Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?



Samankaltaiset tiedostot
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Aktiivisen tuen avaimet

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Kela kuntouttaja 2009

KELAn tukema kuntoutus

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Epilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku Kari Haring

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Työhyvinvointia työpaikoille

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Työhyvinvointi ja johtaminen

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Epilepsiaa sairastavan polku työelämään. Ammatillinen kuntoutusneuvoja Olive Heikkilä, OYS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

Työn mukauttamisen vaikuttavuus

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Keski-Suomen TE-palvelut

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Korvaava työ kemian aloilla

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työn mukauttamisen mahdollisuudet

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena

Transkriptio:

Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Esityksen sisältö Epilepsia ja työ - yleistä Epilepsiapotilaan työkyvyn arvioinnissa huomioitavat tekijät Toimintakyky Liitännäissairaudet ja mahdolliset muut sairaudet Työn vaatimukset Työhön palaamisen tukeminen Työterveysneuvottelu Työyhteisö Työjärjestelyt Osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus TE-toimiston myöntämä palkkatuki Työterveyshuollon koordinaatio rooli Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 2

Epilepsia ja työ Suomessa on lähes 35 000 työikäistä epilepsiapotilasta. Joka vuosi epilepsiaan sairastuu yli 2 000 työikäistä suomalaista. Suurin osa heistä on aktiivisesti mukana työelämässä, opiskelee tai hakee työtä. V. 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä olleista 243 000 henkilöstä epilepsia oli pääasiallinen syy 2 240 henkilöllä (0,9 %) ja samana vuonna epilepsian takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 22 000 henkilöstä 115 henkilöllä (0,5 %). Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 3

Työ on kaikkien oikeus! Työ tarjoaa mahdollisuuden rakentaa hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä yhteiskunnasta syrjäytymistä. Tasa-arvoinen oikeus tehdä työtä sekä nauttia työn tuloksista. Hyvä koulutus, nykyaikainen tekniikka, joustava työn organisointi sekä työolosuhteiden yksilöllinen mukauttaminen mahdollistavat työelämään osallistumisen. (Nevala N ym. Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla, Työterveyslaitos 2011.) Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 4

Lainsäädännöllinen perusta Perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus, 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Yhdenvertaisuuslaki 21/2004 5 Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Työturvallisuuslaki 738/2002 12 Työympäristön suunnittelu Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 Työterveyshuollon sisältö vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen SV-laki + TTH laki 30 60 90 päivän sääntö Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 5

Työrajoitteet epilepsiassa Epilepsiaa sairastava ei voi toimia ammatissa, jossa edellytetään raskaan liikenteen kuljettamista tai ammattimaista henkilöautoilua. Tällaisia työtehtäviä ovat linja-auton ja taksin kuljettaminen sekä kuorma-auton ja muun raskaan liikenteen ajoneuvojen kuljettaminen. Jo yksittäinenkin epileptinen kohtaus on EU-direktiivin mukaan este ammattimaiselle autoilulle, vaikkei epilepsiaa diagnosoitaisikaan eikä epilepsialääkitystä tarvitsisi aloittaa. Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 6

Työrajoitteet 2 Tietyillä aloilla hakijoiden terveydentilalle asetetaan tavallista tiukemmat vaatimukset jo koulutukseen hakuvaiheessa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi ilmailu-, merenkulku- ja rautatieliikenteen alat. Myös palo- ja pelastus- sekä poliisikoulutuksessa hakijoiden terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Useimmat näistä aloista eivät ole soveltuvia epilepsiaa sairastavalle. Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 7

Työrajoitteet 3 Pyrittävä aktiivisin hoitotoimin kohtauksettomuuteen ennen pysyvää kannanottoa työkykyyn. Mikäli epilepsiaa sairastava saa hoidosta huolimatta toistuvasti kohtauksia, on vältettävä ammatteja, joissa hänellä on riski vahingoittaa itseään tai muita. Epilepsiakohtauksia jatkuvasti saava henkilö ei voi työskennellä esimerkiksi korkeilla telineillä tai vaarallisten koneiden kanssa. Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 8

Neurologinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä mahdolliset muut sairaudet Epileptisen kohtauksen jälkeen esiintyy usein jälkioireita potilas saattaa tarvita lyhytaikaista sairauslomaa. Lääkityksen vaihto tai lääkkeiden hankalat haittavaikutukset saattavat johtaa lyhytaikaiseen sairausloman tarpeeseen. Epilepsian aiheuttaman sairauden ja/tai liitännäissairauksien (masennus/ahdistuneisuus) vaikutus toimintakykyyn ja kognitioon? Sopetumisongelmat? Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 9

Työyhteisön merkitys pitkän sairauspoissaolon/ vakavan sairastumisen jälkeisen työhön paluun tukemisessa Työyhteisössä tapahtuva keskinäinen kommunikaatio, toisten auttaminen ja huomiointi auttavat pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön paluussa Työkaverit eivät ole neutraali osapuoli työhönpaluuprosessissa työkaverien roolia tulisi määritellä (Dunstan D, MacEachen E. Bearing the Brunt. Co-workers Experiences of Work Reintegration Processes. J Occup Rehab 2013;23:44-54) Sairauden käsittely työyhteisössä? Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 10

Työterveysneuvottelu osana työkyvyn/työhön paluun tukea Työntekijä, esimies, työterveyshuolto Sairauden aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset ja niistä seuraavat työkyvyn rajoitukset - > jäljellä oleva työkyky Työn mukauttamismahdollisuudet (jos tarvetta) Työaika Työjärjestelyt Työkokeilu Sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen mahdollisuudet Osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus (lääkinnällinen, sosiaalinen) Työkokeilu Työterveyshuoltolain perusteella Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 11

Työolosuhteiden mukauttaminen Työn organisointi Työaikajärjestelyt: joustavat työajat, etätyö, osa-aikatyö Fyysiseen työympäristöön tehtävät muutokset Työpaikan yleisiin käytäntöihin ja työtyöyhteisön toimintaan liittyvät muutokset Avustajapalvelut Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 12

Osasairauspäiväraha 16-67 vuotias työntekijä tai yrittäjä työskentelee kokoaikaisesti välittömästi ennen päivärahakautta voi koostua useammasta työsuhtesta omavastuuaika 1 + 9 pv täydellä sv-päivärahalla 1 pv, jos sairastuu kuukauden sisällä samaan sairauteen ei omavastuuaikaa kuntoutusrahan jatkona työaika vähenee 40-60 % maksetaan 12 120 arkipäivää (kahden vuoden aikana) maksetaan puolet sv-päivärahasta Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 13

Ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitos työkyvyttömyyden uhka ansiotuloja viim. 5 v. aikana väh. 33 352 (2013) eläkemenoja säästävä vaikutus Tapaturma-/ liikennevakuutus työ- ja ansiokykyyn liittyvä kuntoutus VKK (Vakuutuskuntoutus r.y.) Kela työkyky ja ansiomahdollisuudet olennaisesti heikentyneet nuoret, ei vakiintunutta työelämää, ei riittävästi ansiotuloja tarkoituksenmukaista (väh. olennaiset lisätulot esim. eläkkeen lisäksi) Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 14

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä Kuntoutusneuvonta Kuntoutustarveselvitys (Kela -> myös työeläkekuntoutujille) Kuntoutustutkimus (Kela -> ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi, ei työeläkekuntoutujille) Työkokeilu Työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) Koulutus ja koulutuskokeilut Apuvälineet työhön ja opiskeluun Elinkeinotuki Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 15

Työkokeilu Työterveyshuoltolain perusteella Omalla työpaikalla uusissa työtehtävissä tai työtehtäviä riittävästi muutettu vastaamaan työntekijän tarpeita (esim. erityisjärjestelyt, kevennetyt työtehtävät). Työkokeilun oltava kokopäiväistä (vähintään 6 t matkoineen). Työnantaja osallistuu kustannuksiin (esim. maksaa palkan, vakuutukset ja mahdolliset luontaisedut). Maksetaan kuntoutusrahaa (työntekijälle tai työnantajalle). Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 16

TE-toimiston myöntämä palkkatuki Työnantajana voit saada palkkatukea, kun palkkaa työttömän työnhakijan, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. Vajaakuntoisen palkkaamiseksi myönnettävä palkkatuki voi olla enintään 75 prosenttia palkkakustannuksista. Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 17

30 60 90 päivän sääntö (SV-lain ja TTH-lain muutos 1.6.2012 - >) 30 pv työnantajan ilmoitettava sairauspoissaolot työterveyshuoltoon 60 pv sairauspäivärahaa haettava Kelalta 90 pv työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista työterveyslääkärin lausuntoa varten työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. lausunto tarvitaan, vaikka hoito jatkuisikin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tarpeen, kun työterveyshuolto arvioi työssä jatkamisen mahdollisuuksia. jos potilas antaa suostumuksen, hoidosta ja jatkosuunnitelmista voidaan antaa tietoa työterveyshuollolle. Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 18

Työterveyshuolto työhön paluun koordinoijana globaalit ja yhteiskunnalliset kehitystrendit erikoissairaanhoito lähiyhteisö muu palveluverkosto ja sosiaalivakuutus kuntoutus työpaikka perusterveydenhuolto työterveyshuolto Kimmo Räsänen _Epilepsia ja työkyky 17.2.2014 19

Kiitos mielenkiinnosta! www.uef.fi