suurehko tammi pellon laidalla (3510340:6728190, GIS) Suuri siirtolohkare (3511780:6728970, GIS) Suuri yksirunkoinen pylväskataja (3510390:6728490, GIS) Suuri pihlajien ympäröimä siirtolohkare (3511370:6729130, GIS) Suuri leveä harvaoksainen kuusi (3510320:6728180, GIS) Suuri alaosistaan kuivunut puumainen kataja (3516080:6721800, GIS) Suuri rapakivisiirtolohkare Metsäkylä Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: Metsäkylä Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Reitkalli Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Pieni Kannusjärvi Peruste: Lähde: Myllykylä Peruste: Lähde: (3517030:6722330, GIS) Myllykylä Peruste: Lähde: (3511880:6724410, GIS) Suuri leveä kampakuusi (3514390:6726700, GIS) Metsälehmus + ympäröivä kivikkoalue (3513660:6727910, GIS) Suurehko pylväsmäinen tienvarsikataja Myllykylä Peruste: Lähde: Paijärvi Peruste: Lähde: Luomanmäki Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 99

HAMINA (075.12.22) Rauhalan pihavaahterat (075.12.23) Orolan kataja (075.12.24) Salmentojärven sikermäkuuset (075.12.25) Portinmäen surukuusi (075.12.26) Kinnarinmäen kolmoiskoivu (075.12.27) Kanamäen mänty (075.12.28) Harjun kaksi kuusta (075.12.29) Harjun pallokuuset (075.12.30) Mustolan tuulenpesämänty (075.12.31) Hitonharjun pirunpesä (075.12.32) Vanha kilpikaarnamänty (075.12.33) Lehtisen tervaleppä- ja mäntylehto (075.12.34) Ulko-Tammion lehto (075.12.35) Pieni-Vaskon rantalehto (075.12.36) Kannusjärven korkeavuori (075.12.37) Suviranta (075.12.38) Onkamaan vuorimunkinalue (3514670:6731530, GIS) 3 suurta haaraista pihavaahteraa (3511480:6734530, GIS) Pylväsmäinen kataja (3518920:6730900, GIS) 7 pienen sikermäkuusen ryhmä (3521090:6730190, GIS) Suuri surukuusi pienen suon laidalla (3517770:6738290, GIS) Vaakasuoran koivun rungosta 3 pystyrunkoa (3518450:6744660, GIS) Suuri mänty, jonka runkoon on iskenyt salama Ihamaa Peruste: Lähde: Kitula Peruste: Lähde: Salmentojärvi Peruste: Lähde: Onkamaa Peruste: Lähde: Pyhältö Peruste: Lähde: Yläkailanen Peruste: Lähde: 2 suurta pihakuusta joen rannalla Peruste: Lähde: 2 pientä tuulenpesäkuusta Peruste: Lähde: Kaunis tuulenpesämänty lähellä tietä Peruste: Lähde: (3520860:6743630, GIS) Kvartsilouhos (myös muinaisjäännös) (3520300:6737900, GIS) Vanha, suuri kilpikaarnamänty (GIS) (GIS) (GIS) (6731860:3508270, GIS) Luonnonjyrkännemetsikkö 0, 57 ha (6713910:3510490, GIS) Vanhaa metsää rannalla 58,053 ha (6728470:3517820, GIS) Pieni kallioalue 0,08 ha Lankila Peruste: Lähde: Pyhältö Peruste: Lähde: Kuorsalo Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Kuorsalo Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: Peruste: Lähde: 100 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

HAMINA (075.12.39) Suonsaaren säästömetsä (6738460:3517730, GIS) Mäntyä ja kuusta kasvava metsä 0,39 ha Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 101

HAMINA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki. 2001 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu (1984) Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka. Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993 Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Mökkönen, Teemu: Hamina-Fredrikshamn. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. 2003 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.hamina.fi/ http://www.finnicakymenlaakso.fi http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm http://www.wikipedia.fi/ 102 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI Iitin kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä 2006. Iitti erosi Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden takamaista itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1539 ja on siten Pohjois-Kymenlaakson vanhin kunta. Varhaisimmat Iitin asutuksesta kertovat jäänteet ovat kuitenkin jo kampakeraamiselta ajalta 4300 2000 ekr. Asutus alueelle vakiintui 1000-luvulle tultaessa. Pitäjä oli 1500-luvulla laaja sillä se käsitti myös nykyisen Jaalan, Valkealan, Kouvolan ja Kuusankosken alueet sekä osan Mäntyharjusta. Nykyisen muotonsa Iitti sai vuonna 1921, jolloin Kuusankosken tehdastaajamasta muodostettiin oma kunta. Kunnan taloudellisen ja hallinnollisen keskuksen muodostaa nykyisin Kausala, joka erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla kasvoi nopeasti. Vanha keskus on kulttuurihistoriallisesti arvokas Iitin kirkonkylä. Iitin läpi virtaa Kymijoki pohjoisesta itään. Kunnan läpi kulkee myös Ensimmäinen Salpausselkä, joka jakaa kunnan kahteen erilaiseen ympäristöön. Tämä myös kirkkoperinteisiin perustuva Iitin historiaa leimaava jako jakaa kunnan pohjoiseen Ensimmäisen salpausselän pohjoispuoliseen järvialueeseen ns. Veskansaan ja eteläpuoliseen Maakansaan, johon on keskittynyt kunnan maataloustuotanto. Vuonna 1743 Turun rauhan seurauksena Iitistä tuli rajapitäjä. Sotatoimialuetta Iitti oli vuosien 1788 90 sodassa, jolloin käytiin kuuluisa Keltin parakkien eli Tillolan taistelu. 1800-luvun loppupuolella Iitin asukasluku kasvoi voimakkaan teollistumisen (Kuusankoski) ansiosta. Alueen taloudelliselle kasvulle loi edellytykset Riihimäen Pietarin rata ja maatalouden uusiutuminen. Vuonna 2007 Iitissä oli 7208 asukasta sen pinta-alan ollessa 685,09 km² ja josta maapinta-alaa on 587,83 km² ja sisävesiä 97,26 km²

IITTI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 105 IITTI (142) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 106 Pienmaisemat (02) 107 Perinnemaisemat (03) 109 Sotahistorialliset kohteet (04) 109 Uskonnolliset kohteet (05) 110 Rakennukset ja pihapiirit (06) 111 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 127 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 127 Liikenneympäristöt (09) 130 Muut kohteet (10) 132 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 133 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 136 Näköalapaikat (13) 137 LÄHTEET 138 104 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 mv Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 Museovirasto KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 1 Kouvolan seudun kuntayhtymä; moniste; Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. 1999. 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 3 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003. 5 Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos. 1993. (Kymenlaakson rakennuskulttuuri- kirjasta pois jääneitä kohteita) Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 105

IITTI MAISEMA-ALUEET (01) (142.01.1) Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimolan kulttuurimaisema muodostuu laajahkoista alavista jokivarsiviljelmistä. Peltotasankoa rajaa muutama maisemallisesti näkyvä, jyrkkärinteinen mäki. Alueen halki johtavien vanhojen kyläteiden risteyksessä sijaitsee maisemallisesti näyttävä kyläkokonaisuus, johon kuuluu useita tiloja, koulu, kaupparakennus ja työväentalo. (142.01.2) Iitin kirkonkylän ja Radansuun kulttuurimaisema (142.01.3) Kausala (142.01.4) Kimolan kanava (vrt. Jaala) (142.01.5) Lyöttilän kulttuurimaisema Maisemakuva muodostuu metsäisten kumpareiden, viljelysaukeiden ja vesistön vaihtelevuudesta. Iitin kirkonkylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kolmen järven välisellä harjun muodostamalla kannaksella. Perinteisen nauhamaisen kyläraitin ja rakennuskantansa hyvin säilyttänyt vanha maaseutukylä. Kyläraittien risteyksessä sijaitsee vanha kaunis kirkko hautausmaineen. Kyläympäristössä myös runsas vanha puusto. Kirkonkylän eteläpuolella arvokasta rakennusperinnettä ja avointa maisemaa edustaa Radansuun entinen viljelysaukea. Alueella on ollut pysyvää asutusta 1400-luvulta lähtien. Useita säilyneitä rakennuksia ja tilakokonaisuuksia 1800-luvulta. Riihimäki Pietari radan aseman ympärille muodostunut kyläympäristö. 1800-luvun lopun asemakokonaisuus ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien kyläkeskusta. Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten rakennettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja jylhien kallioisien maiden halki yhdistäen Konniveden ja Pyhäjärven. Iitin puolella laakso jatkuu aluksi kapeana lehtipuurivien reunustamana kanavana ja sitten vähitellen leventyen vuonomaiseksi lahdeksi Konneveteen, Lyöttilän kulttuurimaisema muodostuu Kymijoen vesistön järvialueisiin liittyvästä laajasta viljelystasangosta, jota mäkiset metsäsaarekkeet pirstovat. Alueella on satoja vuosia jatkunut viljelyskulttuuri. Säilyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat enimmäkseen 1800- luvulta. Alueen halki kulkee kylätie, jonka varteen on sijoittunut pääosa asutuksesta. Keskeinen maisematekijä on mm. Rauhanmäen tilakokonaisuus. Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008, KLR, KKayh Lähde: KKayh (142.01.6) Saaraisten kulttuurimaisema Kaalijoen tasangolle muodostunut viljelysmaisema. Alueella melko harvaan maatiloja. Rakennusten vanhin kerrostuma 1800-luvulta. (142.01.7) Sojonläänin kulttuurimaisema Kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren kapeat peltoalueet ja 1900-luvun rakennusryhmät ja tiestö. Alueella 1900-luvun rakennusryhmiä: - Lero - Unhola - Vahteristo - Mäyrä, KKayh 106 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.01.8) Sääskjärven kulttuurimaisema Kulttuurimaisema muodostuu Sääskjärveä ympäröivästä viljelysaukeasta ja Myllylän kylän jokilaaksosta. Viljelysaukeita rajaavat metsäiset kallioalueet, joista näyttävin on Haukkavuori. Sääskjärven yläpuolitse kulkee vanha kylätie seuraillen osin rantaa osin metsän reunaa. Alue on ollut huomattava viljelyalue jo 1500-luvulla. Viljelysaukeiden laitamilla, metsän rajassa sijaitsee useita maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia tilakokonaisuuksia kuten mm. Massi ja Perheniemen kartano. Lähde: matm, KLR (142.01.9) Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Yhtenäinen Kymijoen rantamien viljelyalue. Alueen maisema muodostuu eteläosassa kapeahkosta yhtenäisestä peltoalueesta ja pohjoisosissa pienemmistä metsien saartamista peltoalueista ja yksittäistaloista. Kymijokea seurailee vanha kylätie, jonka varrelle asutus on sijoittunut nauhamaisesti. Seutu on vanhaa eräkauden asuinaluetta ja alueelta on tehty useita esihistoriallisia löytöjä. Alue on maisemallisesti merkittävä ja se kuuluu Kymijoen rantaalueiden asutushistoriaan., KKayh (142.01.10) Vuolenkosken kulttuurimaisema (142.01.11) Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Vuolenkosken maisemakokonaisuuden muodostaa Toiselta Salpausselältä etelään ja kaakkoon viettävä, loivasti kumpuileva viljelyalue. Viljelysmaisemaa kirjavoittavat kummuilla sijaitsevat asumus- ja metsäsaarekkeet. Alueen maisemallisensolmukohdan muodostaa Vuolenkoski, jossa Kymijoki leikkaa Toisen Salpausselän. Ympäristöön liittyy runsaasti esihistoriallisia jäänteitä. Vuolenkoski oli 1500- luvulla Iitin suurin kylä. Paikalla on myös merkkejä ja rakenteita uittohistoriasta mm. Siltasaaressa. Maisemaa hallitsevat korkeat selänteet. Väärtin ja Kymentaan kylät muodostavat kulttuurimaisema-alueen Märkjärven pohjoispuolelle. Lähde: matm, KKayh PIENMAISEMAT (02) (142.02.1) Hiisiön kyläkokonaisuus Kylä edustaa 1900-luvun alkupuolen teollisuuden muokkaamaa ympäristöä. Kylässä toiminut rullatehdas 1900-1952. Kyläkokonaisuudessa on useita alueen teollistumishistoriaan liittyviä rakennuksia. Hiisiö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 107

IITTI (142.02.2) Kalaksuen kyläkokonaisuus Keskimmäisen ja Ylimmäisen järviin rajautuva viljelysalue. Kyläkokonaisuudella huomattavaa maisemallista merkitystä. Koskenniska (142.02.3) Koskenniskan kyläkokonaisuus (142.02.4) Inkerinmaa (142.02.5) Kotojärven viljelysmaisema (142.02.6) Muikkulan kulttuurimaisema (142.02.7) Ojasuon maatilamiljöö (142.02.8) Niinimäen kulttuurimaisema (142.02.9) Ruuhalan kulttuurimaisema (142.02.10) Säyhteen kulttuurimaisema (142.02.11) Perheniemen kartano ja kulttuurimaisema (142.02.12) Heinäojan laakso Luonnonmaisema-aluetta, jossa sijainnut vanhoja erätaloja. Asutushistoriaan liittyvä alue. Kotojärven rannoille muodostunut viljelysalue. Kantatilat 1500-luvulta. Rakennuskannalla maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Nykyisin alue rautatien halkaisema. Keskeisenä maisemaelementtinä Parolanmäen pappila. Alueen läpi kulkee historiallinen Hämeelinnan-Viipurin tie. Iitin ja Kymijoen asutushistoriaan liittyvä paikka, jossa esihistoriallisia jäänteitä. Ruuhalan rakennusryhmä 1800- luvulta edustaa Iittiläistä rakennuskulttuuria. Merkittävä maisemakokonaisuus. Säyhteen kylän viljelysmaisema on muodostunut 1500- luvulla. Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjoisrannan avarassa kulttuurimaisemassa. Perheniemen kartano on ollut evankelisena opistona vuodesta 1979. Heinäojan varren viljelyslaakso, jota rajaa pohjoispuolella kallioselänne. Lähde: KKayh Vuolenkoski Lähde: KKayh Perheniemi Lähde: RKY 1993 Sääskjärven kulttuurimaisema Lähde: KKayh Vuolenkosken kulttuurimaisema 108 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI PERINNEMAISEMAT (03) (142.03.1) Sjögrenin katajamäki (142.03.2) Perttolan niitty (142.03.3) Toikkavuoren niitty (142.03.4) Viskarinmäen Laidun (142.03.5) Urpasen haka (142.03.6) Taasian metsälaidun (142.03.7) Mustasaaren laidun (HÄVINNYT) Sitikkala Lähde: KSp Kauramaa Lähde: KSp Kymentaka Lähde: KSp Lyöttilä Lähde: KSp Sitikkala Lähde: KSp Taasia Lähde: KSp Kymentaka Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (142.04.1) Kontvuoren I maailmansodan aikainen Kuukso Peruste: Lähde: 2 kenttälinnoitus (142.04.2) Seuraintalon kenttälinnoitus (142.04.3) Töyrylän kenttälinnoitus (142.04.4) Kiviharjun kenttälinnoitus (142.04.5) Tervaharjun kenttälinnoitus (142.04.6) Suopellon kenttälinnoitus I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen I maailmansodan aikainen Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Lyöttilä Peruste: Lähde: 2 Tillola Peruste: Lähde: 2 Tillola, Inginmaa (Kuusankoski) Peruste: Lähde: 2 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 109

IITTI (142.04.7) Leirinmäen 1969 Perheniemi muistokivi USKONNOLLISET KOHTEET (05) (142.05.1) Kirkon paikka Paikalla muistokivi Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema (142.05.2) Iitin kirkko 1693 Taavi Juhonpoika 1913 14 Josef Stenbäck Edustaa Suomen vanhaa puukirkkoarkkitehtuuria. Kirkon on tasavartinen ristikirkko, jota kattaa jyrkkä paanukatto. Kirkkoa ja tapulia ympäröi vanha hautausmaa. Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema (142.05.3) Kirkkoherran pappila 1898 W. Forsberg, kertaustyyli Paikalla sijainnut pappila jo 1600-luvulla. Rakennusryhmä ja pihapuusto muodostaa merkittävän kokonaisuuden. - väentupa 1890/1902 paikalle siirretty - kivinavetta 1849/1928 - aitta - riihi Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema (142.05.4) Tapuli 1690-l / 1700-l alku 1913 14 Josef Stenbäck Useita rakennushistoriallisia kerrostumia. Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 110 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.05.5) Hautausmaan Kappeli Iitti kk Peruste: Lähde: KKayh, 5 Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema (142.05.6) Iso-Parolan pappila (142.05.7) Ortodoksinen tsasouna 1900-l alku W.Forsberg, kertaustyylit Historiallista merkitystä. Merkittävä maisemallinen sijainti. Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema Lähde: ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (142.06.1) Seppälä (142.06.2) Hartikka (142.06.3) Tupasela (142.06.4) Kaltula (142.06.5) Tokkola (142.06.6) Haapakimolan koulu päärakennus 1910-l, klassismi - hirsitalli 1939 - kivinavetta Päärakennus 1880/1920-l Haapakimolan maisemallisesti keskeisiä rakennuksia. - tiilinavetta 1914/1917 Päärakennus 1800-l 1600-luvulta peräisin oleva tila. Edustaa Iittiläistä rakennusperinnettä. Päärakennus 1900-l alku, jugend Alueen kantatiloja 1600-luvulta. Maisemallisesti keskeinen sijainti. Päärakennus 1940-l - tiilipilarinavetta 1920-l - talousrakennus 1920-l 1937 sauna Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 111

IITTI (142.06.7) Oma-Pohja liikerakennus (142.06.8) Seurantalo (142.06.9) Vehkaoja (142.06.10) Asuinrakennus (142.06.11) Kauppa- ja asuinrakennus (142.06.12) Asuinrakennus (142.06.13) Seurantalo (142.06.14) Koulu (142.06.15) Lainajyvästö, kotiseutumuseo (142.06.16) Seurakuntatalo ent. kunnanhuone (142.06.17) Kansakoulu (142.06.18) Tenhosela 1930-l klassismi Edustaa 1900-luvun alun kauppataloarkkitehtuuria. Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema 1935 klassismi Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 1900-l alku, kertaustyyli Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku, kertaustyylit Hiisiön kylän keskeisiä rakennuksia. Rakennustaiteellisia arvoja. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku Osa kokonaismiljöötä. Paikallishistoriallisia arvoja. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1900-l alku, klassismi Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus 1830 empire - aitta 1750-l - riihi 1750-l, paikalle siirretty 1898 paikalle siirretty, kertaustyyli Rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävä. 1869 paikalle siirretty, empire Sijaitsee kylän keskustassa, maisemallisesti keskeisellä paikalla. Edustaa kirkonkylän vanhinta kerrostumaa. - varasto 1800-luvun alusta - sauna 1880-l kertaustyyli Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - ulkorakennukset - pihaistutukset Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 112 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.19) Brummer (142.06.20) Lepola (142.06.21) Mäki (142.06.22) Koivikko (142.06.23) Vuorela (142.06.24) Kirjamökki (142.06.25) Helander (142.06.26) Tötterman (142.06.27) Asuinrakennus (142.06.28) Virta 1870, kertaustyyli Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - aitta - sauna 1850-l empire Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. - aitta - sauna - sivurakennus 1890-l, kertaustyyli Vuosisadan vaihteen kahvila- ja asuinrakennus. Keskeinen sijainti ja paikallishistoriallinen merkitys. - aitta 1890, empire Rakennus- ja paikallishistoriallinen merkitys. - aitta 1800-l alku/1900-l alku, paikalle siirretty, empire Keskeinen sijainti. - aitta 1800-l Maisemallisesti keskeinen sijainti. -aitta 1903-04, jugend - aitta - ympäristö 1880-l, kertaustyylit - aitta 1800-l loppu, kertaustyylit - piharakennus 1890-l W. Forsberg kertaustyylit Alkuperäisenä säilynyt kokonaisuus. 1800-luvun maatilaan liittyneitä rakennuksia. Maisemallisesti huomattavalla paikalla. - puutarha - luhtiaitta - vaja - kivikellari 1888 - talli 1800-l loppu - väentupa 1800-l loppu - lauttapaikka Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk, Kymijoki Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 113

IITTI (142.06.29) Kioski (142.06.30) Aitta Honninlahden rannalla (142.06.31) Kankaanrinne (142.06.32) Perttola (142.06.33) Mikkola (142.06.34) Kaupparakennus Mainitaan tilana jo 1300-luvulla. Entinen Kauramaan kyläkeskus. - aitta - riihi 1850-l Maisemallisesti keskeinen sijainti. - luhtiaitta 1864 - holvattu kellari 1850-l - kalustovaja - talli 1940-l - tiilinavetta 1930-l Rak.1950-l Liittyy Kausalan rautatieaseman ympäristöön Iitti kk Lähde: KKayh, 5 Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: KKayh Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Kauramaa Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Kausala Kausala (142.06.35) Kausalan koulu (142.06.36) Kauppakatu 20 (142.06.37) Kauppakatu 14 (142.06.38) Metsä Anttila 1930 A.I.Korhonen, funktionalismi 1953 laajennus 1920 tai-30-l, klassismi Toimisto- ja asuinrakennus 1920 tai -30-l, klassismi Liike- ja asuinrakennus 1900-l alku, jugend - kaksikerroksinen aitta Kausala Kausala Kausala Kausala 114 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.39) Vanha kunnantalo Kausala Lähde: 5 (142.06.40) Töyrylä (142.06.41) Karrala (142.06.42) Tuomala ja ympäristö (142.06.43) Kalliola (142.06.44) Tuomala (142.06.45) Hakamäki (142.06.46) Koskenniskan Hautala (142.06.47) Ylä-Mäkelän tilakokonaisuus (142.06.48) Alatalo 1865 - aitta 1796 - tiilipilarinavetta Talomuseoalue päärakennus 1700 1800-l vaihde, empire Päärakennus 1800-l loppu - riihi 1734 - aitta 1800-l loppu empire - kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen - kylän paikka 1870 - palokoppi 1800-l Päärakennus 1850-l/1900-l alku, empire/kertaustyylit - aitat - sementtitiilinavetta 1920 Maisemallista ja rakennusperinteellistä merkitystä. - aitat, navetta, liiteri, välikatos, sauna - vanha myllyn paikka 1800-l alku - kivikellari - luhtiaitta - vaja 1800-luvun alkupuoli Koskenniskan Hautalan kaksikerroksinen, hirsipintainen päärakennus. Pihapiirissä on vanha luhtiaitta. Hautala oli Työväenmarssin sanoittajana tunnetun maisteri Törneroos- Tuokon kotitalo. Koliseva Lähde: ehdotettu Koliseva Koliseva Koliseva Konttila Koskenniska Heinäojan laakso Koskenniska Koskenniska Lähde: ehdotettu Heinäojan laakso Koskenniska Lähde: ehdotettu Heinäojan laakso KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 115

IITTI (142.06.49) Tulokas (142.06.50) Hautala (142.06.51) Punalammi (142.06.52) Taavila (142.06.53) Jermilä (142.06.54) Ent. Kuukson koulu (142.06.55) Kurtto (142.06.56) Lahdenpää (142.06.57) Kymentaan ent. kyläkauppa (142.06.58) Koulu (142.06.59) Seurantalo (142.06.60) Nuottatalas 1872 Sijaitsee näkyvällä paikalla kulttuurimaisemassa. - vanha navetta ja riihi 1870-l - vanha aitta 1800-l loppu - navetta/talli 1900-l alku - sikala 1940-l - traktoritalli 1940-l - sauna 1940-50-l - 1840-l, empire Rakennuksella historiallista merkitystä. luhtiaitta 1920-l - piharakennukset 1855 Keskeinen sijainti Kuukson kylämäen rinteellä. Koskenniska Peruste: Lähde: Rpa Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: RKY 1993, KLR Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Säyhtee Kuukso 1939 Elis Nuuttila, klassismi Kuukso 1909 Kuukso Peruste: Lähde: Vanha päärakennus 1856 - kotimuseo - uusi päärakennus 1932 - rantapaja 1800-l - aitat Funktionalismi Kyläkokonaisuuden keskeisiä rakennuksia. Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 1906 /1960 Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 116 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.61) Nokan mökki Savusauna 1800-l loppu Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema (142.06.62) Autio (142.06.63) Viskari (142.06.64) Rauhamäki (142.06.65) Naislahti (142.06.66) Marlebäck (142.06.67) Niittylahti (142.06.68) Lyöttilän maamiesseurantalo (142.06.69) Keitaan luhtiaitta (142.06.70) Kolkka (142.06.71) Paavolan puustelli Päärakennus ja aitta Päärakennus 1923 - luhtiaitta 1725 - mm. kivikellari ja harkkokivinavetta Päärakennus (1778/1820)1937(nykyulkoasu) klassismi, Rakennusmestari Alen Keskeinen sijainti viljelysaukean keskellä. Maisemallisesti merkittävä. - luhtiaitta 1820-l - sauna 1850-l - pappilarakennus ns. alatupa 1700-l - kivikellari 1900-l alku - karjarakennukset 1820-,1920-,1930-l - riihi 1920-,1930-l Yksittäistalo 1900-l alku - aitta 1800-l Päärakennus palanut. Säilynyt rakennuskanta 1900-luvun alusta. Lehmusistutukset. Historiallista merkitystä. Päärakennus 1922 Carolus Lindberg, klassismi Historiallista merkitystä. Kymentaka Lähde: KKayh Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema 1933 Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Päärakennus ja aitta Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 117

IITTI (142.06.72) Tupaselan kalustovaja (142.06.73) Kettula (142.06.74) Ojasen aitat (142.06.75) Ent. Lyöttilän koulu Päärakennus - aitta - viljamakasiini - navetta Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema Lyöttilä Peruste: Lähde: KKayh Lyöttilän kulttuurimaisema 1931 Lyöttilä Lähde: KKayh, 5 Lyöttilän kulttuurimaisema (142.06.76) Alatupa (142.06.77) Kyttälä (142.06.78) Haukkapää (142.06.79) Yrjölä (142.06.80) Asuinrakennus Päärakennus 1872/1928 Maisemallisesti merkittävä sijainti. - kivinavetta 1867 - aittarivi 1800-l loppu - liha-aitta 1800-l alku Päärakennus 1800-l loppu/1900-l alku - aitat ja mallassauna 1800-l alkupuoli Päärakennus 1904 Maisemallisesti merkittävä talouskeskus. - luhtiaitta - navetta ja talli 1922/1937 klassismi - viljamakasiini 1920 Päärakennus 1800-l alku 1800-l alku Entinen Iso-Parolan pappilan metsänhoitajan asuinrakennus. Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Muikkula Muikkulan kulttuurimaisema Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema 118 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.81) Yrjölä Päärakennus 1800-l Säilynyt kokonaisuus. - aitat - talli - sauna - ulkorakennuksia - vanha puusto Niinimäki Niinimäen kulttuurimaisema (142.06.82) Aunela (142.06.83) Hannula (142.06.84) Koivumäki (142.06.85) Luotola (142.06.86) Mäkipellon (142.06.87) Paarala (142.06.88) Radansuun kartano (142.06.89) Jänispaju Päärakennus 1856/1920-l kertaustyyli Radansuun kyläkokonaisuuden historiallisesti merkittävä osa. - sivurakennus Jukola 1928 klassismi - sauna Päärakennus 1867/1920-l empire - vanha puusto - aitta - sauna Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Vuolenkoski Lähde: 3 Ojasuon maatilamiljöö Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 119

IITTI (142.06.90) Perttula Päärakennus 1880-l - aitta - vanhat tammet Radansuu Radansuun kulttuurimaisema (142.06.91) Kangas (142.06.92) Peltola (142.06.93) Eerikkilä (142.06.94) Niskaportti (142.06.95) Orimäen aitta (142.06.96) Perhepäiväkoti Päärakennus - museorakennukset (tupa, sauna, savupirtti) Päärakennus 1890-l kertaustyyli - aitta - sauna Päärakennus 1860-l - aitta 1860-61 Päärakennus 1820-l empire Tila peräisin 1600-luvulta. - navetta 1925 - ulkorakennus - sauna - varastorakennus - luhtiaitta 1800-l alku - asuinrakennus - piharakennus - riihi - lato Ent. Sairaala / Vanhainkoti kolme rakennusta puistomainen ympäristö Radansuu Lähde: RKY 1993, KLR Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Lähde: KKayh Radansuun kulttuurimaisema Radansuu Lähde: ehdotettu Radansuun kulttuurimaisema (142.06.97) Lassila (142.06.98) Takala Päärakennus 1892 kertaustyylit/puutyyli - Talouskeskus mm. muonamiehen asunto 1850-l ja pitkä aitta. Päärakennus 1800-l loppu Sijaitsee näkyvällä paikalla kyläteiden risteyksessä. - aitta 1800-l Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema 120 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.99) Paavola (142.06.100) Ent. kansakoulu (142.06.101) Korppi (142.06.102) Urpanen (142.06.103) Seppälä (142.06.104) Ent. Sitikkalan koulu (142.06.105) Pesälä (142.06.106) Massi (142.06.107) Kaislaniemen navetta Ulko- ja talousrakennuksia 1850-luvulta. Maisemallisesti keskeinen sijainti. 1924 klassismi Keskeinen sijainti. - ulkorakennus 1900-l alku (Omistaja haluaa purkaa) Päärakennus 1900-l alku, jugend Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Rakennuksilla kulttuurihistoriallista merkitystä ja maisemaarvoa. - ulkorakennukset Päärakennus 1920-l Sijaitsee vanhalla kyläalueella. Eheä kokonaisuus kulttuurimaisemassa - aitta Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema 1895/1960 Sitikkala Lähde: ehdotettu Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema päärakennus 1864 - kivinavetta 1910 - luhtiaitat Päärakennus 1850-l empire Entinen Perheniemen kartanon sivutila. Päärakennus sijaitsee maisemallisesti huomattavalla paikalla. Monikerroksellinen ja arvokas rakennuskokonaisuus. - puutarha 1800-l - tuulimylly 1850-l - paja 1800/1900-l - kellarilato 1800-l loppu - aitta 1800-l - talli 1900-l alku - pehtoorin asunto 1900-l alku jugend 1930-l Seudulla esiintyvien tiilipilarinavettojen merkittävimpiä edustajia. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 121

IITTI (142.06.108) Riuttala (142.06.109) Ristola (142.06.110) Rintala (142.06.111) Perheniemen koulu (142.06.112) Sihvola (142.06.113) Eelola ja Armola (142.06.114) Koulu / seurantalo (142.06.115) Samela (142.06.116) Ent. Kansakoulu Myllylä (142.06.117) Kalliola Päärakennus 1912 jugend Maisemallisesti keskeinen sijainti peltoalueiden laidassa. Arvokas talousrakennuksien kokonaisuus. - aitat 1800-l - ylätupa 1700-l - harkkokivinavetta 1866 Päärakennus 1930-l klassismi - talousrakennukset Päärakennus 1930-l klassismi - talousrakennukset Vanha koulu 1895 Uusi koulu 1956 Puistomainen ympäristö ja eheä kokonaisuus. Päärakennus - ulkorakennukset 1900-l alku 1909 Eelola 1910 Armola, jugend Eelo ja Akseli Isohiiden perustaman tolstoilaisen siirtokunnan asuinrakennukset. Kokonaisuuteen kuuluvat myös ulkorakennukset ja pihapiirit. 1900-l alku, jugend Maisemallisesti keskeinen sijainti. Päärakennus 1920 Heikki Siikonen, klassismi Alkujaan Perheniemen kartanoon kuulunut torppa. Ehjä 1900-luvun alun maatilarakennuksien kokonaisuus maisemallisesti näkyvällä paikalla. Myös muuta rakennuskantaa. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema 1910-l /1920-l, klassismi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Asuinrakennus 1920-l, klassismi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema 122 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.118) Perheniemen kartano ja ympäristö Päärakennus 1875 C.A. Edelfelt Perheniemen kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanon rakennusryhmä sijaitsee edustavasti Sääksjärven pohjoisrannan avarassa kulttuurimaisemassa. Kartanoympäristöllä on maisemallista ja historiallista merkitystä. Alueella myös: - Pehtoorin asunto 1800-l loppu - viljamakasiini 1800-l alku empire - juustomeijeri Savela 1870-l - lohkokivinavetta 1870-l - talli 1800-l loppu - puutarhurin asunto - uusi koulurakennus 1959 Larkas Perheniemi Lähde: RKY 1993, KLR Sääskjärven kulttuurimaisema (142.06.119) Kaupparakennus (142.06.120) Marttila (142.06.121) Loikalan kartano (142.06.122) Alestalo (142.06.123) Mattila (142.06.124) Vanha Mäkelä 1950-l, funktionalismi Päärakennus 1900-l alku ratsutilan päärakennus Päärakennus 1920-l, jugend Tilana 1500-luvulta lähtien, pihapiirissä rautakautinen kalmisto. Rakennusryhmällä merkittävää maisemallista arvoa. - aitta - navetta Päärakennus siirretty paikalle 1800-l alku - aitta Päärakennus 1800-l alku, empire Rakennushistoriallista arvoa. - aitta - navetta - savusauna - riihi Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Lähde: ehdotettu Sääskjärven kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 123

IITTI (142.06.125) Kananoja (142.06.126) Mikkola (142.06.127) Ruuhala (142.06.128) Laitalan torppa (142.06.129) Myllylä (142.06.130) Metsäpelto (142.06.131) Mankalan seurantalo (142.06.132) Mankalan ruuttakoppi (142.06.133) Kolli Päärakennus 1932 - kivinavetta 1882/1928 - sivurakennukset - viljamakasiini - venevaja - työläisten asunnot - puutarha Päärakennus 1800-l alku Merkittävä maisemakokonaisuus. - luhtiaitta 1882 - luonnonkivinavetta Päärakennus 1800-l alku, empire kertaustyylit, - aitta 1836 Päärakennus 1908 - ulkorakennukset - paja - luonnonkivinavetta 1858 Entinen koulu 1908 Päärakennuksessa useita kerrostumia, nykyasu 1928 Heikki Siikonen, klassismi Tila 1500-luvulta lähtien. - aitta Tapola Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Lähde: KKayh Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Tapola Ruuhalan kulttuurimaisema Tapola Lähde: Kkayh Ruuhalan kulttuurimaisema Tapola Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Lähde: KKayh, 1 Kotojärven kulttuurimaisema Tapola Peruste: Lähde: KKayh Kotojärven kulttuurimaisema Tapola 124 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.134) Vuolenkosken maamiesseurantalo (ent. koulu) (142.06.135) Kesäharju (142.06.136) Huvila Kaisanlahden Rannalla (142.06.137) Huvila 1880-l Merkittävä rakennustekniikan ja -materiaalien vuoksi; rakennettu savesta ja kanervasta. huvila 1930-l Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema (142.06.138) Vuolenkosken koulu 1924 Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema (142.06.139) Nikkilä (142.06.140) Seurantalo Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: ehdotettu Vuolenkosken kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 125

IITTI (142.06.141) Ent. Koskenniskan kansakoulu 1906 Koskenniska Lähde: 3, Rpa Vuolenkosken kulttuurimaisema (142.06.142) Iiskola (142.06.143) Iiskolan aitta (142.06.144) Terveystalo (142.06.145) Alaniitty (142.06.146) Metsätupa (142.06.147) Siltasaaren vanha rakennuskanta (142.06.148) Suomela (142.06.149) Takala (142.06.150) Voimalaitoksen päivystäjien asuinrakennus Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema 126 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.06.151) Töyry (142.06.152) Anttila (142.06.153) Eerola (142.06.154) Tokkola (142.06.155) Haaviston seurantalo Päärakennus 1800-l alku (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Hoidettu pihakokonaisuus, puusto - aitta - kivikellari - riihet 1900-l alku Gebhardt Laiho - kivinavetta - liiteri - pajarakennus Koskenniska Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema 1900-l alku, jugend Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Päärakennus 1800-l (nykyasu 1800/1900-l vaihde) Pihapiirissä huomattava kansanomaisten rakennusten kerrostuma: - kaksi luhtiaittaa - kivikellari - riihi - kivinavetta Väärtti Väärtin ja Kymentaan kulttuurimaisema Lähde: ehdotettu YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (142.07.1) Koulukatu Yhtenäinen pientaloalue 1950-l Kausala Anttilantie Aholanpellontie Kulkusenkuja (142.07.2) Kauppakatu Iitintie Hämeentie Rautatienkatu Pientaloalue 1900-l alku Yksittäisiä työläisasuinrakennuksia ja pihapiirejä Kausala (142.07.3) Eerolantie Kauppakatu Rautatienkatu Kymentie Pientaloalue Kausala MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (142.08.1) Kaukaan rullatehtaan säilyneet osat 1900-l alku Palokoppi, konehuone Kuuluvat Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta kokonaisuuteen. Hiisiö, Teo Hiisiön kyläkokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 127

IITTI (142.08.2) Kaukaan rullatehtaan isännöitsijän asuinrakennus 1900-l alku, kertaustyyli Kuuluu Hiisiön kylän teollisuushistorian rakennuskanta kokonaisuuteen. Rakennushistoriallista arvoa. Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus (142.08.3) Hiisiön työläisasunnot (142.08.4) Kausalan saha (142.08.5) Meijeri 1900-l alku Olennainen osa Hiisiön kylän kokonaisilmettä. Jäljellä konttorirakennus rivitalo, 3 paritaloa, varastorakennus. (Puretaan luultavasti) Kausalan asema-alueen entinen meijeri Hiisiö Hiisiön kyläkokonaisuus Kausala, Teo Kausala Peruste: Lähde: (142.08.6) Vanha myllyn paikka ja silta (142.08.7) Mankalan voimalaitos Tuomalan tilan myllypaikka. Kivisilta 1800-l loppu Antti Saarinen 1950-l Patosilta Koliseva Kauramaa 128 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.08.8) Mankalan voimalaitoksen pientaloalue Mankalan voimalaitoksen 1950-l työntekijöiden asuinrakennuksia. - jäljellä kaksi Kauramaa (142.08.9) Mankalan voimalaitoksen johtokunnan huvila 1800-l loppu Kauramaa (142.08.10) Louhos (142.08.11) Kalkkilouhos (142.08.12) Perheniemen mylly (142.08.13) Tuulimylly Keskiaika/1900-l alku Kuulunut Perheniemen kartanolle. Mylly, saharakennus, myllyuoma ja patolaiteet, kaksi kivisiltaa Tunnetaan myllynpaikkana 1700-luvulta. Perheniemen entinen mylly. Merkittävä myllyrakennuksien ja rakenteiden ympäristö ja kokonaisuus. 1850-luku Kuuluu Massin tilakokonaisuuteen. Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi, Teo Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema (142.08.14) Mylly (142.08.15) Vuolenkoski Liittyy kiinteästi uittohistoriaan ja vesisahojen aikaan (1775 1877) Alueella on myös uitto-työnjohtajan asuinrakennus ja venetalas Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: Teo Vuolenkosken ja Koskenniskan kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 129

IITTI LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (142.09.1) Mankalan reitti (142.09.2) Jokue - Tapola maantie (142.09.3) Kausala Iitin kirkonkylän maantie (142.09.4) Hiidensaaren paikallistie (142.09.5) Tillola Parolanläänin paikallistie (142.09.6) Sääskjärvi- Haapakimola- Mustila tie (142.09.7) Kimonkylä- Haapakimola tie (142.09.8) Muikkulan paikallistie (142.09.9) Vuorenmäen silta (142.09.10) Virran silta Mankalan reitillä Kymijoki virtaa korkeiden, metsäisten kallioiden ympäröimänä kanjonimaisena jokiuomana. Hämeenlinna Viipuri tie 1840 Kaksiaukkoinen kiviholvisilta 1963 H. Paavola Riippusilta Huomattava maisemallinen merkitys. Lähde: KKayh Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Sojonläänin kulttuurimaisema Niinimäen kulttuurimaisema Sääskjärven kulttuurimaisema, Haapakimolan kulttuurimaisema Haapakimolan kulttuurimaisema Muikkulan kulttuurimaisema Haapakimola Haapakimolan kulttuurimaisema Iitti kk Lähde: RKY 1993, KLR Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema 130 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.09.11) Kankaansalmen lossipaikka (142.09.12) Kausalan rautatieasema ja ympäristö 1870 laajennus 1873, 1900, 1921 Alkuperäinen asemakokonaisuus, jolla historiallista merkitystä. Alueella myös: - tavarasuoja 1870 - asuinrakennus 1900 - ulkorakennukset 1900 - asuinrakennus 1920 klassismi - ulkorakennukset 1920 Toinen asuinrakennuksista on tuhoutunut tulipalossa. Vuolenkoski Lähde: 3 Kausala (142.09.13) Merrankujan silta Liittyy Kausalan asemanalueeseen. Kausala (142.09.14) Kivisilta (142.09.15) Lauttapaikka (142.09.16) Mankalan rautatieaseman alue 1800-l loppu Antti Saarinen Liittyy Tuomalan ympäristöön. Vuodesta 1836 Virran sillan valmistumiseen saakka. Asemarakennus purettu - asuinrakennus 1800-l loppu - sauna - ulkorakennus - istutettu puusto Koliseva, KSYK Kymijoki, Pellinginselkä Iitin kirkonkylän kulttuurimaisema Mankala (142.09.17) Riihimäen-Pietarin rata (142.09.18) Venevaja (142.09.19) Kivisilta 1800-l loppu Mankala, Kausala Mankala Lähde: ehdotettu Yksiaukkoinen Raajoki KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 131

IITTI (142.09.20) Mustaniemen venevalkama (142.09.21) Ylösjoen kiviholvisilta (142.09.22) Perheniemen myllyn kaksi kiviholvisiltaa (142.09.23) Yksiaukkoinen kiviholvisilta (142.09.24) Yksiaukkoinen kiviholvisilta (142.09.25) Lossiranta (142.09.26) Siltasaari (142.09.27) Vuolenkosken silta Vene- ja nuotta-aittoja, vanhin 1761 Suuri maisemallinen merkitys. 1900-l alku Yksiaukkoinen Perheniemen myllyn kaksi kiviholvisiltaa 1800 1900-l vaihde Radansuu, Urajärvi Saaranen Saaraisten kulttuurimaisema Perheniemi Sääskjärven kulttuurimaisema Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema 1900-l vaihde Taasia Haapakimolan kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3 Vuolenkosken kulttuurimaisema 1500-luvulta periytyvä ylityspaikka. Uittohistoriaan liittyvä alue mm. uitto-työnjohtajan asuinrakennus, venetalas. 1934 Jäykistetty sauvakaarisilta Vuolenkoski Vuolenkosken kulttuurimaisema Vuolenkoski Lähde: 3, 5, KKayh Vuolenkosken kulttuurimaisema MUUT KOHTEET (10) (142.10.1) Ravilinna (142.10.2) Luhta (142.10.3) Pietari Lyötin muistokivi 1943 44 Pauli Salomaa 1984 laajennus Vanha mudan- ja turpeen nostopaikka Kausala Koskenniska 1958 Lyöttilä Lyöttilän kulttuurimaisema 132 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.10.4) Radansuun Paikalla muistokivi Radansuu kylänpaikka Radansuun kulttuurimaisema (142.10.5) A.J. Sjögrenin muistokivi (142.10.6) Perheniemen kartanon muistokivi (142.10.7) Kiisinkärki 1000007275 1956 Sitikkala Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan kulttuurimaisema 1960 Sääskjärvi Sääskjärven kulttuurimaisema Historiallisen ajan muinaisjäännös Kiviröykkiö ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (142.11.1) Perheniemi Rautakautinen kuppikivi, uhrikallio (6748888:3458114) Perheniemi 142010001 (142.11.2) Weckman 142010002 (142.11.3) Alestalo 142010003 (142.11.4) Harakkaniemi 142010004 (142.11.5) Ilajanpohja 142010005 (142.11.6) Kananoja 142010006 (142.11.7) Kaunisto 142010007 (142.11.8) Jokiranta 142010008 (142.11.9) Salmenniemi 142010009 (142.11.10) Silamaniemi 142010010 Rautakautinen (Viikinkiaikainen) polttokenttäkalmisto (6759361:3457534) Rautakautinen muinaisjäännösryhmä (kalmisto, asuinpaikka) (6759879:3456632) (6760820:3450880) (6761624:3450635) Rautakautinen (Viikinkiaikainen) ruumiskalmisto (6761470:3455610) Rautakautinen polttokenttäkalmisto (6765807:3454169) (6766140:3454145) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka (6765870:3452550) (6768178:3453330) Sitikkala Tapola Säyhtee Säyhtee Säyhtee Mankala Mankala Säyhtee Säyhtee KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 133

IITTI (142.11.11) Varjola 142010011 (142.11.12) Koskenranta 142010012 (142.11.13) Siltasaari 142010013 (142.11.14) Iiskola 142010014 (142.11.15) Piilahti 142010015 (142.11.16) Keidas 142010016 (142.11.17) Hiidensaari 142010017 (142.11.18) Hiidenvuori 142010018 (142.11.19) Variskallio 142010019 (142.11.20) Haukkavuori 142010020 (142.11.21) Mertakallio 142010021 (142.11.22) Kymenkäänne 142010022 (142.11.23) Haikari 142010023 (142.11.24) Perttola 142010024 (142.11.25) Kalmuniemi 142010025 (142.11.26) Tuomala 142010026 (142.11.27) Reiju 142010027 Rautakautinen kuppikivi (6764816:3455571) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka (6775203:3455741) (6775749:3456109) (6776641:3456001) (6777200:3456014) Varhaismetallikautinen asuinpaikka (6766686:3468291) (6766621:3468423) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen muinaislinna (6766570:3469600) Kivikautinen (kampakeraamisen ajan) asuinpaikka (6765641:3471847) Kivikautinen kalliomaalaus (6765160:3457220) Kivikautisia kalliomaalauksia (6765450:3459470) Kivikautinen kalliomaalaus (6769510:3454980) Kivikautinen (Kampakeraamisen ajan) asuinpaikka (6766592:3452704) Rautakautinen polttokenttäkalmisto (6758046:3459442) Rautakautinen ruumiskalmisto (6760400:3456240) Kaksi rautakautista kiviröykkiötä (6754440:3454060) Rautakautinen kiviröykkiö (6754678:3454580) Säyhtee Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Kymentaka Kymentaka Kymentaka Lyöttilä Arrajärvi Tapola Vuolenkoski Säyhtee Mankala Tapola Mankala Mankala 134 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.11.28) Äijänlahti 142010029 (142.11.29) Pyörösuo 142010030 (142.11.30) Nuoramensaari 142010031 (142.11.31) Pyhälahti 142010032 (142.11.32) Jermilä 142010033 (142.11.33) Mustalampi 142010034 (142.11.34) Toittilansuo 142010035 (142.11.35) Haikanniemi 142010036 (142.11.36) Kukkomäki 142010037 (142.11.37) Linnankukkura 142010038 (142.11.38) Noidanniemi 142010039 (142.11.39) Lapinsaari 142010040 (142.11.40) Karhusaari 142010041 (142.11.41) Kelloniemen Haukkavuori 142010042 (142.11.42) Rautakannanvuori 142010043 (142.11.43) Hiidensalmi 142010044 (142.11.44) Ojala 142010045 Ajoittamattomia kivilatomuksia (6754140:3469260) Rautakautinen kiviröykkiö (6755606:3465921) Rautakautinen kiviröykkiö (6757480:3464120) Rautakautinen kiviröykkiö, kolme kappaletta (6757779:3467524) Rautakautinen kiviröykkiö (6748793:3471024) Rautakautinen kiviröykkiö (6753459:3470729) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kiviröykkiötä (6754370:3471030) Kaksi pronssi- ja/tai rautakautista kivisöykkiötä (6755122:3470007) Rautakautinen kiviröykkiö (6756058:3473220) Rautakautinen kiviröykkiö (6757544:3472540) Rautakautinen kiviröykkiö (6757580:3470700) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6780055:3453876) Kivikautinen kalliomaalaus (6779851:3454634) Kivikautinen kalliomaalaus (6779720:3456460) Kivikautinen kalliomaalaus (6780680:3456800) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka, Lapinrauniot (6766689:3470318) Rautakautinen asuinpaikka (6759456:3457433) Iitti Iitti Iitti Iitti Kuukso Tillola Tillola Anhava Lyöttilä Kuusankoski Lyöttilä Konnivesi Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski Kymentaka Mankala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 135

IITTI (142.11.45) Hiisiöistenlammi 142010046 (142.11.46) Jänispohjanlahti 142010047 (142.11.47) Kaunissaari 142010048 (142.11.48) Linnasaari 142010049 (142.11.49) Römänsaari 1000002154 (142.11.50) Rantakallio 1000002155 (142.11.51) Perolahti 1000002156 (142.11.52) Huhdanpohja 1000002157 (142.11.53) Tuomiranta 1000002158 (142.11.54) Pekanmäki 1000002159 (142.11.55) Keinukallio 1000003067 (142.11.56) Pajamäki 1000003066 (142.11.57) Suoranta 1000003065 (142.11.58) Luhdanmäki 1000003666 Varhaismetallikautinen hautaröykkiö (6754402:3455739) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö (6762275:3451426) Kivikautinen asumuspainanne (6770280:3453820) Kivikautinen asumuspainanne (6765017:3454647) (6762963:3460288) (6764325:3468191) (6761267:3456277) (6760655:3451354) (6762766:3452065) Rautakautinen hautapaikka (6739023:3463638) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6749287:3468124) Ajoittamaton kiviröykkiö (6767105:3461548) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6749188:3470326) Varhaismetallikautinen kiviröykkiö (6755971:3464788) Mankala Säyhtee Vuolenkoski Säyhtee Kymentaka Kymentaka Tapola Säyhtee Säyhtee RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (142.12.1) Ojamäen Pakanapata Koskenniska 136 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI (142.12.2) Eljaksenkallion pähkinäpensaat (142.12.3) Pekkolan lehmus (142.12.4) Pekkolan pihakuuset (142.12.5) Arvintalon kivi ja koivut (142.12.6) Pukkisaaren muhkuramänty (142.12.7) Säyhteen käärmekuusi (142.12.8) Piilahden mänty (142.12.9) Karkelan kaksi katajaa (142.12.10) Tuhkakallion kataja KAADETTU? Koskenniska Koskenniska Koskenniska Lyöttilä Radansuu Säyhtee Vuolenkoski Vuolenkoski Vuolenkoski NÄKÖALAPAIKAT (13) (142.13.1) Hiidenvuori Korkea, kallioinen Hiidenvuori on selkeä maamerkki Pyhäjärven maisemassa. Muinainen pakopaikka ja linnavuori. Lähde: matm, KLR Näkymä Hiidenvuorelta KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 137

IITTI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984. Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994 Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999 Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos. 1993. Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003. Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 138 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

IITTI SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.iitti.fi/ http://www.wikipedia.fi/ http://www.finnicakymenlaakso.fi/ Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_fi/kasitteisto/#maiseman KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 139

IITTI 140 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA Jaalan kunnan kartoitti Eeva Rapola kesällä 2006. Jaalan kunta itsenäistyi vuonna 1879 Iitin seurakunnasta, johon se oli kuulunut vuodesta 1539 lähtien. Sitä ennen Jaala oli kuulunut Suur-Hollolan yhteyteen. Pysyvä asutus Jaalaan oli muodostunut kuitenkin jo 1000-luvun vaihteessa. Kustaa III:n sodan aikana (1788 90) Jaalan kirkonkylä hävitettiin lähes kokonaan. Toinen Salpausselkä jakaa Jaalan maisemallisesti kahteen osaa. Koko kunta on myös lukuisten järvien pirstomaa aluetta. Järviä on peräti 284 kappaletta. Salpausselän pohjoispuoli on metsäisempää järvialuetta kun taas eteläpuoli on tasaisempaa viljelyaluetta. Pyhäjärven kulttuurimaisemassa sijaitseva Jaalan kirkonkylä on harvaan asutun kunnan ainoa taajama. Nykyään Jaalan pinta-ala on 563 km², josta vesi pinta-alaa on 130 km². Asukasluku vuonna 2007 oli 1848. Kunnassa on myös tiheää mökkiasutusta. Loma-aikoina kunnan asukasluku nouseekin lomalaisten ansiosta useilla sadoilla. Vuoden 2009 alusta Jaala yhdistyy viiden muun kunnan kanssa uuteen Kouvolan kaupunkiin.

JAALA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 143 JAALA (163) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 144 Pienmaisemat (02) 145 Perinnemaisemat (03) 146 Sotahistorialliset kohteet (04) 146 Uskonnolliset kohteet (05) 148 Rakennukset ja pihapiirit (06) 148 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 154 Liikenneympäristöt (09) 156 Muut kohteet (10) 157 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 158 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 158 Näköalapaikat (13) 159 LÄHTEET 160 142 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 RKY 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 JaNä Jaala näkyvissä -hanke 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 7 Kouvolan seudun kansanterveystyön ky./ ympäristöpalvelut Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 143

JAALA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) (163.01.1) Ansalahden kulttuurimaisema Vanhaa viljelysseutua. Ansalahden ranta-alueilla kiertävän kylätien varteen ryhmittynyt rakennuskanta periytyy vanhimmalta osaltaan 1800-luvulta ja uudempi 1930 50- luvuilta. Alueella kalliomaalauslöytöjä. (163.01.2) Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Vuonna 1966 valmistunut, puutavaran uittoa varten rakennettu Kimolan kanava kulkee edustavien viljelyaukeiden ja jylhien kallioisien maiden halki. Maisemakuvan muodostavat jyrkkäseinäiset kalliovuoret ja niiden välinen murroslaakso, joka yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven. Laakson katkaisevan II Salpausselän kohdalla maisemakuvaa hallitsevat kanavan historiasta kertovat puutavaranippujen siirtolaitteet. Jyrkät kalliorinteet, niiden juurella kiemurtelevat tiet sekä laakson keskellä kanavaan laskeutuvat pellot muodostavat vaikuttavan, kauniin maisemakuvan. Vanha maaseutuasutus sijoittuu peltorinteiden yläosaan. Kallioiden rinnekedoilla kasvaa keräilykulttuuriin liittyviä seuralaiskasveja. Lähde: matm, KLR (163.01.3) Jaalan kirkonkylän maisema Jaalan kirkonkylä sijaitsee II Salpausselän etelärinteellä. Rinteet jatkuvat laajoina, loivasti kumpuilevina viljelyksinä ja laskeutuvat lopulta loivasti Pyhäjärven rantaan. Kylä on perinteinen harjunrinteellä sijaitseva nauhakylä. Kirkko ja vanha asutus sijoittuu Salpausselän alarinteellä mutkittelevan raitin varteen. Viljelyaukea on säilynyt yhtenäisenä ja vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta rakentamattomana. Yhdessä rinneasutuksen kanssa se luo eheän kokonaisuuden. Kirkonkylässä on melko paljon perinteistä rakennuskantaa. Lähde: matm, RKY 1993, JaNä (163.01.4) Palojärven jokimaisema (163.01.5) Siikavan peltoviljelyalue Kulttuurimaisema, jossa vuoret jyrkänteineen, Puolakankoski ja viljelyaukeat muodostavat paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Iso-Ruhmaksen pohjoisrannalle muodostunut peltoviljelyalue ja tiheähkö kylämuodostelma. Vanhin rakennuskanta 1800-luvun alkupuolelta. Lähde: KKayh 144 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.01.6) Verlan historiallinen teollisuusympäristö Verla sijaitsee kahden järven välisen kosken ja vesireitin varrella. Verlan kylä on rakentunut sekä Jaalan että Valkealan alueella korkeiden selänteiden rinteille. Verlan 1872 perustettu puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin alkuaan hirsirakenteisiksi mutta uusittiin tiilisiksi vuoden 1892 tulipalon jälkeen. Arkkitehti Edward Dippellin suunnittelemat puuhiomo, pahvitehdas ja kuivaamo ovat poikkeuksellisen rikasmuotoista tiiliarkkitehtuuria. Tehdas on säilynyt pääosin vuosisadan vaihteen asussa antaen alkuperäisine koneineen ainutlaatuisen kuvan tuon ajan teollisuusmiljööstä. Verlan tehdasyhdyskuntaan kuuluvat vanhat työväestön asuntoalueet, jotka sijaitsevat osaksi kosken Valkealan puoleisella rannalla. Lähde: Unescom maailmanperintökohde, matm, RKY 1993, VAT 2008 PIENMAISEMAT (02) (163.02.1) Huhdasjärven kylä (163.02.2) Kyrönkylä (163.02.3) Nisuksen kyläkokonaisuus (163.02.4) Pyörylänkylä Sijaitsee kannaksella kahden järven ja pienen lammen ympäröimänä. Kylä on perinteisesti ollut tärkeä puutavaran ja tervan tuottaja, ja kylän alueella ja ympäristössä on useita vanhoja tervahautoja. Mutkitteleva tiestö on tärkeä osa Huhdasjärven kulttuurimaisemaa. Alueella sijaitsee muinaisjäänteitä. Kolmen maatilan rakennuksien ja pihapiirien muodostama kokonaisuus kylätien varrella. Verlan puuhiomon myötä 1900-luvun alussa kosken partaalle kehittynyt kylä, johon rakentui työläisten asuntoja. Varhaiskeskiajalla syntynyt kylä. Sijaitsee peltoaukeiden ympäröimän mäen rinteellä. Kylään saavutaan talousrakennusten muodostamaa "portaalia" pitkin. 1800/1900- luvun vaihteen rakennuskantaa. Huhdasjärvi Lähde: KKayh Jaala Kirkonkylän maisema Sonnanjärvi, JaNä Pyörylä Palojärven jokimaisema (163.02.5) Haverin kartanomiljöö Haverin kartanokokonaisuus yhdistää alavan purolaakson sekä Kimolanlahteen työntyvän, selännevaltaisen niemen. Sammallahti Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 145

JAALA (163.02.6) Siikakosken kyläkokonaisuus (163.02.7) Pökölä Vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa tilat sijaitsevat kyläraitin varrella. Perinteinen maalaisnäkymä. Alueella kulkee Pökölän reitti. Siikajärvi Pökölä Lähde: JaNä PERINNEMAISEMAT (03) (163.03.1) Lampilan niitty (163.03.2) Hartolan niitty (163.03.3) Tienarin laidun (163.03.4) Kukkulinnan laidun (163.03.5) Kimonlahden rantaniitty (163.03.6) Ojalan metsälaidun (163.03.7) Isovuoren metsälaidun Ansalahti Lähde: Ksp Ansalahden kulttuurimaisema Hartola Lähde: Ksp Huhdasjärvi Lähde: Ksp Huhdasjärven kylä Kimola Lähde: Ksp Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: Ksp Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kymentaus Lähde: Ksp Paljakka Lähde: Ksp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (163.04.1) Jaalan redutti (163.04.2) Kettulanvuoren kenttälinnoitus Historiallisen ajan muinaisjäännös 1788 90 Jaalan redutti on suorakaiteenmuotoinen pieni maavarustus Kustaan sodan ajalta. I maailmansodan aikainen Kunnostettu vuonna 2003, suojeltu muinaismuistolain nojalla Jaala, rauh. Lähde: RKY 1993, KLR, mv, JaNä Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: JaNä 146 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.04.3) Pappilanharjun I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2 Kenttälinnoitus (163.04.4) Oravankorven kenttävarustuksia (163.04.5) Heiskalan kenttälinnoitus (163.04.6) Loukunmäen kenttälinnoitus (163.04.7) Puolakan rajakivi (163.04.8) Pyörylän sotakivi (163.04.9) Haravaniemenvuoren kenttälinnoitus (163.04.10) Kenttävarustus (163.04.11) Mäkelän taistelun kenttävarustus (163.04.12) Juoksuhaudanmäen kenttälinnoitus I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2 I maailmansodan aikainen Jaala Lähde: 2, KSYK Kirkonkylän maisema 1918 Huhdasjärvi Lähde: 2 Ruotsi/Venäjä 1743 1808 Puolakka Pyörylä Lähde: JaNä Palojärven jokimaisema I maailmansodan aikainen Siikava Lähde: 2 1918 Siikakoski Lähde: 2 1918 Paikalla myös muistomerkki I maailmansodan aikainen Siikaniemi, 2 Siikaniemi, 2 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 147

JAALA USKONNOLLISET KOHTEET (05) (163.05.1) Jaalan kirkko 1878 A.Boman uusgoottilainen, puinen Muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneeseen liittyvät lyhyet poikkisakarat. Jaala Lähde: RKY 1993, KLR, JaNä Kirkonkylän maisema (163.05.2) Kirkkoherran pappila Tokkola Päärakennus 1908 H.Tiitola - aitta Jaala Lähde: RKY 1993, KLR Kirkonkylän maisema RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (163.06.1) Ansalahden koulu (163.06.2) Iiskola (163.06.3) Lampila (163.06.4) Jurvala (163.06.5) Heikkilä 1920 klassismi Sijaitsee kylämaisemassa keskeisellä paikalla. Päärakennus 1700-l Jaalan vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Kylätien varressa, maisemallisesti keskeinen sijainti. - aittarivi - hirsinavetta - talli 1925/1953 aitta 1736 (PURETTU) Päärakennus Myös riihi ja lato Päärakennus 1800-l loppu - aitta - navetta Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Ansalahti Ansalahden kulttuurimaisema Haapalahti Hartola Lähde: ehdotettu 148 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.06.6) Hartolan PVY-talo ja tanssilava (163.06.7) Siltanen (163.06.8) Huhdasjärven koulu 1952 Lava 1948/1973 1800-l alku/1900-l alku Toiminut kestikievarina 1870-luvulta 1900-luvun alkuun. - aitta - liiteri 1903/1937 - piharakennus - koivukuja Hartola, JaNä Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä (163.06.9) Huhdasjärven museoalue Maalaistalon pihapiiri, jonka rakennukset siirretty alueelle. - asuinrakennus 1910 (Seläpäästä) - savusauna (Salosaaresta) - riihi (Ansalahdesta) - luhtiaitta - kärryliiteri (Hausanniemeltä) - kyläkeinu - tervahauta Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä (163.06.10) Ent. kyläkauppa (163.06.11) Hautala (163.06.12) Heiskala (163.06.13) Liikasenmäki (ent. Kylä-Heikkilä) Päärakennus 1800-l Piharakennukset muodostavat neliömäisen pihapiirin. 1927 jugend-vaikutteinen Maisemallisesti merkittävällä paikalla. Liittyy Hautalan tilakokonaisuuteen. Rakennusryhmä kokonaisuus. Tila perustettiin kruunun puustelliksi 1683. Jaalan kirkonkylän maisemassa keskeinen sijainti. Huhdasjärvi Lähde: ehdotettu Huhdasjärven kylä Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala, JaNä Kirkonkylän maisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 149

JAALA (163.06.14) Ala-Poteri (163.06.15) Ylä-Poteri (163.06.16) Liikasen kaupparakennus (163.06.17) Veteraanitalo päärakennus 1924 H.Siikonen/1960 Kyläraitin keskeinen rakennusryhmä, jossa: - kivinavetta 1894 - alaliiteri - laavukatos - kärriliiteri - sikala - kaksikerroksinen aitta - hevostalli 1800-l Poterin 1430 muodostettu ratsutilan kantatila. - päärakennus - harkkokivinavetta 1800-l Sijaitsee kylätien varressa. 1860-l/1940-l Valmistunut lainajyvästöksi 1860-luvulla. 1960-luvulta toiminut veteraanitalona. - piharakennus Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema (163.06.18) Seurantalo (163.06.19) Jussila (163.06.20) Laine 1900-l alku (PURKUKUNNOSSA) Päärakennus 1904 kertaustyylit - kivinavetta 1907 - piharakennus Päärakennus 1900-l alku Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema (163.06.21) Nurmela 1906 siirretty paikalle Pihapiiri säilynyt hyvin. - talousrakennus - kalustovaja, - harkkokivinavetta 1904 - talli - riihi Jaala Kirkonkylän maisema 150 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.06.22) Fuortti (163.06.23) Kesäniemi (163.06.24) Hirsitalo ja hirsitalon aitta (163.06.25) Tervapää (163.06.26) Eskola (163.06.27) Kyrö-Siikavan aitta (163.06.28) Kallioinen (163.06.29) Koivisto Päärakennus uusittu 1950-l - ulkorakennukset 1914 jugend Huvila rakennuksessa säilynyt ajalle tyypillisiä rakennustaiteellisia piirteitä. Päärakennuksen lisäksi - aitta - navetta - varasto - riihi Navetta ja aitta Päärakennuksen lisäksi - aitta - väentupa - navetta - talli - viljamakasiini Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: KKayh Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema (163.06.30) Jaalan koulu (163.06.31) Vittingin savutupa (163.06.32) Kettula Mm. rukouskokousten pitopaikka 1800-luvulla Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: JaNä Kirkonkylän maisema Jaala Lähde: ehdotettu Kirkonkylän maisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 151

JAALA (163.06.33) Haverin kartano (163.06.34) Ilolan kartano (163.06.35) Suurmäen torppa (163.06.36) Luonnonmukaisen elämän keskuksen päärakennus ja ulkorakennus (163.06.37) Vorsta (163.06.38) Kimolan koulu 1910 (laajennus 1954) jugend Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Päärakennus1872 Merkittävä rakennushistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus. - puisto - navetta savesta ja kanervasta 1873 - työväen asuinrakennus - avoliiteri 1932 H. Siikonen - viljamakasiini 1938 H. Siikonen Rakennettu portinvartijan asumukseksi 1860-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu: - asuinrakennus - aitta - navetta - puutarha Päärakennus ja aitta Maisemakuvan kannalta arvokas. Koulun läheisyydessä myös pienimuotoinen arboretum. Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola, JANä Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: KKayh Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Kimola Lähde: ehdotettu Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.06.39) Kimolan seurapirtti Kimola Lähde: JaNä Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.06.40) Herransaari Päärakennu1800-l loppu - harkkokivinavetta - ulkorakennukset Karijärvi 152 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.06.41) Aurantalo (163.06.42) Rautkoski (163.06.43) Ent. Paljakan koulu (163.06.44) Ent. Pyörylän kansakoulu (163.06.45) Hautala (163.06.46) Jankerin puustellin asuinrakennus (163.06.47) Mikkola (163.06.48) Perttola (163.06.49) Perätalo (163.06.50) Pyörylänkylän maitolaituri (163.06.51) Ritaniemi (163.06.52) Alastalo (163.06.53) Ylöstalo Tila peräisin 1600-luvulta. Kuulunut Herransaareen. Nykyisin kestikartano - päärakennus1900-l alku - viljamakasiini 1800-l - tiilinavetta - kappeli 1758 1938 A. Aleneff 1916 Herransaaresta lohkottu tila. Karijärvi Karijärvi 1920 Paljakka Lähde: JaNä 1915 Palojärvi Lähde: ehdotettu Palojärven jokimaisema Päärakennus 1878 Palojärvenkylän ensimmäinen asuttu tila. - luhtiaitta 18800-l loppu - piharakennukset 1700-l/siirretty paikalle 1960-l Toiminut aiemmin furiirin puustellin asuntona. Perimätiedon mukaan ainoa Jaalan palosta säilynyt rakennus. - aitat Päärakennus 1800-l Kokonaisuuteen kuuluvat myös ulko- ja talousrakennukset Päärakennus 1800-l Keskeinen maisemallinen asema. - aitta - sauna - ulkorakennukset Päärakennus 1900-l alku - aitta 1816 - aitta 1700/1800-l Vuodelta 1635 peräisin oleva tila. Merkittävä rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti. - päärakennus 1800-l - talousrakennukset Palojärvi Palojärven jokimaisema Palojärvi Palojärven jokimaisema Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Pyörylänkylä Pyörylä Lähde: KKayh Pyörylänkylä Siikakoski 1800-l /uudistettu Siikakoski Lähde: ehdotettu Siikakosken kyläkokonaisuus 1923 / uudistettu Siikakoski Lähde: ehdotettu Siikakosken kyläkokonaisuus KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 153

JAALA (163.06.54) Sipilä (163.06.55) Lemminkäisen huvila (163.06.56) Siikavan museoaitta (163.06.57) Siikavan koulu (163.06.58) Torppakokonaisuus 1700/1800-lukujen vaihde Merkittävä maisemallisesti ja rakennuksena. 1946 Taiteilija Tapani Lemminkäinen karjalaistyylinen hirsihuvila kaksi paikalle siirrettyä kala-aittaa 1700/1800-l Luhtiaitta, joka toimii kylämuseona. Alkuperäisellä paikalla. 1920-l klassismi ulkorakennus Vuoraamaton asuinrakennus. Hyvin säilynyt kokonaisuus. Siikakoski Siikava Siikavan peltoviljelyalue Siikava, JaNä Siikavan peltoviljelyalue Siikava, JaNä Siikavan peltoviljelyalue Siikava Siikavan peltoviljelyalue (163.06.59) Ala-Perttula (163.06.60) Vierulan torppa 1800-l loppu - aitta - savusauna - puuliiteri Siikava Lähde: ehdotettu Siikavan peltoviljelyalue Vesala MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (163.08.1) Myllyojan myllyn rauniot (163.08.2) Pikojan myllynpaikka Hartola Lähde: ehdotettu Hartola Lähde: ehdotettu 154 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.08.3) Kimolan kanava ja Uittokanava 1962 69 Kimola, Teo, JaNä nippunosturi Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.08.4) Kimolan vanhamylly Alkujaan 1860-luvulta nykyinen rakennus 1930-luvun alku - myllärin asuinrakennus 1930-luku - sauna - silta Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.08.5) Siikakosken sahan alue (163.08.6) Umpitaipale ja myllyoja (163.08.7) Myllyn paikka ja myllysilta Toiminnassa 1827 1934 Rakennukset purettu Tukinuittoränni ja kaivettu oja Vähä-Ruhmaasta Johdasjärveen. Paikalla sijainnut myös mylly. Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari. Siikakoski, Teo Siikava Siikavan peltoviljelyalue Sonnanjoki (163.08.8) Rautkosken vanha myllynpaikka Uimila Lähde: JaNä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 155

JAALA (163.08.9) Verlan tehdasalue ja ympäristö Tehdasalueen keskeisten rakennusten yhtenäinen ilme (arkkitehti Eduard Dippellin). Verlan harvinaisuutta ehjänä miljöönä lisää se, että tehdasta ympäröivään ruukkikylään kuuluvat myös laaja työväenasuntojen kokonaisuus, vanhat myllyt, Verlankoski voimalaitoksineen sekä uitto- ja sahaustoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat. - tehdasrakennukset 1890-l - patruunanpytinki 1885/1898 E.Dippell - puisto 1890-l - myllymakasiini 1902 - kollamakasiini 1926 - keilapaviljonki 1898 - palokalustovaja - talli 1930-l - kellari - lautavarasto, raamisaha, sahakatos 1930-l - nippuradan konehuone - voimalaitos 1920-luvulta - voimalaitos 1950-luvulta - tehtaan sauna ja pesutupa - tehtaan vanha mylly - kaksiaukkoinen teräsbetonisilta 1900 - Valkean puolella virkailija- ja työläisasuntoja, seurantalo, mylly Verla Lähde: Unesco, matm, RKY 1993, Teo Verlan historiallinen teollisuusympäristö (163.08.10) Verlan työläisasuntoalue 1900-luvun alku Tehtaan länsipuolelle kasvanut työläisasuntoalue. Verla, Teo Verlan historiallinen teollisuusympäristö LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (163.09.1) Kimola Koskenniska tie Kimolan kanava ja kulttuurimaisema (163.09.2) Pappilanharju/ Jaalan kirkonkylän tie Kirkonkylän maisema Jaalan kirkonkylän raittia ja Liikasen kaupparakennus. 156 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.09.3) Ansalahden paikallistie (163.09.4) Myllyojan kivisilta (163.09.5) Puolakan silta (163.09.6) Silta (163.09.7) Myllysilta Sonnanjoki (163.09.8) Verlan silta n.(1700?) 1800-luku Ilonojan kartanon ympäristössä. 1926 Neliaukkoinen, teräsbetonien nivelpalkkisilta 1897 Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Sillan pohjoispuolella myllyn kiveyksiä ja kellari. 1900 Kaksiaukkoinen teräsbetonisilta Ansalahden kulttuurimaisema Kimola Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Palojärvi Palojärven jokimaisema Siikava Siikavan peltoviljelyalue Sonnanoja Kimolan kanava ja kulttuurimaisema Verla Verlan historiallinen teollisuusympäristö MUUT KOHTEET (10) (163.10.1) Variksen kaupunki (163.10.2) Jaalan palon tai vanhan kylän muistokivi (163.10.3) Lahnavuori (163.10.4) Kimola Kukkulinna 1000006120 (163.10.5) Puolakka 163010006 Huhdasjärvi Huhdasjärven kylä 1946 Jaala, JaNä Kirkonkylän maisema Isovihan ja Kustaa III:n sodan aikainen piilopaikka. Lahnajärvi Historiallisen ajan muinaisjäännös Talonpohja (6770959:3464474) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tuulimylly (6783470:3479620) Huhdasjärvi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 157

JAALA MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (163.11.1) Nuumanniemi 163010001 (163.11.2) Tupavuori 163010002 (163.11.3) Kapasaari 163010003 (163.11.4) Uutelanvuori 163010004 (163.11.5) Pukkisaari 163010005 (163.11.6) Patakallio 163010007 (163.11.7) Kintahuonvuori 163010008 (163.11.8) Hietaniemi 163010009 (163.11.9) Hintteri 163010010 (163.11.10) Salmela 163010011 (163.11.11) Nuumasalmi 163010012 (6777020:3482060) Kivikautinen kalliomaalaus (6791840:3479790) Kivikautinen kalliomaalaus (6792670:3481530) Kivikautinen kalliomaalaus (6784380:3469370) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä (6784680:3478120) Kivikautinen kalliomaalaus (6780910:3471520) Kivikautinen kalliomaalaus (6768220:3470440) (6780377:3482147) (6793820:3481670) (6771610:3463760) Varhaismetallikautinen hautaröykkiö (67769910:3481960) Vuohijärvi Pökölä Voikoski Uimila Huhdasjärvi Huhdasjärvi Oravala Hillosensalmi Voikoski Musta-Ruhmas Vuohijärvi RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (163.12.1) Häkälän kuusi (163.12.2) Patakallion hiidenkirnu (163.12.3) Saunolammen mänty Huhdasjärvi Huhdasjärvi Huhdasjärvi 158 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA (163.12.4) Iiskolan kataja (163.12.5) Makkosen kaksi katajaa (163.12.6) Tervajärven hiidenkirnu (163.12.7) Vähä-Tervajärven lehmukset (163.12.8) Sokerimäen letto (163.12.9) Seivässuon mänty (163.12.10) Kömmistön kierrekoivu (163.12.11) Uimilan uhrimänty (163.12.12) Töyrylän katajat Jaala Jaala Jaala Jaala Palojärvi Taipale Uimila Uimila Uimila NÄKÖALAPAIKAT (13) (163.13.1) Huhkaimenvuori Jaala Lähde: 7 (163.13.2) Ruhmaanharju (163.13.3) Suurimäki (163.13.4) Ilvesvuori (163.13.5) Verlan Kokkokallio (163.13.6) Näkötorni Ahdinpuunvuorella Jaala Lähde: 7 Musta-Ruhmas Lähde: 7 Oravala Lähde: 7 Vuohijärvi Lähde: 7 Lähde: JaNä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 159

JAALA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Iitti, Kymijoen Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava, kaavaselostus. 2004 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu. Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto. 1984. Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle. 1994 Kyläkoulujen kunnostaminen ja säilyttäminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä, moniste. 1999 Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuurikohteet. Ote. 27.6.2006. Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä-Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma luonnos. 1993. Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Rakennusinventointi, Kymijoen-Konniveden vesistöalue. Jukka Pakkanen ja Jarkko Puro. 2003. Rakennustietokanta. Kouvolan seudun kuntayhtymä Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 160 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

JAALA SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.finnicakymenlaakso.fi/ http://www.jaala.fi/ Jaala näkyvissä -hanke http://www.jaala.fi/jaalanakyvissa/etusivu/index.php Jaalan perinnepiiri http://www.perinnepiirit.com/index.htm Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä http://www.rakennusperinto.fi/muuta/kasitteisto/fi_fi/kasitteisto/#maiseman Verlan seudun opas http://www.valkealankylat.fi/vakylat/verla/verlan%20opas.pdf http://www.wikipedia.fi/ KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 161

JAALA 162 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA Kotkan kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä. Kotkan seudun asutus vakiintui 1000-luvun alussa. Kaupankäynti alueella alkoi vilkastumaan 1100- luvulla. Maunu Eerikinpojan aikana 1300-luvun puolivälissä Hovinsaaren pohjoisosaan perustettiin Kymenkartano, jonka Bo Joninpoika Grip vuonna 1380 lahjoitti Vadstenan luostarille ja josta Kustaa Vaasa muodosti uuden voutikunnan hallinnollisen keskuksen vuonna 1556. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kotkan seudun vanhimmat säilyneet rakenteet liittyvät Venäjän linnoitustoimintaan Ruotsinsalmessa ja Kyminlinnassa 1700-luvun lopussa. 1800-luvun alkuun mennessä Kotkansaari oli kasvanut kaupunkimaiseksi linnoitusyhdyskunnaksi. Haminan rauhansopimuksen jälkeen Kotkan alue menetti sotilaallisen merkityksensä, ja linnoituskaupunki tuhottiin Krimin sodassa. 1800-luvun loppupuolella alueelle alkoi kehittymään nopeasti laajamittaista sahateollisuutta. Kehityksen seurauksena väestö kasvoi voimakkaasti ja Kotkan kaupunki perustettiin erilleen Kymin kunnasta vuonna 1879. Tehdasyhdyskuntien kehitys näkyy Kotkan rakennuskannassa. Kotkan rakennuskanta on perinteisesti pientalovaltaista. Sinne sijoitettiin myös siirtoväkeä ja rintamamiesperheitä. Kymin linnan lounaiset osat liitettiin Kotkaan vuonna 1954, Tiutusensaari vuonna 1965 ja Haapasaaren kunta 1974. Loput Kymin kunnasta ja Karhula liitettiin Kotkaan vuonna 1977. Nykyään Kotka on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Sen pinta-ala on 949,73 km², josta maapinta-alaa on 270,99 km², meripinta-alaa 672,99 km² ja sisävesiä 5,75 km². Asukasluku vuonna 2008 oli 54695. Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Muita keskuksia ovat entinen Kymin pitäjän kirkonkylä ja entinen Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Kerrostalolähiöistä merkittävimmät ovat Karhuvuori ja Sunila. Kotkan maisemakuvaa leimaa Suomenlahden rikkonainen rannikko saarineen ja Kymijoen suuhaarat. Kotkaan kuuluu Haapasaaren ohella myös pitkään asuttuja saaria kuten mm. Kuutsalo, joissa on säilynyt perinteisiin elinkeinoihin, kalastukseen ja merenkulkuun liittyviä rakennuksia ja asutuskokonaisuuksia. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Jokien varsilla on tasaista savikkoa ja vanhoja suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi.

KOTKA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 165 KOTKA (285) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 166 Pienmaisemat (02) 166 Perinnemaisemat (03) 167 Sotahistorialliset kohteet (04) 169 Uskonnolliset kohteet (05) 171 Rakennukset ja pihapiirit (06) 172 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 183 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 184 Liikenneympäristöt (09) 188 Muut kohteet (10) 189 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 190 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 194 LÄHTEET 196 164 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 165

KOTKA MAISEMA-ALUEET (01) (285.01.1) Haapasaari (285.01.2) Kymijoen laakso (285.01.3) Kotkansaari GIS Haapasaari kuuluu Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Alue on pintaalaltaan 200 ha. Haapasaari sijaitsee ulkomerellä karun saariston keskellä. Kallioisille, matalille ja loivapiirteisille saarille syntynyt tiivis luotsikylä on säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä. Asutus on keskittynyt suojaisiin kallioiden notkelmiin Kylänlahden ympärille. Haapasaari on ollut asuttu ainakin 1620-luvulta lähtien ja sen vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta. Nykyinen rakennuskanta edustaa pääasiassa 1850 1920 välistä aikaa. Asuinrakennusten lisäksi kylää kaunistavat pihat, kiviaitojen ympäröimät peltolaikut, ranta-aitat, laiturit, verkkoaidat ja verkkopuut. Asutus on nykyisin pääasiallisesti loma-asutusta ja perinteisinä elinkeinoina kalastus ja merenkulku. - länsitornillinen puinen pitkäkirkko 1858 59 (IK) - vanha majakka, Puokki, 1862 - tulliasema 1863 - ent. kansakoulurakennus 1891 Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on pinta-alaltaan 18 000 ha ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuurimaiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen Kotkan (ja Ruotsinpyhtään) edustalla. Alueen kallioperä on rapakiveä ja metsäkasvillisuus vaihtelevaa. Kotkan alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Esimerkkinä mainittakoon Huruksela (ks. rak. kult.ymp.), jossa Kymijoen vanhat uomat elävöittävät hyvin säilynyttä kyläkuvaa. Hurukselassa rakennukset sijaitsevat mielenkiintoisesti jokiuomien välissä peltojen ja kyläteiden varsilla. Myös Kahrinkankaan rakennusryhmässä on jäljellä paljon vanhoja ulkorakennuksia. Kokonaisuudessaan Kymijoen laakso on moniilmeinen ja kulttuurihistoriallisesti kerrostunut perinteikäs maisema-alue, jota uudisrakentaminen ja mm. voimajohdot ovat kuitenkin paikoin pilanneet. Rakentamattomat kosket on lailla rauhoitetut ja joen laskualueella on myös lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Nykyisen keskustan ja sitä rajaavien asuntokorttelien alue. Asemakaava perustuu pääosin ruutuasemakaavaan (K. Järnefelt 1878 79. keskustan asemakaavaa ovat sittemmin kehitelleet mm. K. Appelgren (1891), V. Thome ja H. Lilius (1905 1917), B. Brunila (1923) ja O. Kivinen (1962-69). Lähde: matm, RKY 1993, VAT 2008 Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) (285.02.1) Kyminkartanon Kulttuurimaisema (3493476:6711325, GIS) Kymijoen rannalla, maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva Kyminkartano periytyy keskiajalle ja se oli kuninkaankartanona 1600-luvulle asti. Sen jälkeenkin kartano on ollut huomattava hallinnon keskuspaikka, jonka ympärille ensimmäiset Kymin seurakunnan kirkot rakennettiin. - Kartanon puinen, mansardikattoinen päärakennus 1790- luku, laajennus 1901 (S.Hornborg). - talouspihan ympärillä sijaitsevat kivinavetta, talli, sikala, kellarit, maitohuone ja kivinen vilja-aitta 1900-luvun alku Kyminlinna Lähde: RKY 1993, KLR 166 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.02.2) Hurukselan kylä (285.02.3) Mussalo, Etukylä ja Takakylä (285.02.4) Munkkisaari (285.02.5) Kaarniemi (285.02.6) Saksala (Matarniemi) GIS Kymijoen kulttuurimaisema-alueella sijaitseva Hurukselan kylä muodostuu peltojen ja kyläteiden varsien yksittäisistä rakennuksista sekä rakennusryhmistä. Hurukselan asutushistoria ulottuu aina kivikauteen asti. 1700-luvun lopussa taloja oli nykyisten Tommolan, Rantalan, Uutelan, Jokelan ja Hirvenmäen paikoilla. Alueen vanhimmat talousrakennukset ovat 1700-luvulta ja asuinrakennukset 1800-luvun lopusta. Kyläkoulu ja seurantalo on rakennettu 1900-luvun alussa, mylly 1800-luvulla. Kylällä on myös vanha yksiaukkoinen Leppäjoen yli johtava kivisilta sekä Tyllikivi. GIS Alueella on 1800-luvun asuin- ja ulkorakennuksia sekä työläisasuntoalueita sekä huviloita. Takakylän merkittävimmät talot ovat: - Vanhatalo - Alatalo - Ruonala - Mussalo 1970-luku (3492934:6711664, GIS) Siikakosken saari, jossa on nykypäivään asti säilynyt mm. kappeli 1790-luvulta. GIS Meren rannalla mäkimaastossa sijaitsevan kylän vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Kylän arkkitehtuuri on osin saaristoalueelle tyypillistä empireä. Kaarniemen asutushistoria ulottuu aina pronssikaudelle asti. 1500-luvulla Kaarniemssä oli ja talonpoikaisasutusta. Kartano sekä sen torpat hallitsivat aluetta 1600-l alussa. Pellot ja rantaniityt ovat olennainen osa kulttuurimaisemaa. Vanhat rakennukset ovat sijoittuneet maaston korkeimmille kohdille. GIS Vanhalle Kaarniemen kauppapaikalle syntyneen kylän rakenne ja maisemakuva ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Alueella on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, jolloin Tavastilanjoessa kuljetettiin lohitynnyreitä Kaarniemen kauppapaikalle. 1600-luvun lopussa taloja oli jo kylätien pohjoisosan molemmin puolin. Vanhimmat säilyneet asuinrakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta. Asutus on rivikylän periaatteita noudattelevaa ja pellot levittäytyvät meanderoivan joen molemmin puolin. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Mussalo Metsäkylä PERINNEMAISEMAT (03) (285.03.1) Pohjoisklaavun rantaniitty (285.03.2) Klaavun rantaniitty (285.03.3) Rantatilan rantaniitty (285.03.4) Onnelan kallioketo 67156:35003 Kaarniemen itärannalla sijaitseva niitty on maisemallisesti arvokas. 67150:35005 Kaarniemen länsirannalla sijaitseva perinnebiotooppi on lajistoltaan, kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan arvokas alue. 67148:35005 Kaarniemen länsirannalla sijaitseva alue koostuu merenrantaniitystä ja kuivemmasta rinneniitystä. 67148:34998 Kaarniemen kylässä sijaitseva pieni kallioketokumpare. Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp Kaarniemi Lähde: KSp KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 167

KOTKA (285.03.5) Lehmäsaaren itärannan niitty (285.03.6) Lehmänsaaren kaakkoisrannan niitty (285.03.7) Mammulanmäen kallioketo (285.03.8) Koivusaaren Niitty (285.03.9) Heposuonpeltojen haka (285.03.10) Hurskosken haka 67005:34999 Mäntyvaltainen hakamaa koostuu metsän, merenrantaniittyjen ja kuivien niittyjen lajistosta. 67000:54999 Tervaleppälehtojen ympäröimällä merenrantaniityllä esiintyy useita harvinaisia lajeja. 67277:34879 Hurukselan kyläreitin varrella sijaitseva maisemallisesti ja lajistoltaan arvokas ketoalue. 67290:34890 Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen saaressa sijaitseva niitty koostuu kolmesta eri tyypistä. Pääosin se on kuitenkin tuoretta niittyä. 67279:33489 Hurukselan kylän itäpuolella, Kymijoen varrella sijaitseva pieni mäntyvaltainen hakamaa. 67289:34878 Hurukselassa sijaitseva haka on maisemallisesti kaunis mäntyvaltainen kalliokumpare Kymijoen rannalla. Lähde: KSp Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp Huruksela Lähde: KSp (285.03.11) Salonmäen metsälaidun 67294:34877 Hurukselassa Susikosken sillan läheisyydessä sijaitseva pieni kumparemainen metsälaidun. Huruksela Lähde: KSp 168 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (285.04.1) Ruotsinsalmen linnoituslaitteet Rakennettu vaiheittain 1790 1809 Jean Augustin Prevot de Lumian GIS Kyminlinnan kanssa samanaikaisesti rakennettu Ruotsinsalmen merilinnoituksen linnoituslaitteet sijaitsevat hajanaisesti eri puolella Kotkaa kuten Kotkansaaressa ja Tiutisessa. Linnoittaminen tapahtui kolmessa vaiheessa; Katariina II:n hallituskautena 1790 1796, Paavali I:n hallituskautena 1796 1801 ja Aleksanteri I:n aikana 1801 1809. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaisissa historiallisen ajan muinaisjäännöksistä on ilmoitettu rekisteröintitunnus. Kotkansaari: - Fort Katarina 1000002082 (6704282:3496718) - Majakka-merkinantotornin rauniot 1000002079 (6704909:3497384) - Ruutikellari - Ruutikellari n:o 83 1000007775 (6704400:3497070) - Ruutikellari n:o 82 1000007774 (6704300:3497030) - Tiilikasarmin kivijalka 1000007776 (6704450:3496830) - Patteri n:o 5 (Pieni Varissaari) 1000007720 (6704740:3497880) - Tykistön Kasarmin kivijalka 1000007773 (6705000:3496825) - Kenttäpatteri 1000002070 (3497080:6704250) - Patteri n:o 1 1000007882 (6704205:3496595) - Patteri Katarina 1000007734 (6704050:3496965) - Redutti Kotka 1000002076 (6705498:3496099) - Ruutikellari (Kivisalmi) - Siltalinnake (Kivisalmi) 1000007730 (6706040:3495896) - Ammuskellari 1000009827 (6704839:3496603) - Patteri n:o 3 1000007732 (6705333:3496085) Haukkavuori: - Redutti - Patteri Majasaari: - Kasarmin kivijalka - Patteri n:o 7 1000002077 (6706180:3500100) - Redutti 1000002077 (6706180:3500100) - Ruutikellari Tiutinen: - Kasarmin kivijalka 1000007780 (6706600:3499040) - Redutti (Pitkäsalmi) 1000002078 (6706842:3498877) - Redutti 1000002074 (6706211:3499505) - Ruutivarasto 1000007777 (6706630:3498880) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv (285.04.2) Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala 1000003668 Muut: - Patteri (Petäjäkari) - Redutti (Vallikari) - Patteri n:o 8 (Venäänkari) 1000007722 (6705230:3500594) - Mäntykarin patteri 1000007721 (6705685:3500110) - Redutti Ruotsinsalmi 1000002080 (6705850:3500220) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6710400:3494850) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 169

KOTKA (285.04.3) Kukouri, Fort Slava (285.04.4) Varissaari, Fort Elisabeth 1000002081 (285.04.5) Kyminlinnan Maalinnoitus ympäristöineen 1000002073 Kyminlinnan I maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet 1000009835 (285.04.6) Sammalsaaren rajamerkki 1000006114 (285.04.7) Heinlahden rajamerkki 1000005932 (285.04.8) Petäjäkoski 1000007245 (285.04.9) Pirkköyrin patteri 1000007724 (285.04.10) Huruksela Heposuonpolku 1000009826 (285.04.11) Rankki 1 1000009874 1791 94 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6703420:3498725, GIS) Kukourin saarelle rakennettu pyöreä linnoitus kuului Ruotsinsalmen merilinnoitukseen. Linnoitus on muurattu muotoonhakatusta kivestä ja punatiilestä ja se on konservoitu ja suojattu 1991-93. 1791 95 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6703807:3497685, GIS) Fort Elisabeth Fort Elisaveta rakennettiin osaksi Ruotsinsalmen merilinnoitusta. Pitkänomaiseen, tenaljimaiseen varustukseen on kuulunut kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Kasarmin ja ruutikellarin kivijalka on yhä nähtävissä linnoituksen sisällä. 1791 92, toinen linnoitus 1803 J.P. von Suchtelen, rakennuskanta 1810-luku Historiallisen ajan muinaisjäännös (6710722:3494035, GIS) Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin 1791 92 sulkemaan Ruotsin ja Venäjän välisen tien joenylityspaikkoja. Tähtimäinen bastionijärjestelmän mukainen linnoitus oli rakennettu tiilestä ja kivestä. Toisen laajemman, epäsäännöllisen pentagonin muotoisen linnoituksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1803. Se rakentui viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponnieereista. Linnoituksen sisällä sijaitsevat tiiliset vartiorakennus, upseerisiipi sekä sotilaskasarmi (1810-luku). Linnoituksen pohjoisosassa on nykyinen 1879 rakennettu puinen varuskuntakerho. Kyminlinnan pääportti on rakennettu 1930-luvulla vanhojen, 1792 laadittujen piirustusten mukaan. Linnoituksessa on 1400-luvulla siellä sijainneen kappelikirkon paikkaa merkitsevä kivi sekä rajakiven paikka. Kokonaisuuteen kuuluvat vanhat tieosuudet sekä Pernoon vanhan kylätien varren kulttuurimaisema. Alue liittyy läheiseen Kyminkartanon kulttuurimaisemaan ja sen läheisyydessä sijaitsee harkkokivistä ja puusta rakennettu Hovinkosken ylittävä ns. Sutelan suuri silta (1800-l. loppu). Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki (6702000:3491670) Historiallisen ajan muinaisjäännös Rajamerkki (6709444:3490490) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maavalli/puolustusvarustus (6713405:3494395) Historiallisen ajan muinaisjäännös Tykkiasema (6705507:3498910) Historiallisen ajan muinaisjäännös Puolustusvarustus (6727969:3488474) Historiallisen ajan muinaisjäännös Uuden ajan valonheitinasema (6695401:3498099) Lähde: RKY 1993, vm Lähde: RKY 1993, mv Kyminlinna Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv 170 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.04.12) Taistelukaivannot Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uuden ajan taistelukaivannot Kotkan alueella: - Laajakoskenharju 1000007887 (6714871:3493171) - Koivukoski 1000009861 (6712527:3492669) - Huruksela Salonmäki 1000009837 (6729235:3486666) - Huruksela Koivumäki 1000009836 (6729013:3486771) - Kantelkallio 1000007883 (6703194:3501336) - Korela 1000007888 (6710113:3493892) - Niemenpalontie 1000009854 (6713709:3493436) - Siikakoski 1 1000009851 (6711503:3493195) - Siikakoski 2 1000009852 (6711580:3493077) - Siikakoski 3 1000009853 (6711822:3493013) - Kokonkoski 1 1000009847 (6711158:3493316) - Kokonkoski 2 1000009848 (6711202:3493302) - Kokonkoski 3 1000009849 (6711317:3493312) - Sutelantien linnoitteet 1000009834 (6710233:3493804) - Sutelantie-Korela 1000007249 (6710300:3493570) - Langinkosken varustukset 1000002072 (6708661:3494035) USKONNOLLISET KOHTEET (05) (285.05.1) Kotkan 1798 1801 (3497296:6706046, GIS) Kotkansaari Venäläistä uusklassismia edustava ortodoksinen kirkko Lähde: RKY 1993, VAT 2008, ortodoksinen rakennettiin Ruotsinsalmen linnoituskirkoksi. Kotkan vanhimman rakennuksen julkisivujen pylväspäädyt on lisätty KLR kirkko (Pyhän Nikolaoksen kirkko) 1800-luvun alussa. Sitä ympäröivä puistoalue on sekin ja Kirkkopuisto 1700-luvulta. (Isopuisto) (285.05.2) Kymin kirkko (285.05.3) Kotkan kirkko (285.05.4) Kymin entinen pappila (285.05.5) Vapaakirkko Beetel (285.05.6) Metsolan kirkko (Langinkosken kirkko) (285.05.7) Kappalaisen Pappila 1848 50 (suunnitelmat 1843 IK) (3496180:6712420, GIS) Kymin tiilinen, valkeaksi kalkittu, empiretyylinen kirkko on sisäviisteinen ristikirkko, jonka pohjoiseen ristivarteen liittyy yläosaltaan puinen kellotorni. - seurakuntatalo 1929 (Ilmari Launis) - sankarihautausmaa 1945 (Hilding Ekelund) 1898 Josef Stenbäck (3496711:6706010, GIS) Uusgotiikkaa edustava poikkilaivainen ja tornillinen pitkäkirkko - Sankarihautausmaa E. Bryggman, E. Filen 1879 (3496250:6711530, GIS) Kirkkoherranpappilan päärakennus on puusta 1914 Arthur Gauffin (3496801:6705921, GIS) Keskuskatu 18 1953 A. O. Bengts (3494839:6708602, GIS) Kirkko erillisine kellotapuleineen ja asuin- ja toimistorakennuksineen edustaa tyypillistä sodanjälkeistä arkkitehtuuria. 1886 (3495703:6713094, GIS) Päärakennusta ympäröivät muut rakennukset ovat 1800- luvun vaihteesta 1920-luvulle. - apupappila 1700-luku Kymi, Karhula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kirkkopuisto Lähde: RKY 1993, KLR Kotkansaari Kymi, Karhula Lähde: RKY 1993, KLR Haukkavuori Kotkansaari Hovinsaari Korkeakoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 171

KOTKA (285.05.8) Vanhat hautausmaat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat hautausmaat Kotkan alueella: - Kymin kappeli 1000007242 (6710980:3494520) - Sokeritehdas 1000007610 (6706800:3495620) - Kottaraisentie 20 1000007609 (6707600:3495160) (285.05.9) Ortodoksikalmisto Karhulan Härkävuori 1000007608 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6711140:3495170) Karhula RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (285.06.1) Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen (285.06.2) Norjan sahan luhtikäytävätalot (285.06.3) Kauppiaitten leipomo Gutzeitintie 12 (Merikatu 1) (285.06.4) Vanha vesitorni (285.06.5) Kotkan teknilliset ja ammattioppilaitokset (285.06.6) Kaivokatu 17 (Kirkkokatu 22) (285.06.7) Kapteeninkatu 24 1889 YRY/ Magnus Schjerbeck, sisustus Jac. Ahrenberg (3493842:6708684, GIS) Langinkoski kuului Kyminkartanon tiluksiin vuoteen 1797 asti, jonka jälkeen se lahjoitettiin Valamon luostarille. Suomen valtiolle alue siirtyi vuonna 1847 ja Aleksanteri III toimesta kosken partaalle rakennettiin keisarillinen kalastusmaja. Romanttiseen hirsimajaan liittyy: - luostarinaikainen kappeli 1889 - kalastajain maja 1889 - pyydysmaja 1889 - hautomo 1889 - lohikellari 1889 - maakellari - Kalastamon hoitajan ja vartijan asunto - talousrakennukset - metsänvartijan asunto 1905 (E. A. Kranck) - juoksuhaudat 1910-luku - muistokivi 1800-luku Norjan sahan työnjohtajien kaksikerroksiset luhtikäytävätalot ovat ainoita laatuaan Suomessa. Taloista on säilynyt kaksi. Langinkoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: VAT 2008 Kotkansaari 1937 (A. Härkönen) Kotkansaari 1914 Jussi Paatela Vesitorni on toiminut rakentamisestaan lähtien myös näkötornina ja kahvilana. Haukkavuori Kotkansaari 1952 Elma ja Erik Lindroos Haukkavuori Kotkansaari 1903 K. Lindahl ja V. Thome, muutettu 1913 Birjer Brunila Jugend-tyylinen koulurakennus Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1903 P. O. Nyman Kirkkopuisto Kotkansaari 172 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.8) Kaupungintalo Keskuskatu 6 (285.06.9) Stellan talo Keskuskatu 8 (285.06.10) Keskuskatu 9 (285.06.11) Kinohallin talo Keskuskatu 13 (285.06.12) Kaupunginteatteri Keskuskatu 15 (285.06.13) Oy Kotkankeskus Keskuskatu 17 (285.06.14) Suomen Pankki Keskuskatu 19 (285.06.15) Kotkanlinna Keskuskatu 23 (285.06.16) Keskuskansakoulu Keskuskatu 28 (285.06.17) Kaupungin sairaala Keskuskatu 30 (285.06.18) Kyminlaakson osuusliike Kirkkokatu 1 (285.06.19) Rauhanlinna Kirkkokatu 3 (285.06.20) Kaupungin (285.06.21) Rahatoimisto Kirkkokatu 6 (285.06.22) Kirkkokatu 11 / Kaivokatu 19 1934 Erkki Huttunen Kotkan funktionalistisen kaupungintalon sisätilojen mosaiikit on suunnitellut Bruno Tuukkanen. Tori Lähde: VAT 2008, KLR Kotkansaari 1896 Grahn & Hedman & Wasastjerna Tori Kotkansaari 1929 Kaarlo Könönen Liike- ja asuinkerrostalo Tori Kotkansaari 1929 Kaarlo Könönen Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1927 Väinö Vähäkallio muutoksia 1950- ja 1970-luvuilla. Toiminut alun perin suojeluskuntatalona 1929 Kaarlo Könönen Liike- ja asuinkerrostalo Sibeliuksen puisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1909 Gustaf Nyström Sibeliuksen puisto Lähde: RKY 00??, KLR Kotkansaari 1928 Väinö Vähäkallio Klassistisen Kotkanlinnan elokuvateatteri-interiööri on 1930-luvulta. Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1929 Kaarlo Borg Kotkansaari 1922 K.Könönen ja M.Schjerfbeck uudisosa 1936 1938 Jussi Paatela Haukkavuori Kotkansaari 1923 Väinö Vähäkallio Kotkansaari 1938-1940 Matti Hämäläinen liike- ja asuinkerrostalo 1934 P. E. Blomstedt Funktionalistinen rakennus on ent. Suomalainen säästöpankki. 1909 1914 Asuin- ja liikekerrostalo Kotkansaari Tori Lähde: VAT 2008, KLR Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 173

KOTKA (285.06.23) Paloasema Kirkkokatu 13 (285.06.24) Kotkan lyseo Kirkkokatu 15 (285.06.25) Ent. Postitalo Kirkkokatu 20 (285.06.26) Nuorisotalo Kirkkokatu 22 (285.06.27) Merikotka Korkeavuorenkatu 2-4 (285.06.28) Ahlqvistin talo Korkeavuorenkatu 6 (285.06.29) Vuorelankulma Korkeavuorenkatu 8 (285.06.30) Korkeavuorenkatu 14 (285.06.31) Korkeavuorenkatu 22 (285.06.32) Pelastusarmeijan päiväkoti Korkeavuorenkatu 24 (285.06.33) Konserttitalo Kotkankatu 7 (Keskuskatu 33) (285.06.34) Kymenlaakson maakuntamuseo Kotkankatu 13 (285.06.35) Koulukatu 3 1898 Th. Borckhardt Kirkkopuisto Kotkansaari 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä Laajennus 1947 Vähäkallio - Välikangas 1907 Karl Lindahl ja Walter Thome Kaivokadun puolta rakennuksesta on muutettu 1941 1898 Theodor Höijer ja Th. Borckhardt Entinen Kotka Svenska Samskolan koulurakennus Kirkkopuisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1938 1939 Antero Pernaja Kirkkopuisto Kotkansaari 1879 S. Gripenberg muutettu 1886 P. O. Nyman Kirkkopuisto Kotkansaari 1927 Kaarlo Könönen Kirkkopuisto Kotkansaari 1912 Aleks Valli Puinen asuinrakennus 1926 (Jussi Paatela ja Toivo Paatela). Asuinkerrostalo Kotkansaari Kotkansaari 1905 W. Näkki Kotkansaari 1907 Eliel Saarinen, korjaus konserttitaloksi 1987 Aikanaan työväentaloksi rakennettu talo muurattiin Juurikorven tiilitehtaan tiilistä. 1948 54 rakennus rakennettiin osittain uudelleen sen vaurioiduttua pommituksissa. 1911 Essen & Kallio & Ikäläinen Entinen kauppaopisto 1900-luvun alku Puinen asuintalo Kotkansaari Kirkkopuisto Kotkansaari Kotkansaari 174 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.36) Hotelli Meritorni Koulukatu 10 (285.06.37) "Kiisselikoulun" asuinrakennus Koulukatu 12 (285.06.38) Puhelinyhdistys Koulukatu 25 (285.06.39) Ent. Tyttölyseo Kymenlaaksonkatu 27 (285.06.40) Ent. Kotkan rauta Oy ja Varasto Laivurinkatu 2 (285.06.41) Pohjoismainen Osakepankki Laivurinkatu 7 (285.06.42) Ent. Savokarjalan Tukku Oy Laivurinkatu 10 (285.06.43) Kotkan puistotalo Merikatu 2 (285.06.44) Merikatu 4 (285.06.45) Kauppiaitten leipomo Merikatu 5 (285.06.46) Museokatu 6 ja 8 (285.06.47) Opistokatu 10 (285.06.48) Pihamiehen mökki Papinkatu 6 (285.06.49) Papinkatu 10 1937 K. J. Ahlskog Kotkansaari 1912 P. O. Nyman Kotkansaari 1925 Väinö Vähäkallio Kotkansaari 1937 vuodelta 1932 olevien Toivo Salervon luonnosten pohjalta Varastorakennus (Kotkan Rauta Oy) 1899 Ent. Kotkan Raudan liikerakennus 1934 Erkki Huttunen 1882, kiviosa 1914 Waldemar Aspelin Puinen kertaustyylinen pankkirakennus, jossa kivinen lisäosa 1931 Armas Laitinen Liikerakennus Haukkavuori Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari 1938 Jussi Paatela Kotkansaari 1951 A-O Bengts Asuinkerrostalo Kotkansaari 1929 Jalmari Lankinen Kotkansaari 1926 ja 1925 Anton Ristola Kaksi puista asuinrakennusta Kotkansaari 1930 Kaarlo Könönen Kotkansaari 1800-luvun loppupuoli Mahdollisesti Kotkan vanhin säilynyt puurakennus. 1898 P. O. Nyman, muutettu 1904 Ernst Sallmen Puinen asuintalo Tontilla on myös toinen asuinrakennus vuodelta 1912 (Akseli Toivonen). Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 175

KOTKA (285.06.50) Ent. Kauppayhdistys Papinkatu 12 (285.06.51) Villa Jensen Pohjoispuistokatu 1 (285.06.52) Pohjoispuistokatu 2 (Korkeavuorenkatu 14) (285.06.53) Pohjoispuistokatu 4 (285.06.54) Puutarhakatu 11 (285.06.55) Ent. SOK:n konttori ja varasto Rautatienkatu 2 (285.06.56) Rautatienkatu 17 (285.06.57) Rautatienkatu 19 (Ajurinkatu 5) (285.06.58) Rautatienkatu 20 (Ajurikatu 10) (285.06.59) Ruotsinsalmenkatu 3 (285.06.60) Ruotsinsalmenkatu 4 (285.06.61) Ruotsinsalmenkatu 5 (285.06.62) VPK:n talo Ruotsinsalmenkatu 6 (285.06.63) Ruotsalainen lastentarha (Ruotsinsalmenkatu 9) 1898 P. O. Nyman 1911 V. Näkki 1925 A. Laitinen 1954 Gudolf Blakstad ja Herman Munthe-Kaas Taloon on liitetty uudempi rakennus myöhemmin. Isopuisto Kotkansaari Kotkansaari 1906 V. Näkki Kotkansaari 1905 V. Näkki Puinen asuinrakennus 1895 P. O. Nyman Kertaustyylejä edustava puinen asuinrakennus 1935 Erkki Huttunen Varasto osan korotus 1959 1907 W. Näkki PURETTU 1907 W. Näkki Puinen asuintalo 1911 J. N. Waltari Puinen jugendtyylinen asuinrakennus 1928 Armas Laitinen Asuinkerrostalo 1952 A-O Bengts Asuinkerrostalo 1884 1892 Emil Graeffe Puinen kertaustyylejä edustava asuinrakennus. 1889 P. O. Nyman, 1893 Vilho Penttilä, 1912 Akseli Toivonen VPK:n talo on jugendtyylinen 1882 P. O. Nyman, laajennus 1884 ja 1896 Ruotsalaisen lastentarhan puinen rakennus on alkujaan Svenska Samskolan oppilasasuntola. Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari Isopuisto Kotkansaari 176 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.64) Osuusliike (285.06.65) Liiton talo Ruotsinsalmenkatu 12 (285.06.66) Ent. KOP:n talo Ruotsinsalmenkatu 14 (285.06.67) Tschedajeffin talo Ruotsinsalmenkatu 22 (285.06.68) Kotkan Klubi Ruukinkatu 9 (285.06.69) Satamakatu 2 (285.06.70) Ruokala- ja kahvila Ruotsinsalmi Satamakatu 9 (285.06.71) Satamakatu 15 (285.06.72) Wasiljeffin talo Työmiehenkatu 21 (285.06.73) Oy Kotka Stevedoring Vuorikatu 1 (285.06.74) Vuorikatu 2 (285.06.75) Apteekintalo Satamakatu 4 (285.06.76) Korkeavuorenkatu 20 (285.06.77) Meriniemi 1936 E.Huttunen ja K.Aulanko Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1930 Väinö Vähäkallio Sibeliuksen puisto Kotkansaari 1895 P. O. Nyman Satamakatu - Ruotsinsalmenkatu Kotkansaari 1926 Sven Kuhlefelt Kirkkopuisto Kotkansaari 1920-luku Asuinkerrostalo 1897, 1907 1909 Rakennus siirretty paikalleen tontin vastanurkasta. Samalla tontilla on myös: - Tukkukaupantalon varasto 1907 Vilho Penttilä - Tukkukaupantalo 1912 Vilho Penttilä 1900-luvun alkupuoli PURETTU Kotkansaari Satamakatu - Ruotsinsalmi Kotkansaari Kirkkopuisto Kotkansaari 1886 P.O.Nyman Isopuisto Kotkansaari 1938 Bertel Liljeqvist Kotkansaari Ahtausmuseon vanhat rakennukset Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1939 Pohjakerros on 1922 rakennetusta talosta. Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1927 E. Paalanen Lähde: ehdotettu Kotkansaari 1898 Th. Borchardt, 1910-luku Brunila, useita myöhempiä muutoksia (3497456:6705204, GIS) Huvila Sapokka Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 177

KOTKA (285.06.78) Huvila Haukkavuorenkatu (285.06.79) Hovinsaaren kansakoulu (285.06.80) Metsolan kansakoulu 1905 Nyström & Petrelius & Penttilä (3496109:6705302, GIS) jugend-huvila toimii nykyisin lastenkotina. 1908 Karl Lindahl ja Valter Thome (3495923:6706681, GIS) Jugend-tyylinen kansakoulu 1939 Georg Wigström (3494930:6708010, GIS) Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari (285.06.81) Keisarinmajantie 6-8 (285.06.82) Rivitalo (285.06.83) Kärkisaaren huvila (285.06.84) Vanhatalo 1951 A-O Bengts GIS Toisiinsa yhdistetyt pientalot edustavat kokeilevaa arkkitehtuuria 1959 Jorma Järvi, jatko-osa 1964 Sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Kymikartano on alkujaan sijainnut. 1910 P. O. Nyman (3492970:6706250, GIS) Tornillinen yksityishuvila Mahd 1700-luvun loppu Asuin- ja ulkorakennusten muodostaman kokonaisuuden vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Sijaitsee vanhalla kylänpaikalla. - Päärakennus 1750 jälkeen, laudoitus 1800-luvun puoliväli - kala-aitta 1820 - jauhoaitta 1820 - vaateaitta 1820 - kaksi vaateaittaa 1833 - hirsinen navetta 1800-luku - talli 1800-luku Hovinsaari Kyminlinna ja ympäristö Kärkisaari, Mussalo Takakylä Mussalo 178 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.85) Nuorisoseurantalo Tainio (285.06.86) Hinttula (285.06.87) Ala-Suutarila (285.06.88) Jäppilän koulu 1913 (3492850:6710330, GIS) Siirretty paikalle 1842 (3493347:6710286, GIS) Empiretyylisen rakennuksen vanhimmat osat ovat ehkä 1700-luvulta. 1800-luvun alku (3493253:6710434, GIS) - päärakennus - aittarivi - hirsiset talousrakennukset 1897 (3492416:6713913, GIS) Kuminamäelle rakennettu koulurakennus ympäristön muine rakennuksineen on mielenkiintoinen. Sutela Sutela Sutela Jäppilä (285.06.89) Collinin kartano (285.06.90) Veikkolan koulut 1800-luvun loppu (3494972:6710651, GIS) Kartanonomainen puinen asuinrakennus (3494684:6714088, GIS) Pihan ympärille ovat sijoittuneet: - Korkeakosken kansakoulu 1911 - Klassistinen koulurakennus 1935 - Koulurakennus 1955 Hovila Korkeakoski (285.06.91) Kunnaala 1900-luvun alku, osa rakennuksesta uusittu 1941 (3495550:6713180, GIS) Vuosisadan vaihteessa rakennettu päärakennus sisältää myös vanhempia osia. Samaan rakennusryhmään kuuluvat myös sementtitiilinavetta (1928), talli, kalustovaja, aitta ja sauna. Eskola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 179

KOTKA (285.06.92) Mäki-Rommi (285.06.93) Alahovi (285.06.94) Ent. Kymin Säästöpankin toimitalo (285.06.95) Kunnari (285.06.96) Kiilin tilan päärakennus 1900-luvun alku (3495655:6713186, GIS) Puhdaspiirteisen asuinrakennuksen pihapiiriin kuuluvat lisäksi tiilinavetta, kalustovaja, aitta ja sauna. 1800-luvun loppu (3495760:6712980, GIS) Punamullattu, hirsinen väenrakennus 1927 Hanna-Liisa Kalliala (3495716:6713178, GIS) Korkeakosken-Helilän tien varressa sijaitseva hirrestä rakennettu entinen pankkirakennus. Myöhemmin lisättyjen rakenteiden poistaminen lisäisi rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. 1850-luku, 1900-luvun alku, poikkipäädyt 1950-luku (3495991:6713831, GIS) Asuin- ja ulkorakennusten ryhmän vanhimmat osat ovat 1850-luvulta, nuoremmat 1900-luvun alusta ja 1950- luvulta. 1800-luvun alku (3496418:6713350, GIS) Eskolan kylän vanhinta kerrostumaa Eskola Eskola Eskola Eskola Eskola (285.06.97) Kuntala Bärlundin kartano 1880-luku (3496116:6711943, GIS) Kookas hirsirakennus Karhula (285.06.98) Karhulan kartano 1850-luku Ricardo Björnborg, uusittu 1882 92 (3496220:6711230, GIS) Puinen päärakennus asuin- ja talousrakennuksineen on 1850-luvulta. Kuuluu A. Ahlströmin asuntoalueeseen Karhula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR 180 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.99) Metsäkulman koulu 1910 (3498269:6710484, GIS) Metsäkylä (285.06.100) Karhulan yhteiskoulu 1923 Uudisosa rakennettu kolmessa vaiheessa 1952, -56 ja -60 Suunnitelmat UIla Hjelt (3496740:6711640, GIS) Karhula (285.06.101) Tavastilan kartano (3498995:6717661, GIS) Tuhoutuneen alkuperäisen päärakennuksen ympärillä on säilynyt komea hevosaiheisin sinetein koristettu tiilipilaritalli, tiilinavetta, väentupa ja suuri vilja-aitta sekä paja. Tavastila (285.06.102) Tavastilan koulu 1900-luvun alku (3499000:6718120, GIS) Puinen koulurakennus sijaitsee aivan tien reunassa. Tavastila Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 181

KOTKA (285.06.103) Hurukselan koulu 1908 (3487800:6728561, GIS) Huruksela Hurukselan kylä (285.06.104) Hurukselan seurantalo 1900-luvun alku (3487880:6728460, GIS) Huruksela Hurukselan kylä (285.06.105) Sunilan koulu 1950-luku (3497999:6709482, GIS) Kivirakennus ja viereinen asuinkerrostalo Sunila Lähde: ehdotettu (285.06.106) Karhulan seurantalo 1920-luku (3496351:6711796, GIS) Puinen korkean kallion päällä sijaitseva seurantalo Karhula Lähde: ehdotettu (285.06.107) Laajakosken ent. sairaalan alue (3491757:6718198, GIS) Laajakoski Lähde: ehdotettu 182 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.06.108) Ravintola Raakun talo Jumalniemi Lähde: ehdotettu YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (285.07.1) Tiutisen asuntoalue (285.07.2) Puistolan pientaloalue (285.07.3) Paalasenmäki Kotkantie (285.07.4) Metsolan pientaloalueet (285.07.5) Korelan pientaloalueet (285.07.6) Munsaari Sikosaari (285.07.7) Ristiniemi Rytäniemi (285.07.8) Turvalan pientaloalue (285.07.9) Popinniemi (285.07.10) Haukkavuorenkatu 10-30 1900-luvun vaihde Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan seurauksena. Tiheä ja puukaupunkimainen asuntoalue tuhoutui osin jatkosodan pommituksissa, mutta on edelleen omaleimainen ympäristö. Saaren koulurakennukset on rakennettu 1913 ja 1927. Vuonna 1907 rakennetun työväentalon lisäksi saarella sijaitsee vanha osuuskaupparakennus, sekä 1790-luvulta peräisin olevia linnoituslaitteita. Kaavoitettu 1922 B. Brunila GIS Puistolan puutarhakaupungin periaatteita noudattava pientaloalueen katuverkosto ja rakennukset myötäilevät hienosti maastonmuotoja muodostaen selkeän kokonaisuuden. Pääosin 20-luvulla rakennetun alueen jakaa esplanadimainen Tammikatu. Alueella on myös 30- ja 40- luvuilla rakennettuja edustavia taloja. 1910-luku GIS Puukaupunkialueet perustuvat vuoden 1917 asemakaavaan ja ne on rakennettu pääosin 1910-luvulla. 1900-luvun alusta lähtien GIS Hovinsaaren eteläosassa sijaitsevat pientalot muodostavat 1900-luvun alussa rakennetun kokonaisuuden, jota leimaavat vehreät pihat ja vaihtelevat kattomuodot. 40- ja 50-luku Asemakaavat: Heimo Riihimäki (Langinkosken eteläpuoli) ja Jorma Järvi (Langinkosken (pohjoispuoli) GIS Laaja puutarhakaupunkimainen pientaloalue, joka edustaa sodanjälkeistä aikaa. 1900-luku GIS Työläisasuntoalueita, joiden ympäristötyypille ominaiset piirteet ovat säilyneet hyvin. 1900-luku GIS Omaleimaisena säilyneitä työläisasuntoalueita. 1950- ja 1960-luvut GIS Turvalantien molemmin puolin levittäytyvä puolitoistakerroksisten asuinrakennusten ryhmä. Tienvarsien koivuistutukset ovat oleellinen osa kokonaisuutta. 1900-luvun alusta lähtien GIS 1900-luvun alusta kasvamaan lähtenyt alue on teollisuustyöväen asuinaluetta. 1924 34 Armas Laitinen (8kpl) 1930-luku Iivari Penttilä (2kpl) Haukkavuorenkadun pientalot on rakennettu kahdessa erässä Tiutinen Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kotkansaari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari Karhula Karhula Kotkansaari KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 183

KOTKA (285.07.11) Otsolan pientaloalue (285.07.12) Suulisniemi (285.07.13) Museokatu 7-11 (285.07.14) Korkeavuorenkatu 17-29 19445-47 GIS Kahdenperheen- ja rintamamiestaloja 1900-luvun alusta lähtien GIS 1900-luvun alussa rakennettujen asuin- ja ulkorakennusten muodostamia kokonaisuuksia. 1923 Akseli Toivonen Yhtenäinen kahdeksan rakennuksen muodostama pientaloalue Edustava puutalojen rivistö Karhula Karhula Kotkansaari Lähde: ehdotettu Kotkansaari MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (285.08.1) Korkeakosken teollisuusympäristö (285.08.2) Kierikkala (285.08.3) A. Ahlström Oy:n Karhulan tehdasalueet Rakentaminen aloitettiin 1887 GIS Alueen historia ulottuu aina 1560-luvulle asti, jolloin sinne perustettiin ensimmäinen sahamylly. Alue sijaitsee Kymijoen rantatöyräällä ja siellä sijaitsevat: - A. Ahlström osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat - Enso-Gutzeit Oy:n Insuliinitehdas asuntoalueineen - Puuhiomon koulu (kansakoulurakennus) 1896 - tehdastyöläisten asuinrakennuksia - Korkeakosken puuhiomo 1887. Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. - vesivoimalat 1906 ja 1926 (K. Lindahl) - höyryvoimala 1923 (K. Lindahl). Insuliittitehdas ja asuntoalueet - kuitulevytehdas 1930-luku, laajennus 1948 - kuitulevytehtaan työväenasuntoalue Pahvikylä 1930-luku - kuitulevytehtaan tehtaanjohtajan funktionalistinen asuintalo 1935 (A. Hytönen & R. V. Luukkonen). 1900-luvun alusta lähtien GIS Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden pientaloalue. Alue sijaitsee vanhoille työläisasuntoalueille tyypillisesti mäenrinteellä. 1890-luvulta eteenpäin GIS Vuonna 1874 alkaneen teollistumisen seurauksena kohosi Karhulanniemen alueelle vuosisadan vaihteeseen mennessä saha, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Ne yhdessä lukuisten eri-ikäisten asuinrakennusten kanssa muodostavat alueelle yhtenäisen kulttuurihistoriallisen ympäristön. Tehdasalueen vanhin osa koostuu: - entisen lasitehtaan tiilisestä savituvasta 1889 - tiilisestä korjaamorakennuksesta 1891 - rautamuottipajasta, 1800-luvun loppu - ns. vanhasta konttorista 1903 Alueen rakennuskannassa on myös mm.: - keskusvarasto - pannuhuone - entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916 17 ja - vanha lasivarasto 1923 - vientipuuhiomo 1927 (K. Lindahl), - suuri konttori- ja konepajarakennus 1946 48 (A. Aalto) - lasivarasto 1949 (A. Aalto) - ent. Karhulan-Kymin rautatieasema 1917 (V. ja I. Thome) Kymi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Teo, KLR, Teo Karhulanniemi Lähde: RKY 1993, VAT 2008, Teo, KLR 184 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.08.4) GIS Karhulanniemi A. Ahlström Oy:n - Karhulan kartano (Karhulan hovi) 1850-l, uusittu 1887 92 Karhulan (Ricardo Björnberg) Lähde: RKY 1993, VAT 2008, - Vierasmaja 1800 1900 lukujen vaihde KLR, Teo asuntoalueet - työväenasunto 1900-luvun alku - puutarhurin asunto - autonkuljettajan asunto - William Ruthinkadun ja Sudenkadun puiset asuinrakennukset 1880- ja 1890-luvut - Karhulantien ja Sudenkadun kaksikerroksiset, paanuvuoratut työväenkasarmit 1890-l - Suopytinki 1896 - Kalliopytinki 1899 - Verstaspytinki 1899 - Metsäpytinki 1899 - Antipoff 1890-luku - Asuinrakennus B333 1890-luku - Asuinrakennus B334 1890-luku - Asuinrakennus B335 1890-luku - Näkin mökki B336 1894 - Asuinrakennus B332 1899 - Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun varren kahdeksan asuinrakennusta 1920-l (K. Lindahl) - Karhunkadun liike- ja asuinkerrostalo 1940-l A. Aalto - ns. tennistalojen asuinkerrostaloryhmä 1945-47 A. Aalto - Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritalot, kaksi 1936 ja neljä 1946 G. Aspelin - Kaunismäen yhtenäinen virkailijataloryhmä 1910-1920- lukujen vaihde - Tehtaanjohtajan asunto 1953 Paul Bernoul - Paloasema, ent. saunarakennus 1924 25 - navetta - vesilaitos (285.08.5) Sunila Oy:n tehdasalueet (285.08.6) Sunila Oy:n asuntoalueet 1936 38 GIS Sunila Oy:n sulfaattiselluloosatehdas asuntoalueineen rakennettiin pääosin 1936 38 välisenä aikana (A. Aalto). Tuotantorakennuksien julkisivut ovat muurattua punatiiltä ja valkeata rappausta. Teräsbetonirakenteet ovat osittain paljaana. Alue lukeutuu kansainvälisestikin funktionalismin kauden merkittävimpiin saavutuksiin. 1937 1953 GIS Tehtaan pohjoispuolella sijaitsee viuhkamaisesti maastonmuotoja mukaileva Aallon suunnittelema asuinalue, joka yhdessä tuotantorakennuksien kanssa muodostaa kansainvälisestikin merkittävän funktionalismin merkkikohteen. Vanhimmat asuinrakennukset ovat vuodelta 1937 ja uusimmat vuodelta 1953. Sunila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo Sunila Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 185

KOTKA (285.08.7) Enso-Gutzeitin teollisuusalue (285.08.8) Sokerikemian alue (285.08.9) Yhtyneet Paperitehtaat (Hovinsaaren sellutehdas, UPM Kymmene Oyj) (285.08.10) Levy- ja kattilapaja Kotkantie (285.08.11) Kotkan höyrypanimo (285.08.12) Ent. Suomen Sokeri Oy:n alue (285.08.13) Hallan sahan alue GIS Kotkaan perustettiin 1873 suuri höyrysaha norjalaisen Hans Gutzeitin toimesta. Siltä ajalta ovat säilyneet kaksi puista, kaksikerroksista, sivukäytävätaloja edustavaa työväenkasarmia. Sulfaattiselluloosatehdas perustettiin alueelle 1907 ja 1912 yhtiö osti Enson puuhiomon. - työnjohtajien luhtikäytävätalot 1800-luku (ks. Norjan sahan luhtikäytävätalot) - vanha konttorirakennus 1903 ( K. Lindahl, V. Thomé) laajennettu myöhemmin - uudempi konttorirakennus 1937 (Väinö Vähäkallio) - voimapaperitehdas 1952 (A. Aalto) 1923 25 R. Finnilä GIS Suomen Sokeri Oy:n työntekijöille rakennettu asuntoalue. - Johtajan asunto 1914 1906, 1934 GIS Teollisuusalueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1906. - nyk. jugendtyylinen konttori 1906 W. Thomén - Konttorin ympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset 1910- ja 1920-luvut - aikaisempaan arkkitehtuuriin sovitettu valkaisulaitos 1934 1939 (3496225:6706075, GIS) Kotkantiellä sijaitseva teollisuuskiinteistö 1894 (3494720:6707380, GIS) Höyrypanimo ja sen johtajan puinen asuinrakennus ovat Kymenlaakson vanhimpia säilyneitä teollisuusrakennuksia. 1911 F. L. Lagervik GIS Alueeseen liittyy Sokerikemian alue (tehtaan työntekijöiden asuntoalue) Saha perustettu 1875 (3498478:6707724, GIS) Tiilitehdas nousi pystyyn 1886 ja 1934 valmistui uusi kaarevakattoine saharakennus palaneen tilalle. Osalle alueen rakennuksista on annettu purkulupa vuonna 2008. Sahan jäljiltä on säilynyt useita rakennuksia kuten: - puutyylinen asuinrakennus 1800-luvun loppu - asuinrakennus 1900-l alku - höyryvoima-asema 1878 - vesitorni 1920 J. H. Peldan - kattilahuone ja puujauhotehdas 1900-luvun vaihde - puusepänverstas 1907 - sahan konttori 1926 - kauppa ja posti 1927 - ruokala - paloasema - klassistinen sauna 1928 Kotkansaari Lähde: RKY 1993, VAT 2008, RKL, Teo Hovinsaari Lähde: RKY 1993, KLR Hovinsaari Lähde: VAT 2008, KLR, Teo Kotkansaari Hovinsaari Hovinsaari Halla, Tiutinen, Teo Tiutinen Korjaamo Paloasema 186 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA Ruokala Konttori (285.08.14) Juurikorpi Voimala Hannelinin talo GIS Juurikorvessa on säilynyt: - tiilitehdas (kuva) 1900-luvun vaihde - huonekalutehdas 1900-luvun vaihde - koulurakennus (kuva) 1920-luku - asemarakennus 1900-luvun alku Huomionarvoisia asuinrakennuksia alueella on: - pieni yhtenäinen asuinalue, 1900-luvun puoliväli - johtajan asunto, 1910-luku mahd. Armas Lindgren - Penttilän tilan funktionalistinen navetta- ja asuinrakennus - viljamakasiini, Teo (285.08.15) Koivukoski (285.08.16) Jumalniemen sahan alue (285.08.17) Hiilimiilut 1930-luku (3492700:6712800, GIS) Koivukosken haarassa on kanava ja voimalarakennus. Jumalniemeen perustettiin saha 1870-luvulla. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Kotkan alueella: - Mussalo Takakylä 4 1000011088 (6703500:3493680) - Mussalo Takakylä 1 1000006952 (6703750:3493780) - Koppeli 1000007877 (6716881:3497509) Kyminlinna Lähde: ehdotettu Jumalniemi Lähde: ehdotettu Peruste: Lähde: KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 187

KOTKA (285.08.18) Kymijoenhaaran rantapaalutus Kymijoessa tehtyjä uittoja varten pätkiä sen rannoista on paalutettu. Esimerkiksi jumalniemen itärannalla on paaluja selvästi näkyvissä. Lähde: ehdotettu (285.08.19) Jumalniemiemen louhos 1000006108 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6709400:3496080) Jumalniemi LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (285.09.1) Kotkan rautatieasema (285.09.2) Suuri Rantatie (Viipurin alinentien, Kuninkaantie) (285.09.3) Sutelan silta 1925 Thure Hällström (3496180:6706000, GIS) Rautatieasema asuinrakennuksineen ja veturitalleineen GIS Turusta Viipuriin jo keskiajalla (1340- tai 1350-luvulla) kulkeneesta Suuresta Rantatiestä on säilynyt osia kuten tiekiveyksiä ja harkkokivirumpuja Petäjäsuon kohdalla. Tien linjaus kulkee Sutelasta Kyminlinnaan. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. 1800-luvun loppu (3493483:6710860, GIS) Puupalkkisilta on osa Suurta rantatietä sekä Kyminlinnan ympäristöä. Kotkansaari Petäjäsuo, mm Lähde: RKY 2008, KLR Kyminlinna 188 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.09.4) Kantin silta 1890, uusittu ainakin 1950 ja 1960 (3494092:6711240, GIS) Kolmiaukkoinen puinen tukiansassilta. Maatuet ja virtapilarit on tehty kivestä. Paikalla on ollut siltoja ainakin 1600- luvulta lähtien. Kyminlinna Lähde: ehdotettu MUUT KOHTEET (10) (285.10.1) Korelan ryhmäpuutarha (285.10.2) Tyllikivi (285.10.3) Kiviaidat (285.10.4) Ruotsinsalmen linnoituskaupunki 1000007482 (285.10.5) Muistomerkkeihin lukeutuvat hakkaukset (285.10.6) Vanhat kartanonpaikat (285.10.7) Vanhat sillanpaikat 1947 Asemakaava Jorma Järvi Rakennettu 1948 GIS (3486587:6727732, GIS) Veden rajassa sijaitseva suuri kivi on ikivanha hämäläisten ja karjalaisten rajakivi. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiviaidat Kotkan alueella: - Mussalo Takakylä 3 1000006954 (6703828:3493574) - Mussalo Takakylä 2 1000006953 (6703679:3493715) - Kuutsalo Autionkylä 1000002447 (6701670:3501540) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6706123:3496982) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakkaukset Kotkan alueella: - Ristinkallio 1000007080 (6714620:3497730) - Varissaari 1000006113 (6703750:3497645) - Siikakoski 1000006112 (6711710:3493040) - Salakanniemi 1000006107 (6705020:3495530) - Mansikkalahti 1000006106 (6704480:3497330) - Norssaari 1000005935 (3705247:3495659) - Myllykylä Puustelli 1000011325 (6724433:3511897) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kartanonpaikat Kotkan alueella: - Vanha kyminkartano 1000007240 (6711160:3494333) - Tavastilan kartano 1000009651 (6717747:3498959) - Kaarniemen kartano 1000009666 (6714825:3500011) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat sillanpaikat Kotkan alueella: - Siikakoski Munkholma 1000009670 (6711709:3493000) - Langinkoski 1000009575 (6708843:3493843) Hovinsaari Huruksela KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 189

KOTKA (285.10.8) Vanhat kylänpaikat (285.10.9) Kuutsalo 285010051 (285.10.10) Santalahti 1000007873 (285.10.11) Suurikylä 1000007884 (285.10.12) Hovinkoski 1000007241 Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Kotkan alueella: - Eskola Kanta-Marttila 1000009667 (6712977:3495708) - Suurikylä Piipari 1000009448 (6702966:3502303) - Sutela (Sallila) 1000009669 (6710555:3493474) - Autionkylä Autio 1000009467 (6701865:3501376) - Pernoo Mikkola 1000009668 (6717820:3490293) - Huruksela Kahri 1000009656 (6727393:3486968) - Huruksela Jaakkola 1000009659 (6727331:3486960) - Huruksela Hirvi 1000009660 (6727175:3487166) - Huruksela Purtilo 1000009661 (6727632:3487763) - Huruksela Vanha-Mattila 1000009662 (6727548:3487889) - Lankila (Karlby) Langinpelto 1000007709 (6708316:3493757) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ryssänuuni (6702000:3500000) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kivimuuri (6700863:3493321) Historiallisen ajan muinaisjäännös Maarakenne, painanne (6703268:3502425) Historiallisen ajan muinaisjäännös Kalastuspaikka (6711232:3494269) ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (285.11.1) Heposuonpelto (3486600:6727500) 285010019 (285.11.2) Tervaniemi 285010018 (285.11.3) Kymin Niskasuo 285010017 (285.11.4) Myllykoski 285010015 (285.11.5) Ruhankoski 285010014 (3486800:6727030) Kivikautinen (kampakeraaminen) asuinpaikka/asumuspainanne (3489100:6719600) Niskasuon asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itäpuolella, lounaaseen viettävällä mäntykankaalla Laajakosken Niskasuon itälaidalla. Matkaa nykyiseen jokirantaan on noin 700 metriä. Asuinpaikka on Kymenlaakson rannikon suurimpia ja pitkäaikaisempia. Pientä hiekkakuoppaa lukuun ottamatta maasto on koskematonta. Asuinpaikka ulottuu muinaisen rannan suuntaisesti ainakin 350 metrin matkalle noin 50 metriä leveänä vyöhykkeenä. Alueen luoteispäässä erottuu kolme kivikautisen rakennuksen pohjaa maanpintaa syvempinä painaumina. /asumuspainanne (3489210:6718750) (3489443:6718778), vm, H&R 190 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.11.6) Pykinkoski 285010011 (285.11.7) Ojamaa 285010010 (285.11.8) Eerolan metsä 285010026 (285.11.9) Turveaho 285010025 (285.11.10) Porkka 285010022 (285.11.11) Kivimäki 1 285010048 (285.11.12) Kivimäki 2 285010049 (285.11.13) Metsäniitty 285010047 (285.11.14) Joutsenjoki N 285010046 (285.11.15) Joutsenjoki S 285010045 (285.11.16) Juurikorpi 1 285010043 (285.11.17) Mäyränmäki 285010039 (285.11.18) Suuret niityt 285010042 (285.11.19) Kapio 285010041 (285.11.20) Noveta 285010038 (285.11.21) Nikkarinmäki 285010037 (285.11.22) Vilkin saha 285010036 /asumuspainanne (3489820:6718380) (3488350:6717250) (3490780:6717000) (3490780:6716880) (3492660:6716460) Kivikautinen louhos (3493720:6717680) Kivikautinen louhos (3493510:6717690) (3497070:6723350) (3497940:6723180) (3498070:6722950) (3497360:6721200) (3497530:6720660) (3498280:6721480) (3498280:6721350) (3498120:6719850) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (3498230:6719730) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä (3498380:6719550) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 191

KOTKA (285.11.23) Tuuli 285010033 (285.11.24) Kupparkorpi 285010031 (285.11.25) Santamäki 285010052 (285.11.26) Itäranta 285010002 (285.11.27) Sunakieli 285010003 (285.11.28) Rantahöyteri 285010004 Pohjoishöyteri 285010007 Koillishöyteri 285010008 Itähöyteri 285010006 (285.11.29) Salovaara 285010005 (285.11.30) Pellonvuori 285010050 (285.11.31) Lehmäsaari 1 1000002361 (285.11.32) Lehmäsaari 2 1000002362 (285.11.33) Lehmäsaari 3 1000002363 (285.11.34) Vuorisaari 10000002364 (285.11.35) Haapasaari 1 285000001 (285.11.36) Töyterkallio 2 1000007374 (285.11.37) Töyterkallio 1 1000007373 (3499820:6718400) (3497290:6716750) (3497700:6716440) Pronssikautinen kiviröykkiö (3498430:6711450) Pronssikautinen kiviröykkiö (3499280:6711620) Pronssikautisia hautaröykkiöitä Höyterin muinaisjäännösalue sijaitsee Karhulan kirkosta noin kolme kilometriä itäkaakkoon ja on Kymenlaakson laajin ja parhaiten säilynyt pronssikautinen (1500 500 ekr.) röykkiökalmisto. Röykkiöt sijaitsevat ryhmissä laajalla alalla koilliseen työntyvän pitkän ja kapean muinaislahden rantakalliolla, 10 15 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Kalmisto muodostuu seitsemästä röykkiöryhmästä, johon kuuluu 13 osin tuhoutunutta pyöreähköä kiviröykkiöhautaa (ns. hiidenkiuasta), neljä suippokärkistä laivanmuotoista latomusta ja yksi muista poikkeava suorakaiteenmuotoinen latomus. Jotkut röykkiöistä ovat pahasti hajotettuja. (3499480:6711600; 3499650:6711820; 3499880:6711770; 3499630:6711480) Pronssikautinen hautaröykkiö (3499520:6711580) Rautakautinen kiviröykkiö (3493180:6707800) Rautakautinen hautaröykkiö (3499221:6701307) Rautakautinen hautaröykkiö (3499512:6699538) Pronssikautinen hautaröykkiö (3499360:6699780) Pronssikautinen muinaisjäännösryhmä (3504150:6700390) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen kuppikivi (3511210:6686420) Pronssikautinen hautaröykkiö (6714620:3490274) Pronssikautinen hautaröykkiö (6714544:3490172), vm, H&R 192 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.11.38) Jaakkola 1000004623 (285.11.39) Heijari 1000005739 (285.11.40) Peippola 2 1000010548 (285.11.41) Pohjansuu 1000009476 (285.11.42) Kirkonmaa Eteläkärki 1000009414 (285.11.43) Savilahti 1000009416 (285.11.44) Ruisniemi 1000009420 (285.11.45) Rankki 1000009421 (285.11.46) Laukkaniemi 1 1000009440 (285.11.47) Iso-Halssi 1000009465 (285.11.48) Peippola 1 1000009644 (285.11.49) Harakkavuori 1000009664 (285.11.50) Iisakkila 1000007881 (285.11.51) Härmänkangas 1000007879 (285.11.52) Härmänsuo 100007879 (285.11.53) Rapavuori 1000007882 (285.11.54) Vehkaluoto 1000007872 Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6718325:3498660) (6716658:3492432) (6717184:3493457) Rautakautinen hautapaikka (6702548:3500191) Rautakautinen hautaröykkiö (6695731:3503091) Pronssikautinen hautaröykkiö (6699082:3503379) Pronssikautinen hautaröykkiö (6698732:3503869) Pronssi- ja/tai rautakautinen hautaröykkiö (6698732:3503869) Rautakautinen hautaröykkiö (6704174:3500785) Rautakautinen hautaröykkiö (6702195:3500325) (6716764:3493939) Ajoittamaton kiviröykkiö (6713911:3500514) (6719871:3489158) (6724119:3491169) (6724720:3491347) Ajoittamaton kiviröykkiö (6703046:3501278) Rautakautinen kiviröykkiö (6700952:3493281) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 193

KOTKA (285.11.55) Heijari 1000007886 (285.11.56) Laukkaniemi 2 1000007885 (6716658:3492432) Rautakautinen hautaröykkiö (6704465:3500771) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (285.12.1) Koivun mänty 3494140:670492, GIS Mussalo (285.12.2) Mäntykarin muhkuramänty (285.12.3) Hovilan pihamänty (285.12.4) Tyttölyseon pyramiditervaleppä (285.12.5) Haukkavuoren pyramiditervaleppä (285.12.6) Heikkilän 13 lehmusta (285.12.7) Kilpirannan pihalehmus (285.12.8) Metsolan mänty (285.12.9) Koivusaaren käärmekuusi (285.12.10) Aholan pihamänty (285.12.11) Suurmäen katajat (285.12.12) Tavastilan tulvakivi (285.12.13) Saksalan kaksi mäntyä 3500233:6704222, GIS Kuutsalo 3494588:6711444, GIS Kyminkartano 3496500:6705401, GIS Kotkansaari 3496393:6705329, GIS Kotkansaari 3489277:6718446, GIS Pernoo 3489265:6718476, GIS Pernoo 3494737:6708886, GIS Hovinsaari 3488711:6728450, GIS Huruksela 3486772:6727328, GIS Huruksela 3488110:6726781, GIS Huruksela 3498605:6720282, GIS Ylänummi 3498783:6716656, GIS Saksala 194 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOTKA (285.12.14) Sillankorvan 3494088:6711192, GIS Kyminlinna piiskauskoivut (285.12.15) Kalevan pihakataja (285.12.16) Koivulan tuulenpesäkuusi (285.12.17) Vanhatalon hiidenkirnu (285.12.18) Karhunruohosuo (285.12.19) Laajakosken lehmuslehto 3493002:6715069, GIS Korkeakoski 3493792:6711954, GIS Kyminkartano 3493567:6703286, GIS Mussalo Eskola Korkeakoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 195

KOTKA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki. 2001 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994 Korhonen, Martti: Kymi. Virta - kartano - pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.kotka.fi/ http://www.finnicakymenlaakso.fi http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm http://www.wikipedia.fi/ 196 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KOUVOLA Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä 2007. Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana. Kouvolan kehittyminen alkoi Riihimäki-Pietari rautatien ja Kouvolan aseman rakentamisesta 1870- luvulla. 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa rakennettiin Savon ja Kotkan rautatiet Ja Kouvolasta muodostui risteysasema. Liikenteen solmukohtana kaupungissa alkoi nopea kehitys. Rautatieläisyhdyskuntaa rakennettiin 1910-luvulle saakka ilman ohjausta ja valvontaa. Kouvolan kasarmialue rakennettiin vuonna 1911 ja sinne sijoitettiin 12. suomalainen tarkk'ampujarykmentti. Vuonna 1918 sinne sijoitettiin Suomen armeijan varuskunta. Kouvolan ensimmäinen laatima asemakaava vahvistettiin vuonna 1922 (Jussi Paatela) ja se oli vuonna 1919 järjestetyn avoimen asemakaavakilpailun voittaneiden Jussi ja Toivo Paatelan ehdotuksen pohjalta laadittu. 1930-luvulta lähtien Kouvolan ilme alkoi muuttua kaupunkimaisemmaksi Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava pohjanaan. Meurman laajensi urheilukentän ympäristön keskuspuistoksi. Keskustaan alkoi myös nousta nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Kouvolasta tuli vuonna 1923 kauppala ja kaupunki 1960. Lääninhallinto siirtyi Kouvolaan vuonna 1955. Lääninhallituksen siirryttyä Hämeenlinnaan lääninhallintouudistuksen myötä vuonna 1997 on Kouvolassa sijainnut lääninhallituksen alueellinen palveluyksikkö. Nykyään Kouvolan keskustaa hallitsevat korkeat tornitalot ja matalat liikekorttelit. Suurin osa rakennuskannasta edustaa modernia arkkitehtuuria. Monet rakennukset ovatkin syntyneet arkkitehtuurikilpailujen tuloksena. Kouvola on esimerkki pääasiassa sotien jälkeisestä uudemmasta kaupunkikehityksestä. Kouvola sijaitsee Kymijoen itäpuolella Ensimmäisen Salpausselän harjanteilla.

KOUVOLA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 199 KOUVOLA (286) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 200 Pienmaisemat (02) 200 Sotahistorialliset kohteet (04) 201 Uskonnolliset kohteet (05) 201 Rakennukset ja pihapiirit (06) 202 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 207 Liikenneympäristöt (09) 208 Muut kohteet (10) 209 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 209 LÄHTEET 210 198 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos. 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kys Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 199

KOUVOLA MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) (286.01.1) Kymijoen laakso (286.01.2) Kymijoen kulttuurimaisema (286.01.3) Kouvolan hallintokeskus Laaja maisema-alue, joka sijoittuu eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Kouvolassa alue käsittää Alakylän perinteisen ja tiiviin kylämaiseman ympäröivine peltoineen. Katso myös Anjalankoski ja Valkeala. Kouvolasta alueeseen kuuluu ainoastaan lounaiskulma, johon kuuluvat Alakylän kyläkokonaisuus ja Alajärven patteri. Alue rajautuu pohjoisessa Korian siltoihin. Nuoren kaupungin moderni hallintokeskus sisältää seuraavat kohteet sekä niitä ympäröivät puistoalueet: - Kouvolan keskuskirkko - Kaupungintalo - ent. Kymenläänin virastotalo, nyk. Salpakeskus Lähde: matm Lähde: RKY 1993 Lähde: VAT 2008 PIENMAISEMAT (02) (286.02.1) Alakylän Rivikylä Kymijoen rannassa, laajojen peltoaukeiden keskellä. Asuinrakennukset pääosin 1800- ja 1900-lukujen Alakylä taitteesta. Ulkorakennukset ovat sijoittuneet kylätien varteen. Lähde: KKayh, KLR jokimaisema Kymijoen kulttuurimaisema Atsr 200 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (286.04.1) Kouvolan kasarmialue 1911 1913 tyyppipiirustusten mukaan Yhtenäinen punatiilinen kasarmialue. Kasarmit ja esikuntarakennukset harjoituskentän ympärillä. Lisäksi alueella on: - Varasto- ja huoltorakennuksia - Sisäampumarata - Toimiupseerikerho - Portti (1920-luvulta, Alvar Aalto) - Lähellä myös kuusi asuinrakennusta ja upseerikerho harjumaastossa Kouvola Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Kys (286.04.2) Alakylän Kallioniemen patteri 1000007697 (286.04.3) Mäkikylän patteri n:o 5 1000007700 (286.04.4) Punkkerimetsän mahdollinen puolustusvarustus 1788 1790 Historiallisen ajan muinaisjäännös Venäläinen patteri Pytäränojan ja Kymijoen välissä (6748800:3480400) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6747800:3483520) Mahdollisesti jo 1700-luvulta tai 1900-luvun alusta. Alakylä, mm, Kys, mv Lepola Lähde: 2 USKONNOLLISET KOHTEET (05) (286.05.1) Ortodoksinen 1913 1915 Rakennettu varuskuntakirkoksi. Muutettu välillä luterilaiseksi Kouvola kirkoksi, mutta palautettu ortodoksiseksi 1978., Kys kirkko Kouvolan kasarmialue KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 201

KOUVOLA (286.05.2) Vanha siunauskappeli ja sankarihautausmaa Kirkko 1932 Uuno Immonen Sankarihautausmaa 1949 Salmio Toiviainen Toiviainen) Kouvola, Kys (286.05.3) Käpylän kirkko Käpylänkatu 39 (286.05.4) Keskuskirkko Marjoniementie 5 1950 1952 Yrjö Vaskinen Kouvola, Kys 1977 arkkitehtuuritoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti Kouvola Lähde: Kys Kouvolan hallintokeskus RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (286.06.1) Vanha Kaupungintalo Hallituskatu 9 1890-luvun alku tai 1905, 1908 Laajennus, Valter Thome Rakennettu alkujaan apteekiksi, myöhemmin toiminut kauppalan- ja kaupungintalona. Kouvola, Kys 202 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA (286.06.2) Kouvolan Kirjapaino Valtakatu 28 1921 Uuno Immonen 1929 puhelinkeskukseksi Kouvolan vanhin säilynyt liikerakennus. Kouvola, Kys (286.06.3) Marjoniementie 7 1925 Laajennus 1935 Ns. Koivistontalo Kouvola, Kys (286.06.4) Kankaan koulu Salpausselänkatu 24 1926 1927 ja 1938 Toivo Salervo Kouvola, Kys (286.06.5) Kymenmaan liikeja konttorirakennus Hallituskatu 13 (286.06.6) Kouvolankylän koulu 1929, Georg Jägerroos Vain osa säilynyt 1933 Toivo Salervo Siipiosa 1946 Urho Koivisto Kouvola, Kys Kouvola, Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 203

KOUVOLA (286.06.7) Kymen Lukko 1936 Bertel Liljeqvist Ent. suojeluskuntapiirin keskustalo. Rakennuksen edustalla itsenäisyystaistelun muistomerkki. Kouvola, Kys (286.06.8) Kymen lääninvirastotalo Salpausselänkatu 22 1954 Helmi Pakkala-Väinölä Kouvola, Kys Kouvolan hallintokeskus (286.06.9) Kauppahalli Liikemiehenkatu 1956 Martti Välikangas Kouvola, Kys (286.06.10) Kouvolan rauta Valtakatu 10 1956, Viljo Rewell Yksikerroksinen myymäläosa ja nelikerroksinen asuinsiipi. Kouvola, Kys (286.06.11) Sivistys ja Urheilutalo, Teatteri 1960 Eero Kajava Muutoksia 1986 90 Kouvola, Kys 204 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA (286.06.12) Kaupungintalo 1969 Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä Kouvola Torikatu 10, Kys Kouvolan hallintokeskus (286.06.13) Kouvolatalo 1982 Söderlund ja Valovirta Kouvola, Kys (286.06.14) Maaherran talo Valtakatu 13 (286.06.15) Pilvenpiirtäjä Kauppalankatu 2 1954 Kouvola Lähde: Kys 1951 Rakennuksessa mm. Kouvolan ensimmäinen hissi. Kouvola Lähde: Kys (286.06.16) Liiketalo Kauppalankatu 3 (286.06.17) Asuin- ja liiketalo Valtakatu 20 1937 Kouvola Lähde: Kys 1939 Kouvola Lähde: Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 205

KOUVOLA (286.06.18) Asuin- ja 1954 Kouvola Lähde: Kys liikerakennus Valtakatu 26 (286.06.19) Kouvolan I apteekin talo Valtakatu 1938 Funkkistyylinen Kouvola Lähde: Kys (286.06.20) Ammattikoulu (286.06.21) Urheilupuiston uimahalli (286.06.22) Liiketornit Salpausselänkatu (286.06.23) Asuintalo Kauppalankatu 22 (286.06.24) Hotelli Cumulus (vanha osa) (286.06.25) Pääkirjasto (286.06.26) Mansikka-ahon koulu, urheiluhalli ja keskuskeittiö ympäristöineen 1959, -60, -67 ja -68 Kouvola Lähde: Kys 1964 Kouvola Lähde: Kys 1963 1965 Kouvola Lähde: Kys 1999 Kouvola Lähde: Kys 1952, täydennysrakennettu 1971 ent. Kymen kartano Kouvola Lähde: Kys 1971 Kouvola Lähde: Kys 1972, 1973 ja 1977 Kouvola Lähde: Kys 206 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (286.07.1) Töröstinmäen omakotialue (286.07.2) Torikadun tornitalot 1950 60-luvut puolitoistakerroksisia omakotitaloja Kouvola, Kys 1965, 1970 ja 1971 Kouvola Lähde: Kys (286.07.3) Kirkkorinteen asuintalot 1953-1955 Ent. Lääninhallituksen virkamiesasuntoja Kouvola Lähde: Kys (286.07.4) Kaunisnurmen asuinalue ja ns. museokorttelialue Yhtenäinen puolitoista kerroksisten omakotitalojen alue. Taloja 1900-luvun alusta, mutta pääosa rakennuksista sodan jälkeiseltä ajalta. Alueella myös jugendvaikutteisia puutaloja 1900-luvun alusta. Kouvola, Kys KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 207

KOUVOLA (286.07.5) Kortteli 1038 1951 1957 Kouvola Lähde: Kys Valtakadun varrella (286.07.6) Hissipoikatalot, kortteli 1039 1950 1954 Kouvola Lähde: Kys LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (286.09.1) Korian sillat 1870 ja 1920-luvulta Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutettiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla maantiesillaksi (nyk. museosilta) Peruste: museosilta Lähde: VAT 2008, Tieh, KLR, Kys Kymijoen kulttuurimaisema (286.09.2) Korian uusi maantiesilta (286.09.3) Veturivarikko 1980-luku Suojeltu Valtion rautateiden suojelusopimuksella. Alueella: - Veturitalli (1887) - Veturitalli (1901) - Veturitalli (1937) - Konttori (1895) - Paja (1895) Kymijoki Kymijoen maisemakokonaisuus Kouvola Lähde: RKY 2008, VAT 2008, KLR, Kys LM 208 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KOUVOLA (286.09.4) Aseman koulu Asemakatu 2 1897 Rautatiehallituksen rakennuttama koulurakennus aseman lähistöllä. Kouvola, Kys (286.09.5) Rautatieasema (286.09.6) VR:n rivitalot 1960 Eero A. Kajava Kouvola, Kys 1947 PURETTU TAI PURKUKUNNOSSA Kouvola Lähde: Kys MUUT KOHTEET (10) (286.10.1) Urheilupuisto Kaupungin olemassaolon ajan kehitetty puistokokonaisuus, joka jatkuu pohjoiseen Palomäen laajana ulkoilualueena. - Jäähalli (1982) Kouvola Lähde: Kys RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (286.11.1) Mummon mänty (286.11.2) Rantaisen (Rantalan) pihakoivu Kouvola Kouvola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 209

KOUVOLA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http:/www.kouvola.fi/ http://www.wikipedia.fi/ 210 KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI Kouvolan kunnan kartoittamisen aloitti Mathias Wahlberg kesällä 2007. Sirpa Törrönen suoritti kartoituksen loppuun kesän 2008 aikana. Kuusankosken seutu liitettiin vuonna 1539 Iittiin ja sen Kymijoen itäpuoliset alueet liitettiin Valkealaan 1640. Tätä ennen seutu oli ollut erätalousaluetta keskiajan loppupuolelle saakka sen tärkeimmän keskuksen ollessa Kymijoen Keltin kohdalla sijaitseva ylisen Viipuritien lauttapaikka. Vuosien 1788 90 sodat tuhosivat Kuusankosken silloisen alueen lähes kokonaan. Kuusankoski itsenäistyi Iitin ja Valkealan osista vuonna 1921. Alueesta tuli kauppala 1957 ja kaupunki 1973. Vuonna 2006 Kuusankoskella oli asukkaita 20185 ja sen pinta-ala on 130 km², josta maa pinta-alaa 114 km² ja vesi pinta-alaa 16km². Taajamakeskittymiä ovat Kuusaa ja Voikkaa. Keskustaajama on Kuusaa, jonka kaupunkimainen rakentaminen keskittyi pääasiassa 1950-luvulle. Vuonna 2009 Kuusankoski yhdistyy alueen viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuusankoskella alkoi 1870-luvulla voimakas teollistuminen, jolle loivat edellytykset Riihimäen - Pietarin rata sekä uittojärjestelmien kehittyminen. Ensimmäiset tehtaat aloittivat toimintansa 1870- luvulla Kuusankosken partaalla ja 1890-luvulla Voikkaalla. Tehtaiden rakennustuotanto on vaikuttanut merkittävästi Kuusankosken ja sen rakennuskannan kehittymiseen. Kuusankosken halki virtaa Kymijoki, joka puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella noin 15 km matkan. Alueen kolme suurta koskea on valjastettu sähkön tuotantoon.

KUUSANKOSKI SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 213 KUUSANKOSKI (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 214 Pienmaisemat (02) 214 Sotahistorialliset kohteet (04) 215 Uskonnolliset kohteet (05) 215 Rakennukset ja pihapiirit (06) 216 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 220 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 221 Liikenneympäristöt (09) 223 Muut kohteet (10) 224 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 224 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 224 LÄHTEET 225 212 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 X Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 213

KUUSANKOSKI MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET (01) (306.01.1) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Alueella on lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähde: matm PIENMAISEMAT (02) (306.02.1) Aholanmäki (306.02.2) Harjunjoen maisema (306.02.3) Häkänkulma (306.02.4) Keltti (306.02.5) Kollilampi (306.02.6) Niemenmetsä ja Pyhäjärvi (306.02.7) Niskala (306.02.8) Pasko-ojan laakso (306.02.9) Pilkanmaan Saksankylän maisema-alue (306.02.10) Keskinen Ruotsula (306.02.11) Tammiranta (306.02.12) Mattilan kylänpaikka Keltin voimalaitoksen alapuolinen alue aina ylisen Viipurintien lauttapaikalle asti. Aholanmäen etelärinteellä jo 1600- luvun lopulla sijainneen Aholan kartanon päärakennus siirrettiin 1800-luvulla Kymintehtaalle tehtaan virkailijoiden asunnoksi. Pienet peltoalueet laskevat loivasti Harjujokeen sen alajuoksulla. Yläjuoksulla rannat ovat metsittynyttä niittyä. Tasainen metsien ja metsäsaarekkeiden pirstoma peltomaisema Laaja peltoaukea, joka Kymijoen ranta-alueilla muuttuu pienpiirteisemmäksi. Lahteen johtava tie jakaa maiseman kahtia. Matalien selänteiden ja laaksometsien rajaama peltosarja Puustoltaan vaihteleva selänne Pilkanmaan pohjoisosassa. Myös alueella oleva Salonsaari on metsiltään vaihteleva. Maatila-alue asutuskeskuksen reunamilla. Puronotkojen rytmittämää maisemaa, jossa pihapiirien väliin jää pieniä peltoja ja niittyjä. Alueella myös korkeita kallioita (Huuhkajanvuori, Aholanmäki ym.) Viljelty purolaakso Selänteiden ja kumpareiden hallitsema Kymijoen rantaalue, jolla harvoja peltoja. Pilkanmaan kartano sijaitsee alueella. Kapeahko alue selänteiden ja Kymijoen välissä. Rannassa useita lehtonotkelmia. Suuri peltoaukea, joka rajautuu pohjoisessa mataliin selänteisiin ja etelässä laaksometsään, rantavyöhyke loivenee vähitellen. Kyläkallioita kasvustoineen, alueella ennen mäkitupalaisia. Lähde: X Mattila Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Keltti Lähde: KKayh, KLR, X Pilkanmaa Lähde: KKayh PIlkanmaa Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Pilkanmaa Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Ruotsula Lähde: KKayh Mattila, X 214 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI (306.02.13) Salonsaari (306.02.14) Hirvelä (306.02.15) Simolanmäki (306.02.16) Kyöperilänmäki Peipon tila ja viljelykset muodostavat tärkeän kokonaisuuden Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Metsäiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi jokeen. Maisemallisilta arvoiltaan merkittävä alue. Rakennuskanta on varsin uutta. Alueen tiestö ja rakennukset muodostavat tiiviin maisemallisen kokonaisuuden. Salonsaari, Pyhäjärvi Hirvelä (Kuusankoski) Lähde: KKayh Keltti, Kymijoki, X Pilkanmaa, Kyöperiläntie, X SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (306.04.1) Ruotsulan redutti ja lauttapaikka 1000001935 (306.04.2) Kausalankankaan taisteluhaudat (306.04.3) Vallihaudat 1790-luku Historiallisen ajan muinaisjäännös (6750825:3478618) Venäläisten rakentama maavallitus Ylisen Viipuritien suojaksi. Lauttapaikan lähellä myös I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. 1916 1917 Kuuluvat I maailmansodan aikaiseen Suomen linnoittamisohjelmaan. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vallihaudat Kotkan alueella: - Keltti Lauttavalkama 1000006132 (6750949:3478426) - Keltti Jyrkänkallio 1000002089 (6751600:3478960) Ruotsula Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, X Keskinen Ruotsula SM Kausalankangas, X USKONNOLLISET KOHTEET (05) (306.05.1) Kirkkoherran pappila (306.05.2) Kuusankosken kirkko (306.05.3) Vanha hautausmaa (306.05.4) Voikkaan kirkko eli ent. seurakuntatalo 1922 Wolmar Forsberg ja Bertel Liljeqvist Ympäristössä puistoalue ja kuusimetsää. Pappilankuja 1 1929 Armas Lindgren Säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Valtakatu 48 1912, Ilmari Launis Lepokuja 1925 Wolmar Forsberg Laajennettu 1961 Veikko Larkas Peruskorjaus 2000-luvun alussa Arkkitehtitoimisto Junkkari Käppi Toppila Oy Kellotapuli 1959 Kuusaa, X Kuusaa, X As Naukio, Puistokatu, X Voikkaa Lähde: X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 215

KUUSANKOSKI (306.05.5) Uusi hautausmaa (306.05.6) Keskustan seurakuntatalo (306.05.7) Keltti Pellontaustantie 1000006130 1933 K. Jaatinen Pohjankorventie 13 - Siunauskappeli 1957 Eino Niininen 1952 Jalmari Lankinen Laajennus 1980 Timo Sahanen Valtakatu 43, Maunukselantie 3 Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruumiskalmisto (6752135:3478735) Mäkikylä Lähde: X Kuusaa Lähde: X Keltti RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (306.06.1) Huhtalammen talo Valtakatu 27 (306.06.2) Heinosen kauppa Valtakatu 11 (306.06.3) Kaupungintalo Valtakatu 33 (306.06.4) Elokuvateatteri iltatähti Valtakatu 4 (306.06.5) Kansallispankki Valtakatu 35 (306.06.6) Yhdyspankin talo Valtakatu 23 (306.06.7) Ent. Osuuskauppa Kettumäentie 1 (306.06.8) Kanttorila Kettumäentie 3 (306.06.9) Kettumäen museoalue 1910-luku Alkujaan maatilan päärakennus. PALANUT JA PURETTU, PERUSTUKSET JÄTETTY 1920 Laajennukset 1923 1931 G. Jägerroos Klassisistinen rakennus, jossa myöhempiä muutoksia. 1932 Bertel Liljeqvist Funktionalistinen, muutettu 1982 1983 squash-halliksi. 1936 Bertel Liljeqvist Funktionalistinen, myöhempiä muutoksia 1929 Muutettu kaupungin puutarhaosaston tiloiksi 1990-luvulla. 1930-luvun alku Jalmari Alen Klassismi Rakennukset on siirretty paikalle Alue koostuu kotiseututalosta eli ent. Kansakoulusta (1897 Lars Sonck, siirretty paikalle 1957, kansallisromantiikka) ja Työväenasuntomuseosta. Jälkimmäiseen kuuluu mm.: - Tehtaan hevosmiehen Rissasen koti (1900-luvun alku) - Paperitehtaan työntekijän Niemisen koti (1910-luku) - Selluloosatehtaan työntekijän Vanhasen koti (1920-luku) - Paperisalin mestarin Kääriäisen koti (1930-luku) Kuusaa, X Kuusaa, X As Kuusaa, X As Kuusaa Lähde: KLr, X As Kuusaa, X As Kuusaa, X As Kunnanpelto, X As Kunnanpelto, X As Kunnanpelto, X As 216 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI (306.06.10) Aluesairaalan sisätautiosasto (306.06.11) Aluesairaala Sairaalakuja 3 C (306.06.12) Sairaalarakennus Sairaalakuja 4 (306.06.13) Lasten psykiatrinen osasto Sairaalakuja 2 B (306.06.14) Jokiranta Saarnikuja 7 (306.06.15) Kymin uittoyhdistyksen rakennusryhmä (306.06.16) Pilkan koulu Pilkantie 12 (306.06.17) Pilkan koulun asuinrakennukset Koulukuja 6a ja b Koulukuja 8 (306.06.18) Pilkantie 2-10 ja Koulukuja 3-16 (306.06.19) Rastaan tilan päärakennus (306.06.20) Haarakallion ratavartijan talot Multahovintie 642 (306.06.21) Suvikallio (306.06.22) Harjula Harjuntie 54 1933 Eino Forsman Ent. keuhkotautiparantola. 3. kerroksen parveke muutettu huoneiksi. Nykyiseen käyttöön peruskorjauksen jälkeen 1970. Sairaalanmäki P 1953 Ragnar Wessman Sairaalanmäki Lähde: X 1933 mahdollisesti Eino Forsman Sairaalanmäki Lähde: X 1956 R. A. Wessman Entisiä lääkärien asuntoja 1912 Kertaustyylinen asuinrakennus Pukkisaaressa sijaitseva rakennusryhmä. - Työnjohtajan asuinrakennus (1902). - Väentupa - Paja - Puusepänverstas / vaja - Sauna- ja ulkohuonerakennus - Kellari 1922 Bertel Liljeqvist, myöh. muutoksia Kymiyhtiön rakentama puurakenteinen klassistista tyylisuuntaa edustava koulu tunnettiin myös miljoonakouluna. 1922 Kaksi neljän asunnon asuintaloa opettajille ulkorakennuksineen. 1950 ja 1960- luvut Hyvin säilyneet asuinrakennukset muodostavat Pilkan koulun ja sen asuinrakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. 1920 Puinen kertaustyylinen maatalo pientaloalueella. 1890-luku Kaksi vahtitupaa Harjujoen rannassa. Alueella sijaitsee rautatiehen liittyviä rakennelmia. 1800- ja 1900-lukujen vaihde Terijoelta siirretty pyöröhirsinen huvila. 1863 Talonpoikaispihapiiri, johon kuuluu mm. päärakennus, luhtiaitta ja navetta. Sairaalanmäki Lähde: X Tähtee, X Kymintehtaat ja ympäristö, Pukkisaari, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, Sipilänmäki, X Kymijoen eteläpuoli, X Haarakallio, X Lappalanjärvi, X Mattila, X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 217

KUUSANKOSKI (306.06.23) Mattilan kansakoulu (306.06.24) Mattilan lastenkoti Harjuntie 53 (306.06.25) Sipilä Sipintie 19-21 (306.06.26) Ulvi Ulvinkuja 51 (306.06.27) Anttila Ulvinkuja 51 (306.06.28) Kunnalliskoti Vanhainkodintie 12 (306.06.29) Rauhala Arontie 17 (306.06.30) Kyttälä Ropakonsuontie 17 ja 23 (306.06.31) Lassila (306.06.32) Mäkelä Iitintie 37 (306.06.33) Liikerakennus (306.06.34) Hietasilta Hietasilta 11 1924 1925 Lisäksi ulkorakennus PURETTU Mattila, X 1929 Arthur Gauffin Mattila, X Maatalouskeskuksen paikka, asuinrakennus 1800-luvulta. Mattila, Voikkaa, X Päärakennus mahd. 1800-luvun lopulta Sukutilana vuodesta 1619 Pihapiirissä lisäksi: - Talli - Kaksikerroksinen aitta (vanhempi osa 1848) - Harkkokivinavetta - Kaksi kivikellaria - Riihi Päärakennus vuodelta 1939 Tila perustettu 1725 Sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. Pihapirissä: - Piharakennus - Navetta (1948) 1923 Lindgren ja Liljeqvist Sairasosasto 1957 Yleinen osasto 1963 Sakari Siitonen Klassististyylinen. Alueeseen kuuluu myös: - Maatyöläisten asuintalo (1925-1926) - Tiilinen navetta 1880 Päärakennus monimuotoinen tornillinen puurakennus. 1800-luku Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen. Esiintyy maakirjassa ensimmäisen kerran 1540. 1800-luvun lopulta Ainoa säilynyt 1800-luvun rakennus Kyöperilän mäellä. PALANUT 1870 Laajennettu 1900-luvun alussa Ulkorakennukset pääosin vuodelta 1924 Päärakennus siirretty paikalle uusjaon yhteydessä. 1940- tai 1950-luvulta Iitintien ja Kyöperiläntien risteyksessä 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta Pilkanmaan kartanon uudistila - Vanha päärakennus (mahd. 1800-luvun alusta) - Uusi päärakennus (1960-luvulta) - Kaksikerroksinen aitta - Kivinavetta (1920-luvulta) - Viljamakasiini - Viljakuivaamo Ruotsula, X SM Ruotsula, X SM Heinharju, X, X Keltti, X Kyöperilä, X As Keltti, X Myllykallio, X Hietasilta, X 218 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI (306.06.35) Pilkanmaan kartano Kartanolinja (306.06.36) Saukkola (306.06.37) Pilkanmaan koulut Rajatie 8 Pilkanmaantie 111 (306.06.38) Hakamäki Kartanolinja 43 (306.06.39) Huttumäenkatu 3 B (306.06.40) Peurakuja 7 ja 8 (306.06.41) Porokuja 1 ja 3 (306.06.42) Keskustan koulu Mäenpäänkuja 6 Mäenpäänkuja 5 (306.06.43) Vanha kirjasto Mäenpääntie 19 (306.06.44) Postiarava Valtakatu 41 (306.06.45) Uimahalli Uimahallintie 8 (306.06.46) Urheilutalo Uimahallintie 10 (306.06.47) Kuusankoskitalo Kymenlaaksonkatu 1 1899 W. Forsberg 1933 Heikki Siikonen Suojeltu seutukaavassa. - Tupa (1890-luvulta) - Navetta (1890 ja 1933, Heikki Siikonen) - Talli (1919 ja 1933, Heikki Siikonen) - Rantakellari (1909) - Kellari (1937) - Rantamökki (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Kalustovaja (1930-luvulta, Heikki Siikonen) - Puisto (1700-luvulta) 1892 Puutyylinen Kymin uittoyhdistyksen piiriesimiehen virkaasunto. Suojeltu seutukaavassa. 1909 Jugend-tyylinen 1938 funktionalististyylinen Eino Niininen 1930-luku Heikki Siikonen Suojeltu seutukaavassa 1800-luvun lopulta Kymiyhtiön varhaisinta työläisasuntotuotantoa. 1928 Kaksi virkailija-asuntoa 1930-luvulta Funktionalistisia asuinrakennuksia 1939 Georg Jägerroos Funktionalismi - Opettajien asuntola (1940 funktionalismi) 1952 Aili ja Niilo Pulkka Rakennus peruskorjattu vuonna 2003 1954 J. Haapala Kuusankosken ensimmäinen aravalainoitettu kerrostalo Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa, X Pilkanmaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X Kuusaa Lähde: X 1970 Naukio Lähde: X 1973 Naukio Lähde: X 1985 Brunow & Maunula Modernistinen konsertti- ja teatteritalo Kuusaa Lähde: X KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 219

KUUSANKOSKI (306.06.48) Kuusankosken Kirjasto Kymenlaaksonkatu 1 (306.06.49) Keltintien Asuinrakennukset Keltintie 30 2003 Brunow & Maunula Modernistinen - Kirkkomusiikkiarkisto - Asuinrakennus (1957) - Nuppulinna (1951 Unto Ojonen) Kuusaa Lähde: X Keltti Lähde: X YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (306.07.1) Kangastien Asuntoalue (306.07.2) Tarhatien asuntoalue (306.07.3) Pengertien ja Mäenpääntien välinen asuinalue (306.07.4) Väinöntien, Ainontien ja Takaharjunkujan rajaama alue (306.07.5) Puistomaantien ja Puistomaankujan välinen asuinalue (306.07.6) Arvilan pellon omakotialue (306.07.7) Rantatien omakotialue (306.07.8) Suopelto (306.07.9) Kunnanpelto (306.07.10) Tähteen asuinalue 1940-luku Hyvin säilynyt asuinalue 1950-luku Hyvin säilynyt asuinalue 1940- ja 50-luvut Hyvin säilynyt asuinalue 1960-luvulta Yhtenäinen alue 1950-luku 1900-luvun alusta eteenpäin Laaja pientaloalue, jossa mm. Kymiyhtiön työläisasuntoja. Nykyisin yhtenäisimmäksi alueeksi muodostuu Kyttärintie 13, 15, 17 ja 19. Alueella on myös Kymen osuusliikkeen kaupparakennus 1920- luvulta. Kuusankosken ensimmäiseksi palstoittama asuinalue (perustettu 1921). Monet pientalot saaneet väistyä kerrostalojen tieltä. - Kunnanpellontie (1940-luvulta), kahden perheen taloja Pääosin 1940-50-luvut Niskala Lähde: X Niskala Lähde: X Kuusaa Lähde: X Niskala Lähde: X Puistomaa Lähde: X Lähde: ehdotettu Rantakulma Lähde: ehdotettu Suopelto, X As Kunnanpelto, X As Tähtee, X 220 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI (306.07.11) Kolarinmäki ja 1910 30-luvut Kolarinmäki, X ympäristö (306.07.12) Naukiontien asuinalue 1946 49 Alue muodostaa oman rakennusryhmänsä muun rakennuskannan keskellä. Itänaukio, X MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (306.08.1) Kymintehtaan tehdasalue Kymin Osakeyhtiö perustettu 1872 - Pahvikuivaamo (1886 Herman Lindell) - Sähkölaitos (1890-luvulta, A. W. Brejlin) - Sähkölaitos (1909, A. W. Brejlin) - Sisääntuloportti ja Vanha Kymin paperitehdas (1922, Bertel Liljeqvist) - Klooritehdas (1927, laajennus 1936) - Keskuskattilahuone eli höyryvoimalaitos (1932, Bertel Liljeqvist) - Pääkonttori (funktionalistininen, 1932-1934, Bertel Liljeqvist, korotettu 1954) - Johtajan asunto (1874, Theodor Decker, 1970-luvulla lisäsiipi Ole Gripenberg) Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X Tsr (306.08.2) Kymintehtaan asuinalueet Alueeseen kuuluvat myös: - Kuusanniemen uusi sellutehdas (rakentaminen alkoi 1964) ja paperitehdas (rakentaminen aloitettu 1970-luvulla) - Biovoimalaitos (2002) - Vanhan suurjännitelinjan pylväät (1948) Koskenranta Virkailijoiden puistomainen asuinalue, 1900-luvun alkupuoli - Villa Wolmar (1898, Wolmar Forsberg) Koskenranta 1 - Villa Ruths (1914, Gunnar Asplund) toimitusjohtajan virka-asunto, Koskenranta 15 - Villa Polin (1915, mahd. S. A. Lindqvist) Koskenranta 14 - Tennismaja (1920-luvulta, S.A. Lindqvist, myöh. muutoksia) - Hevostalli, nyk. autotalli (1928, myöh. muutoksia) - Lauttakatu 1 (1920) huvilatyyppinen rakennus - Villa Bertel (1937, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 19 - Villa Ida (1920, Bertel Liljeqvist) Koskenranta 38 - Asuinrakennus, Koskenranta 23 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 24 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) - Asuinrakennus, Koskenranta 25 (mahd. Ole Gripenberg 1970-luku) Lauttakadun alue - Kymiyhtiön ammattikoulu (1916-1933, Selim A. Lindqvist ja Sigurd Frosterus) lauttakatu 6 Lauttakadun virkailijoiden asunnot: - Vanha virkamiestalo (1936, Bertel Liljeqvist) funktionalistinen betoninen asuinkerrostalo, Lauttakatu 4 - Uusi virkamiestalo (1948, Liljeqvist ja Helander) asuinkerrostalo, Lauttakatu 5 - Lauttakatu 9 ja 7 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 11 ja 13 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 15 ja 17 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 19 ja 21 (1920-luku, Bertel Liljeqvist) - Lauttakatu 23 (1922, Bertel Liljeqvist) ent. kalanviljelylaitoksen työnjohtajan asunto ja kalahautomo - Puutarhurin asuinrakennus (1920-luvun alku) PURETTU - Lauttalaiturit Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X As, Asr, Tsr KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 221

KUUSANKOSKI (306.08.2) Kymintehtaan asuinalueet (306.08.3) Kymintehtaan asuinalueet Itänaukio (1919 1920, Bertel Liljeqvist) puutarhakaupunki-ihanteen mukaan suunniteltu asuinalue. Muuttunut asuntomessujen seurauksena 1983. - Sauna, pesutupa (1931, Bertel Liljeqvist, Arne Helander) - Alueella myös Naukiontien asuinalue Länsinaukio (1922 1923, Bertel Liljeqvist) Väljästi puutarhakaupunkimaisesti toteutettu paritalojen alue. Marskinkadun alue 1870-luku, työläiskasarmialue - Vanha kasarmi (1872, myöh. muutoksia) Marskinkatu 3 - vuodelta 1872 peräisin ollut rakennus PURETTU - Pieni Kasarmi (1872) Marskinkatu 5 - Marskinkatu 4, 6 ja 8 (1897 1898) tiilirakenteisia työläisasuntoja - Walkaman koulu, Marskinkatu 14 (1902) PURETTU - Marskinkatu 12 (1910) PURETTU Niementien alue - Niementie 10 (1890-luku) - Niementie 18 (1900-luvun alusta) - Niementie 8 (1900-luvun alusta) - Niementie 2 (1910-luvulta) - Urpasentie 1 A (1920) PURETTU - Niementie 13 (1920, Bertel Liljeqvist) - Miilutie 1 (nykyasu 1921) ent. kirjakauppa - Niementie 7 (1922, mahd. Bertel Liljeqvist) - Lasten seimi ns. Yksysi Niementie 5 (1926, Bengt Salin) Mustavuori 1914 1916, W. Forsberg Vapaasti maastoon sijoitettuja virkailijataloja - Johtajan asunto (1880-luvulta) Mäyrämäki 1900-luvun alusta eteenpäin vapaasti rakentunut työläisasuntoalue. Puistokatu 1919 W. Forsberg Viiden telttakattoisen asuintalon ryhmä ulkorakennuksineen. Sudeetti 1945 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander 60 kahden eri tyypin mukaan rakennettua yhden perheen taloa. Alue on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa. - Pyöreä tiilinen muuntaja (1939) Mörkölinja 1900-luvun alku, myöh. uudistunut Kuusankoski Oy kaavoitti alueen jo 1887, mutta vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta. Peltotie 1922 1923 Bertel Liljeqvist Kahdeksan paritaloa Kymijoelle vievän Peltotien varrella. Markantontit Vuodesta 1944 eteenpäin Kymiyhtiön luovuttamia tontteja 144 kpl. Laaja puolitoistakerroksisten rakennusten alue. Myllykallion pientaloalue 1910-luvulta eteenpäin Alue muodostunut useassa vaiheessa. merkittävimmät kokonaisuudet alueella ovat: - Myllärintie Kymenrannantie (1919 1920, Bertel Liljeqvist) yhden- ja kahdenperheen taloja. - Myllykalliontie (1923, Bertel Liljeqvist) viisi kahden perheentaloa. Lisäksi yksi vanhempaa tuotantoa oleva neljän perheen talo säilynyt. - Valveentie Uimarannantie Myllykalliontie Pilkanmaantie (1946-1948, Yrjö Lindström) 20 kahden perheen taloa. - Pilkanmaantie Korotintie (1948 ja 1951) 11 paritaloa. Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X As Kymintehtaat ja ympäristö, Teo, X As 222 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI (306.08.4) Kymintehtaan ympäristö (306.08.5) Voikkaan tehtaat, tehdasalue (306.08.6) Voikkaan tehtaiden ympäristö (306.08.7) Voikkaan tehtaiden ympäristö - Kymintehtaan päiväkoti (1952 Eino Niininen), Seimentie 9 - Kymintehtaan koulu (1953 Georg Jägerroos ja Tauno Salo) Takaharjuntie 3 - Kymintehtaan koulun opettajien asuinkerrostalo (1951 Georg Jägerroos ja Tauno Salo), Takaharjuntie 3 - Kymiyhtiön virkailijakerho Koskela (1958, Arne Helander), Koskelankuja 1, ja neljä asuinrakennusta (koskelankuja 3,5,7 ja 9) ja niihin liittyvä talousrakennus. - Kymintehtaan seurakuntakeskus (1963 Veikko Larkas), seurakuntasali muutettu kirkkosaliksi 1991, Kolarintie 22 - Seurakuntakeskuksen asuinrakennus (1963 Veikko Larkas) - Kymiyhtiön työterveysasema (1975 Heino & Toppila), Marskinkatu 1 - Kansantien asuinkerrostalot (1951 Bertel Liljeqvist ja Arne Helander) kolmen kerrostalon ryhmä, Kansantie 6 Tehtaat perustettu 1897 - Vanha paperitehdas (1902, Gesellius-Lindgren-Saarinen) paloi 1906, jäljellä itäjulkisivu - Vanha selluloosatehdas (1912 1936) - Sulfiittispriitehdas (1919, S. A. Lindqvist), rakennus tyhjillään - Vesivoimalaitos (1922, Birger Federley) - Virkamiesklubi (1919 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 37 - Ruiskumestarin talo (1918 S. A.Lindqvist) Voikkaantie 42 A - Ent. pääkonttori eli ns. Mestarikerho (1899) Voikkaantie 40 - Työläiskasarmi (1896, myöhempiä muutoksia) Voikkaantie 42 - Myllytien kerrostalot (1950-luku B.Liljeqvist ja A.Helander) Myllytie 25, 27 ja 29 - Paloasema (1913 Valter Thomé), Tehtaantie 4 Lapinmäki ja Virtakivi - Asuinrakennus (1898) Brejlinintie 10 - Pesula ja sauna (1925) Brejlinintie 8 - Mäntylä (1900-luvun alusta) Tehtaantie 1, PURETTU - Isännöitsijän asunto (1903-1904) Brejlinintie 4 - Asuinkerrostalo (1950-luvulta), Brejlinintie 9 Voikkaantie ja Sikomäki - Voikkaan seuratalo (1933 1934) Voikkaantie 16 - Sikomäen asuinalue (1890-luvulta eteenpäin) - Voikkaantien liikerakennukset (1930-luvulta) - Veturitalli (1920-luvulta) Kymintehtaat ja ympäristö Lähde: X Voikkaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X Tsr Voikkaa Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, Teo, X A, Tsr Voikkaa, Teo, X LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (306.09.1) Korian sillat 1870- ja 1920-luvut Keittoterässilta rakennettiin 1870 rautatiesillaksi ja muutettiin uuden teräsbetonisillan valmistuttua 1920-luvulla maantiesillaksi (nyk. museosilta) Peruste: museosilta Lähde: Tieh, KLR Kymijoen kulttuurimaisema (306.09.2) Korian uusi maantiesilta 1980-luku Kymijoki Kymijoen kulttuurimaisema KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 223

KUUSANKOSKI MUUT KOHTEET (10) (306.10.1) Kauppatori ympäristöineen (306.10.2) Muistomerkkeihin lukeutuvat hakkaukset (306.10.3) Muinaisjäännösryhmät (306.10.4) Vanha tienpohja 1000006136 (306.10.5) Kirkkokallion Jatulintarha 306010003 1900-luku Kauppatori ympäristöineen Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hakkaukset Kuusankosken alueella: - Mattila Pessankoski 1000006867 (6757902:3480685) - Mattila Rantakallio 1000006104 (6758000:3480100) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännösryhmät Kuusankosken alueella: - Ruotsula Kaivomäki 1000006134 (6750580:3478880) - Ruotsula Ulvi 1000006135 (6750830:3478704) Historiallisen ajan muinaisjäännös Ruotsula lauttavalkama (6750752:3478521) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6761130:3480590) Kuusaa Lähde: Ehdotettu Mattila Ruotsula ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (306.11.1) Pakanavuori Kivi- ja/tai pronssikautinen kalliomaalaus (6759620:3478180) 306010001 (306.11.2) Rajasilta 306010002 (306.11.3) Kettukallio 1000003667 Ajoittamaton kiviröykkiö (6751420:3475260) Pronssi- ja/tai rautakautinen kiviröykkiö (6763372:3476176) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (306.12.1) Häkän mänty (306.12.2) Tähteen pihlaja (306.12.3) Harjumäen mänty Kymenrannan kylä Kymenrannan kylä Maunukselan kylä 224 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

KUUSANKOSKI LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.kuusankoski.fi/ http://www.wikipedia.fi/ KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 225

KUUSANKOSKI 226 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ Miehikkälän kunnan kartoitti kesällä 2005 Kaisa Niilo-Rämä. Osa Miehikkälän kunnan alueesta joutui venäläisille Uudenkaupungin rauhassa 1721, ja Turun rauhassa 1743 alue siirtyi kokonaan Venäjälle. Vuonna 1790 Katariina II lahjoitti majuri Matjev Olsuffjeville Miehikkälästä 250 sielua. Lahjoitusmaa käsitti laajoja alueita Suurmiehikkälän ja Kylmälän kylistä. Tämä järjestelmä synnytti epäkohtia, joista päästiin vasta 1800-luvun lopulla. Virolahden kunnasta Miehikkälä itsenäistyi 1887, vaikka senaatti oli päättänyt asiasta jo 1863. Moskovan rauhassa 1940 osa kuntaa jäi taas Venäjän puolelle. Vuonna 2007 Miehikkälässä oli 2370 asukasta sen pinta-alan ollessa 440,9 km². Maapinta-alasta vesipinta-alaa on 17,2 km². Miehikkälän tärkeimmät kylät ovat muodostuneet neljän kunnan läpi virtaavan ja Suomenlahteen laskevan joen varrelle. Miehikkälän kirkonkylä sijaitsee lisäksi kaakosta luoteeseen suuntautuvalla harjujaksolla.

MIEHIKKÄLÄ SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 229 MIEHIKKÄLÄ (306) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 230 Pienmaisemat (02) 230 Perinnemaisemat (03) 231 Sotahistorialliset kohteet (04) 231 Uskonnolliset kohteet (05) 232 Rakennukset ja pihapiirit (06) 232 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 234 Liikenneympäristöt (09) 235 Muut kohteet (10) 236 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 237 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 239 LÄHTEET 240 228 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helene (toim.): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 229

MIEHIKKÄLÄ MAISEMA-ALUEET (01) (306.01.1) Vaalimaanjokilaakso (306.01.2) Suur-Miehikkälä GIS Vaalimaanjokilaakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Kaakkoisen viljelymaan maisemamaakuntiin. Koko alue sijoittuu Miehikkälän ja Virolahden kunnan alueelle. Vaalimaanjoen laakso on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja maisemakuvaltaan pienipiirteistä. Vedenjakajina toimivat rapakivikalliot vuorottelevat viljeltyjen laaksonrinteiden kanssa, joita reunustavat soraiset kangasmetsäalueet. Joen varrella on useita melko pieniä savikoita ja sitä seuraa kokonainen harjujakso. Suurimmat savikot sijoittuva Miehikkälän kirkon eteläpuolelle ja Saivikkalaan. Kauniisti mutkittelevan joen varrelta löytyy pieniä järviä ja koskia. Viljelysaukeiden ulkopuolinen maasto on melko karua. Saivikkalassa tosin on muutamia lehtokuvioita. Alueen sijainti valtakunnan rajan tuntumassa on jättänyt paljon sotiin liittyviä muistomerkkejä. Maa- ja metsätalous ovat olleet jo pitkään alueen tärkeimmät elinkeinot. GIS Virojoen rantojen kumpuilevassa peltoviljelymaisemassa pienet taloryhmät rytmittävät maisemaa. Lähde: matm Lähde: matm, KLR PIENMAISEMAT (02) (306.02.1) Lapjärvi (306.02.2) Kylmälä (306.02.3) Saivikkala Heikkilä (306.02.4) Muurikkala (306.02.5) Hauhia (306.02.6) Muurola GIS Vuosisatoja vanhat Matala- ja Syväjärven välisen kannaksen molemmin puolin levittäytyvät pellot muodostaa pienen viljelymaisema-alueen. Salpalinja kulkee alueen läpi 1500-luvulta peräisin olevan kylän paikka. Alueella on maisemallisia arvoja. Muurikkalan kylässä on useita rakennushistoriallisia kerrostumia. Muurolan kylän pellot ja niiden keskellä olevat vanhat yksittäiset talot muodostavat pienimittakaavaisen viljelymaiseman. Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu 230 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ PERINNEMAISEMAT (03) (306.03.1) Ukkolan keto (306.03.2) Kalliokosken metsälaidun (306.03.3) Esi-Takasen laitumet (306.03.4) Salmela (306.03.5) Ala-Häsän kalliokedot (306.03.6) Notkolan kallioketo (306.03.7) Rongaksen laidun (306.03.8) Joenpolven kallioketo (306.03.9) Mäkisen metsälaidun (6727200:3538900, GIS) Ukkolan tilan eteläpuolella sijaitseva kohde on lajistoltaan ja maisemallisesti merkittävä. (6729500:3531800, GIS) Kalliokosken metsälaidun on laaja ja maisemallisesti monipuolinen laidunalue. (6736700:3525300, GIS) Kolmesta erilaisesta osa-alueesta koostuvan kohteen arvokkain osa on peltoaukion kaakkoispuolella oleva haka. (6736700:3352500, GIS) Peltojen ympäröimät pienet mosaiikkimaiset perinnebiotooppilaikut erottuvat hyvin kylämaisemasta. (6728200:3539000, GIS) Lajistoltaan vaatimaton kallioketo sijaitsee Rinkelinmäen etelärinteellä. (6740900:3525600, GIS) Pieni kallioinen lajistoltaan köyhä kohde sijaitsee Notkolan kylätien varressa. (6728300:3529200, GIS) Maisemallisesti edustava alue koostuu kalliokedosta, tuoreesta heinäniitystä ja hakamaasta. (6739100:3528100, GIS) Kallioinen ketoalue elävöittää maisemaa. (6728700:3533400, GIS) Metsälaidun on havupuuvaltainen 2 ha lannoitetun kylvönurmen ympäröimä alue. Saivikkala Lähde: KSp Pitkäkoski Lähde: KSp Syväjärvi Lähde: KSp Syväjärvi Lähde: KSp Rinkelinmäki Lähde: KSp Notkola Lähde: KSp Rongas Lähde: KSp Joenpolvi Lähde: KSp Pitkäkoski, Miehikkälä Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (306.04.1) Salpalinja (306.04.2) Leijonakivet GIS Suomenlahdelta ja Sallaan ja Savukoskelle ulottuvaa 1200km pitkää puolustusasemaa alettiin rakentaa talvisodan jälkeen. Vuosina 1940 41 ja 1944 rakennettu Salpalinja on useammassa tasossa linnoitettu massiivinen puolustusasema. Se käsittää mm. teräsbetonikorsuja, kenttälinnoitteita, taistelu-, ja yhdyshautoja sekä kivisiä panssariesteitä. Myös alimmaisenjärven varuskunta alueen (aliupseerikylä) rakennuksia on säilynyt. Miehikkälän alueella Salpalinjan edustavia kokonaisuuksia ovat mm. - Hauhian peltomaiseman panssariestelinja - Kylmälän lammen kiertävä panssariestelinja - Raslanmäki (Korsukukkula/ Salpalinja-museon alue) ja siitä pohjoiseen Muhikon tukikohtaan jatkuva tiuhasti linnoitettu alue - Keskuslottalan ja siihen liittyvän parakkikylän jäänteiden sekä estekivilouhoksen muodostama kokonaisuus 1940 (3536826:6730400, GIS) Raslanmäen kohdalle Saivikkala-Taavetti tien molemmin puolin on asetettu kivipaadet, joihin on hakattu Suomen leijona ja vuosiluku 1940. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Miehikkälä (Pulakorpi) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 231

MIEHIKKÄLÄ (306.04.3) Raslanmäki (Korsukukkula, Salpalinja-museon alue) 1940-luku (3536846:6730615, GIS) Alue on järeästi linnoitettu ja on alun perin suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi. Museokäytössä olevat linnoituslaitteet on entisöity. Saivikkala USKONNOLLISET KOHTEET (05) (306.05.1) Miehikkälän Kirkko (306.05.2) Kirkkoherran pappila (306.05.3) III/JR 24:n muistomerkki (306.05.4) JR 3:n ehtoolliskivi 1881 (piirustukset 1875) Ludvig Isak Lindqvist (3538617:6729536, GIS) Tiilestä rakennettu muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkon runkohuoneeseen liittyvät lyhyet poikkisakarat ja sen sisätila on uusittu 1927 (K. S. Kallio). 1800-luvun alku, myöhempiä uudistuksia (3538130:6729494, GIS) Pappila oli seurakunnan ensimmäisiä rakennushankkeita. Pihapiiriin kuuluu kuusikujan lisäksi vanhoja talousrakennuksia sekä uudempia asuinrakennuksia. 1969 (3550097:6726615, GIS) III/JR 24:n muistomerkki on pystytetty vuonna 1941 paikalla käydyssä taistelussa kaatuneiden muistolle. 1986 Kiveltä tarjottiin rippikoulun suorittaneille varusmiehille ehtoollinen heinäkuussa 1941, kun sota oli keskeyttänyt konfirmaatiotilaisuuden kirkossa kesäkuussa 1941. Saivikkala Lähde: RKY 1993, KLR Saivikkala Muurikkala Savanjärvi Lähde: ehdotettu RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (306.06.1) Väinölän seurantalo (306.06.2) Huopin seurantalo (306.06.3) Värri (306.06.4) Kuusela (306.06.5) Peltola 1909, myöhempiä uudistuksia (3526715:6730256, GIS) Miehikkälän ensimmäinen seurantalo Väinölä kuuluu kiinteästi kylämiljööseen ja sillä on paikallishistoriallista arvoa. 1900-luvun alku, 1929 (3528586:6728820, GIS) Huopin seurantalo on rakennettu kahdessa vaiheessa. 1900-luvun alun hirsirakenteeseen lisättiin 1929 jugendvaikutteinen osa, jolloin rakennus sai vinkkelin muodon. Talo on kiinteästi osa ympäröivää kylää ja maisemaa. 1900-luvun alku (3529387:6728448, GIS) Maatilan päärakennus on laudoitettu uusrenessanssin tapaan. Pihassa oleva kivinavetta on samalta ajalta kuin päärakennuskin. 1888 1890 (3529985:6735837, GIS) Maatalon päärakennus on tehty myrskyn kaatamista puista ja se sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Pihapiiriä rajaavat hyvin säilyneet ulkorakennukset. 1910 (3529617:6736086, GIS) Pihaa kiertäneistä talousrakennuksista on jäljellä enää hevostalli. Rakennusryhmä sijaitsee metsän reunassa maisemallisesti tärkeällä paikalla. Maaskola Huoppi Rongas Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä 232 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ (306.06.6) Harju (306.06.7) Lapjärven koulu (306.06.8) Työväentalo Jyrisevä (306.06.9) Kiiston talo (306.06.10) Kurko (306.06.11) Kansakoulu (306.06.12) Kallio (Jokelan kallio) (306.06.13) Pitkäkosken Kansakoulu (306.06.14) Kaupparakennus (306.06.15) Muurikkalan kansakoulu (306.06.16) Ahola (306.06.17) Multala 1905 Maisemallisesti vaikuttavalla paikalla sijaitseva rakennus edustaa vuosisadan alun kertaustyyliä. 1915 Kouluhallituksen tyyppipiirustukset (3524808:6737059, GIS) Keskeisellä paikalla sijaitseva koulu edustaa 1900-luvun jugendvaikutteista koulutaloa. 1908 (1909) (3538111:6728648, GIS) Kylätien varrella sijaitseva hyvin säilynyt työväentalo. 1900-luvun alku (3537754:6728191, GIS) Seurantalo on jugendhenkinen. 1903, vuorilaudoitus 1920-luku, tiilikatto 1940-luku (3538272:6728823, GIS) Miehikkälän keskustassa sijaitseva hirsirakenteinen jugendtalo on saattanut valmistua jo ennen 1903. Rakennuksesta piti tulla synnytyslaitos, mutta se on kuitenkin ollut asuinrakennuksena sekä kauppana koko historiansa ajan. 1889, siipirakennus 1900-luvun alku, toinen kerros 1925, korjaus 1969-73 (3538222:6729014, GIS) Miehikkälän ensimmäinen koulu. Paikallishistoriallista ja maisemallista arvoa omaava rakennus menetti alkuperäistä asuaan 1969-1973 tehdyissä muutostöissä. 1800-luku (3540117:6725845, GIS) Talonpoikaistalo lepää luonnonkiviperustan päällä. Alkuperäisten ulkorakennustensa kanssa se muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. - pieni hirsinavetta ja aitta 1800-luku - riihi - varastokatos ja kellari 1912, lisärakennus 1922, korjaus 1961 (3532341:6729164, GIS) Rakennuksia muutettiin korjaustöiden aikana 1961. Rakennuksella on merkittävä rooli ympäristönsä jäsentäjänä. 1930-luvun alku (3549856:6727048, GIS) Muurikkalassa sijaitseva kaupparakennus on valmistunut 1930-luvun alussa. Samalta ajalta on myös tien toisella puolella oleva varasto. 1936 ja 1948 (3548848:6727997) gis (kuva) Muurikkalan kansakoulun nykyiset rakennukset ovat vuosilta 1936 ja 1948. 1848 Aholan talossa on toiminut toinen Miehikkälän kahdesta kestikievarista. 1800-luku, laajennus 1800-luvun loppu 1800-luvun talonpoikaista rakennusperinnettä edustava talo. Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Lapjärvi Saivikkala Vaalimaanjokilaakso Saivikkala Saivikkala Kirkonkylä Heikkilä Pitkäkoski Muurikkala Muurikkala Muurola Muurola KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 233

MIEHIKKÄLÄ (306.06.18) Ristola (306.06.19) Muurolan kansakoulu (306.06.20) Muurolan seurantalo (306.06.21) Purhon seurantalo (306.06.22) Palmunen 1800-luvun puoliväli (3534320:6741086, GIS) Maisemallisesti merkittävä talo on rakennettu luonnonkiviperustan päälle. 1908, lisärakennus 1956 (3534201:6729164) gis (kuva) Muurolan kansakouluun vaihdettiin standardi-ikkunat lisärakennuksen rakentamisen yhteydessä. Muurola Muurola (3534454:6741847, GIS) Muurola Lähde: ehdotettu (3525142:6741422, GIS) Purho Lähde: ehdotettu Metsän reunassa sijaitseva edustava ja yhtenäinen vanha pihapiiri. Saivikkala Lähde: ehdotettu MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (306.08.1) Suur-Miehikkälän sahamylly (306.08.2) Kalliokosken Lasitehdas (306.08.3) Pitkäkosken saha ja mylly (306.08.4) Hauhian mylly ja saha 1900-luvun alku (3530166:6735362, GIS) Yläkoskessa sijaitseva mylly kuuluu Suur-Miehikkälän kulttuurimaisemaan. 1861, 1878, 1922 (3531465:6730473, GIS) Lasin tuotanto aloitettiin alueella 1861. Useaan otteeseen uudestaan rakennetusta tuotantolaitoksesta ei kuitenkaan ole enää jäljellä kuin perustuksia. Alueella on kuitenkin säilynyt: - konttorirakennus, ikkunoita myöhemmin muutettu, tod. näk. 1920-luku - tiilinen autotallirakennus 1920-luvun alku - puutarhurin asuinrakennus 1924 - ruotsalainen kansakoulu 1896, laajennus 1900-luvun alku. Koulusta on enää osia jäljellä - työväen asuinalue - Kotijärven rannassa sijainneen huvilan (Kotlahden hovi) rakennuksia ei enää ole jäljellä. ratsastuspolkujen pohjia ja puiston kasvillisuutta on säilynyt rakennusten perustuksien ja viinikellarin raunioiden ohella 1900-luvun alku (3532111:6729369, GIS) Sahatoimintaa alueella on ollut jo 1700-luvulta lähtien. Säilyneiden rakennusten vanhimmat osat ovat 1900-luvun alusta ja kokonaisuudessaan sahan ja myllyn alue on yhtenäinen. Saha on Miehikkälän ensimmäisiä, sillä se perustettiin jo 1728. 1881, saha 1939 (3538489:6732548, GIS) Maisemallisesti tärkeälle paikalle rakennetun myllyn vieressä on betonilla tuettu puusilta vuodelta 1970. Viereisen maatalon päärakennus on vuodelta 1864. Suur-Miehikkälä Suur-Miehikkälä Kalliokoski Pitkäkoski, Teo Hauhia, Teo 234 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ (306.08.5) Sahamyllyn paikka (306.08.6) Vironkosken sahamylly Myllynpaikkana jo 1500-luvulla (3549874:6726835, GIS) Vanha mylly paloi 1960-luvulla ja nyt paikalla on enää sen patorakennelmat ja perustukset. Muurikkalassa on ollut saha jo 1700-luvulla. Sijaitsee Miehikkälän ja Haminan rajalla Muurikkala, Teo Lähde: ehdotettu LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (306.09.1) Pitkäkosken silta (306.09.2) Yt14745 1929 (3532111:6729369, GIS) Miehikkälän kirkonkylältä Savankosken risteykseen (n. 1 km) Pitkäkoski Lähde: ehdotettu Lähde: ehdotettu KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 235

MIEHIKKÄLÄ MUUT KOHTEET (10) (306.10.1) Vanhat kylänpaikat (306.10.2) Jatulintarhat (306.10.3) Rasin kaskiröykkiö 1000011302 Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Miehikkälän alueella: - Kylmälä (Kyllmele by) 1000011232 (6728090:3534059) - Muurikkala (Murola by) Tohmonmäki 1000011288 (6727673:3549677) - Saivikkala (Sauickala by) Haapala 1000011284 (6727384:3539429) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Jaakkola 1000011301 (6734252:3531055) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Nurmela 1000011298 (6735588:3530459) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Raitio 1000011300 (6734778:3531762) - Hurttala (Hwrttala by) Hurtta 1000011264 (6731130:3541280) - Hurttala (Hwrttala by) Hauhia 1000011263 (6732940:3538853) - Hurttala (Hwrttala by) Rasi 1000011266 (6731553:3541221) - Järvelä (Jarfvela by) 1000011267 - Muurikkala (Murola by) Niittyinmäki 1000011289 (6726971:3549037) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Harjava 1000011927 (6736154:3529537) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Ramu 1000011296 (6735762:3529990) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kiviharju 1000011295 (6735028:3530258) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Takanen 1000011294 (6735710:3529523) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Saha 1000011293 (6735411:3530142) - Hurttala (Hwrttala by) Lötsä 1000011265 (6731036:3541706) - Muurikkala (Murola by Lötsänmäki 1000011291 (6726850:3549566) - Suur-Miehikkälä (Mehickele by) Kallio 1000011299 (6734747:3531326) - Muurikkala (Murola by) Husunpää 1000011286 (6728260:3548870) - Saivikkala (Sauickala by) Ukkola 1000011293 (6727132:3538857) - Saivikkala (Sauickala by) Suurikylä 1000011282 (6727067:3538305) - Saivikkala (Sauickala by) Jaakkola 1000011273 (6727646:3539110) - Saivikkala (Sauickala by) Ala-Häsä 1000011272 (6728094:3439080) - Saivikkala (Sauickala by) Pappila 1000011271 (6729410:3538196) - Saivikkala (Sauickala by) Häsä 1000011270 (6729543:3539050) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset jatulintarhat Miehikkälän alueella: - Ojamaa 489010025 (6730546:3526300) - Kivelä 489010027 (6738371:3526016) - Soivuori 489010029 (6737260:3530653) - Jutuksenjärvi 489010030 (6733040:3543340) - Ylikorvenkangas 489010026 (3528410/6737300) - Mustasuo 489010022 (6735604:3531290) - Palloinmäki 489010023 (6735250:3529490) Suur-Miehikkälä 236 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (306.11.1) Ristiniemenvuori 489010031 (306.11.2) Lähdepelto 489010015 (306.11.3) Törönpelto 489010011 (306.11.4) Salmenaho 489010014 (306.11.5) Suurenmännynpelto 489010013 (306.11.6) Länttärinmäki 489010010 (306.11.7) Krouvi 489010009 (306.11.8) Nuttupelto 489010008 (306.11.9) Liinalionpelto 489010007 (306.11.10) Haapala 489010006 (306.11.11) Lehtomäki 489010005 (306.11.12) Pienpelto 489010004 (306.11.13) Kaivosuo 489010024 (306.11.14) Perienniitty 489010028 (306.11.15) Tervahauta 489010003 (306.11.16) Autiopelto 489010002 Kivikautinen kalliomaalaus (6742700:3537620) (6730900:3541680) (6728160:3538740) (6729080:3540360) (6728440:3540200) (6727920:3539820) (6727140:3538080) (6723240:3538510) (6727060:3539080) (6727220:3539530) (6727100:3539730) (6726960:3539600) Ajoittamaton kiviröykkiö (6726360:3536000) (6725590:3539090) (6725780:3540280) (6725100:3540420) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 237

MIEHIKKÄLÄ (306.11.17) Heikkilä 489010001 (306.11.18) Saaransivu 489010021 (306.11.19) Rivinkangas 489010020 (306.11.20) Hietala-Patolahti 489010019 (306.11.21) Sillanmäki 489010018 (306.11.22) Hiiriharjunmäki 489010017 (306.11.23) Villasiinpolvi 489010016 (306.11.24) Kolmikannankangas 1000010925 (306.11.25) Kotisuo 1 1000010937 (306.11.26) Kumpula 1000010926 (306.11.27) Korpiranta 2 1000010930 (306.11.28) Sorvainvuori 1000010932 (306.11.29) Hietala 1000010936 (306.11.30) Kotisuo 2 1000010938 (306.11.31) Mäkelä 1000010939 (306.11.32) Halkoniitty 1 1000010942 (306.11.33) Halkoniitty 2 1000010943 (6724540:3541110) (6729080:3548680) (6728830:3549390) (6728340:3549920) (6724800:3549320) (6724340:3548980) (6724150:3549120) (6723225:3548998) (6726470:3550415) (6725554:3547540) (6733733:3531377) (6732778:3530733) (6727810:3549580) (6726061:3550916) (6734053:3531863) (6733476:3531540) (6733609:3531460) 238 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

MIEHIKKÄLÄ (306.11.34) Rikkola 1000010944 (306.11.35) Vuorela 1000010945 (306.11.36) Hiekkala 1000010946 (306.11.37) Vainiola 1000010933 (306.11.38) Kallio 1000010947 (6734206:3531441) (6734005:3530226) /asumuspainanne (6730563:3525080) (6724550:3548710) (6727705:3547010) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (306.12.1) Niittymäen (3544711:6728020, GIS) Hurttala kultakuusi (306.12.2) Leukanniemen lehto (306.12.3) Kiviharjun pylväskuusi (306.12.4) Kotilahden lehtikuusi (GIS) Hurttala (3528172: 6734209, GIS) Miehikkälä (3533044: 6731677, GIS) Kalliokoski KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 239

MIEHIKKÄLÄ LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki. 2001 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Koponen Martti ja Puutiainen Hannu: Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle 1994 Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 Varpio, Yrjö 1974: Vanhaa Miehikkälää. Miehikkälän kunta. Vammala. SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.finnicakymenlaakso.fi http://www.miehikkala.fi/ http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm http://www.wikipedia.fi/ 240 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ Pyhtään kunnan kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005. Pyhtäälle muodostui vakinainen asutus jo 1100-luvulla, vaikka asutuksen jälkiä siellä on jo kivikaudelta. Varhaisin asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347 ja omaksi kirkkoherrakunnakseen se erotettiin Pernajan seurakunnasta vuonna 1422. Pitäjän asutus oli vakiintunut nykyisille pakoilleen 1500-luvun puoliväliin mennessä. 1500-luvun puolivälin jälkeen kunnan pinta-ala oli myös suurimmillaan, kun siihen kuuluivat nykyisen Pyhtään lisäksi Elimäki, Kymi, Anjala ja Ruotsinpyhtää sekä joitakin kyliä Lapinjärvestä. Turun rauhassa 1743 osa Pyhtäästä jäi Ruotsille (nyk. Ruotsinpyhtää). Nykyään kunnan pinta-ala on 743 km², jos maapinta-alaa noin 288 km², merialueita noin 446 km² ja sisävesialueita noin 9 km². Asukkaita Pyhtäällä vuonna 2006 oli 5147, joista 10,5 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Pyhtää sijaitsee Kymijoen itäisen ja läntisen päähaaran välisellä Pyhtäänsaarella. Pyhtään kulttuurimaisemaa ja historiaa ovat huomattavimmin muovanneet kirkko, kartanokulttuuri, teollisuus ja maanviljelys. Myös jo varhaisella keskiajalla rakennettu Turusta Viipuriin kulkenut Suuri Rantatie nykyinen Kuninkaantie vaikutti Pyhtään kehitykseen, meren ja Kymijoen ohella. Pyhtään pohjoisosat ovat metsäisiä ja siellä on myös laajoja suoalueita. Viljelyalueet ovat muodostuneen rannikon merenlahtien savikkoalueille sekä jokien varsille. Kymijoki on Pyhtään kohdalla haaroittunut ja huomattavin niistä on Kurevirrasta erkaneva, kirkonkylän läpi virtaava Pyhtään haara. Pyhtääseen kuuluu myös merialueita ja sillä on noin kolmesataa saarta. Pyhtään rannikko- ja saaristoalue muodostaa oman kokonaisuutensa. Rannikkoalueelle ovat tunnusomaisia vierinkivet, jotka ovat kasautuneet erityisesti niemien kärkeen ja saaristoalueelle. Kymijoen varrelle perustettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Stockforsin puuhioketehdas, kun maatalous ja kalastus menettivät merkitystään elinkeinoina. Kymijokeen on rakennettu myös voimalaitoksia. Kunnan yleisilmeelle ovat tyypillisiä myös monet yksittäisinä säilyneet tehdastyöläisten asuinrakennukset.

PYHTÄÄ SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 243 PYHTÄÄ (624) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 244 Pienmaisemat (02) 244 Perinnemaisemat (03) 246 Sotahistorialliset kohteet (04) 247 Uskonnolliset kohteet (05) 248 Rakennukset ja pihapiirit (06) 248 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 251 Liikenneympäristöt (09) 252 Muut kohteet (10) 253 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 254 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 258 LÄHTEET 259 242 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 mv Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KSp KSYK Tieh Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 H&R Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki 2001 Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 243

PYHTÄÄ MAISEMA-ALUEET (01) (285.01.1) Kaunissaari Ristisaari (285.01.2) Kymijoen laakso (285.01.3) Länsi-, Silta- ja Myllykylän kulttuurimaisema GIS Kaunisaari ja Ristisaari kuuluvat Eteläisen rantamaan ja Suomenlahden rannikkoseudun maisemamaakuntiin. Kaunissaari poikkeaa tyypillisistä saariston kalliopintaisista saarista, koska se on osa harjumuodostumaa ja sen länsiosan maaperä on moreenia. Osa harjun maa-aineksista on ajautunut aina ristisaaren kallioiden väleihin. Laakean saaren itäpuolisko ja saarten väliin jäävät riuttamaiset Pien- ja Suurkari kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen. Kaunissaaren eteläosan kasvillisuus on vehmasta ja kulttuurivaikutteista. Muu saari on pääosin männikköä. Ristisaaressa kasvillisuus on pääasiallisesti luonnontilaista saaristoluontoa, johon laidunnus kuitenkin on jättänyt jälkensä. Ristisaaressa puusto on mäntyvaltaista, mutta joukossa on myös pieniä lehtokuvioita. GIS Kymijoen laakso kuuluu Eteläisen rantamaan ja Eteläisen viljelyseudun maisemamaakuntiin. Alue on laaja ja se jakautuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Kuusankosken, Pyhtään ja Valkealan alueelle. Kulttuurimaiseman ydin on vuolas Kymijoki, joka haaroittuu ja levenee järvialtaiksi useaan otteeseen ennen laskuaan mereen. Pyhtään alueella pellot ovat melko pieniä, joki melko kapea ja mutkainen, mutta mielenkiintoinen sen sisään muodostuneiden saarten vuoksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää varsinaista jokilaakson maisemaa rannikon tuntumassa. Rakentamattomat kosket ovat lailla rauhoitetut ja joen haarojen väliin jäävälle suoalueille on perustettu luonnonsuojelualueita. Alueeseen liittyy myös useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. GIS Alue koostuu erillään olevista rakennuksista sekä tiiviistä rakennusryppäistä pihapiireineen. Vanhimmat tilat ovat 1800-luvulta ja ulkorakennukset ovat olennainen osa miljöötä. Lähde: matm, KLR Lähde: matm Lähde: matm, KLR PIENMAISEMAT (02) (285.02.1) Kaunissaaren kylä (285.02.2) Pyhtään kirkkomaisema Kolmesta kantatilasta (Tyni, Jaakkola, Korppas) kasvanut Kaunissaaren kylä sijaitsee Kaunissaaren eteläosassa. Kylä on ajan saatossa talojen halkomisen seurauksena kasvanut ja tiivistynyt. Nykyisin kylän ominaispiirteitä ovatkin tiiviisti aidatut pihapiirit ja puutarhat lehtevine kujineen, laiturit, venevajat ja ranta-aitat. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta, uusimmat viime vuosikymmeniltä. Osa rakennuksista on ympärivuotisessa käytössä, mutta pääasiallisesti saari on lomalaisten asuttama. Saaren pohjoispään vanha rakennuskanta on 1880-luvulta. (3473985:6709197, GIS) Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkko ympäristöineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. - Pyhtään kivikirkko 1400-luku - kirkosta erillinen kellotapuli 1820-luku - kirkkoherranpappilan puinen päärakennus 1835, jatkettu myöhemmin - Kymijoen ylittävä yksijänteinen teräsbetonisilta 1923 - hautausmaa, jolla useita vanhoja sukuhautoja Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Kirkonkylä Lähde: RKY 1993 ja 00 244 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.02.3) Ahvenkosken historiallinen ympäristö (285.02.4) Heinlahden ympäristö (285.02.5) Purolan kylä GIS Jo 1300-luvulla lohenkalastamona tunnettu Ahvenkoski edustaa historiallista kulttuurimiljöötä. Suurelta Rantatieltä päästään tammikujaa pitkin Ahvenkosken kartanon puutarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi 1892-94 (C. Armfelt). - suurin osa talousrakennuksista 1890-luku (viljamakasiinimeijeri, talli, navetta, työväen asuntorakennus, riihi, tilanhoitajan asunto ja ajurin rakennus sekä vaunuvaja) - Savukosken museosilta 1928 (ks. liikenne) - Ahvenkosken rannoilla on säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita - vesivoimalaitos 1933 K. Lindahl GIS Heinlahden ympäristö on yksi Pyhtään vanhimmista asuinpaikoista. Maiseman runkona toimivan vanhan Viipurintien ympärille nivoutuvat historialliset paikat ja rakennukset pihoineen. GIS Purolan kylä jakautuu luonteeltaan kahteen erilaiseen osaan; Alakylä on tiivis merenrantakylä, jonka rakennuskanta on 1800-luvulta 1900-luvun alusta. Suljetut pihaalueet ja niiden väliset tiet muodostavat yhtenäisen miljöön. Yläkylän kulttuurimaisemakokonaisuus koostuu peltoviljelysten keskellä olevista yksittäistaloista ja lukuisista aitoista. Alakylä: - Svartbäckin joen suistoalueella sijaitseva yksikerroksinen satulakattoinen rakennus, yksi kylän vanhimmista, 1800- luvun alku - Niemisen mylly ja saha, 1930-luku - Myllyn asuinrakennus 1932 - Sjöbergin venäläisvaikutteinen huvilamainen talo, 1900- luvun alku, siirretty Terijoelta Lähde: RKY 1993, VAT 2008 (285.02.6) Munapirtin kylä Yläkylä: - Kappalaisen pappila 1820-luku (6706341:3479753) korjattiin kouluksi 1884 ja takaisin pappilaksi 1900-luvun alussa. Pihapiiriin kuuluu poikkeava betonirakenteinen navetta sekä kivikellari. - Krämers (Svartbäckin kartano) 1870 (6706865:3479747) - Lassila 1900-luvun alku. Pihapiiriin kuuluu aitta- ja ulkorakennusten rivi - Lövdalin tienristeys on perinteistä 1800-luvun maatilarakentamista edustava kokonaisuus, johon kuuluu kahden asuinrakennuksen, kahden aitan ja hirsinavetan lisäksi ulkorakennusten ryhmä. - Purolan koulu 1905 (3479925:6706225) - Rockas 1911, uudistettu (3480456:6706850) Päärakennuksen lisäksi aittarivistö ja kivinavetta vuodelta 1907 - Skräddas, maalaistalo, 1800-luvun loppu - Stenvall 1885 ja tiilinavetta 1943 (6706678:3479569) GIS (kuva) Munapirtin tiivis kyläyhteisö sijaitsee Munapirtin saaressa pienimuotoisten peltojen ja metsäsaarekkeiden rajaamana. - Mattas: Mansardikattoinen päärakennus 1909, kuisti lisätty 1964. Tilan kivinavetta on alkuperäinen. - Kylän kauppa 1900-luvun alku - Stor-Ståhl 1800-l puoliväli, nykyasu 1923 - Lill-Ståhl 1800-luku, nyk. ulkoasu on 1900-l vaihde - Yrjösen tilan ulkorakennukset 1800-luku - Santaniemen venevajat KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 245

PYHTÄÄ (285.02.7) Hinkaböle (Hinkapyöli) (285.02.8) Tuuski (285.02.9) Hirvikoski GIS Hinkaböle on Munapirtin saaressa sijaitseva maastoltaan monimuotoinen metsäinen alue, joka muodostaa kulttuurillisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvulta. - Hinkapyölin päärakennus 1839 1840 - tuulimylly 1861 paikalle siirretyt torppa ja aitta - pihlajien ympäröimä lato 1780 - Kansakoulu ja opettajan asuinrakennus 1900-luvun alku (A. Esti) - seurantalo Moborg 1908, laajennus 1910-luku GIS Munapirtin saaressa, kauniin merenlahden rannalla sijaitsevan kylän rakennuskanta on 1900-luvun vaihteen molemmilta puolilta. - Mäkelä, päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Nykyinen ulkoasu 1900-l vaihde, verannat 1950-luku - Piispan tilan jugendvaikutteinen päärakennus 1904 - Lähistöllä sijaitsee myös louhos GIS Kymijoen rannassa sijaitseva kyläkokonaisuus ja lauttapaikka. Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa maastossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. PERINNEMAISEMAT (03) (285.03.1) Ristisaari (285.03.2) Maari (285.03.3) Stockforsin laidun (285.03.4) Rantalan laitumet (285.03.5) Peltola (285.03.6) Hartikanmäen laidun (285.03.7) Kantolan laidun (285.03.8) Vähätalon laidun (285.03.9) Danielsbackan niitty (3348990:6689340) Lähes koko Ristisaaren alue on ollut laidunkäytössä. Saarella on useita erityyppisiä perinnebiotooppilaikkuja ja paljon uhanalaisia hyönteislajeja. (3476400:6706100) Maisemallisesti merkittävä ja isokokoinen joen- ja merenrantaniittylaidun sijaitsee Strukanhaaran suistossa. Laitumen pohjoispuolella on myös laidunnettu luonnontilainen metsäkaistale. (3476100:6708100) Kymijoen Strukanhaaran länsirannalla sijaitseva metsäinen laidunalue on niittylaikkujen täyttämä. (3488100:6709400) Heinlahden luoteisrannalla sijaitsevat laitumet ovat sekä maisemallisesti että lajistoltaan arvokkaita. Laitumilla on useita erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. (3488500:6709400) Heinlahden pohjoisrannalla sijaitseva laidun on sekä maisemallisesti että lajistoltaan arvokas. Kohde jakautuu kahteen osaan. (3487600:6708400) Heinlahden länsirannalla on laajahko maisemallisesti edustava laidunalue. Alue on lajistoltaan kuitenkin melko köyhä. (3487600:6708900) Heinlahden länsipuolella sijaitseva laidun on pääosin metsää ja sen arvo perustuukin pääosin alueella kasvaviin vanhoihin lehmuksiin. (3487600:6708700) Heinlahden länsipuolella on laajojen kylvönurmialueiden laidoilla erilaisia pienialaisia perinnebiotooppilaikkuja. Alueella on paljon vanhoja lehmuksia sekä suuria maakiviä. (3483700:6711300) Myllykylän eteläosassa sijaitseva niitty ei ole maisemallisesti tai lajistoltaan kovin arvokas. Lähde: KSp Lähde: KSp Stockfors Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Heinlahti Lähde: KSp Myllykylä Lähde: KSp 246 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.03.10) Riihimäen laitumet (285.03.11) Franssilanbacken (285.03.12) Långören (285.03.13) Kaunissaaren koulun läheinen niitty (285.03.14) Kaunissaaren peltoniitty (285.03.15) Svartbäckin laidun (3484100:6709200) Maisemallisesti merkittävä laidunalue sijaitsee Kärrilänmäen ja Riihimäen välissä, tien molemmin puolin. Kallioketo on lajistoltaan monipuolinen kun taas kuusivaltainen metsälaidun hieman köyhempi. (3484000:6710020) Siltakylän luoteispuolella sijaitseva laidun on lajistoltaan köyhtynyt. (3476600:6698300) Saaressa esiintyy paljon saaristolle tyypillisiä niittylajeja. (3587800:6793200) Pitkänomaisella tuoreniityllä kasvaa saaristolle tyypillisiä niittykasveja. (3487200:6693200) Saaren pohjoisosassa sijaitsevalle entiselle pellolle on muodostunut niittymäistä kasvillisuutta. Aluetta kiertää hyvin säilynyt kiviaita. (3479600:6706600) Kyläkoulun länsipuolella sijaitseva laidun on kivinen ja lajistoltaan melko köyhä. Siltakylä Lähde: KSp Siltakylä Lähde: KSp Långören saari Lähde: KSp Kaunissaari Lähde: KSp Kaunissaari Lähde: KSp Purola Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (285.04.1) Kirmusaaren redutti 1000002090 (285.04.2) Ahvenkosken patterit 1000002104 (285.04.3) Hirvikosken redutti 1000009820 (285.04.4) Pyhtään ja Kymin rajakivi (285.04.5) Lökören patteri 1000002105 (285.04.6) Kaukolan linnake 1000007619 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6709820:3470760) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6710292:3471067) Osa Kymijoen rajalinnakkeita. Turun rauhan seurauksena Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan. Uuden rajan turvaksi molemmat valtiot rakensivat puolustusvarustuksia. Ahvenkoskella sijaitsevat linnakkeet ovat rajanylityspaikan ja maantien turvaamiseksi rakennettuja. Pyhtään puolen linnakkeet ovat venäläisten rakentamia. Historiallisen ajan muinaisjäännös (6722641:3481109) Kuuluu myös kymijoen rajalinnakkeisiin. (3490513:6709157, GIS) Pyhtään ja Kotkan rajalla Turun-Viipurin tien läheisyydessä Ristikalliolla sijaitseva vanha rajakivi. Historiallisen ajan muinaisjäännös (6707322:3486365) Lökerönniemellä sijaitsevat vallit ovat jäänteitä vuosina 1788 1790 käydystä sodasta. Historiallisen ajan muinaisjäännös (6718440:3483620), mm, mv, vm, KLR, VAT 2008, vm, VAT 2008 Heinlahti KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 247

PYHTÄÄ (285.04.7) Itäkirkonkylän rajamerkki 1000006105 (285.04.8) Puolustusvarustukset Historiallisen ajan muinaisjäännös (6714560:3475330) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset puolustusvarustukset Pyhtään alueella: - Harjunpäänkangas 1000009821 (6718794:3483766) - Korsnäs 1000007790 (6706020:3478070) USKONNOLLISET KOHTEET (05) (285.05.1) Pyhtään kirkko ja tapuli (285.05.2) Pyhtään kirkon hautausmaa (285.05.3) Kirkkoherran Pappila (285.05.4) Siltakylän rukoushuone 1400-luku (3473985:6709197, GIS) Kymijoen läntisen päähaaran ja keskiaikaisen Suuren Rantatien varteen sijoittuva Pyhtään kivikirkon kirkkosali on holvattu kolmilaivaiseksi ja sen keskilaivassa on kahdeksansakaraiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit. Kirkon ikkunat ovat alkuperäiset ja goottilaistyyliset. Kirkkosalin primitiiviset kalkkimaalaukset ovat 1400-luvun loppupuolelta. Kirkon asehuone on muutettu Creutz-suvun kappeliksi 1671 ja samalla katettu muhkealla barokkikuvulla. - Tapuli 1820-luku Suomen intendenttikonttori Hautausmaalla useita vanhoja sukuhautoja. Kirkkomaata ympäröi kiviaita 1835 Kirkkoherra A. F. Cremer Empiretyylinen maisemallisesti tärkeällä paikalla olevaa rakennusta on jatkettu myöhemmin. 1931 (3484907:6709338, GIS) Pieni rukoushuone on nykyään asuinkäytössä. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Lähde: RKY 1993, KLR Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR Siltakylä RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (285.06.1) Ahvenkosken Kartano GIS Suojeltu rakennussuojelulailla Suurelta Rantatieltä päästään tammikujaa pitkin kartanon puutarhaan, jonka on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. - kartanon päärakennus 1859, muutettu huvilamaiseksi 1892 94 ja 1911 (C. Armfelt) - viljamakasiini-meijeri 1892 1894 - tornillinen kivirakenteinen meijeri-viljamakasiini rakennus - talli ja navetta 1892-1894 - työväen asuntorakennus 1897 - riihi - tilanhoitajan asunto 1914 - ajurin rakennus sekä vaunuvaja 1914 - lisäksi muita uudempia rakennuksia Ahvenkoski Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR 248 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.06.2) Ruotsinkielinen kansakoulu ympäristöineen (285.06.3) Skoas (285.06.4) Suurahvenkosken koulu (285.06.5) Stockforsin kartanon alue 1900-luvun alku (3474697:6709157, GIS) Koulurakennuksen ja työläisasuntojen käsittävä kokonaisuus muodostaa omaleimaisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. - koulurakennus 1903 - työväen asuinrakennukset 1900-luvun alku 1900-luvun alku, muutoksia 1970-luku (3474460:6708850, GIS) Tilan päärakennus on komean kuusiaidan ympäröimä. Pihapiiriin on rakennettu viime aikoina lisää rakennuksia. Sijaitsee ruotsinkielisen kansakoulun ympäristössä. 1919 (3474280:6708800, GIS) Koulurakennus edustaa jugendtyyliä. Sen pihalle on rakennettu myöhemmin voimistelusali ja luokkarakennus. 1770-luku GIS Kartanon säätyläismallinen päärakennus purettiin 1970- luvulla ja paikalla on enää: - kivinavetta, talli ja sikala 1880-luku - asuinrakennus 1900-luvun vaihde - aumakattoinen, lähes neliön muotoinen, savesta ja kanervista valmistettu asuintalo 1800-luvun puoliväli Kirkonkylä Kirkonkylä Ulkokylä Stråkö (285.06.6) Pörtnora (Pirtnuora) (285.06.7) Torpparakennus (285.06.8) Teikari (285.06.9) Heinlahden koulu (285.06.10) Vanhala (285.06.11) Kiviniemen kartano (285.06.12) Tjeder (285.06.13) Suurpyöli Ks. myös - Stråkön sulku 1900-luvun alku 1858 (3473900:6705220, GIS) Pörtnoran tilan pihapiiriin kuulu lisäksi myös kuivuri, kalustovaja, kaksi vanhaa aittaa ja sauna. - kivinavetta 1871 Pörtnoraan kuului myös ryhmä torppia, joista yhden tuparakennus on edelleen lähes alkuperäisessä kunnossa. 1830- tai 1840-luku (3489088:6707860, GIS) Teikarin tilan päärakennus on empiretyylinen. Sen veranta, pannuhuonesiipi ja tiilikatto on tosin tehty vasta sotien jälkeen. Pihalla kasvavat vanhat saarnet, lehmukset ja vaahterat on istutettu 1871 ja 1900 välisenä aikana. 1919 (3488265:6709311, GIS) Hyvin säilynyt koulurakennus. 1858, nykyasu 1900-luvun vaihde (3486934:6708281, GIS) Vanhalan kantatilan päärakennus yhdessä tallin, hirsinavetan, aittarivin, saunan ja ulkorakennusten kanssa muodostavat suljetun pihan sekä arvokkaan kulttuuriympäristön. 1900-luvun vaihde (3485564:6707100, GIS) Kiviniemen kartano on rakennettu aivan meren rannalle. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu paanuilla vuorattu asuinrakennus ja aitta. 1886, korjaus 1963 (3484134:6709869, GIS) Siltakylän ja Länsikylän kulttuurimaiseman keskellä sijaitseva talouskeskus. Maisemallisena kiintopisteenä on sementtitiilinavetta vuodelta 1951. 1900-luvun alku (3483594:6709318, GIS) Tilan päärakennus on puhdaspiirteinen 1900-luvun alun maatalo. Pihapiiriä reunustaa maisemassa kauas näkyvä navettarakennus, jonka vanhimmat osat ovat 1920- tai 1930-luvuilta. Pirtnuora Pirtnuora Heinlahti Heinlahti Huutlahti Kiviniemi Siltakylä Siltakylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 249

PYHTÄÄ (285.06.14) Länsikylän ruotsinkielinen koulu (285.06.15) Slangus (285.06.16) Hökmark (285.06.17) Falcks (285.06.18) Björkas (285.06.19) Länsimyllykylän koulu (285.06.20) Karlagård (285.06.21) Rokkila (285.06.22) Hirvikosken koulu (285.06.23) Mattila (285.06.24) Heinlahden seurantalo (285.06.25) Kankaan kylän seurantalo (285.06.26) Santaniemen venevajat 1890-luku, laajennus 1905 (3483384:6710404, GIS) Koulurakennus sijaitsee Vanhan Viipurintien varressa keskeisellä paikalla. 1844, nykyinen ulkoasu 1900-luvun vaihde (3481963:6711081, GIS) Friisikoristeluinen Slangus on melko ainutlaatuinen rakennus. 1840 (3482771:6711379, GIS) Hökmark on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. - karjarakennus 1924. 1905 (3482669:6711352, GIS) Tiivis kokonaisuus peltoaukeiden keskellä. Tila on Kymenlaaksossa harvinaista tyyppiä. 1815, lisäosia 1928 (3482739:6711380, GIS) Pihapiiriin kuuluvat myös talli, navetta ja paja. 1930-luku (3483371:6711265, GIS) Kivinen koulurakennus, jonka ulkoasu on pysynyt alkuperäisenä. 1849, veranta 1969, myöhempiä muutoksia (3483536:6711471, GIS) Metsän reunassa sijaitseva rakennus näkyy maisemassa hyvin. 1896, nykyasu 1900-luvun alku (3483890:6712840, GIS) Hirsinen navetta ja talli, aittarivi, sikala, vaja, kaksikerroksinen aitta, riihi ja sauna muodostavat merkittävän kokonaisuuden Neikontien varteen yhdessä päärakennuksen kanssa. 1898, uudempi koulutalo 1950-luku (3480768:6722168, GIS) (3480451:6721986, GIS) Mattilan tilan rakennukset on uusittu kellareita, aittaa ja saunaa lukuun ottamatta ja paikalla onkin enemmän maisemallista arvoa vanhana talonpaikkana, kuin rakennuksilla itsellään. Länsikylä Länsikylä Länsikylä Länsikylä Länsikylä Myllykylä Myllykylä Myllykylä Hirvikoski Hirvikoski (3488640:6709390, GIS) Heinlahti Lähde: ehdotettu (3475102:6711331, GIS) Kangas Peruste: Lähde: Venevajat ovat osa merenrantamaisemaa Santaniemi Lähde: ehdotettu 250 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (285.08.1) Ahvenkosken voimalaitos (285.08.2) Stråkon sulku ja telakan paikka (285.08.3) Klåsarön voimalaitos (285.08.4) Stocforsin tehtaat ja ympäristö (285.08.5) Birilsin myllyympäristö (285.08.6) Krökön louhos (285.08.7) Solön entinen tärpättitehdas (285.08.8) Vesimylly 1000009757 1933 Karl Lindahl (3470003:6709338, GIS) Voimalaitos patoineen on vaikuttavaan koskiympäristö. Voimalaitos näkyy jokiympäristössä pitkälle. 1900-luvun alku Sulkuun liittyy myös rakennusryhmä vuosisadan alusta. 1909, lisälaitteita 1983 (3474097:6713418, GIS) Voimalaitos oli yksi aikansa suurimmista Suomessa. Vuonna 1983 rakennuksen viereen rakennettiin lisälaitteita. Voimalaitokseen liittyy asuin- sekä konttorirakennus. Voimalaitos muodostaa Kymijoessa olevan Välisaaren kanssa arvokkaan kokonaisuuden. Saaressa on vanhoja puita ja sen läpi on kulkenut kirkkotie. 1902, 1906 (3474500:6710000, GIS) 1902 valmistunut puuhiomo sai seurakseen puurakenteisen kaksikehyksisen sahan vuonna 1906, jonka jälkeen tehdasta laajennettiin aina 1960-luvulle asti ja se muodostaakin merkittävien 1900-luvun alun teollisuusrakennusten ryppään. Muita alueen rakennuksia ovat: - kuivaamorakennus on 1930-luvun alku - paja - valimo - vanha ja uusi kuorimo - hiomo - sihti- ja lajitteluhuone - vastaanottosali - makasiineja - sähköverstas - paloasema - Isännöitsijän aidattu asuinrakennus sijaitsee aivan hiomon vieressä, 1900-luvun alku, muutettu toimistoksi 1918 - työntekijöiden asuintaloista on jäljellä yksi, insinöörien asuinrakennus (ennen 1915) - ent. kauppiaan talo on kunnostettu asunnoiksi 1930- luvulla - Mutankylä on rakentunut 1910- ja 1920-luvuilla työläisten asuntoalueeksi. Pienet tuparakennukset ja asuintalot sekä ulkorakennukset rajaavat väliinsä pieniä kujia. - Välikylä, joka on tehdasalueen varhaisin asuinalue, muodostettiin Pietilän tilan rakennuksiin korjaamalla ne asunnoiksi (3484578:6711224) Kaunis koskiympäristö, jossa asuinrakennuksia ja aitta 1700-luvulta. (3482267:669633, GIS) Krökön saaren keskiosan louhos on todennäköisesti 1800- luvulta. Historiallisen ajan muinaisjäännös Klåsarö Välisaari 3 (6713517:3474036), Teo Kirkonkylä, Teo Myllykylä Krökö Lähde: ehdotettu Solö Lähde: ehdotettu Klåsarö KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 251

PYHTÄÄ LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (285.09.1) Suuri Rantatie (Alinen Viipurintie, Kuninkaantie) (285.09.2) Savukosken silta (285.09.3) Suurahvenkosken sillan paikka (285.09.4) Vähäahvenkosken sillan paikka (285.09.5) Kirkonkylän maantiesilta (raittisilta) (285.09.6) Harkkokivisilta (285.09.7) Rantatie (285.09.8) Siltakylän silta (285.09.9) Neikontie (285.09.10) Tirikan silta 1000009907 (285.09.11) Välisaaren sillanpaikka 1000009729 (285.09.12) Rukan sulku 1000007624 GIS Osa Turusta Viipuriin keskiajalta (1340- tai 1350-luvulla) asti kulkeneesta Suuresta Rantatiestä meni Pyhtään halki jo 1200-luvulla. Tien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700- luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Tiestä on säilynyt useita osuuksia metsäalueilla ja nykyisen tien linjauksen pohjana. 1928 (3470512:6709619, GIS) Savukosken 49 m pitkä teräsbetoninen kaarisilta edustaa Suomessa harvinaista yksinivelistä rakennetta. Silta vihittiin museosillaksi 1984. Ennen Savukosken siltaa käytössä ollut silta rakennettiin 1840-luvulla. 58 m pitkän ponsiansassillan rakenteita on edelleen näkyvissä. Ennen Savukosken siltaa käytössä olleen sillan paikka. 1922 tai 1923 (3474910:6709104, GIS) Yksijänteinen, teräsbetoninen holvisilta on rakennettu vanhan huonokuntoisen sillan paikalle. 1900- luvun alku (3489075:6708000, GIS) Heinlahden kylätien kivisilta on 1900-luvun alusta. Nykyisin tie menee sillan vieritse. GIS Siltakylän joen pohjoispuolella on säilynyt ikivanhan tien osia. 1924 (3484613:6709447, GIS) Teräsbetoninen yläkaarisilta (Langer -palkkisilta) Pyhtäältä pohjoiseen on kulkenut vanha kauppatie ns. Neikontie. Tien varren kilometripylväät ovat yhä näkyvissä. Historiallisen ajan muinaisjäännös Sillat (6710300:3470950) Historiallisen ajan muinaisjäännös Sillanpaikka, Välisaari 1 (6713454:3474108) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6706680:3476280) Ahvenkoski, Kirkonkylä Lähde: VAT 2008, KLR Ahvenkoski, museosilta, Tieh Ahvenkosken kartanon ja Kymijoen maisema Ahvenkoski Ahvenkoski Pyhtään kirkonkylä Lähde: ehdotettu Heinlahti Siltakylä Lähde: ehdotettu Klåsarö 252 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.09.13) Vanhat tienpohjat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat tienpohjat Pyhtään alueella: - Purola Majakorpi 1000009766 (6709617:3478193) - Purola Suomaja 1000009765 (6709841:3478655) - Itäkirkonkylä Puutaksenpelto 1000009715 (6708844:3475718) MUUT KOHTEET (10) (285.10.1) Augustinesairaalan paikka (285.10.2) Vanha kylän paikka (285.10.3) Struven kolmioketju (285.10.4) Ryssänuunit (285.10.5) Uunit (285.10.6) Vanhat kylänpaikat 1912 Carolus Lindberg Valmistumatta jäänyt rakennus oli tarkoitettu parantolaksi. Vanha ryhmäkylän paikka on vielä hahmotettavissa maastossa olevien kumpareiden ja kivijalkojen avulla. (6685071:3478218, GIS) (sijainti ei tarkka) Struven ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva 2820 km pitkä nauha. Mittaukset tehtiin vuosien 1816 1855 välillä tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven johdolla. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan läpi ja 83 Suomen alueelle mitatusta pisteestä on valittu erityisiksi 6. Pyhtään Mustaviirin saarella sijaitseva piste on näistä kuudesta eteläisin. Tasaisella kallioalueella oleva piste mitattiin vuonna 1833. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset ryssänuunit Pyhtään alueella: - Hautaharju 2 62401007 (6707860:3486750) - Långön 624010005 (6696200:3480400) - Kaunissaari Vironniemi 624010003 (6694600:3487850) - Munasuo 1000007620 (6718040:3480240) - Viinakallio 1000002367 (6715540:3475870) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset uunit Pyhtään alueella: - Sammalsuo 2 1000007145 (670745:3483056) - Pirtnuora Rekniskorpi 1000009764 (6705797:3474279) - Långön Kyrklandet 1000009713 (6696174:3480133) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Pyhtään alueella: - Heinlahti Ivars 1000009832 (6709853:3488626) - Itämyllykylä Danielsbacka 1000009822 (6711291:3483923) - Hinkaböle (Hinkapyöli) 1000009728 (6701211:3477348) - Kaunissaari Tyni 1000009711 (6692737:3487974) Sairaalasaari Hirvikoski Mustaviiri Peruste: Unescon maailmanperintökohde Lähde: ehdotettu (285.10.7) Vanhat kartanonpaikat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kartanonpaikat Pyhtään alueella: - Kiviniemi 1000009814 (6707118:3485555) - Itäkirkonkylä Stockfors 1 1000009817 (6708002:3475741) - Ahvenkosken kartano 1000009768 (6710048:3471949) (285.10.8) Verssonkankaan hiilimiilu 1000003691 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6700313:3478763) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 253

PYHTÄÄ (285.10.9) Långön Båksudden muinaisjäännösryhmä 1000007070 (285.10.10) Kellari 1000009818 (285.10.11) Virkatalon paikka 1000009759 (285.10.12) Maarakenne/ Kuoppa 1000009751 (285.10.13) Härkälammen kiviaita 1000009704 (285.10.14) Pettersängin Talonpohja 1000009763 (285.10.15) Merikosken raudanvalmistuspaikka 1000002919 Historiallisen ajan muinaisjäännös (6695100:3479700) Historiallisen ajan muinaisjäännös Itäkirkonkylä Stockfors 2 (6708106:3475837) Historiallisen ajan muinaisjäännös Pappila Suurpappila, Asuinpaikka/virkatalo (6709677:3474722) Historiallisen ajan muinaisjäännös Välisaari 2 (6713483:3474078) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6693223:3487470) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6709806:3474646) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6709078:3470279) Klåsarö Kaunissaari Itäkirkonkylä Ahvenkoski ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (285.11.1) Palonmäki 624010014 (285.11.2) Kinttumäki 624010013 (285.11.3) Leppäviikinpohja 1000002365 (285.11.4) Välimetsä 624010012 (285.11.5) Susikopinharju 2 624010030 (285.11.6) Susikopinharju 1 624010020 (285.11.7) Eetinniitty 3 1000002368 (6722184:3474750) (6720087:3478930) /asumuspainanne (6716729:3476241) (6716570:3476311) (6714633:3477008) /asumuspainanne (6713529:3476912) Ajoittamaton kiviröykkiö (6712195:3473778) 254 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.11.8) Eetinniitty 1 624010037 (285.11.9) Eetinniitty 2 624010038 (285.11.10) Kaarlinsaari 1 624010036 (285.11.11) Riitinginsuo 1 624010039 (285.11.12) Riitinginsuo 2 624010040 (285.11.13) Riitinginsuo 3 624010041 (285.11.14) Kananniemenharju 1 624010019 (285.11.15) Kananiemenharju 2 624010031 (285.11.16) Björkbacka 624010015 (285.11.17) Kyytkärri 624010043 (285.11.18) Roones Kirkkokalliot 624010035 (285.11.19) Hakamaa 624010002 (285.11.20) Strukankalliot 624010022 Strukankalliot itä 624010021 (285.11.21) Kivikoski 624010032 (285.11.22) Hautaharju 1 624010006 (612053:3473703) (6711933:3473739) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6711610:3472900) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6711160:3472950) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6711357:3473966) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6711020:3474260) (6715733:3487097) /asumuspainanne (6715600:3487250) (6711329:3485429) (6711107:3488707) Pronssikautinen hautaröykkiö (6707433:3471867) Ajoittamaton kiviröykkiö (6706438:3475189) Rautakautinen hautaröykkiöalue sijaitsee Kymijoen Strukanhaaran suiston itäpuolella, Santaniemenselän ja joen väliin jäävällä niemekkeellä, avoimella kallioalueella. Strukankalliot ovat rautakauden lopulla muodostaneet saaren. Alueella on ainakin 10 kiviröykkiötä seitsemässä eri kohdassa ja ne sijaitsevat pääosin läntisellä laajalla kallioalueella. Röykkiöistä on löydetty rautakaudelle ajoittuvia esineistöä. Röykkiökalmisto on Kymenlaakson rannikon laajin ja merkittävin rautakautinen muinaisjäännös. (6705745:3476755);(6705757:3477415) Rautakautinen hautaröykkiö (6708407:3485899) Pronssikautinen hautaröykkiö (3486672:6707743), vm, H&R KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 255

PYHTÄÄ (285.11.23) Korvenkalliot 1 624010042 (285.11.24) Kokkovuori 624010010 (285.11.25) Salmenkallio 624010028 (285.11.26) Hevossaari 624010008 (285.11.27) Tonttuvuori 624010033 (285.11.28) Lovisteininvuori 624010011 (285.11.29) Hiidenkallio 624010009 (285.11.30) Flaknäs 624010034 (285.11.31) Lilla Krokö 624010004 (285.11.32) Mustaviirin jatulintarha 624010001 (285.11.33) Ratängen 1 1000007160 (285.11.34) Länsimyllykylä Nygård 1000007161 (285.11.35) Nygård 1 1000007159 (285.11.36) Limmansaari 1000007157 (285.11.37) Makkarsaari 1000007156 (285.11.38) Lippukallio 1000007154 (285.11.39) Järvensuo 1000007152 Varhaismetallikautinen asuinpaikka (6706630:3490564) Pronssikautinen hautaröykkiö (6705270:3488894) Rautakautinen hautaröykkiö (6705139:3488547) Pronssikautinen hautaröykkiö (6705500:3487520) Pronssikautinen hautaröykkiö (6703155:3484307) Pronssikautinen hautaröykkiö (6702620:3483652) Pronssikautinen hautaröykkiö (6702698:3482784) Rautakautinen hautaröykkiö (6699555:3476352) Pronssikautinen hautaröykkiö (6699910:3482180) Rautakautinen ja/tai keskiaikainen Tarha on Mustaviirin pohjoisrannan tasaisella kalliolla. Mustaviirin tarhaan liittyvän tarinan mukaan viikinkien ryöstämä neito olisi asetettu tarhan keskelle viikinkien tavoitellessa tätä kehää pitkin. (6685400:3478170) Ajoittamaton kiviröykkiö (6712221:3482930) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6712662:3483265) (6710129:3481762) (6717607:3477585) (6715213:3477361) (6715055:3476425) (6713051:3477206), vm 256 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ (285.11.40) Lahdenkuva 1000007151 (285.11.41) Aarniorinne 1000007150 (285.11.42) Eetinniitty 4 1000007149 (285.11.43) Kaarlinsaari 2 1000007148 (285.11.44) Tervakallio 1 1000007163 (285.11.45) Korvenkalliot 2 1000007146 (285.11.46) Tervakallio 2 1000007164 (285.11.47) Sammalsuo 1 1000007144 (285.11.48) Pahaniitty 1000007143 (285.11.49) Heinäsuonpellot 1 ja 2 1000007142 (285.11.50) Långkärrsskogen 2 1000007141 (285.11.51) Långkärrsskogen 1 1000007140 (285.11.52) Nygård 2 1000007139 (285.11.53) Villströmsbäcken 2 1000007138 (285.11.54) Villströmsbäcken 1 1000007137 (285.11.55) Hästamossabacken 1000007136 (285.11.56) Kauka-Hiekka 1000007135 (6711722:3477352) (6713078:3473746) (6711818:3473868) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6712333:3472791) Kivikautinen louhos (6714870:3481107) (6706640:3490434) Kivikautinen louhos (6714410:3481265) Ajoittamaton kivirakenne (6707985:3482881) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6706906:3489914) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6703481:3483029) (6709447:3481269) (6709246:3480998) (6709533:3481655) (6709142:3472925) (6708863:3473106) (6708317:3478158) (6706014:3477920) KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 257

PYHTÄÄ (285.11.57) Skitunäs 1000007134 (285.11.58) Korvenkalliot 3 1000007147 (285.11.59) Danielsbacka 1000007162 (285.11.60) Karhunperseenkallio 1000007153 (285.11.61) Fritzens berget 1000009714 (285.11.62) Korkiakallio 1000007158 (285.11.63) Mossamalmen 1000007165 (285.11.64) Karjansuo 1000007155 Kivi- ja/tai pronssikautinen työ- ja valmistuspaikka (6703464:3475450) Pronssikautinen kiviröykkiö (6706633:3490498) Kivi- ja/tai pronssikautinen asuinpaikka (6712713:3483219) (6713583:3476701) Pronssikautinen hautaröykkiö (6676223:3480825) (6718517:3476658) Kivikautinen muinaisjäännösryhmä (6716341:3483132) (6715643:3476575) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (285.12.1) Klåsaron (3474011:6713503) voimalaitoksen lehmus (285.12.2) Lökören männyt (285.12.3) Malmgårdsbjörken (285.12.4) Karlagårdin pihakoivu (285.12.5) Brunmoseenen kataja (3486363:6707328) Siltakylä (3477483:6702211) Munapirtti (3483571:6711480) Länsimyllykylä (3486409:6711782) Siltakylä 258 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

PYHTÄÄ LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Hamari Pirjo ja Ranta Helena (toim.). Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Helsinki. 2001 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:20. Kymenlaakson maakuntaliitto & Kymenlaakson Maakuntamuseo & Kymenlaakson seutukaavaliitto. Kotka 1984 Korhonen, Martti: Kymi. Virta-kartano-pitäjä. Kotkan kaupunki. Kotka. 1993 Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus. Kymenlaakson liitto 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Piiroinen Saija ja Inki Kimmo: Perinnebiotooppien nykykunnon kartoitus ja hoidon suunnittelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. 2004 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.finnicakymenlaakso.fi http://www.pyhtaa.fi/ http://www.tieh.fi/tiehist/rantatie.htm http://www.wikipedia.fi/ KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 259

PYHTÄÄ 260 KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008

VALKEALA Valkealan kunnan kartoituksen aloitti kesällä 2007 Mathias Wahlberg. Kartoituksen suoritti loppuun kesällä 2008 Sirpa Törrönen. Valkealassa alkoi asutuksen vakiintuminen jo rautakauden lopulla. Valkealan seurakunta itsenäistyi vuonna 1640 ja Turun rauhassa 1742 se liitettiin Venäjään. Kustaan sodan aikana kunnan alueella käytiin kiivaita taisteluja. Osa Kuusankoskea ja Kouvola erotettiin Valkealasta vuosina 1921 ja 1923. Valkeala yhdistyy 1.1.2009 viiden muun kunnan kanssa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Nykyään ennen uutta kuntaliitosta kunnan pinta-ala on 1004 km², josta maa pinta-alaa on noin 861 km² ja vesi pinta-alaa noin 143 km². Kunnan asukasluku on 11 559. Valkeala sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa. Alueella on runsaasti järviä. Asutus on kuitenkin keskittynyt kunnan eteläosaan, Toisen Salpausselän eteläpuolelle ja erityisesti aivan kunnan eteläisimpiin osiin. Valkealan kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä. Muista taajamista Utti ja Vekarajärvi ovat varuskuntakeskuksia ja Vuohijärvessä on merkittävää puunjalostusteollisuutta. Tuohikotti ja Selänpää ovat perinteisiä maalaiskyliä.

VALKEALA SISÄLLYS LYHENTEIDEN SELITYKSET 263 VALKEALA (909) Maisema-alueet ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet (01) 264 Pienmaisemat (02) 264 Perinnemaisemat (03) 266 Sotahistorialliset kohteet (04) 267 Uskonnolliset kohteet (05) 267 Rakennukset ja pihapiirit (06) 268 Yhtenäiset asuinalueet ja katunäkymät (07) 271 Mylly- ja teollisuusympäristöt (08) 271 Liikenneympäristöt (09) 272 Muut kohteet (10) 273 Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset (11) 274 Rauhoitetut luonnonmuistomerkit (12) 275 Lähteet 278 262 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA LYHENTEIDEN SELITYKSET Arvoluokka / peruste vm mm pm ehdotettu rauh. museosilta valtakunnallisesti merkittävä maakunnallisesti merkittävä paikallisesti merkittävä kohde ehdotettu tekijän toimesta lailla suojeltu alue tai kohde Lähde RKY 1993 VAT 2008 mv Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Tarkistusluonnos 2008 Museovirasto KLR Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992. matm Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993. KKayh KKayh2 KSp KSYK Tieh Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Etelä- Kymenlaakso, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Teo Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 2 Koponen, Martti, Poutiainen, Hannu. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Puretut/hävinneet kohteet on jätetty luetteloon näkymään vaaleampina. KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 263

VALKEALA MAISEMA-ALUEET (01) (909.01.1) Kymijoen laakso Laaja maisema-alue, joka sijoittuu Eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeeseen. Alue on alavaa jokilaaksoa, jolla on pitkät viljelyperinteet. Valkealassa alueella on osa Myllykoskelta Kouvolaan johtavaa vanhaa rantatietä ja Kouvolan kaupungin omistama Kouvolan kartano, joka toimii talomuseona. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola Lähde: matm (909.01.2) Kymijoen kulttuurimaisema (909.01.3) Selänpään kulttuurimaisema Yksittäiskohteita alueella ovat Kouvolan kartano ja Mäki- Kouvolan talomuseo. Katso myös Anjalankoski ja Kouvola Selänpään kylän ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Alueen vanhat kyläkeskukset, tiet ja pellot muodostavat tasapainoisen ja arvokkaan kokonaisuuden. - Selänpään vanha kansakoulu (1902) - Selänpään rautatieasema (1888, laajennettu 1899) Lähde: RKY 1993 Lähde: RKY 1993, KLR, matm PIENMAISEMAT (02) (909.02.1) Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema (909.02.2) Mieho Harjun rantamaisema (909.02.3) Hirvelä (909.02.4) Lamminkylä (909.02.5) Lopotti/ Pohjoinen rantatie (909.02.6) Mäkikylä Valkealan keskustan ja Lappalanjärven väliin jäävä niemi, jonka peltojen laidoille jäävät sekä Valkealan kirkko, että kartano. Kymijoen varrella olevalla kalliokukkulalla sijaitseva Miehon kylä ympäröivine peltoineen. Hirvelän kylä sijaitsee Kuusankosken puolella, mutta sen peltoalueet ulottuvat pohjoisessa Valkealan puolelle. Metsäiset Sikomäki ja Huonmäki rajaavat aluetta etelässä. Pohjoisessa arvokkaat peltoalueet viettävät varsin jyrkästi jokeen. Matalat metsäselänteet jakavat alueen kolmeen tasaiseen peltoalueeseen. Kapea ja tasainen peltoalue Kymijoen itäpuolella, jota suorareunaiset laaksometsät jakavat. Lännessä alue rajautuu Kouvola-Kotka rataan. Kapea peltovyöhyke Kymijoen pohjoisrannalla, jota pohjoisessa rajaavat metsäiset selänteet. Itse Mäkikylä sijaitsee suotuisassa paikassa Pyydysmäen etelärinteillä. Valkeala Lähde: RKY 1993, VAT 2008 Sr Mieho, Kuninkaankylä, Harju Lähde: KKayh Hirvelä (Kuusankoski) Lähde: KKayh Lamminkylä Lähde: KKayh Lopotti, Kouvolan kylä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema Kouvolan kylä Lähde: KKayh Kymijoen kulttuurimaisema 264 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.02.7) Oravalan kartano ympäristöineen (909.02.8) Oravalan kylä (909.02.9) Saarennon kulttuurimaisema (909.02.10) Jokelanjoki Käyrälampi Jyräänjoki (909.02.11) Vanhat kylänpaikat Haukkajärven ja Tarhajärven ympäristöissä (909.02.12) Hyyryn kylä (909.02.13) Peuhun kylä (909.02.14) Rämälän kylä (909.02.15) Hasulan kylä (909.02.16) Okankylä (909.02.17) Kinansaari (909.02.18) Anttilan kylä Kartano puistoineen sijaitsee pienellä selänteellä Kymijoen lähellä. Ympäristössä on lukuisia pieniä metsäsaarekkeiden erottamia peltoja. Muronlahti ja sen rantaniityt ovat kasvaneet umpeen. Kylän rakennukset keskittyvät vanhan maantien varteen ja levittäytyvät siitä Kymijokea kohti. Suurin osa pelloista asettuu kylän ja joen väliin. Nisos-lahdelta Niemenmaalle ulottuva viljelyalue, jonka suurimmat peltoalueet kiertävät hevosenkengän muotoisena Nisos-lahtea. Niemenmaan rannat ovat loivia kalliorantoja, muualla rannat ovat kasvaneet umpeen. Maisemallisesti ja geologisesti arvokas vanha eräreitti. Alueella on ollut asutusta viimeistään tuhatluvulta lähtien. Rannikon ja Järvi-Suomen rajamaastoa. Maisema vaihtelee Salpausselän lakitasanteista järviä ympäröivään vanhaan viljelymaisemaan. Alueella on lukuisia vanhoja kylänpaikkoja.- Haimila - Karhula - Mankki - Ranta-Utti - Kuivala - Nissilä - Kepsu - Miettula Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven eteläpuolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Siirretty paikalleen Aholanjärven koillispuolelle 1840 isonjaon seurauksena. Pieni kylä metsäalueella mutkittelevan kylätien varressa. Paikalla ollut kylä ainakin 1700-luvulta lähtien. Rakennukset sijoittuneet kylätien varteen. Vanhimpia ellei vanhin Valkealan kylistä. Rakennuskantaan kuuluvat mm: - Pokkila - Huovila - Jaakkola - Kepsu - Aitta (1700-luvulta) - Selänpään nuorisoseuran talo (1900-luvun alusta) Harjulle riviin kasvanut kylä. Maisemallisesti merkittävä Vuohijärvessä sijaitseva saari. Asutusta ilmeisesti rautakaudelta asti. Peräisin 1700-luvulta. Nykyisessä rakennuskannassa kerrostuma 1800-luvun rakennuksia. Ympäristössä vanhaa laidunmaata. - Kansakoulu (1900-luvun alku) Oravala Lähde: KKayh, KLR Oralava Lähde: KKayh, KLR Saarento Lähde: KKayh Jokela, Saarenmaa Haimila, Kuivala, Mankki, Nissilä, Ranta-Utti, Karhula, Miettula Hyyry ATs Peuhu Rämälä Hasula Okanniemi, Vuohijärvi Kinansaari, Vuohijärvi Anttila KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 265

VALKEALA (909.02.19) Mietunahon kylä (909.02.20) Pihlajasaaren kylä (909.02.21) Nuolniemen kylä (909.02.22) Maunon kylä (909.02.23) Vanhat kyläalueet Tuohikotin ympäristössä (909.02.24) Ojasela Tiivis mäkikylä, jonka paikalla oli jo 1700-luvulla seitsemän taloa. Harjumuodostumaa seurailevan tien varten asettuneet talot muodostavat hienon kokonaisuuden. Viljelymaisemaa leimaavat suuret korkeuserot. Valkealan pohjoisin kylä. 1700-luvulla alueella on sijainnut kolme torppaa. Nauhamaisesti kylätien varressa sijaitsevista rakennuksista kiinnostavimpia ovat 1930-luvun taitekattoiset talot. - Koivumäki (1920-luvulta) mielenkiintoinen pihapiiri hirsisen päärakennuksen ympärillä. Hangasjärven kumpuilevassa rantamaastossa sijaitseva Maunon kylä muodostaa peltoineen yhtenäisen viljelymaiseman. Vanhimmat päärakennukset ovat 1800-luvulta. - Peltola - Mäkelä - Maunon koulu (1900-luvun alusta) Toisen Salpausselän lakialueelle syntynyt kyläympäristö aaltoilevine peltoineen ja metsäisine lakialueineen. - Parola - Tuohikotti (1400-luvulta) - Pyöriä (1400- luvulta) - Kääpälä - Lipiä Pieni mäkikylä peltojen keskellä Vahvanen-järven eteläpuolella. Syntynyt Sipilän talon ympärille. Mietunaho Pihlajasaari Nuolniemi Mauno, Hangasjärvi Tuohikotin ympäristö Saanjärvi PERINNEMAISEMAT (03) (909.03.1) Peltolan laidun (909.03.2) Töyrylän laidun (909.03.3) Korjankylän haka (909.03.4) Näkkimistön haka (909.03.5) Eskolan haka (909.03.6) Vuorenmaan haka (909.03.7) Tokkolan metsälaidun Tuohikotti Lähde: KSp Ikerilä Lähde: KSp Korjankylä Lähde: KSp Näkkimistö Lähde: KSp Pihlajasaari Lähde: KSp Anttila, Mietunaho Lähde: KSp Tuohikotti Lähde: KSp 266 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.03.8) Pekkolan metsälaidun (909.03.9) Kotomäen haka Horppu, Kalsonlahti Lähde: KSp Anttila Lähde: KSp SOTAHISTORIALLISET KOHTEET (04) (909.04.1) Utin linnoitus ja ympäristö 1000002085 (909.04.2) Vekarajärvi (909.04.3) Kustaa kolmannen kivi 909500002 (909.04.4) Tuohikotin taistelun muistomerkki (909.04.5) Tuohikotin kasarmialue (909.04.6) Lomakeskuksen kenttävarustus (909.04.7) Mäkikylä patteri n:o 3 1000007715 (909.04.8) Tuohikotti, Kola/Koli 1000008255 1791 92 Alue myös historiallisen ajan muinaisjäännös Puolibastionein varustettu säännöllisen tähden muotoinen linnoitus. Etelä- ja pohjoispuolella patterit, joiden välissä katvetiet. Alueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen ilmavoimien lentoasema. - Utin taistelun muistomerkki (1931) 1966 1975 Osmo Lappo Korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun betonikonstruktivismista. Kasarmit sijaitsevat rivissä Harjulla keskeisten rakennusten (urheilutalo, sotilaskoti, Kaartinkino ja ruokalarakennus) muodostaessa keskusaukion. Vekarajärvi on yksi Suomen modernin arkkitehtuurin docomomo-listan kohteista. 1790 Historiallisen ajan muinaisjäännös tarinapaikka pystytetty 1924 1800-luvun alku Neljän hirsikasarmin ja niiden talousrakennusten kivijalat. 1918 Kansalaissodan aikainen Historiallisen ajan muinaisjäännös (6747780:3484100) Historiallisen ajan muinaisjäännös puolustusvarustukset (6775793:3503919) Utti, rauh. Lähde: RKY 1993, VAT 2008, KLR, mv SM Vekarajärvi Lähde: VAT 2008 Valkeala, rauh., mv Tuohikotti Tuohikotti Hillosensalmi Lähde: 2 USKONNOLLISET KOHTEET (05) (909.05.1) Kappalaisen pappila Tammisto 1869 Jokela KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 267

VALKEALA (909.05.2) Kirkkoherran Pappila, kotiseutumuseo (909.05.3) Kirkkoherran Pappila (909.05.4) Valkealan kirkko (909.05.5) Mäntysaaren hautausmaa (909.05.6) Tuohikotin rukoushuone (909.05.7) Kiperinmäen hautausmaa 1000008256 (909.05.8) Ristinkankaan ruumiskalmisto 1000007077 1880 siirretty nyk. paikalle Toiminut myös käräjätalona 1880 myöhemmin rakennettu rapattu arkistosiipi - Navetta - Puutarha 1927 Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist Rapattu tornillinen tiilikirkko - Tapuli (1782 Juhana Salonen) 1834 Vuohijärvessä, Kinansaaren kaakkoispuolella sijaitsevassa Mäntysaaressa, sijaitseva hautausmaa. Paikalla lienee sijainnut esihistoriallinen kalmisto. - Tornillinen kappeli (1910 Valkeala As Niinistö Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema SR Mäntysaari, Vuohijärvi 1926 Antton Lehto Tuohikotti Historiallisen ajan muinaisjäännös (6756282:3495376) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6748127:3484442) Kuivala RAKENNUKSET JA PIHAPIIRIT (06) (909.06.1) Oravalan kartano (909.06.2) Kupias (909.06.3) Pekkola (909.06.4) Kuivalan seuratalo Päärakennus 1930-luku Heikki Siikonen Kartanon nimi saattaa periytyä jo 1300-luvulta. Päärakennuksen lisäksi alueella on: - Navetta - Talli - Väenrakennus - Ns. syytinkirakennus - Hieno vanha puusto 1890-luku, nykyasu 1918 Runsaan puuston ympäröimä rakennusryhmä. 1911 Alueelle tyypillinen 1900-luvun alun asuinrakennus Oravala Jyräänkoski Karhula 1957 / 1963 Kuivala 268 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.06.5) Virranniemi (909.06.6) Paavola (909.06.7) Kolkkala (909.06.8) Lappakosken koulut (909.06.9) Mettalo (909.06.10) Ala-Rantala (909.06.11) Ylä-Rantala (909.06.12) Hirsimäki eli ns. Pokin talo (909.06.13) Valkealan kartano (909.06.14) Collianderin huvila (909.06.15) Valkealan seurantalo (909.06.16) Vuorenrinne (909.06.17) Somura 1800-luvun loppu Ilmari Wirkkala omisti talon 1950-luvulla. Rapattu 1961 1800-luvun puoliväli Pohjois-Kymenlaakson harvoja empiretyylisiä rakennuksia. 1890-luku Kertaustyylinen Pihapiirissä kaksi aittaa ja navetta Mankki, Väliväylä Mankki, Väliväylä Mankki, Väliväylä 1935 Toivo Salervo ja 1957 Lappakoski, Kymijoki 1800-luvun puoliväli Asuintalo ulkorakennuksineen, ympäristössä kookasta puustoa ja kulttuurikasveja. 1891, myöh. uusittu Asuinrakennus ulkorakennuksineen 1899 Asuinrakennus ulkorakennuksineen 1913 1916 Korotus ja veranta Taavi Haimi. Päärakennus asuin- ja liikekäytössä. Pihapiirissä aittarivi. Paikalla toimii puotimuseo. 1858 korotettu 1898 Pihapiirin rakennukset purettu 1960-luvulla - Kartanopuisto - Aitta (1700-luvun lopulta) - Puukuja 1922 Jugend-huvila, siirretty Terijoelta 1912 Taavi Haimi 1920 27 toiminut väliaikaisena kirkkona Jugend-tyylinen rakennus 1858 tai 1860 Värjärimestari Carl Wikbergin asuintalo ja tehtaan paikka. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä: - Väritehtaan perustukset - Savusauna - Kivikellari - Ulkorakennus Yksittäistalo Rapojärven länsipuolella kylätien varrella. Pihapiirissä useita kansantieteellisesti mielenkiintoisia talousrakennuksia, tosin huonokuntoisia. Saarento Saarento Saarento Valkeala Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema SR Valkeala Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valkeala Valkeala KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 269

VALKEALA (909.06.18) Sipilä (909.06.19) Rämälän tanssilava (909.06.20) Selänpään koulu (909.06.21) Nakko (909.06.22) Paloasema (909.06.23) Terveystalo (909.06.24) Honkala (909.06.25) Huvila (909.06.26) Lassero (909.06.27) Puuskeri (909.06.28) Seppälä (909.06.29) Haukilahti (909.06.30) Kourulan koulut (909.06.31) Vanha Kimmo 1800-luvun alku Laudoitettu 1920-luvulla Entinen savupirtti. Ulkorakennukset 1800-luvun lopulta. - Liha-aitta (1700-luvun puolivälistä) siirretty kauemmas pihapiiristä - Pyöreä tanssilava - Lippukoju - Kioski - Ulkohuone 1902 Kouluun liittyy myös ensimmäisen opettajansa Väinö Vaaran hoitama tila, joka oli esimerkkinä alueen tilallisille. 1860 Asuinrakennus Hyyry, Vahvanen Hyyryn kylä Rämälä Selänpää Ats Selänpää Ats 1948 Selänpää Ats 1948 Selänpää Ats 1700-luvulta Laajennettu 1860-luvulla Pihapiirissä aittoja, taitekattoinen mökki ja lukuisia ulkorakennuksia. Punainen hirsitalo Vuohijärven rannassa. Edustaa varhaista huvilakulttuuria Vuohijärvellä. 1900-luvun alusta Maalattu hirsihuvila Ailossaaressa. - Hirsisauna - Laituri - Kivetyt rannat 1800-luvulta Vuoraus 1932 Ollut ennen paanuvuorattu. Pihapiirissä: - Kaksi aittaa - Talousrakennuksia 1800-luku Leveärunkoisen päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu pitkä pärekattoinen aittarivi ja lukuisia muita ulkorakennuksia. 1897 Kruunutila vuoteen 1897 asti. Tien toisella puolella sijaitsevien talousrakennusten lisäksi pihapiirissä: - Navetta (1931) - Aittarivi (1931) 1898 A. A. Siren Laajennus 1910 Toinen rakennus 1930 1800-luvulta Tila kuulunut samalle suvulle yli kaksisataa vuotta. Leveärunkoista päärakennusta vastapäätä on iso ja arvokas aittaryhmä. Selänpää Okanniemi, Vuohijärvi Ailossaari, Vuohijärvi Tirvanjärvi Tirvanjärvi Tirvanjärvi Pasinjoki, Tirvanjärvi Pöyttiä Lähde: RKY 1993, KLR 270 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.06.32) Tuohikotin koulu 1953 Poku Salo Tuohikotti (909.06.33) Mattinen (909.06.34) Tommiska (909.06.35) Kirjokivi (909.06.36) Kouvolan kartano (909.06.37) Mäki-Kouvolan talomuseo 1937 Heikki Siikonen Entinen Oravalan kartanon sivutila. 1800-luvun alku Kuusiaidan rajaama pihapiiri 1890-luku Toimii nykyisin kesäsiirtolana - Kaksikerroksinen luhtiaitta - Hirsinen tiilipilaritalli - Goottilainen huvimaja - Puisto - Näkötorni 1823 tai 1852 Uudistuksia 1963, Empire-tyylinen - Rapattu punatiilinen navetta (uusittu 1904) - Kalustovajoja - Aittarivi - Väentupa - Työnjohtajan asunto - Puutarha ja puistomainen puusto 1700- ja 1800-luvut Koostuu entisen Puolakan tilan rakennuksista. Siirretty paikalle isojaon yhteydessä 1830-luvulla. - Päärakennus (1700-luvun loppu, laajennettu 1800-luvun lopulla) - Aitat (1800-luvun alku) - Talli (1800-luvun puoliväli) - Vajat (1900-luku) Selänpää, Torasjoki Hevosoja Valkeala Kouvolan kylä Mäkikylä YHTENÄISET ASUINALUEET JA KATUNÄKYMÄT (07) (909.07.1) Verlan pientaloalue 1900-luvun alku 1920-luvulta Virkailija- ja työläisasuntoja ulkorakennuksineen, seurantalo ja Vähä-Selänpään mylly. Verla, Jaalan - Selänpääntie Lähde: VAT 2008, KLR MYLLY- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖT (08) (909.08.1) Jokelan myllyn ympäristö (909.08.2) Jyräänkosken mylly-ympäristö 1840-luvun loppu Myllyn koneisto säilynyt, ja hieman entistä alempana on 1910-luvulla rakennettu pato (myöh. uusittu). Vastarannalla on harvinainen vaakasuora hiidenkirnu. Mylly paloi vuonna 1968, mutta jäljellä ovat harkkokiviperustukset. Myös harkkokivinen ränni on säilynyt. Ympäristö myös geologisesti merkittävä. Jokela, Väliväylä, Teo VL Väliväylä, Jyräänkoski, Teo KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 271

VALKEALA (909.08.3) Harjun villatehtaan alue (909.08.4) Tirvan tehdasalue (909.08.5) Anttilan mylly ja saha (909.08.6) Kannuskosken puuhiomon ja pahvitehtaan paikka Tehdas perustettu 1898 Tehdasrakennus purettu. - Johtajan asunto Villala (1915) Alueella on ollut monenlaista teollisuustoimintaa vuodesta 1890 alkaen. Siellä on toiminut mm: vesisaha, höyläämö, kimröökitehdas, Suomen myllykivitehdas Oy, teknokemiallinen tehdas ja sähkövoimalaitos. Nykyään alueella sijaitsee vanhoja tehtaan työntekijöiden asuntoja. - Isännöitsijän asunto (1903) - Kokinmäen työläisasuntoalue (1900-luvun alusta) - Tirvan rukoushuone (1932, Antton Lehto) Mylly 1800-luvulta nyk. saha 1920-luvulta Perustettu 1883 Paikalla säilynyt tehtaan konttori- ja metsänvartijan rakennus. Lappakoski, Kymijoki Immasenjärvi, Tirvanjärvi, Väliväylä, Teo Valkeala, Teo M Väliväylä M LIIKENNEYMPÄRISTÖT (09) (909.09.1) Väliväylä 1890 1962 Uittoreitti Saimaalta Kymijokeen Valkeala, Teo (909.09.2) Auvosenkosken silta (909.09.3) Utin asema ja ympäristö (909.09.4) Harjun asema (909.09.5) Selänpään aseman ympäristö (909.09.6) Voikosken rautatieaseman ympäristö (909.09.7) Torasjoen silta 1907 Entinen Haapasalmen rautatiesilta, siirretty nykyiselle paikalleen 1972. 1921 Rakennettu Kaipiaisten puoliksi sahatun aseman hirsistä. - Rautatieläisten asuinrakennukset (1880-luku, 1905, 1908 ja 1920) - Funktionalistinen kaupparakennus 1887 1889 / laajennettu 1902 Bruno Granholm Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Asuin- ja ulkorakennukset vuosilta 1890, 1895 ja 1927. ASEMARAKENNUS PALANUT 2007 1887 1888 Laajennus 1899 Bruno Granholm Rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Toiminut Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan lastausasemana 1890 1964. Alueella useita asuinrakennuksia ulkorakennuksineen ja kellareineen viime vuosisadalta. Alueella myös iäkästä istutettua puustoa. 1920-luvulta - Asuinrakennus - Ulkorakennuksia - Istutuksia - Liikerakennus (1930-luku) funktionalismi, maakunnallisesti merkittävä - Voikosken rukoushuone (1920-luku, Myöh. uudistuksia) 1909 Kolmiaukkoinen holvattu kivisilta Auvosenkoski, Väliväylä Utti ATs Harjunjoki, Savon rata Lähde: RKY 1993, KLR SR Selänpää, Savon rata Selänpään kulttuurimaisema Ats Voikoski, Savon rata Lähde: RKY 1993, KLR Ats Torasjoki 272 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.09.8) Kuutin kanava Kanava Tervajärven ja Kuutinlahden välillä Kuutinlahti (909.09.9) Lakiasuon pitkospuut 1000007081 Historiallisen ajan muinaisjäännös Lakiasuo Sydänmaansilta (6771820:3505450) MUUT KOHTEET (10) (909.10.1) Kivilatomuksia (909.10.2) Vanhat talonpohjat (909.10.3) Vanhat kylänpaikat (909.10.4) Hiilimiilut (909.10.5) Viljelyröykkiöt (909.10.6) Katajajärven tulisija 1000007322 (909.10.7) Kaskiröykkiö 1000007328 (909.10.8) Hansaarenmäen Kivipöytä 909010012 Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kivilatomukset Valkealan alueella: - Määkijäniemi 1 1000007312 (6783001:3492260) - Kapiavesi 1000007321 (6783246:3492782) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat talonpohjat Valkealan alueella: - Tervajärvi 2 1000007320 (6784065:3493462) - Sikoniemenkärki 1000007315 (6782618:3492861) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset vanhat kylänpaikat Valkealan alueella: - Tolska (Selänpä) 1000011781 (6769566:3480564) - Keskikylä (Seläpä) 1000011776 (6771945:3485354) - Hasula (Selänpä) 1000011777 (6771532:3483723) - Nuuttila (Selänpä) 1000011778 (6770662:3484018) - Ojasela (Selänpä) 1000011779 (6771997:3482580) - Pukkila (Selänpä) 1000011780 (6770600:3482245) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset hiilimiilut Valkealan alueella: - Terrilahti 1000007313 (6783339:3492372) - Tervajärvi 1 1000007319 (6783887:3493404) Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset viljelyröykkiöt Valkealan alueella: - Kumpusaari 1000007338 (6788724:3492469) - Ahola 909010013 (6761800:3496610) Historiallisen ajan muinaisjäännös Katajajärvi 1 (6784094:3491919) Historiallisen ajan muinaisjäännös Karhunhiekka-Repovuori (6786572:3490207) Historiallisen ajan muinaisjäännös (6762510:3485700) Hillosensalmi KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 273

VALKEALA ESIHISTORIALLISEN AJAN MUINAISJÄÄNNÖKSET (11) (909.11.1) Verla 909010001 (909.11.2) Löppösen luola 909010002 (909.11.3) Voikoski 909010003 (909.11.4) Jyrkkävuori 909010004 (909.11.5) Lakiansuonvuori 909010005 (909.11.6) Käyrälampi 909010006 (909.11.7) Olhavanlampi 909010007 (909.11.8) Revonkärki 909010008 (909.11.9) Jaakonniemi 909010009 (909.11.10) Heikkilänranta 909010010 (909.11.11) Toikankärki 909010011 (909.11.12) Rajalampi 1000007325 (909.11.13) Huoltoalue 1000007284 (909.11.14) Määkijäniemi 2 1000007305 (909.11.15) Saarijärvi 1000007317 (909.11.16) Sikoniemi 1000007301 Kivikautinen kalliomaalaus (6772762:3480542) Kivikautinen kalliomaalaus (6785190:3491460) Kivikautinen kalliomaalaus (6794360:3488030) Kivikautinen kalliomaalaus (6758040:3492490) Kivikautinen kalliomaalaus (6758970:3496640) (6754140:3488150) Kivikautinen kalliomaalaus (6786350:3491450) Kivikautinen kalliomaalaus (6758710:3493320) (6757880:3495360) (6754440:3491520) (6757850:3493130) Ajoittamaton maakuoppa (6784887:3493653) (6784036:3493197) (6783057:3492068) Esihistoriallinen muinaisjäännösryhmä (6788127:3493228) (6782630:3493047) Miettula 274 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.11.17) Repovuori 1000007329 (909.11.18) Okanniemi 1000007330 (909.11.19) Kierinsaari 1000007331 (909.11.20) Mäntysaari Kellonkärki 1000007333 (909.11.21) Pukkisaari 1000007336 (909.11.22) Lampisaari 1000007332 (909.11.23) Vuohijärvi Mäntysaari 909500003 Ajoittamaton kivilatomus (6786531:3490323) (6778181:3487370) (6778264:3486456) /asumuspainanne (6787225:3487431) Varhaismetallikautiset lapinrauniot (hautapaikka) (6782486:3490541) /asumuspainanne (6779387:3487088) Moniperiodinen muinaisjäännösryhmä (6786920:3487490) RAUHOITETUT LUONNONMUISTOMERKIT (12) (909.12.1) Anttilan nekkakivi ja käkkärämänty (909.12.2) Metsämaan kuusi (909.12.3) Paljasmäen haapa (909.12.4) Sepänmäen kataja (909.12.5) Kuikon mänty (909.12.6) Töyrymäen kääpiökuusi (909.12.7) Porrasmäen pihakuusi (909.12.8) Jokelan neljä piiskamäntyä Anttilan kylä Haimilan kylä Haimilan kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Inkerilän kylä Jokelan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 275

VALKEALA (909.12.9) Palokunnanmäen mänty (909.12.10) Teräväniemen männyt (909.12.11) Korpelan sipulimänty (909.12.12) Koskelan käärmekuusi (909.12.13) Korpelan käärmekuusi (909.12.14) Kosensuon kataja (909.12.15) Kinansaaren kataja 1 (909.12.16) Kinansaaren kataja 2 (909.12.17) Ritaniemen surukuusi (909.12.18) Kuhmumäen kampakuusi (909.12.19) Kauppilan kivi (909.12.20) Puolakan kaksi pihakuusta (909.12.21) Metson kuusi (909.12.22) Pyöriälän pihlaja (909.12.23) Jussilan pihamänty (909.12.24) Kaivolan käärmekuusi (909.12.25) Häkkäsenmäen kaksi katajaa Jokelan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Karhulan kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kinansaaren kylä Kouvolan kylä Kuivalan kylä Pyöriälän kylä Miettulan kylä Saarennon kylä Saarennon kylä 276 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VALKEALA (909.12.26) Laurilan Käärmekuusi (909.12.27) Kiperinmäen paasikivi (909.12.28) Harjun laakakuusi (909.12.29) Mäyrämäen kultakuusi (909.12.30) Kataja (909.12.31) Karjumäen riippahaapa (909.12.32) Peuhun käärmekuusi (909.12.33) Peuhun kataja (909.12.34) Taavilan pihakuusi (909.12.35) Alajoutjärven pensaskoivu (909.12.36) Valkealan katajakuja (909.12.37) Kujanpään kaksi katajaa (909.12.38) Niittylahden kuusi (909.12.39) Kuninkaankivi (909.12.40) Valkealan kartanon poppeli Saarennon kylä Saarennon kylä Saarennon kylä Selänpään kylä Skipparilan kylä Toikkalan kylä Toikkalan kylä Toikkalan kylä Tuohikotin kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä Valkealan kylä KYMENLAAKSON KULTTUURIMAISEMAKARTOITUS 2008 277

VALKEALA LÄHTEET: Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. 1993 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Koponen Martti ja Puutiainen Hannu 1994. Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa. Raportti Kymenlaakson maakuntarahastolle Kouvola Yleiskaavallinen suunnitelma, Liite 3: Kulttuurihistorialliset rakennukset ja ympäristöt Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja A:26. 1992 Kymenlaakson seutukaava Kymenlaakson teollisuusperinteen kartoitus, Kymenlaakson liitto, 2003 Kymijokilaakson kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen hoito-ohjelma, Loppuraportti, Kouvolan seudun kuntayhtymä. 1998 Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 2008 Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Museovirasto. 1993 Tiehallinnon museotiet ja -sillat, 2007. Museokohdeselvitys, Liimatainen Kirsi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto, Luonnos 2008 SÄHKÖISET LÄHTEET: http://www.valkeala.fi/ http://www.wikipedia.fi/ 278 KYMENLAAKSON KULTUURIMAISEMAKARTOITUS

VIROLAHTI Virolahden kunnan alueen kartoitti Kaisa Niilo-Rämä kesällä 2005. Virolahden alue oli ruotsalaisten ja virolaisten kalastajien asuttama jo 1300-luvulla, mutta myös esihistoriallisesta asutuksesta on paljon jäänteitä. Ensimmäinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336 ja kirkkopitäjänä Virolahti mainitaan vuonna 1370. Virolahden sijainti on ollut keskeinen jo keskiajalta lähtien, jolloin Turun- Viipurin tie kulki alueen halki. Tie noudattelee yhä pääosin alkuperäistä linjaustaan. 1500- ja 1600-luvuilla alueella taas toimi huomattavia laivanrakentajia. 1700- luvulla Virolahden alueelle perustettiin useita kivilouhimoita, joista pitäjä tuli kuuluisaksi. Kiviä kuljetettiin erityisesti Pietariin. Virolahden asukasluku nousi huomattavasti louhostoiminnan seurauksena. Uudenkaupungin rauhan myötä puolet Virolahdesta liitettiin Venäjään ja Turun rauhassa loputkin pitäjästä joutui Venäjälle. Pitäjä palautui muun Suomen yhteyteen vuonna 1812. Miehikkälä erotettiin Virolahdesta vuonna 1887. Osa Virolahdesta luovutettiin 1940 Neuvostoliitolle. Nykyinen Vaalimaan raja-asema avattiin uudelleen vuonna 1956. Siitä on sittemmin tullut Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity asema. Virojoen kulttuurihistoriaa leimaakin voimakkaasti sen sijainti Suomen ja Venäjän rajalla. Nykyään Virolahden pinta-ala on 558, 94 km², josta maapinta-alaa 371,96 km², meri pinta-alaa 182,71 km² ja sisävesiä 4,27 km². Asukkaita Virolahdella vuonna 2008 oli 3569. Kunnan suurimmat taajamat ovat vanhan Viipurintien tuntumassa sijaitseva Klamila ja Virojoen kuntakeskus. Kunnallishallinto siirrettiin kirkonkylästä Virojoelle vuonna 1918. Virolahden maisemalle ovat ominaisia luoteesta kaakkoon kulkevat savikkoiset jokilaaksot, joille myös pellot ovat sijoittuneet. Suurin viljelysalue on Ravijoella, jossa on myös Harjun maanviljelyskoulu. Maasto nousee hitaasti rannikolta sisämaahan päin. Rannikolle ovat tyypillisiä pitkät niemet ja syvät lahdet. Virolahteen kuuluu myös merialue ja lukuisia saaria. Kalastuselinkeino onkin jo kauan ollut alueelle tärkeä. Siihen liittyvillä paikoilla on usein hyvinkin pitkä historia. Merta hyödynnettiin myös 1800-luvulla kauppasuhteita luotaessa.