63/035/2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 9.3.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 4 1.2.1. Tutkimus... 4 1.2.2. Asiantuntijatehtävät... 6 1.2.3. Yhteistyö... 7 1.2.4. Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset... 8 1.2.5. Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö... 9 1.2.6. Innovaatiot... 10 1.2.7. Alueellinen toiminta... 11 1.2.8. Markkinointi ja viestintä... 11 1.3. Toiminnallinen tehokkuus... 12 1.3.1. Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 15 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 17 1.3.5. Toimitilat... 20 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta... 21 1.4.1. Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet... 21 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 24 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 25 1.6. Tilinpäätösanalyysi... 30 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 30 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 32 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 33 1.6.4 Tase... 35 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 37 1.8. Arviointien tulokset... 39 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 41 2. Talousarvion toteutumalaskelma... 41 3. Tuotto- ja kululaskelma... 43 4. Tase... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Liitetiedot... 46 6. Allekirjoitukset... 55 MTT:n organisaatio vuonna 2011 1
1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuuden, talouden ja työhyvinvoinnin mittareilla MTT menestyi hyvin vuonna 2011. Tutkimustyöllemme oli ennätysmäistä kysyntää, mikä laajensi toimintaa. Uudet isot kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet kertovat MTT:n kilpailukyvystä ja asiakaskysynnästä. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehty tulossopimus toteutui suunnitellusti. Tutkimusta suunnattiin vuoden 2010 lopussa tehtyjen strategialinjausten mukaisesti. Vuotta leimasi myös laaja Lynet-yhteistyö (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä). Lynet perusti yhteisen toimipaikan Ouluun. Samalla kampuksella toimivat nyt MTT, RKTL, Metla, Syke ja Evira, MTT:n tutkijoiden julkaisujen vaikuttavuus on Suomen huipputasoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) teettämässä suomalaisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen arvioinnissa MTT sijoittui toiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jälkeen, kun arvioinnissa mitattiin tutkimuksen vaikuttavuutta kansainvälisten julkaisujen sitaatioindeksien mukaan. Helsingin yliopisto oli vertailussa kolmantena. Samat organisaatiot pärjäävät myös pitkän aikavälin vertailussa. On huomionarvoista, että pitkän aikavälin vertailussa MTT muodostaa poikkeuksen oltuaan vielä 1990-luvulla kärkikymmenikön ulkopuolella. Sidosryhmäkyselyn perusteella MTT:n asema tutkimuslaitoskentässä on hieman vahvistunut. Sijoituimme hyvin VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen kantaan. Parannusta on tapahtunut viestintää koskevissa arvioissa. Tärkeimpinä kehityskohteina pidetään edelleen asiakassuuntautuneisuutta ja tutkimusten sovellettavuutta käytäntöön. Kaksi kolmesta vastaajista pitää MTT:tä asiantuntevana, mutta alle kymmenesosa tehokkaana ja joustavana. Vuonna 2011 MTT valmisteli tutkimuksen toimintamallin muutoksen: vuonna 2010 päivitetyn strategian mukaisesti perustettiin viisi strategista tutkimusaluetta: (1) Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto; (2) Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja; (3) Ympäristöystävällinen maatalous; (4) Vihreä talous; ja (5) Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusalueet jalkauttavat MTT:n strategian laajoiksi, monitieteisiksi ja laajasti verkottuneiksi tutkimushankkeiksi, hyödyntäen MTT:n laajaa osaamispohjaa. Osaamisen kehittäminen kytkettiin vuoden 2010 strategisten tutkimuslinjausten toteuttamiseen. Ennakointiosaamista kehitettiin. MTT osallistui aktiivisesti EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä EU:n eri teknologiayhteisöjen ja yhteistyöverkostojen toimintaan. Kehittämisen tukena hyödynnetään entistä tiiviimmin kansainvälistä tieteellistä neuvottelukuntaa, johon kuuluu huippuasiantuntijoita Hollannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Irlannista ja Suomesta. Kehitysyhteistyössä MTT otti edelleen isoja askeleita: laaja CGIAR-laitosten yhteistyönä tehtävä ruokaturvahanke Afrikassa MTT:n koordinoimana käynnistyi vuoden lopulla. Henkilöstön määrä kasvoi 9 henkilötyövuodella (htv) 773 htv:een (2010: 764 htv). Henkilöstörakennetta kehitettiin tutkijavaltaiseen suuntaan, sillä tutkijoiden määrä kasvoi 312 htv:een (2010: 303 htv). Uusia tutkijoita palkattiin toteuttamaan kasvanutta hankekantaa. MTT menestyi hyvin työhyvinvointia mittaavassa Kaiku-kilpailussa. Kilpailussa vertailtiin valtion työpaikkojen hyvinvointia ja siihen osallistui 13 organisaatiota. MTT sai Kaiku-kilpailussa kunniamaininnan yhdessä Karjalan prikaatin ja Satakunnan verotoimiston kanssa. Kunniamaininnan perusteluina sanotaan, että MTT on pienenevissä resursseissa toteuttanut erinomaisesti kohdennettua ja ennakoivaa työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa. Hyvinvoiva työyhteisö on yksi MTT:n strategian viidestä arvosta. 2
Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä toteutettiin johtamisen kaikilla tasoilla. Työtyytyväisyys on parantunut vuosittain tehtävän kyselyn perusteella. On myönteistä, että sairaus- ja tapaturmapoissaolot vähenivät 7,1 päivään/htv (2010: 7,2 pv/htv, 2009: 8,3 pv/htv). Toiminnan kannattavuus sekä kilpailukyky paranivat ja rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Markkinaehtoinen myynti kasvoi 22 % 20,3 milj. euroon. Samalla markkinaehtoisen myynnin osuus MTT:n liikevaihdosta kasvoi 31 %:sta 36 %:iin. Myynti on kasvanut 81 % vuodesta 2008. Tämä on suoraa palautetta asiakkailta. Vastaavasti budjettirahoituksen käyttö aleni 4 % vuonna 2011. Budjettirahoituksen osuus MTT:n rahoituksesta on alentunut 70 %:sta vuonna 2008 58 %:iin vuonna 2011. Talous on kohtuullisesti tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on tehtävä työtä. Valtion budjetin suhteellinen osuus taloudessamme alenee tasaisesti. Valtion rahalla enintään ylläpidetään tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset täytyy ansaita vapailta markkinoilta. Valtion budjettilinjausten johdosta MTT joutuu tasapainottamaan talouttaan 9 % (5 milj. euroa) vuoteen 2014 mennessä. Tämä tehdään toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia leikkaamalla. Uudistuksen jälkeen MTT:llä on omia eläimiä ja omia koepaikkoja aiempaa vähemmän. Koetoimintaa keskitetään harvempiin ja tehokkaampiin toimipisteisiin. Kapasiteettia hankitaan tarvittaessa ulkoistamalla. Seinien, koneketjujen ja autojen määrää vähennetään. Senaatti-kiinteistöiltä vaaditaan vuokrasäästöjä. Yhteistyö Lynetin sekä yliopistojen kanssa tukee toiminnan tehostamista. MTT:ssä on toimittu suunnitelmallisesti ja keskitytty ydinalueille. Syksyllä 2011 julkistettiin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti, jossa esitellään viisi tuottavuuttaan eniten parantanutta valtion laitosta. MTT on näistä yksi. Raportissa annetaan myönteinen kuva siitä, miten MTT on onnistunut nostamaan tuottavuuttaan. Tuottavuutta on parannettu toteuttamalla strategista henkilöstösuunnitelmaa, supistamalla ja ulkoistamalla toimintoja sekä luopumalla osasta toimitiloja. Samalla tuotosten määrää on pystytty kasvattamaan. Valtion toimitilapolitiikkaa tulee arvioida kriittisesti, sillä toimitilan osuus MTT:n kokonaiskustannuksesta on kasvussa. Toimitilan määrä ei jousta valtion tuottavuusohjelman takia vähentyneen henkilöstön suhteessa. Valtion inhouse-järjestelyltä tulisi tätä edellyttää. MTT on onnistunut vähentämään toimitilaansa tuottavuusohjelman aikana runsas 20 %, mutta toimitilakustannus on silti jatkanut kasvuaan. Syynä on se, että MTT maksaa täyttä vuokraa valtaosasta myös niitä tiloja, joista se on tuottavuusohjelman takia luopunut. Vuonna 2012 tyhjistä tiloista aiheutuvaa kustannusta on jo 0,7 milj. (9 % toimitilakustannuksesta, 5 000 m 2 ). Hallinnon kulujen kurissapitämisen vaikeutena on, että valtion yhteiset tietojärjestelmät ovat hinnaltaan moninkertaiset aiemmin käytössä olleisiin nähden. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien järjestelmämaksut ovat MTT:n osalta lähivuosina kasvamassa vuoden 2009 0,1 milj. eurosta yli miljoonaan euroon, josta valtaosa on valtion palvelukeskuksen palvelumaksua. Samanaikaisesti MTT:ssä syntyvä työnsäästö vastaa kustannuksesta vain 10 % suuruusluokkaa Maailman elintarviketilanne ja luonnonvarojen käyttö ovat muuttumassa suuntaan, jossa MTT:n osaamiselle on kasvavaa kysyntää. Tilanneanalyysi ja visio jatkosta on kirjattu kesäkuussa 2011 valmistuneeseen hallitusohjelmaan. Sen tavoitteet vastaavat hyvin tutkijoidenkin näkemyksiä. MTT:n tutkimus tukee erinomaisella tavalla hallitusohjelman kärkihankkeita, kuten luonnonvarat ja materiaalitehokkuus, Itämeri ja vesiensuojelu, energia- ja ilmastopolitiikka, ruokasektorin kilpailukyky ja yhteistyö, yritysten synty ja kasvu, ympäristöliiketoiminta sekä alueiden kilpailukyky. Näillä alueilla jatkamme työtämme tulevina vuosina uusiutuneiden tutkimusohjelmien avulla. 3
1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Tutkimus Vuonna 2011 pääosa tutkimuksesta sisältyi määräaikaisiin (2007 2011) tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmissa on koottu uusia niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yhteistyöverkostoja ja asiakkuuksia. Tutkimusohjelmat ovat vahvistaneet MTT:n tutkimusprofiilia sekä osaamisen markkinointia. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen, ja monitieteisyys ja eri tieteenalojen osaamisen yhdistäminen ovat MTT:n tutkimuksen keskeisiä vahvuuksia. MTT kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilta. MTT:n vaikuttavuutta alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi toteutti erityisesti Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelma. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut, mutta se pyrki ennakoimaan kehitystä sekä etsimään uusia ratkaisuja maaseudun toimintojen, elinkeinojen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Huomisen maatila -tutkimusohjelma on luonut menetelmiä maatilojen riskienhallintaan, liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, tuotannon automatisoinnin sekä raaka-aineen laadun parantamiseen. Tavoitteena on ollut lisätä tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä ja kehittää tuotantomenetelmiä siten että tuotannon negatiiviset ympäristövaikutukset vähenevät ja eläinten hyvinvointi ja työntekijöiden jaksaminen paranee. Maatilan tuotannonohjausta tukevaa kasvintuotannon informaatiojärjestelmää tuotteistettiin vuoden 2011 aikana. Konsepti muodostuu infrastruktuurista, jolla liikkuvien työkoneiden tuottama data, sekä viljelytoimenpiteiden ja ympäristöseurannan mittaustulokset, siirretään ja muokataan yhteensopiviksi tuotannonsuunnitteluohjelmiston kanssa. Huomisen maatila -ohjelman vahva läpimurto on Maaningan tutkimusnavetan yhteyteen rakentuva kotieläinten tuotannon ja hyvinvoinnin osaamiskeskus. Maaningan rakennuksen ongelmat ovat hidastaneet hankkeen etenemistä, mutta muuten tutkimus on integroitunut hyvin MTT:n muuhun tutkimukseen. Biokaasututkimukseen liittyen on syntymässä vahva osaamiskeskittymä nurmentuotannon tutkimuksen ja biokaasulaitoksen lisämateriaali tutkimuksen yhteistyönä, joka on yksi MTT-Teagasc kolmesta yhteistyöhankkeesta. Puutarhateknologia on painottunut vahvasti suljetun kasvihuonejärjestelmän kehittämiseen, valmistumassa on lupaavia teknologioita kasvihuonetuotannon olosuhteiden hallintaan siten, että kasvihuonevihannesten kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä. Fossiilisesta uusiutuvaan -tutkimusohjelman tavoitteena on ollut vähentää tuotannon riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja tuotantopanoksista sekä kehittää kestäviä ja turvallisia uusiutuvan energian, ravinteiden ja muiden vihreiden kemikaalien tuotanto- ja hyödyntämistapoja tukien samalla globaaleja ilmasto- ja energiatavoitteita. Ohjelmassa on keskitytty kehittämään laajasti erilaisten biomassojen ja biohajoavien materiaalien hyödyntämistä ja kestäviä materiaalikiertoja tila- ja aluetasolla sekä parantamaan tuotannon energiatehokkuutta. Ohjelman rahoituspohja on laaja ja hankkeissa huomioidaan laajasti liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen toimimalla vahvasti yritysrajapinnassa. Hyötylanta-tutkimusohjelman loppuraportti valmistui alkuvuodesta 2011. Hanke tuotti useita toimenpideehdotuksia hallinnolle lannan ja biohajoavien yhdyskuntajätteiden prosessoinnin ja hyödyntämisen edistämiseksi, sekä uutta tietoa viljelijöille lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden hyödyntämiseksi ja ympäristöhaittojen pienentämiseksi. 4
Vastuullinen elintarviketalous -ohjelmassa kehitettiin elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptia liiketoimintamahdollisuudeksi. Lisäksi tiiviissä yhteistyössä Suomen elintarviketeollisuuden kanssa edelleen kehitettiin elintarvikkeiden hiili- ja ympäristömerkintään liittyvää laskentametodiikkaa ja viestintää. Hyvinvointia ruuasta -tutkimusohjelman tulokset edistävät elintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja suomalaisten ravitsemusta ja kansanterveyttä. Biomolekyylien tutkimukset mahdollistavat funktionaalisten ainesosien kuten peptidien, polyfenoliyhdisteiden, kuitujen ja terveellisten rasvojen hyödyntämistä terveellisten elintarvikkeiden kehityksessä. Kuluttajien saatavilla oleva tuotevalikoima laajenee ja laatu sekä turvallisuus paranevat. Hankkeissa kehitetään mm. rehu-maitoketjun turvallisuutta ja parannetaan elintarvikeraaka-aineiden tehokasta ja kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Kehitteillä olevassa sikamallissa pyritään selvittämään lihavuuden syntymekanismeja ja vaikutuksia elimistössä. Hankkeissa tehdään laajalti yhteistyötä alan johtavien yliopistollisten tutkimusryhmien ja ulkomaisten tutkijaryhmien kanssa. Prosessointihankkeissa saatiin tuloksena teknologista osaamista sekä käytännön sovellustietoa rasvojen ja öljyjen mikrokapseloinnista. Lupaavimmista kapselointisovelluksista selvitetään, miten ne voitaisiin toteuttaa tuotantomittakaavassa kustannustehokkaalla tavalla. Ympäristötutkimuksen tutkimusalan keskeisimmät tuotokset ja tutkimuksen vaikuttavuus liittyvät maatalouden vesistökuormituksen hallintaan, maatalouden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintään sekä geenivarojen ja yleensä biodiversiteetin kestävään hyödyntämiseen. Vaikuttavuutta maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseen toteutti Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelma. Hankkeissa kehitettiin merkittävästi parantuneita tutkimusmenetelmiä mm. seuraavat: maan rakenteen kuvantamisen menetelmäkehitys, maan eroosioriskin ennustemenetelmän kehitys ja meta-analyysin käyttö yhteenvetojen ja johtopäätösten tekemiseksi laajoista tutkimusaineistoista. Ohjelman asiantuntijat osallistuivat myös monipuolisesti kansallisten strategioiden ja lainsäädännön ym. valmisteluun. Mytvas3 -hankkeen tuloksia esiteltiin OECD:n työpajassa Evaluating Agri-environmental Policies EU-maiden maataloushallintojen ja seurantatutkimuksen edustajille. Suomen ympäristötuen vaikutusten seuranta sai kiitosta ja se arvioitiin jäsenmaiden toimivimpiin kuuluvaksi. Vaikuttavuutta globaaleissa ympäristökysymyksissä toteutti erityisesti Muuttuva ilmasto ja maatalous - tutkimusohjelma. Integroidussa kasvi-ilmasto-talous -mallinnuksessa on edetty mallien edelleen kehittämiseksi, jotta voidaan entistä nopeammin ja realistisemmin arvioida ilmastonmuutoksen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Integrointityö jatkuu edelleen osana kansainvälistä. Lisäksi ohjelmassa tuotettiin MMM:lle selvitys "Maatalouden rooli kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana ja osana ilmastopolitiikkaa". Selvityksessä otetaan kantaa maatalouden keskeisimpiin kasvihuonekaasupäästöjen lähteisiin sekä siihen, mitä maataloudessa voidaan tehdä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. MTT on mukana yli kymmenen asiantuntijan voimin EU:n seuraavan ohjelmakauden (2014 2020) ympäristötukijärjestelmän valmistelussa. Valmistelu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkälaiseksi maatalouden ympäristöpolitiikka Suomessa muotoutuu jatkossa. Ympäristötukijärjestelmää kehitettäessä otetaan myös ilmastopolitiikkatoimenpiteet huomioon osana ympäristötukijärjestelmää. Geenivarojen kestävä käyttö -tutkimusohjelman tutkimuksessa tuettiin kansallisen geenivaraohjelman tavoitteita panostamalla kasvi- ja eläingenomiikkatiedon hyödyntämiseen jalostuksessa sekä arvioimalla geenivarojen taloudellista ja kulttuurista arvoa. MTT on vastannut Suomalaisten eläin- ja kasvigeenivarojen säilytystyön koordinoinnista ja on aktiivisesti mukana pohjoismaisessa ja eurooppalaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kasvi- että eläingeenivarojen inventoinnissa ja säilytyksessä. 5
Vuonna 2011 MTT valmisteli tutkimuksen toimintamallin muutosta. Vuodesta 2007 alkaen toteutettujen tutkimusohjelmien toiminta päättyy keväällä 2012 siten, että jatkuvat strategiset ja merkittävät hankkeet siirtyvät jollekin viidestä perustetusta tutkimusalueesta. Perustetut viisi tutkimusaluetta vastaavat MTT:n strategian jalkauttamisesta tutkimushankkeisiin, jotka kokoavat MTT:n ja yhteistyökumppaneiden monitieteisen osaamisen yhteen. Tutkimusohjelmien hankemäärä on ollut suuri, ja jatkossa tavoitteena on hankekoon kasvattaminen sekä sitä kautta kilpailukyvyn sekä vaikuttavuuden lisääminen. Väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä ruoan ja juomaveden riittävyys ovat maa- ja elintarviketalouden maailmanlaajuisia tutkimushaasteita. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden, maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa osana biotaloutta. Luomutuotannon kasvun mahdollistaminen ja vaihtoehtojen tutkiminen mm. luomun kestävyyden arvioiminen verrattuna tavanomaiseen tuotantoon on noussut yhdeksi tutkimuksen haasteeksi. MTT on osallistunut yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kahteen työryhmään, jotka pohjustivat kansallisen Luomuinstituutin valmistelua. Lisäksi MTT laati MMM:lle raportin luomun kasvun mahdollisuuksista. 1.2.2. Asiantuntijatehtävät MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi niin hallinnon, neuvonnan kuin elinkeinonkin tarpeisiin. MTT:llä on ollut tärkeä rooli uskottavana politiikkatukena ja asiantuntijapalveluiden aktiivisena viestijänä. MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattoi osan päätöksenteon tuesta. MTT:n tuki myös muille ministeriöille oli tutkimuksen laaja-alaisuudesta johtuen monipuolista. Osa asiantuntijatyöstä toteutui viranomaistehtävinä. Kehittääkseen asiantuntijapalveluitaan MTT käynnisti sisäisen Biovarat-kehitystyön, jossa tavoitteena on entistä monipuolisempien ja kattavampien tietovarantojen ja tutkimusaineistojen tuottaminen ja hyödyntäminen myös asiantuntijapalveluiden kehittämisessä. Lisäksi MTT suunnitteli yhdessä neuvonnan kanssa pilottihankkeen talous- ja reaaliprosessitietovarantoon perustuvien analyysi- ja raportointijärjestelmien kehittämiseksi maa- ja elintarviketalouden analysointiin. Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: Palvelusopimuksen mukaisesti tuotettiin erillisselvityksiä maa- ja puutarhatalouden taloudesta, tuottavuudesta, rakenteesta ja riskienhallinnasta sekä tuettiin politiikan valmistelua ja vaikuttavuutta esimerkiksi tuottamalla laskelmia vaihtoehtoisten maatalouspolitiikan tukikriteerien vaikutuksista jäsenmaiden rahoitusosuuksiin sekä sokerin hinnan alentamisen ja sokerikiintiöiden poiston vaikutuksista sokerijuurikkaan viljelyyn Suomessa MTT tuotti, osin yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, taustaselvityksiä ja tuki eduskuntaa, valtioneuvoston kansliaa ja ministeriöitä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnassa ja toimeenpanossa sekä niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Aihealueina olivat esimerkiksi maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, maatalouden kannattavuus, maatalouden riskienhallinta, biopolitiikka, kestävä tuotanto ja kulutus, ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, ympäristötuet, biopolttoaineiden kestävyys, uusiutuva energia, elintarvikkeiden alkutuotannon hygieniavaatimukset, eläinten hyvinvointi, eläintaudit, älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous, biologinen monimuotoisuus, bioturvallisuus, kasvinsuojelu, muuntogeeninen kasvintuotanto, geenivarat ja tilastotoimi. Osassa tehtävissä on kansallinen neuvottelukunta tai työryhmä. Osallistuttiin eduskunnan luonnonvaraneuvoston ja tulevaisuusvaliokunnan työhön. 6
Osallistuttiin ja tuettiin seuraavia kansallisia strategioita: kansallinen vieraslajistrategia, peruna-alan strategia, ilmastostrategia sekä suo- ja turvemaiden strategia. Tuotettiin monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtorin yhdeksässä verkkopalvelussa: Maa- ja puutarhatalous, Turkistalous, Porotalous, FADN standard, FADN advanced, Tuotantosuunta, Maatalouden rakennekehitys, Maatalouden kokonaislaskenta ja Viljatietopankki sekä Taloustohtori -pääsivu, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. Maatalouden FADN -aineistosta sekä maa-, puutarha-, turkis- ja porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoista sekä rakennekehitysaineistosta tehtiin lukuisia analyysiraportteja ja tarkasteluja hallinnon ja tutkimuksen käyttöön. Taloustohtori-sivuston julkisiin verkkopalveluihin tuotettiin yhdeksäs verkkopalvelu "Maatalouden kokonaislaskenta". Taloustohtorin julkisten verkkopalveluiden käyttö säilyi likimain edellisvuoden tasolla. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT tuotti MMM:lle selvityksen "Maatalouden rooli kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana ja osana ilmastopolitiikkaa". Selvityksessä otetaan kantaa maatalouden keskeisimpiin kasvihuonekaasupäästöjen lähteisiin sekä siihen, mitä maataloudessa voidaan tehdä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. MTT vastasi myös kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä. MTT:n on vaikuttanut EU:n kuluttajapoliittiseen ohjelmaan ruokahävikin osalta. MTT:n asiantuntijat toimittivat taustamateriaalia ruokahävikkiaihepiiristä ja sen haasteista. Asiaa käsiteltiin Euroopan parlamentissa osana kuluttajapoliittista ohjelmaa. Valmisteltiin MMM:lle Luomulle 50 % -skenaariot. Laadittiin systemaattinen katsaus elintarvikkeiden kohdennettujen verojen ja tukien tehokkuudesta kansalaisten ravitsemusterveyden kohentamisessa analysoimalla tehtyjä suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia EnviSense-hankkeessa kehitetty ja PesticideLife-hankkeessa testattu uusi kasvitautiennustemalli validoitiin 2011 niin, että se voitaneen ottaa päätöksenteon tueksi kasvitautien torjunnassa jo vuonna 2012. Osallistuttiin laajasti kansainväliseen asiantuntija- ja tutkimusyhteistyöhön. 1.2.3. Yhteistyö Lynet MTT toimi vuoden 2011 Lynetin puheenjohtajalaitoksena, mikä merkitsi lisätehtäviä koko organisaatiolle mutta erityisesti ylijohtajalle ja viestintäpäällikölle. Lynetin pääsihteerin tehtävässä alusta lähtien toiminut Juhani Kettunen siirtyi Syken palvelukseen, ja uutena pääsihteerinä aloitti 1.11. aiemmin MTT:ssä erikoistutkijana ja tutkimuspäällikkönä työskennellyt Sirpa Thessler. Lynetin kehittämisen kannalta vuosi oli työntäyteinen ja tuloksiltaan merkittävä. Kesäkuussa 2011 laitokset allekirjoittivat sopimuksen, joka määrittää 7
periaatteet palvelujen tuottamiseksi toiselle Lynet-laitokselle. Lynet-yhteistyönä syntyneen Rovaniemen yhteislaboratorion toiminta käynnistyi keväällä 2011. Lokakuun alussa juhlimme yhteisen toimitalon avajaisia Oulun yliopiston kampuksella. Lynetillä oli lukuisia ohjelmapäiviä ja työpajoja. Lynetin johtoryhmän keskeisiä teemoja vuonna 2011 olivat yhteiset infrastruktuurit, yhteisten seurantojen ja tietovarantojen rakentaminen, yhteiset toimenpiteet kansainvälisen toiminnan vahvistamiseksi sekä poliittista päätöksentekoa ja hallintoa tukevan tutkimustoiminnan koordinaatio. Lynet valmistautui vastaamaan pääministeri Kataisen hallituksen tutkimuspoliittisiin linjauksiin tapaamalla hallinnonalojemme ministerit ja ministeriöiden muuta johtoa. Esittelimme toimintaamme keskeisille tutkimusrahoittajille. Syksyllä aloitimme Lynetin strategian ja toimintaohjelman laatimistyön, joka tähtää keväällä 2012 konkreettiseen ehdotukseen laitosintegraation syventämiseksi. Haluamme olla jatkossakin etulinjassa uudistamassa maamme tutkimuslaitoskenttää. Muut yhteistyöfoorumit MTT toimii energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveysja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n ohjelmassa Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines (2009 2013). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. Uutena avauksena osallistutaan Cleen Oy SHOK:n Tekes-rahoitteiseen hankkeeseen Measurement, Monitoring and Environmental Assessment (2010 2014 ). Baltic Stern network - Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointiin on rakentunut Itämeren rantavaltioissa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja organisaatioiden välinen verkosto MTT:n koordinoiman PROBAPS-tutkimushankkeen myötä. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimus-laitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämis-tarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan. 1.2.4. Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset EU-yhteistyö Vuonna 2011 MTT:ssä oli käynnissä 34 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2010: 39), joista koordinoimme kuutta hanketta (2010: 6). Lisäksi MTT oli mukana 14 COST-verkostossa (2010: 17), neljässä ERANETverkostossa (joista kolmessa MMM:n alihankkijana, 2010: 4, joista alihankkijana 3) ja neljässä ERANET:n alaisessa hankkeessa (2010: 1). Kymmenen EU-hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen (2010: 13), yhdeksän hanketta alkoi (2010: 13) ja viisi hanketta päättyi (2010: 13). Seitsemännen puiteohjelman (FP7) KBBE-temaattisen ohjelman RUMINOMICS sekä SUSFOOD ERA-NET saivat myönteisen rahoituspäätöksen vuonna 2011. Seitsemänteen puiteohjelmaan jätettiin yhteensä 23 uutta hakemusta, joista eniten KBBE-temaattiseen ohjelmaan, yhteensä 15. Pääosa hakemuksista jätettiin syksyn haussa, jonka tulokset saadaan alkuvuodesta 2012. 8
MTT saa rahoitusta entistä useammasta EU-ohjelmasta. MTT:n ensimmäisinä elinikäisen oppimisen ohjelma Leonardo da Vincin hankkeina alkoivat MAIE ja HMILK. Interreg IVC -ohjelmassa myönteisen rahoituspäätöksen sai ensimmäisenä Hybrid Parks ja South-East Finland-Russia, ENPI -ohjelmassa SPECICROP. Kansainväliset kumppanuudet Vuonna 2011 jatkettiin yhteistyön rakentamista avainyhteistyökumppanien kanssa Euroopassa, Kiinassa ja Venäjällä. Erityistä vuonna 2011: MTT ja irlantilainen Teagasc allekirjoittivat yhteistyösopimuksen tieteellis-teknisestä yhteistyöstä maatalous- ja ruoka-alalla. Jokioisissa järjestetyn työpajan jälkeen järjestettiin kilpailutus yhteisten tutkimushankkeiden aloittamiseksi. Hankkeita valittiin kolme, ja Teagasc osoittaa hankkeille Walshfellowship järjestelmänsä tutkijankoulutusrahoitusta. CAAS:n (The Chinese Academy of Agricultural Sciences) delegaatio vieraili Jokioisilla johtajanaan tutkimuksen varapresidentti Liu Xu. MTT on entistä aktiivisemmin seurannut, sitoutunut ja vaikuttanut EU-tason politiikka- ja ohjelmaesityksiin. Painopisteenä on ollut valmistautuminen seuraavaan rahoituskauteen 2014-2020. Esimerkkejä: 3 meetings of SCAR Collaborative Working Group on Agricultural Knowledge and Innovation Systems and contributing to final report. Osallistuminen kolmeen SCAR:n maatalousosaamisen ja innovaatiojärjestelmien työryhmän kokoukseen ja loppuraportin työstäminen. FACCE-JPI mapping exercise on Mitigation core theme (with MMM) Development of activities and event programmes for Animal Task Force. Animal Task Forcen (ATF) toiminnan ja tapahtumaohjelmien kehittäminen. 5 x DG Research organized events including 2 as national expert/representative. Osallistuminen viisi kertaa Tutkimuksen pääosaston järjestämiin tilaisuuksiin, joista 2 kertaa kansallisena asiantuntijana/edustajana. Kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyön merkitys MTT:n toiminnassa korostui vuonna 2011. MTT:n valmisteleman ja koordinoiman FoodAfrica-hankkeen (noin 10 milj. euroa) sopimusneuvotteluja käytiin. Hankkeen sovittiin alkavan vuonna 2012. Suomen ulkoasianministeriön rahoittamia institutionaalisen yhteistyön hankkeita (IKI) oli käynnissä Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusia IKI-hankkeita suunniteltiin Sambiaan ja Egyptiin. 1.2.5. Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Vuonna 2011 perustettiin tiedon- ja teknologianvaihdon prosessit siten, että toimintaa ohjaa tiedon- ja teknologianvaihdon johtoryhmä, joka koordinoi sekä IPR-tiimin (innovaatiot ja yritysyhteistyö) että tiedonsiirtotiimin (julkisen tutkimustiedon siirto ja vaihto) työtä. Tiedonsiirtotiimin tueksi perustettiin lisäksi noin 30 asiantuntijan sisäinen verkosto, jonka avulla MTT vastaa entistä paremmin hallinnon, neuvonnan ja muiden hyödyntäjien tarpeisiin. Tutkimusstrategiassa pyritään ratkaisukeskeisyyteen. Hankevalmistelua toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja hyödyntäjien kanssa, ja hankkeet kootaan ongelmanratkaisun kannalta riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusaluepäälliköiden (vielä vuonna 2011 ohjelmakoordinaattoreiden) vastuulla on varmistaa, että erilliset hankkeet muodostavat mahdollisimman yhtenäisen kokonaisuuden. 9
Vaikuttavuus: Tiedon käyttäjiä ja soveltajia on kytketty hankekohtaisesti tutkimuksen suunnitteluun jo tutkimusaiheen määrittelyssä. Runsas osallistuminen asiantuntijana säädöksiä ja elinkeinotukia valmisteleviin hallinnon työryhmiin ja arviointihankkeisiin. Osa tehtävistä sovittu MMM:n kanssa laaditussa palvelusopimuksessa. Neuvontayhteistyön osalta MTT ja ProAgria (osin yhdessä opetushallituksen kanssa) ovat kehittäneet tiedon- ja teknologian vaihdon mallia, jossa (1) Tiivistettiin neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä viljelijän palveluprosessin kehittämiseksi, - esimerkkinä neuvojien verkko-oppimisalustan hyödyntäminen ja viljelijöiden verkkooppimisalustan jatkokehittäminen mm. luomutuotannossa, kotieläinten ruokinnassa sekä kasvintuotannon kasvi-huippuosaajaohjelmassa. (2) Kehitettiin tiedon hankinnan ja välityksen menetelmiä opetuksen, neuvonnan ja tutkimuksen välillä - Tilatesti-tutkimusmenetelmää on pilotoitu yhdessä koulutilojen ja neuvonnan kanssa. Kahden kokeiluvuoden aikana on käynnistynyt viisi pilottia: nurmen reharvoennusteet, tautiennusteet, valkuaiskasvien tuotanto, ruokintasuunnitteluohjelmiston (Karjakompassi) kokeilu sekä puutarhaviljelyn kasvintuhoojien havaintoverkosto. Toiminnan ylläpito ja vetovastuiden määrittely vaatii vielä työstöä. (3) Vahvistettiin laskentamallien ja tietopankkien yhteiskäyttöä ja palvelujen kehittämistä. - MTT on osallistunut ProAgrian tuotannonsuunnitteluohjelmistojen kehittämiseen (mm. maidontuotannon ohjelmisto KarjaKompassi). Ohjelmistokokonaisuus alkaa olla valmis ja se on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksen tuorein tieto saadaan nopeasti neuvonnan ja tilojen käyttöön. - MTT ja ProAgria ovat tiivistämässä tietokantayhteistyötä ja määrittelemässä tiedon keruun, tiedon jalostamisen sekä palveluiden hyödyntämisen pelisääntöjä. Valmisteltiin hankesuunnitelma "Talous- ja reaaliprosessitietovarantoon perustuvien analyysi- ja raportointijärjestelmien kehittäminen maa- ja elintarviketalouden analysointiin", jossa pilottialueella käydään läpi erilaiset tietovarannot ja suunnitellaan konkreettinen yhteistyö- ja kehittämiskokonaisuus. 1.2.6. Innovaatiot IPR-prosessi vastaa tutkimustietoon liittyvien aineettomien oikeuksien hallinnasta ja siirtämisestä yrityksiin. Vuonna 2011: Tutkijoiden aktivointia ja koulutusta IPR-asioissa jatkettiin, jotta saadaan seulottua laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä. Tekesin TULI-toimintaan saatiin merkittävästi lisää rahoitusta, jonka avulla on voitu kehittää useita keksintöjä/tutkimustuloksia niin että kaupalliset hyödyntäjät kiinnostuvat niistä. TULI-rahoituksella on myös voitu kehittää tuotteistamispilotteja, joista saadaan jatkossa kaupallisia palveluja. TULI-rahoituksella on kehitetty myös olemassa olevia palveluja asiakaslähtöisemmiksi ja kannattavammiksi. Varmistettiin MTT:n edun mukaiset sopimukset. Allekirjoitettiin merkittävä sopimus ison kotimaisen yrityksen kanssa, jonka myötä MTT:n keksintö siirrettiin kyseiselle yritykselle. MTT allekirjoitti usean vuoden maksullisen tuotekehityssopimuksen yrityksen kanssa. Lisäksi kun tuote tulee markkinoille, MTT saa sovitut rojaltit tuotteen liikevaihdosta. Suunniteltiin MTT Asiakasratkaisut -virtuaaliyksikkö, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. MTT Asiakasratkaisut alle siirretään IPR-toiminnat ja kaupallistaminen, tuotteistaminen sekä maksulliset palvelut (sisältäen konsultointipalvelut, testaus- ja tuotekehityspalvelut ja tutkimuspalvelut). Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia ja tarjotaan MTT:n palveluja keskitetysti ja asiakaslähtöisesti. 10
1.2.7. Alueellinen toiminta Pohjois-Pohjanmaan voimakasta siemenperunatuotantoa on vahvistettu entisestään, kun sen kehittämiseen on otettu mukaan myös biotekniikan tarjoamat työkalut. Biotekniikalla on suuri merkitys elintarvikkeiden määrän ja laadun turvaajana. Kehittäminen on kohdennettu alueellisesti merkittävään tuotantosuuntaan, joka on samalla myös kansallisesti merkittävä. Merkittävin viime vuonna käynnistynyt hanke kohdistuu elintarviketurvallisuuden parantamiseen liittyvän toimintaympäristön luomiseen ja omavalvontateknologian kehittämiseen. Maan keskiosiin sijoittuvan maidontuotannon ja naudanlihantuotannon merkittävin haaste on alan kotimaisen tarjonnan säilyttäminen vahvana. Varmin keino on tuotannon taloudellisen kannattavuuden turvaaminen, mikä edellyttää sitä, että alan T&K-hankkeissa ovat esillä aiheet, joissa käsitellään sekä rehukasvien viljelytekniikkaa että tuotantoeläinten ruokintamalleja. Marja- ja vihannestuotantoa kehittäviä hankkeita toteutettiin Lapissa, Kainuussa, Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaalla sekä Savossa, osin kahden tai kolmen ELY-keskuksen yhteisesti rahoittamana. Lapissa painopisteinä olivat myös luonnontuotealan, mukaan lukien yrtit ja terveystuotteet, raaka-ainehankinta pelto- ja puoliviljelyn avulla sekä raaka-aineiden jatkojalostustoiminnan kehittäminen sekä laajemminkin luonnonvarojen ja maankäytön hyödyntäminen esimerkiksi luontomatkailuun ja elintarviketuotantoon. Kuminantuotannon kehittämistä toteutettiin usean ELY-keskuksen yhteishankkeena, ja tattarin viljelyä elvytettiin Pirkanmaalla. Aluehankkeina toteutettiin useita uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen ja biomateriaalien sivuvirtojen ja jätemateriaalien hyödyntämistä kehittäviä hankkeita. Kevään ja kesän hallitusneuvotteluihin toimitettiin laskelmia erilaisten maataloustukijärjestelmään kohdistuvien leikkausten aluetaloudellisista vaikutuksista. Tuotettiin runsaasti tietoa maaseudun yrittäjyyttä edistävistä ohjauskeinoista eri alueilla. Tuotettiin tietoa maatila- ja maaseutuyritysten tulevaisuuden toimintaympäristöstä. MTT:n toimipaikkaverkoston edeltäjänä toimineet alueelliset tutkimusasemat perustettiin aikanaan alkutuotannon tueksi ja kehittämään kotimaisen elintarviketuotannon tarjontaa. Alueellisessa toiminnassa on aina ollut vahvasti esillä paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin pohjautuvien tuotantomallien kehittäminen. Toimipaikkojen rooli muuttui Suomen EU:n jäsenyyden myötä, kun kansallisten kehittämisstrategioiden ohella käynnistettiin myös alueellisten kehittämisstrategioiden laatiminen. Maakuntien kehittämisstrategioissa olivat mukana myös alkutuotannon elinkeinot. MTT:n toimipaikkaverkostolla on rooli, maakunnallisesti merkitykseltään vaihteleva, edustamiensa alueiden strategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. MTT kehittää osaamisensa kanavointia alueellisesti laadittaviin maaseudun strategisiin kehittämisohjelmiin. Kehittämisstrategioiden toteutukseen on käytössä merkittävät rahoitusohjelmat (EMR, EAKR, ESR, Interreg ja Leader+). Alueellisten rahoittajien tavoitteena on myöntämänsä rahoituksen vaikuttavuuden kasvattaminen. Siihen päästään todennäköisimmin, jos strategiasuunnittelussa on mukana ennakoiva näkökulma. Tähän MTT:llä on hyvät edellytykset. MTT valmisteli vuonna 2011 toimenpiteitä, joiden myötä MTT on aiempaa valmiimpi osallistumaan EU:n uuden ohjelmakauden käynnistymistä ennakoivassa ohjelmasuunnittelussa. 1.2.8. Markkinointi ja viestintä Järjestettiin asiakaslähtöisiä tilaisuuksia, joissa rakennettiin yhteistyötä ja vahvistettiin MTT:n asemaa. MTT:lle strategisesti merkittävä Suomesta biotalouden huippu -tapahtuma järjestettiin 11.11.2011 11
Messukeskuksessa, ja paikalle saatiin merkittävä joukko kohderyhmiä (240 henkilöä). Järjestettiin Lynettutkimuspäivät ja ympäristötietotalon avajaiset Oulussa. Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen on tärkeää, ja siksi asiakkuudenhallintajärjestelmä otettiin nykyistä laajempaan käyttöön. Organisaatiosta kerättiin joukko, jonka avulla rakennettiin asiakkuuksien hoidon sekä markkinoinnin koordinoitu toimijaverkko. Näille markkinointivastuullisille järjestettiin koulutusta ja yhteisiä koordinaatiotapaamisia. Sähköinen viestintä on markkinoinnin keskeinen elementti. Www-sivujen ja verkkopalveluiden konseptia kehitettiin tavoitteena näkyvä, tunnettu tutkimuksen verkkofoorumi. Lisäksi mukaan otettiin sosiaalinen media. MTT ELO -verkkosivusto julkistettiin. Uudesta sivustosta rakennettiin elävä ja vuorovaikutteinen. Blogikirjoittajiksi ilmoittautui 15 MTT:läistä. Tiedotustilaisuudet saivat paljon medianäkyvyyttä. Näkyvimpiä olivat tilaisuudet Suomeen omat yhtenäiset hiilimerkinnät sekä Kaupan asema vahvistunut ruokaketjussa. Vuoden 2011 MTT:n mediaosumien kokonaismäärä oli 1 761 (2010: 1 549). 1.3. Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Tutkijahenkilötyövuotta kohden julkaisuja tuotettiin yhteensä 3,5. Tavoitteista jäätiin jälkeen. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, uudet tuotteet, keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijahenkilötyövuotta kohden 0,7 (taulukko 1). Vuonna 2011 tuotettiin 1 096 julkaisua. Tavoitteesta jäätiin kaikkien julkaisuluokkien osalta. Edelliseen vuoteen verrattuna vain asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrä kasvoi hieman. Muita kuin julkaisutuotoksia oli 218 (taulukko 12). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja 2009 2011, kpl/tutkija-htv. tp 2009 tp 2010 tp 2011 tulossop. 2011 Julkaisut 4,4 5,2 3,5 4,9 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,7 0,6 0,6 0,8 - Ammattilehtiartikkelit 1,5 1,6 1,3 1,7 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,2 0,1 0,4 - Muut julkaisut 2,0 2,8 1,5 2,0 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,5 0,6 0,7 0,6 Tulossopimuksessa esitettyjä Tilastokeskuksen tuottavuusindeksejä ei esitetä tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä, että virasto ei pysty itse laskemaan indeksejä kaikilta osin. Tilastokeskus pyytää maalis-huhtikuussa virastoilta pohjatiedot laskentaa varten. Tämän jälkeen Tilastokeskus laskee tuottavuusindeksit ja julkaisee ne kesä-heinäkuussa. 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainitusta politiikkasektorista, on käytössä seuraavat seurannan 12
tasot: muu tutkimustointa, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n omien tutkimusohjelmien (vuodesta 2012 alkaen tutkimusalueiden) kautta. Vuonna 2011 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 49,394 milj. euroa. Tämä on 1,228 milj. euroa (+3 %) edellisvuotta ja 3,894 milj. euroa (+8 %) vuoden 2011 suunnitelmaa enemmän. Kokonaiskustannuksista 39,397 milj. euroa (80 %) kohdistui tutkimukseen ja 9,997 milj. euroa (20 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen suhteellinen osuus oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta ja suunnitelmaa korkeampi ja vastaavasti asiantuntijatehtävien kaksi prosenttiyksikköä matalampi. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 1,923 milj. euroa (+5 %) vuotta 2010 ja 4,097 milj. euroa (+12 %) suunnitelmaa suuremmat. Asiantuntijatehtävien kustannus oli 0,695 milj. euroa (-6 %) edellisvuotta ja 0,203 (-2 %) suunnitelmaa pienempi. MTT:n rahoituksen kokonaiskäyttö ja kokonaismenot olivat 4 % vuotta 2010 ja 8 % vuoden 2011 suunnitelmaa korkeammat. Tämä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvu johtui kuitenkin kokonaan niihin kohdistuneiden välittömien kustannusten kasvusta, jotka olivat 22,471 milj. euroa (+1,529 milj. euroa, +7 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 26,923 milj. euroa (-0,301 milj. euroa, -1 %). Välittömien kustannusten kasvu johtui suurelta osin tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin suoraan kohdistuvien henkilöstökustannusten kasvusta, jotka olivat 17,507 milj. euroa (+1,344 milj. euroa, +8 %). Työaikakirjanpidon mukaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuonna 2011 suoria/välittömiä henkilötyövuosia 388, mikä on 22 henkilötyövuotta (+6 %) edellisvuotta enemmän. Tämä osoittaa, että edelleen entistä suurempi osuus henkilöstön työpanoksesta on kohdistettu suoraan tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäviin. Erityisesti tällä on merkitystä niiden rahoittajien rahoittamissa hankkeissa, joissa ei hyväksytä lainkaan kustannuslaskentaan perustuvia laskennallisia yleiskustannuksia. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,677 milj. euroa (15 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 28,619 milj. euroa (58 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,828 milj. euroa (16 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille suoraan kohdistumattoman tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuus kustannuksista oli 5,270 milj. euroa (11 %). Maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuneiden kustannusten osuus oli selkeästi edellisvuotta ja suunnitelmaa suurempi. Tähän vaikutti erityisesti ELY-keskuksilta ja Makeralta saadun yhteisrahoituksen suurempi määrä. Taulukko 2. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen, milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2009 tp 2010 tp 2011 tulossop. 2011 % % % % Maaseudun kehittäminen 5,627 12,2 % 7,563 15,7 % 7,677 15,6 % 6,800 14,9 % Tutkimus 4,915 10,7 % 6,960 14,5 % 7,131 14,5 % 6,200 13,6 % Asiantuntijatehtävät 0,712 1,5 % 0,603 1,3 % 0,546 1,1 % 0,600 1,3 % Maa- ja puutarhatalous 27,207 59,1 % 26,700 55,4 % 28,619 57,9 % 25,400 55,8 % Tutkimus 22,228 48,3 % 21,765 45,2 % 23,525 47,6 % 20,900 45,9 % Asiantuntijatehtävät 4,979 10,8 % 4,935 10,2 % 5,094 10,3 % 4,500 9,9 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,991 17,4 % 7,990 16,6 % 7,828 15,8 % 8,000 17,6 % Tutkimus 7,317 15,9 % 7,561 15,7 % 7,419 15,0 % 7,200 15,8 % Asiantuntijatehtävät 0,674 1,5 % 0,429 0,9 % 0,409 0,8 % 0,800 1,8 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 5,213 11,3 % 5,913 12,3 % 5,270 10,7 % 5,300 11,6 % Muu tutkimustoiminta 0,784 1,7 % 1,188 2,5 % 1,322 2,7 % 1,000 2,2 % Muut asiantuntijatehtävät 2,247 4,9 % 2,621 5,4 % 2,188 4,4 % 2,500 5,5 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 2,182 4,7 % 2,104 4,4 % 1,760 3,6 % 1,800 4,0 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 46,038 100,0 % 48,166 100,0 % 49,394 100,0 % 45,500 100,0 % Tutkimus 35,244 76,6 % 37,474 77,8 % 39,397 79,8 % 35,300 77,6 % Asiantuntijatehtävät 10,794 23,4 % 10,692 22,2 % 9,997 20,2 % 10,200 22,4 % 13
Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymista 87 % (43,090 milj. euroa) kohdistui tutkimusohjelmiin (kuvio 1). Volyymiltaan suurin tutkimusohjelma oli Huomisen maatila (8,756 milj. euroa). Muuttuva ilmasto ja maatalous (6,679 milj. euroa) oli toiseksi suurin ja Geenivarojen kestävä käyttö (6,016 milj. euroa) kolmanneksi suurin tutkimusohjelma. Kustannusten jakautuminen tutkimusohjelmille v. 2011 (milj. euroa) Vastuullinen elintarviketalous 0,039 4,150 4,111 Geenivarojen kestävä käyttö 0,962 5,054 6,016 6,679 Muuttuva ilmasto ja maatalous 0,306 6,373 Hyvinvointia ruuasta 0,062 3,271 3,209 Tutkimusohjelma yhteensä Tutkimus Fossiilisesta uusiutuvaan 0,002 4,227 4,225 Asiantuntijatehtävät Mahdollisuuksien maaseutu 1,035 4,444 5,479 Vesistöystävällinen maatalous 0,127 4,512 4,385 Huomisen maatila 1,445 7,311 8,756 Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät, jotka eivät kuulu tutkimusohjelmiin 0,285 6,304 6,019 0,000 1,000 2,000 3,000 4,000 5,000 6,000 7,000 8,000 9,000 10,000 Kuvio 1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen tutkimusohjelmille vuonna 2011. Vuonna 2011 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli 64 000 euroa, mikä on 2 % edellisvuotta ja 5 % vuoden 2011 tavoitetta enemmän. Ero tavoitteeseen ja edelliseen vuoteen johtuu edellisvuotta ja suunniteltua suuremmista kustannuksista. Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus vuonna 2011 oli 158 000 euroa eli lähes edellisvuoden tasolla ja 7 % vuoden 2011 tavoitetta suurempi. Tavoitetta suurempi toteuma johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu kokonaiskustannus oli 45 000 euroa, mikä on 45 % enemmän kuin edellisvuonna ja 50 % enemmän kuin vuoden 2011 tavoite. Muutoksessa näkyy kustannusten nousu, mutta ennen kaikkea pienentynyt julkaisujen kokonaismäärä. Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuotosta kohden oli 227 000 euroa. Heijastellen kasvanutta tuotosmäärää tämä oli vähemmän kuin edellisvuoden toteuma ja vuoden 2011 tavoite. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä tutkijahenkilötyövuotta kohden oli 65 000 euroa. Tämä on 18 % edellisvuotta ja 27 % vuoden 2011 tavoitetta enemmän, missä näkyy yhteisrahoituksen voimakas kasvu. Tästä yhteisrahoituksen osuus oli 52 000 euroa (tavoite: 41 000 euroa, 2010: 41 000 euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan osuus 13 000 euroa (tavoite: 10 000 euroa, 2010: 14 000 euroa). 14
Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja 2009 2011, 1 000 euroa. tp 2009 tp 2010 tp 2011 tulossop. 2011 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv 59 63 64 61 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija htv 162 159 158 147 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu 36 31 45 30 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset 329 251 227 253 Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija htv 46 55 65 51 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MTT:n maksullinen eli asiakasrahoitteinen toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukseen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista. MMM:n ja MTT:n välisen tulossopimuksen tuloksellisuuden tunnuslukuja koskevassa liitteessä arvioitiin MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyvän yhteensä 3,000 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon tuottojen osuus oli 0,230 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,770 milj. euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuudessa arvioitiin päästävän 100 %:n kustannusvastaavuuteen valiotaimituotannolle talousarviossa myönnetty 0,080 milj. euron hintatuki huomioon ottaen. Vuonna 2011 maksullisen toiminnan tuottokertymä oli yhteensä 3,987 milj. euroa, joka on 0,987 milj. euroa (+33 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Hintatuetun valiotaimituotannon toteutuneet tuotot olivat 0,182 milj. euroa alittaen tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 0,048 milj. eurolla (-21 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen oli ylijäämäinen 0,123 milj. euroa. Tulossopimuksessa asetettu 100 %:n kustannusvastaavuustavoite ylittyi 1 %. Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,257 milj. euroa alijäämäiseksi kustannusvastaavuuden ollessa 35 %. Kokonaisuutena MTT:n maksullisen toiminnan kannattavuus on tyydyttävällä tasolla, koska tulos jäi ylijäämäiseksi kattaen samalla myös valiotaimituotannon alijäämän. Maksullisen toiminnan suoriteryhmien tuotoista tilaustutkimusten myyntituotot laskivat edellisestä vuodesta 0,250 milj. euroa (-15 %). Tulokertymää aiemmin vahvasti kasvattaneet vuonna 2008 aloitetut maaja metsätalousministeriön kolme laajaa toimeksiantoa ovat yhtä lukuunottamatta jo päättyneet, mikä on aiheuttanut tulokertymän vähenemisen. Vuonna 2010 aloitettu ulkoministeriön toimeksianto kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamisesta Keniaan sen sijaan vielä jatkuu. Koestus-, testaus- ja tarkastuspalvelujen tuottokertymä aleni edellisvuoteen verrattuna 0,089 milj. euroa (-9 %). Muiden suoriteryhmien osalta tuloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 15
Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP. 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2011 Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 93 003 82 322 84 636 3 287 140 4 145 326 3 902 044 3 380 143 4 227 648 3 986 680 - maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = tuotot yhteensä 93 003 82 322 84 636 3 287 140 4 145 326 3 902 044 3 380 143 4 227 648 3 986 680 3 000 000 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 445 771 169 206 146 339 154 805 169 206 146 784 155 576 - henkilöstökustannukset 34 986 38 003 37 938 1 435 963 1 729 761 1 547 438 1 470 949 1 767 764 1 585 376 - vuokrat 0 0 0 15 080 15 811 12 431 15 080 15 811 12 431 - palvelujen ostot 1 593 1 589 1 701 382 039 320 118 354 417 383 632 321 707 356 118 - muut erilliskustannukset 3 792 3 232 4 042 77 020 157 946 141 498 80 812 161 178 145 540 Erilliskustannukset yhteensä 40 371 43 269 44 452 2 079 308 2 369 975 2 210 589 2 119 679 2 413 244 2 255 041 KÄYTTÖJÄÄMÄ 52 632 39 053 40 184 1 207 832 1 775 351 1 691 455 1 260 464 1 814 404 1 731 639 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 0 0 0 69 150 231 730 191 547 69 150 231 730 191 547 - poistot 0 0 0 127 328 99 891 101 498 127 328 99 891 101 498 - korot 0 0 0 20 859 19 276 24 885 20 859 19 276 24 885 - muut yhteiskustannukset 17 868 19 265 20 029 1 105 832 1 406 469 1 350 328 1 123 700 1 425 734 1 370 357 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 17 868 19 265 20 029 1 323 169 1 757 366 1 668 258 1 341 037 1 776 631 1 688 287 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 58 239 62 534 64 481 3 402 477 4 127 341 3 878 847 3 460 716 4 189 875 3 943 328 2 980 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 34 764 19 788 20 155-115 337 17 985 23 197-80 573 37 773 43 352 20 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN 34 764 19 788 20 155-35 337 97 985 103 197-573 117 773 123 352 100 000 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 Kustannusvastaavuus-% 160 % 132 % 131 % 97 % 100 % 101 % 98 % 101 % 101 % 101 % Taulukko 5. Julkisoikeudellisesti ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP. 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2011 TUOTOT YHTEENSÄ 93 003 82 322 84 636 3 068 681 3 890 085 3 719 723 3 161 684 3 972 407 3 804 359 2 770 000 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 58 239 62 534 64 481 3 073 432 3 678 930 3 359 323 3 131 671 3 741 464 3 423 804 2 670 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 34 764 19 788 20 155-4 751 211 155 360 400 30 013 230 943 380 555 100 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN 34 764 19 788 20 155-4 751 211 155 360 400 30 013 230 943 380 555 100 000 Kustannusvastaavuus-% 160 % 132 % 131 % 100 % 106 % 111 % 101 % 106 % 111 % 104 % Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto TULOSSOP. 2009 2010 2011 2011 TUOTOT YHTEENSÄ 218 459 255 241 182 321 230 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 329 045 448 411 519 524 310 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -110 586-193 170-337 203-80 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 80 000 80 000 80 000 80 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -30 586-113 170-257 203 0 HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n 80 000 80 000 80 000 80 000 mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 66 % 57 % 35 % 74 % 16
Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2011 (3,987 milj. ), 2010 (4,228 milj. ) ja 2009 (3,380 milj. ) Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 1,294 1,435 1,684 Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 0,676 0,888 0,977 Asiantuntija- ja neuvontapalvelut 0,375 0,360 0,254 Muut tilatut erityispalvelut ja - suoritteet 0,296 0,250 0,214 Peltoviljelypalvelut 0,080 0,078 0,234 Analyysipalvelut Kiinteistöpalvelut 0,209 0,188 0,256 0,183 0,216 0,221 2011 2010 2009 Valiotaimituotanto 0,182 0,255 0,219 Julkisoikeudelliset suoritteet 0,085 0,082 0,093 Koulutus- ja kurssipalvelut 0,053 0,042 0,033 Puunmyynti 0,037 0,054 0,018 Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut 0,010 0,018 0,014 Kotieläinten lisääntymispalvelut 0,000 0,022 0,010 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 1,400 1,600 1,800 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2009 2011. 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen edellyttävät, että tutkimus on MTT:n tutkimuslinjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. 17
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Taulukossa 7 on esitetty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta 2009 2011 ja taulukossa 8 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin vuosilta 2009 2011. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat erittäin vahvaa kasvuaan myös vuonna 2011 ja olivat 16,376 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2010 oli 3,899 milj. euroa (+31 %) ja vuoden 2011 tavoite ylittyi 3,776 milj. eurolla (+30 %). Vuodesta 2008 MTT:n yhteisrahoitus on kasvanut peräti 8,216 milj. euroa (+101 %). Kasvu perustuu MTT:n tutkimuksen ja asiantuntemuksen vahvaan asiakaskysyntään. Lisäksi MTT:ssa on viime vuosien aikana painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan tärkeyttä, ja nyt tulokset näkyvät. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua tapahtui kaikkien rahoituslähteiden osalta. Erityisen voimakasta kasvu oli euromääräisesti tarkasteltuna Ely-keskusten (+0,867 milj. euroa, +39 %), Makeran (+0,753 milj. euroa, +31 %), EU:n (+0,635 milj. euroa, +57 %) ja muun valtion budjettitalouden (+0,663 milj. euroa, +149 %) rahoituksissa. Muuta valtion budjettitalouden sisältä tulevaa rahoitusta kasvattivat mm. UM:n rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet. Yhteisrahoituksesta 7,529 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 1,898 milj. euroa (+34 %) edellisvuotta ja 2,229 milj. euroa (+42 %) tavoitetta enemmän. EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 1,746 milj. euroa eli 0,635 milj. euroa (+57 %) edellisvuotta ja 0,346 milj. euroa (+25 %) tavoitetta enemmän. Muun valtionhallinnon ulkopuolisen yhteisrahoituksen osuus oli 6,837 milj. euroa, mikä oli 1,333 milj. euroa (+24 %) edellisvuotta ja +0,937 milj. euroa (+16 %) tavoitetta enemmän. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat yhteensä 0,264 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-momentille (30.01.29) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteisrahoitteisille hankkeille kirjatuista yhteistoiminnan kustannusten korvauksista. Ulkomainen yhteisrahoitus kasvoi voimakkaasti ja oli yhteensä 2,316 milj. euroa, eli kasvua edellisvuodesta oli 0,828 milj. euroa (+56 %). Voimakas tuottojen kasvu näkyi myös yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 38,797 milj. euroa ja ne olivat 4,693 milj. euroa (+14 %) edellisvuotta ja 4,597 milj. euroa (+13 %) tavoitetta suuremmat. Kokonaiskustannuksista yleiskustannukset olivat 21,416 milj. euroa eli 1,964 milj. euroa (+10 %) edellisvuotta suuremmat. Yhteisrahoitteisen toiminnan yleiskustannusosuuden kasvuun johti se, että entistä suurempi osa MTT:n tutkimus- ja asiantuntijatehtävien volyymista on yhteisrahoitteista toimintaa. Tästä johtuen myös aiempaa suurempi osuus yleiskustannuksista kohdistui yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille. MTT:n tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisyleiskustannus puolestaan laski edellisvuodesta 0,301 milj. euroa (-1 %). Erilliskustannukset olivat 17,381 milj. euroa eli 2,729 milj. euroa edellisvuotta suuremmat (+19 %). Tämä siirsi kustannusten painopistettä erilliskustannusten suuntaan ja siten vähensi yleiskustannusta. Euromääräisesti tarkasteltuna välittömät henkilöstökustannukset kasvoivat eniten ja ne olivat 13,776 milj. euroa (+2,355 milj. euroa, +21 %). Kasvua selittävät palkankorotukset, tutkijamäärän kasvu sekä erityisesti se, että vuonna 2011 työaikakirjanpidon tuntikirjausten perusteella yhteisrahoitteiseen toimintaan käytettiin 306 tehollista/välitöntä henkilötyövuotta, mikä on peräti 46 henkilötyövuotta (+18 %) edellisvuotta enemmän. Erilliskustannusten muiden erien osalta kasvu ei euromääräisesti tarkasteltuna ollut yhtä merkittävää. 18
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 42 %:iin, joten omarahoitusosuus laski 58 %:iin. Kustannusvastaavuus oli 5 prosenttiyksikkö edellisvuotta ja vuoden 2011 tavoitetta parempi. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 12 prosenttiyksikköä. Viime vuosien aikana MTT:ssa on painotettu kustannusvastaavuuden parantamisen tärkeyttä sekä tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Neljän vuoden kehitys osoittaa, että tämä on tuottanut tulosta. Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2009 2011, euroa. tp 2009 tp 2010 tp 2011 tulossop. 2011 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 3 656 409 5 630 795 7 529 195 5 300 000 - EU:lta saatu rahoitus 798 967 1 110 886 1 745 659 1 400 000 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 5 100 807 5 504 518 6 837 047 5 900 000 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 112 285 230 668 263 907 TUOTOT YHTEENSÄ 9 668 468 12 476 867 16 375 808 12 600 000 KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 379 411 449 398 519 925 - henkilöstökustannukset 9 838 779 11 412 059 13 776 020 - vuokrat 41 648 59 209 92 566 - palvelujen ostot 918 105 1 552 824 1 619 170 - muut erilliskustannukset 965 895 1 178 060 1 373 003 Erilliskustannukset yhteensä 12 143 838 14 651 550 17 380 684 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 10 792 781 11 165 536 12 519 883 - pääoman poistot ja korot 578 822 662 872 798 412 - muut yhteiskustannukset 7 598 974 7 623 820 8 098 132 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 18 970 577 19 452 228 21 416 427 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 31 114 415 34 103 778 38 797 111 34 200 000 KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus -21 445 947-21 626 911-22 421 303-21 600 000 - Omarahoitusosuus-% 69 % 63 % 58 % 63 % - Kustannusvastaavuus-% 31 % 37 % 42 % 37 % 19