Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus
Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille ovat usein jääneet vähemmälle huomiolle Tutkimustulokset osoittavat vesivoimalaitosten vaikuttavan vaelluspoikasten käyttäytymiseen ja selviytymiseen Lohikantojen elvyttäminen edellyttää alasvaellusongelmien vähentämistä 2 Riina Huusko
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus Iijoella Vapaa osuus Rakennettu osuus Iijoen vapaalla osalla (50 km) selviytyminen ja vaellusvauhti (2-3 vrk) korkea Rakennetulla osalla (50 km) ongelmia, alkavat jo Haapakosken yläpuolella 3 Riina Huusko
Lohen vaelluspoikasten alasvaellustutkimus Iijoella 2017 Tutkimus osa Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämää Iijoen OTVA hanketta (EAKR) Tutkimuksen tarkoitus Selvitetään lohen vaelluspoikasten vaelluskäyttäytymistä voimalaitospadon yläpuolella Yhdistetään kalojen käyttäytymistiedot virtausmallinnuksen tuloksiin ja laaditaan vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin avulla yleissuunnitelma Iijoelle soveltuvasta vaelluspoikasten alasvaellusreitistä 4 Riina Huusko
Tutkimuskysymykset Miten ja missä osassa jokea lohen vaelluspoikaset lähestyvät Haapakosken voimalaitosta? Vaikuttavatko vallitsevat virtausolosuhteet vaelluspoikasten lähestymiseen ja käyttäytymiseen? Eroaako vaelluskäyttäytyminen voimalaitoksen läpäisseiden ja voimalaitoksen yläpuolelle jääneiden vaelluspoikasten välillä? Voidaanko tutkimustietoa hyödyntää alasvaellusreittien suunnittelussa? 5 Riina Huusko
Tutkimusalue Haapakosken voimalaitos n. 50 km jokisuulta ylävirtaan Kaksi 5-siipistä Kaplan-turbiinia Rakennusvirtaama 250 m 3 /s, keskivirtaama 135 m 3 /s Putouskorkeus 16 m Vuorokausisäännöstely Kuva: PVO-Vesivoima Oy Vaelluspoikasten seuranta-alue Vapautus n. 7 km padosta ylävirtaan Haapakosken padon yläpuolella tarkkuuspaikannus Kuunteluasemat n. 1 km padosta ylävirtaan ja alakanavan suulla 6 Riina Huusko
Tutkimuksen toteutus Tutkimusmenetelmänä akustinen telemetria Automaattiset kuunteluasemat Seuranta keskittyi Haapakosken voimalaitospadon läheisyyteen, 2D-tarkkuuspaikannus Tutkimuksessa merkittiin yhteensä 119 vaelluspoikasta Akustinen lähetin, paino 0.62 g, toiminta-aika 32 vrk Kolme vapautuserää: 11.6., 16.6. ja 21.6. Kuva: Mirko Laakkonen 7 Riina Huusko
Tutkimuksen toteutus: Haapakosken yläpuolen seuranta-alue Kuunteluasemat (1-15) sijoitettiin n. 20 m etäisyydelle toisistaan Kuunteluasemaverkostossa kalojen paikannus n. 2-3 m tarkkuudella (2D-data, kolmiopaikannus) 8 Riina Huusko
Alustavia tutkimustuloksia Selviytyminen Haapakoskelle hyvä 96 % (114/119) Vaelluspoikaset vaelsivat heikosti voimalaitospadon alapuolelle 18 % (21/114) Suurin osa vaelluspoikasista tallentui viimeisen kerran n. 1 km padosta ylävirtaan olevalta kuunteluasemalta Voimalaitoksen alapuolelle selviytyneet vaelluspoikaset menivät useimmiten padon alapuolelle ensimmäisellä lähestymiskerralla 9 Riina Huusko
Vaelluspoikasten käyttäytymisessä eroja eri virtausolosuhteissa Kuvissa kaikki tallentuneet havainnot eri virtaamatilanteissa tunnin ajalta 22.6. Virtaama 72 m 3 /s Virtaama 241 m 3 /s 10 Riina Huusko
Havainnot vaelluspoikasista keskittyivät voimakkaimpaan virtausalueeseen Kuvissa kaikki tallentuneet havainnot eri virtaamatilanteissa tunnin ajalta 22.6. 100 m 3 /s 150 m 3 /s 250 m 3 /s Virtausmalli 2 m vedenpinnan alapuolella 11 Riina Huusko
Esimerkki: Vaelluspoikasen A180-1702-45820 käyttäytyminen voimalan yläpuolella Pituus 196 mm, paino 58 g Vapautettu 21.6. klo 17:40 Saapui padon yläpuolelle 21.6. klo 21:02 Virtaama saapumisaikaan 175 m 3 /s 12 Riina Huusko
Tutkimustulosten hyödyntäminen Kalojen käyttäytymistiedot virtausmalliin yhdistämällä pyritään löytämään optimaalinen ohjausrakenteen sijainti Haapakosken voimalaitospadon yläpuolella Vaelluspoikasten käyttäytymistuloksia hyödynnetään myös muilla Iijoen voimalaitospadoilla ohjausrakenteen sijainnin suunnittelussa Haapakosken voimalaitos kuva: PVO-Vesivoima Oy Maalismaan voimalaitos kuva: Jyrki Kallio-Koski 13 Riina Huusko
Tavoitteena toimivat alasvaellusratkaisut Ohjausrakenteen tarkoitus on ohjata vaelluspoikaset nopeasti vaellusesteen ohi Padon ohittavana reittinä voi toimia putki tai ramppi Kalat voidaan myös kerätä altaaseen, josta ne siirretään autolla yhden tai useamman padon alapuolelle 14 Riina Huusko
Kiitos!
16 Teppo Tutkija