HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Samankaltaiset tiedostot
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Valtioneuvoston asetus

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

SISÄLLYS. N:o 366. Laki. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Jussi Laanikari

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Energiapuu ja metsänhoito

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

40VUOTISJUHLARETKEILY

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Taimikonhoidon omavalvontaohje

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsäohjelman seuranta

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄ SUUNNITELMÄ

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Pienaukkojen uudistuminen

Taimikonhoidon perusteet.

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Kumisaappaista koneoppimiseen

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tukien pääperiaatteita

METSÄ SUUNNITELMÄ

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsäohjelman seuranta

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsäohjelman seuranta

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsäohjelman seuranta

Kuusi Etelä-Suomi. Etelä-Suomi. Etelä-Suomi = eteläinen ja keskinen Suomi

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Transkriptio:

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala

Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017 Tarkoitus yksinkertaistaa ja nopeuttaa arviointia Laskentaan uudet arvot http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2017/fs20170268.pdf

Laki ja suositukset erillään Taimikon tulee olla kasvatuskelpoinen ennen vahinkoa (metsälaki 8 ) Arviossa luettavat taimet ovat metsänhoitosuositusten mukaisia kasvupaikalle sopivia puulajeja -> Luetaan taimet, jotka jätettäisiin tai olisi jätetty kasvamaan metsänhoitosuositusten mukaisessa taimikonhoidossa. Ensisijaisesti pääpuulajia ja tarvittaessa korvaavia taimia

Korvaavat taimet Korvaaviksi taimiksi voidaan lukea kuvion pääpuulajin lisäksi mänty kaikilla kasvupaikoilla, kuusi, rauduskoivu ja haapa vähintään tuoreella kankaalla Taimikoissa, joissa pääpuulaji on mänty, haapaa ei kuitenkaan lueta korvaavaksi taimeksi Hieskoivu voidaan katsoa korvaavaksi taimeksi vain edellä esitetyillä kasvupaikoilla, joilla se voidaan katsoa kasvatuskelpoiseksi pääpuulajiksi.

Tilajärjestys Korvaavaksi taimeksi laskettavan taimen tulee soveltua koealan taimien tilajärjestykseen Korvaavan taimen tulee kooltaan ja laadultaan korvata vaurioitunut taimi Korvaavaksi taimeksi laskettu haapa ja raudus- tai hieskoivu ei kehity muun taimikon kehitystä haittaavaksi ylispuuksi Aukkoisella osalla voidaan lukea mukaan myös kuvion kasvatettavan pääpuulajin valtapituutta pidempiä ja puolet valtapituudesta lyhyempiä taimia

Esimerkki Mitä valitaan? Ehjä taimi Korvaava taimi Vahinkotaimi

Koealat Koealan säde 3,99 cm (50 m 3 ) Systemaattinen koealaverkosto

Taimikon vaurioluokat Puulajikohtaiset vaurioluokat Taimikossa: Vaurioluokka I, ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet Vaurioluokka II, pahoin vaurioituneet taimet Mänty Kuusi ja lehtikuusi Rauduskoivu, hieskoivu, visakoivu, haapa, hybridihaapa, muut lehtipuut * vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta) * pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, kaikki ylimmän oksakiehkuran versot eivät ole vaurioituneet * kuorivaurio alle 25 % vaipasta * taimi vaurioitunut luokan I taimea pahemmin * vähäisiä oksavaurioita (< 75 % neulasmassasta) * pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta * kuorivaurio (lehtikuusella) alle 25 % vaipasta * taimi vaurioitunut luokan I taimea pahemmin * kaikki kuorivauriot (kuusella) * päärangan katkaisukohdan läpimitta alle 10 mm * lehtimassasta menetetty alle 75 % * taimi vaurioitunut luokan I taimea pahemmin * kaikki kuorivauriot

Esimerkkejä vaurioista Lievästi vaurioitunut taimi (lk I) Ylimmästä oksakiehkurasta on jäänyt yksi ehjäksi

Pahoin vaurioitunut taimi (lk II) Neulasmassasta menetetty yli 75 %

Lievästi vaurioitunut (lk I) Viimeisin latvakasvain on ehjä ja neulasmassaa jäljellä yli 25 %

Pahoin vaurioitunut (lk II) Ylin latvakasvain ja kaikki ylimmän oksakiehkuran versot katkaistu

Pahoin vaurioitunut (lk II) Kuorivaurio yli 25 % vaipasta

Varttuneen puuston vahingot Taimikkoa varttuneemmassa puustossa Mänty Kuusi ja lehtikuusi Rauduskoivu, hieskoivu, visakoivu, haapa ja muut lehtipuut Pieni kuorivaurio: * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 50 % * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 % (lehtikuusella) * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut alle 25 % Suuri kuorivaurio * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 50 % * vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2 (lehtikuusella) * kaikki kuorivauriot (kuusella) * vauriokohdan vaipasta on vaurioitunut vähintään 25 % tai vaurion pinta-ala on yli 300 cm 2

Korvauksen laskenta Perustuu koealoilta luettujen runkojen tunnuksiin Maapohja, valtapituus ja sijainti -> Maasto sovellus laskee korvauksen Arviointikustannus kuvion/kuvioiden pinta-alan perusteella

Laskentakaavat Vanha: TUH = 0,15*A + 0,3*B + 0,5*C + D Uusi: TUH = 0,85 * A KOR = ALA * (TUH/TIH) * TAI, missä ALA = vahinkokuvion pinta-ala, ha TUH = laskennallisesti kokonaan tuhoutuneiden taimien lukumäärä, kpl/ha TIH = kasvatettaviksi tarkoitettujen taimien tiheys ennen vahinkoa, kpl/ha TAI = aputaulukosta haettu taimikon arvo, euroa/ha

Pienin korvaus 170 Vaikuttaa vahinkoluokat, pinta-ala, valtapituus, maapohja Etelä-Suomi Kuvionumero 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Ravinteisuus MT MT MT MT MT Valtapituus m 1,5 2,5 3,5 2,5 2,5 Pääpuulaji mä mä mä mä mä Pinta-ala ha 0,6 0,6 0,6 0,3 0,3 Pahoin vahingoittuneet kpl/ha 700 700 700 700 800 Ehjät tai lievästi vaingoittuneet kpl/ha 1400 1400 1400 1400 1200 Taimet yhteensä kpl/ha 2100 2100 2100 2100 2000 Taimikon arvo /ha 1430 1765 1940 1765 1766 Laskennallisesti kokonaan tuhoutuneet taimet kpl/ha 595 595 595 595 680 Korvaus 243,10 300,05 329,80 150,03 180,13

Pohjois-Suomi Kuvionumero 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Ravinteisuus MT MT MT MT MT Valtapituus m 1,5 2,5 3,5 2,5 2,5 Pääpuulaji mä mä mä mä mä Pinta-ala ha 0,6 0,6 0,6 1 1 Pahoin vahingoittuneet kpl/ha 700 700 700 700 800 Ehjät tai lievästi vaingoittuneet kpl/ha 1400 1400 1400 1400 1200 Taimet yhteensä kpl/ha 2100 2100 2100 2100 2000 Taimikon arvo /ha 540 580 730 580 580 Laskennallisesti kokonaan tuhoutuneet taimet kpl/ha 595 595 595 595 680 Korvaus 91,80 98,60 124,10 164,33 197,20

Vahingosta ilmoittaminen Vahinko ei saa olla 3 vuotta vanhempi Maaseutuviraston lomake https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/doc/hirvivahin koilmoitus-ja-korvaushakemus.pdf Mahdollisuus ilmoittaa metsään.fi:n kautta loppuvuodesta 2017 Tapio rakentaa mobiilisovellusta, jolla voidaan arvioida, kannattaako hirvivahingosta ilmoittaa. On käytössä myös loppuvuodesta 2017 Pienin arviointikustannus 150, jonka voi joutua maksamaan, vaikka ei saisi korvausta.

Arviointikustannuksen laskeminen Riistavahinkolaissa tarkoitetun metsävahingon arvioiminen mainitussa laissa säädetyllä tavalla enintään 1 hehtaariin saakka perusmaksuna, 150,00 euroa jonka lisäksi 1 hehtaaria ylittävältä osalta 5 hehtaariin saakka jokaiselta alkavalta hehtaarilta 80,00 euroa/ha ja edellisten lisäksi 5 hehtaaria ylittävältä osalta jokaiselta alkavalta hehtaarilta 50,00 euroa/ha

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus