Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015

EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen 31.5.2015

HANKKEEN DIAARINUMERO 1129/3561/2014 HANKENUMERO 1003097 HANKKEEN KESTO 1.4.2014 31.5.2015 RAHOITTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus / Vakka-suomen kalatalousryhmän toimintaan myönnetystä määrärahasta HANKKEEN TOTEUTTAJA Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto YHTEYSHENKILÖ Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: 045 6722 688 sähköposti: maria.saarinen@livia.fi 1

SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTAA 3 2 TAVOITTEET 3 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 3 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU 4 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 4 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen 4 5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily 4. 5.2. 5 6 LOPUKSI 9 LIITTEET 10 LIITTEET 1. Risteilyohjelma suomen kielellä 2. Risteilyohjelma ruotsin kielellä 3. Osallistujaluettelo 2

1 HANKKEEN TAUSTAA Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeilykäytäntö aloitettiin vuonna 2003 osana SAMPI Saaristomeren Ammattikalastus Pinnalle -projektia. Ensimmäiseen risteilyyn osallistui 45 henkilöä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta nykyiseen noin sataan henkilöön. Mikäli paikkoja on riittänyt, myös muualta Suomesta tulevat ammattikalastajat ovat voineet osallistua. Seminaarille on selvää tarvetta, ja vuosien saatossa siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. 2 TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli jatkaa hyväksi ja tarpeelliseksi koettua tiedotusristeilyperinnettä. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteilystä on muodostunut merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena projektipäällikkönä. Ohjausryhmään kutsuttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraavat tahot: Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Kuuppo Mailis, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Kyllönen Seppo, L-S Kalatalouskeskus ry Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Rannikko Petri, Vakka-Suomen kalatalousryhmä Sahlstén Olavi, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Veneranta Sami, Selkämeren Ammattikalastajat ry Möttönen Johanna, Satakunnan Kalatalouskeskus Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olavi Sahlstén ja sihteeriksi Maria Saarinen. Ohjausryhmän kokoukset (yhteensä viisi) pidettiin laivakokousta lukuun ottamatta sähköpostikokouksina. 3

4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä toimitti hankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskukseen 31.3.2014. Vakka-Suomen kalatalousryhmä käsitteli hakemuksen kokouksessaan 10.6.2014 ja esitti lausunnossaan hanketta rahoitettavaksi hakemuksessa esitetyllä tavalla toimintalinjasta 1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen. ELY keskuksen päätös saatiin 1.7.2014. Hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti 13 806 euron avustus toimenpiteestä IV Alueellinen yhteistoiminta. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä (15 340 ). Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hanke päättyi 31.5.2015, ja sen lopulliset kustannukset olivat 11 767,14 euroa, josta 10 590,43 euroa oli ELY-keskuksen avustusta. Kulut jäivät arvioitua pienemmiksi Tallink Siljan myöntämän hyvityksen takia (katso 5.1). 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen Projektipäällikkö aloitti seminaariohjelman kokoamisen lokakuussa 2014. Ohjelma koottiin ajankohtaisista asioista ohjausryhmältä, alueen ammattikalastajilta ja sidosryhmiltä saatujen ehdotusten pohjalta. Seminaarin teemaksi muotoutui 2015 Muutosten vuosi. Lopullinen seminaariohjelma on suomenkielellä liitteessä 1 ja ruotsinkielellä liitteessä 2. Aikaisemmista vuosista poiketen risteily varattiin Tallink Siljalta, jonka kokonaistarjous oli tällä kertaa hieman edullisempi kuin Viking Linen. Kalastajia ja sidosryhmiä tiedotettiin risteilystä joulukuussa 2014 omalla äidinkielellään. Sähköpostittomat ammattikalastajat saivat tiedotteen kirjepostina. Tiedote liitettiin myös Livian ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n verkkosivuille. Matka oli varattu aamulähdölle 4.2.2015, mutta vain kaksi viikkoa ennen lähtöä Tallink Silja perui varauksen Baltic Princess -aluksen jouduttua telakalle. Aamulähdöllä ei enää tässä vaiheessa ollut Viking Linelläkään tilaa, mutta Tallink Silja tarjosi mahdollisuutta siirtää matka saman päivän iltalähdöksi. Tallink Silja myönsi matkan järjestäjälle hyvityksen matkan siirrosta aiheutuneen harmin ja lisätyön johdosta. Osa laivayhtiön myöntämästä hyvityksestä kohdistettiin ohjausryhmän päätöksellä ammattikalastajien osallistumismaksuihin (10 alennus / kalastaja alkuperäiseen ilmoitettuun hintaan). 4

Lopulliset osallistumismaksut olivat seuraavat: Hyttiluokka Ammattikalastajat Hinta / henkilö Muut Hinta / henkilö B-hytti yhdelle 60 145 B-hytti kahdelle 45 130 A-hytti yhdelle ikkunallinen hytti A-hytti kahdelle ikkunallinen hytti 80 165 75 140 5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily 4. 5.2. Risteilyn ajankohta oli 4. 5.2.2015, ja matka tehtiin Silja Galaxy -aluksella reitillä Turku Tukholma - Turku. Matkaan osallistui 102 henkilöä, joista 54 oli ammattikalastajia (LIITE 3) (kuva 1). Mukana oli ensimmäistä kertaa myös virolaisia toimijoita, ja he tulivat Harjun kalatalousryhmästä. Kuva 1. Risteilyseminaariin osallistui 102 henkilöä (kuva Kaj Mattsson). 5

Seminaarin puheenjohtajana toimi entiseen tapaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja Kim Jordas (kuva 2). Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin. Sahlstén korosti tiedotusristeilyjen tärkeyttä Suomen suurimpana ammattikalastajatapahtumana (kuva 2). Kuva 2. Seminaarin puheenjohtajana toimi totuttuun tapaan Kim Jordas (vas.). Seminaarin avasi Olavi Sahlstén (kuvat Kaj Mattsson). Yhteenveto seminaariesitelmistä Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) kertoi kalataloushallinnon ajankohtaisista asioista ammattikalastuksen näkökulmasta. Kalataloushallinnon uudelleen organisoimisen yhteydessä ELYjen kalatalousyksiköiden määrää vähennettiin yhdestätoista kolmeen. Kalastuslaivastoon, merialueen valvontaan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanoon liittyvät tehtävät on keskitetty Varsinais-Suomen ELYkeskukseen 1.1.2015 lähtien. Suomelle on myönnetty 74,4 M Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta vuosille 2014 2020. Tästä potista 39,4 M on varattu kalatalouden kehittämiseen. Ohjelma käynnistyy kevään 2015 aikana ja sen painopiste on kalatalouden alkutuotannon kehittämisessä ja kasvussa sekä kalatalouden ympäristökysymysten ratkaisemisessa ja vuoropuhelun edistämisessä. Jalostuksen tuet rajataan pääsääntöisesti kotimaisen kalaraaka-aineen jalostamiseen. Kalastuksen tukimuodot ovat investointituet, kalasatamien kehittäminen, hyljevahinkojen korvaaminen, uusien kalastajien tuki, innovaatiot ja kumppanuudet tutkimuksen kanssa, koulutus ja verkostoituminen, menekinedistäminen, ympäristötoimet, alueelliset kalatalousryhmät sekä tuottajajärjestön perustaminen ja sen toiminnan tukeminen (tutustuaksesi tarkemmin tukimuotoihin (mm. hyljevahinkojen korvaaminen) katso Lampisen esitelmä Livian verkkosivuilla). Venäjän kalalle asettamasta tuontikiellosta aiheutuneiden me- 6

netysten korvaaminen on komission käsittelyssä, ja ratkaisua odotetaan kahden kuukauden kuluessa. Lampinen kertoi myös Itämeren silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelman päämääränä on kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton (MSY) mukaisesti. Suomi kannattaa ehdotusta yleisellä tasolla ja erityisesti sitä, että alueellistamista ehdotetaan sovellettavan laajasti. Valvonnan ja ilmoitusvelvollisuuden kohdalla pyritään välttämään kohtuuttomat vaatimukset, jotka eivät sovellu Suomen olosuhteisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-ahon mielestä uusi kalastuslaki on edelleen saman kysymyksen ääressä: Kuka vie kalat? Intressiryhmiä on useita, ja nyt tarvitaan ennen kaikkea yhteistyöhalua ja yhteistyökykyä. Ratkaisevin kohta uudessa kalastuslaissa on 13. Pykälässä esitetty lupajärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa luvansaanti kaupalliseen kalastukseen on estynyt, mutta kaupallisen kalastuksen lisääminen alueella olisi kaikki näkökohdat huomioiden mahdollista ja käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista. Ranta-ahon mukaan Suomessa on erikoistuttu siihen, miten kehitystä voitaisiin estää! Tulee muistaa, että ympäristöpolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa. Ranta-ahon esittelemä ehdotus Kansalliseksi lohi- ja meritaimenstrategiaksi puhutti kuulijoita erityisesti kalastajakohtaisten lohikiintiöiden osalta. Miten vapaasti kalastajat pystyisivät jakauttamaan pyynnin koko kalastuskaudelle? Etelä-Suomen Merikalastajainliiton toiminnanjohtaja Teemu Tastin kysymykseen siitä, olisiko kalastajien mahdollista esimerkiksi kalastaa lohta muutaman viikon ajan Joulun tienoilla myös ajoverkoilla, Risto Lampinen suhtautui epäillen. Ranta-aho painotti, että elinvoimaisten lohi- ja meritaimenkantojen säilyttämiseksi laaditun strategian tulee sallia kantojen kestävä hyödyntäminen eikä se saa johtaa siihen, että pelkästään eväleikattuja lohia saisi kalastaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Auvinen kertoi merimetsotutkimuksista meillä ja muualla. Merimetso on tehokkain saalistaja kalaa syövistä linnuista. Merimetsojen pääasiallinen ravinto koostuu vain muutamasta lajista. Ravinnossa on kuitenkin alueellisia ja ajallisia suuria eroja. Lähes kaikissa tutkimuksissa merimetsolla on havaittu olevan kalastovaikutuksia. Mallinnukseen pohjautuvissa tutkimuksissa kalastovaikutuksia on havaittu jokaisessa. Tammisaaren saaristoon sijoittuvassa suomalaistutkimuksessa (Lehikoinen ym. 2011) kalastovaikutuksia ei havaittu. Auvisen mukaan tuloksen selittää se, että lähin merimetsokolonia sijaitsee 15 km päässä tutkimusalueesta, mikä on merimetson ravinnonhakuvälimatkana jo pitkä. Auvisen mukaan merimetso ei romahduta yksittäisen kalalajin kantaa, mutta se pitää useamman lajin kannat totuttua pienemmällä tasolla. Esimerkkejä onnistuneesta merimetsokannan säätelystä löytyy maailmalta useita. Luonnonvarakeskus on arvioinut mm. Saaristomeren kalastuksen kestävyyttä hankkeessa Kestävän kalatalouden mallialueet. Jari Setälä kertoi, että hankkeen tavoitteena on kehittää mallialueina toimivien Saaristomeren, Selkämeren ja Merenkurkun kalataloutta toimijoiden yhteistyönä parasta mahdollista 7

tietoa hyödyntäen. Kestävyyttä arvioidaan hankkeessa kehitetyn arviointityökalun avulla. Menetelmää on testattu Saaristomeren osalta, ja yleiskuva arviointiin osallistuneen asiantuntijaryhmän näkemyksistä kertoo, että Saaristomeren ammattikalastus on taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin. Arvioinnin mukaan kalastusta enemmän kalakantojen kestävyyteen vaikuttavat hylkeet ja merimetsot, vesiympäristön tila, ilmasto ja sää sekä kalavesien hoito. Kuhan kohdalla kalastuksen luonne on muuttunut hyvin paljon hylkeiden takia. Kalastus on pääosin loppunut selkävesiltä, ja nyt kuhaa pyydetään sisäsaaristosta matalista vesistä. Verkkojen määrä on vähentynyt, syksyn kalastuskausi lyhentynyt, koentakerrat lisääntyneet ja verkkojen kestoikä lyhentynyt. Vapaa-ajankalastajat kalastavat kolme neljäsosaa Saaristomeren kuhasaaliista. Uudessa kalastusasetusehdotuksessa esitetty kuhan alamitan nosto Saaristomerellä 37 cm:stä 40 cm:iin voi aiheuttaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren ammattikalastajille. Olosuhteista riippuen saattaa kulua jopa kymmenen vuotta ennen kuin saaliin kasvusta aiheutuva arvon lisäys riittäisi peittämään alkuvuosien saalismenetyksen arvon. Paavo Suominen kertoi EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säännösten noudattamisen valvonnasta ja säännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista ja Kim Jordas kalatuotteiden pakkausmerkinnöistä, jäljitettävyydestä ja dioksiinivalvonnasta. Maria Saarinen esitteli Kalatalous- ja ympäristöopiston kehittämishankkeiden keskeiset tulokset. Voit tutustua esitelmien sisältöön alla olevista linkeistä. Ylimääräisinä puheenvuoroina Vesa Karttunen esitteli KKL:n turvallisuuskilpailun, johon voi tutustua Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuilla osoitteessa http://www.ahven.net/ammattikalastus. Emil Oljemark I samma båt Samassa veneessä Leader -yhdistyksestä kertoi, että yhdistys on hakenut parhaillaan avoinna olevassa haussa Saaristomeren kalatalousryhmäksi ja kertoi mahdollisuudesta liittyä yhdistyksen jäseneksi ja myöhemmin asettua ehdokkaaksi mahdollisesti perustettavaan kalatalousryhmään. Seminaarin päätteeksi käytiin läpi yleisön kommentit ja kysymykset, joita oli päivän aikana voinut kirjoittaa lomakkeelle. Risto Lampiselta kysyttiin kalastajakohtaisten kiintiöiden päätösaikataulusta, kiintiöiden jakoperusteista ja uuden kalastajan mahdollisuuksista päästä mukaan järjestelmään. Lampinen kertoi, että seuraava keskustelutilaisuus asiasta järjestetään maaliskuussa ja että huhtikuussa olisi tavoitteena saada asia etenemään. Lampisen näkemyksen mukaan järjestelmän tulisi mahdollistaa myös uuden kalastajan mukaan tulon. Kuhan mahdolliseen alamitan nostoon liittyen esitettiin kysymys Millainen on virkamiehen / tutkijan vastuu kuha-asiassa?. Kari Ranta-aho kiteytti vastauksen sanomalla, että vastuu otetaan, ja päätöksen kanssa on myös pystyttävä elämään! Kysymykseen Mikä on sopiva hylkeiden määrä ei virkamiehiltä tai tutkijoilta saatu selvää vastausta. Maria Saarinen totesi, että Suomen hallikannan arvi- 8

oitiin olevan suotuisalla suojelun tasolla jo vuosien 2001-2006 luontodirektiiviraportoinnissa EU:n komissiolle. Vuonna 2001 hallin laskentakanta Suomessa oli noin 5 000 eläintä (koko Itämeressä 10 000), joten näistä luvuista voi kukin vetää omat johtopäätöksensä. Lopuksi lomakkeen palauttaneiden kalastajien kesken arvottiin Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n T-paitoja. Onnetar suosi tällä kertaa Antero Elorantaa, Pertti Lehtolaa, Hannu Lindholmia ja Seppo Partasta. Projektipäällikön yhteenveto seminaariesitelmistä ja kaikki esitelmät liitettiin Livian verkkosivuille helmikuun lopulla, löytyvät osoitteesta http://livia.fi/fi/hankkeet/kalastajien-tiedotus-ja-koulutusristeily-2015. 6 LOPUKSI Ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin nyt 13. kerran. Kalastajat ovat kokeneet tiedotusristeilyt erittäin tärkeiksi tapahtumiksi, ja vuosien varrella siitä on muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteily on merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. Tiedotusristeilyjen järjestäminen myös jatkossa on perusteltua ja erittäin toivottua. Suurin osa osallistujista kokee aamulähdön iltalähtöä paremmaksi. Aamulähdöllä jaksetaan pirteämmin osallistua seminaariin ja keskusteluja päivän aiheista on helppo jatkaa vapaan illanvieton lomassa. Osallistujilta saadun palautteen mukaan Viking Linen järjestelyt, palvelu ja puitteet ovat aikaisemmilla risteilyillä olleet parempaa tasoa kuin tämänkertaisella risteilyllä Silja Tallinkin laivalla. Risteilyllä kuultiin myös ehdotus konseptin laajentamisesta valtakunnalliseksi ammattikalastajaristeilyksi. Tällöin tapahtuma olisi kuitenkin luonteeltaan hyvin erilainen. Todennäköisesti Turun ja Tukholman välillä purjehtivien alusten seminaaritilat olisivat liian pieniä, ja lähtöpaikka olisi siirrettävä Helsinkiin. Myös kielikysymys nousisi eri tavalla esille, ja alueellinen näkökulma menetettäisiin. Yksi vaihtoehto voisi olla järjestää valtakunnallinen ammattikalastajaristeily nykyisestä alueellisesta risteilytapahtumasta erillisenä tapahtumana esimerkiksi 3 5 vuoden välein. 9

10 LIITE 1

11

12 LIITE 2

13

LIITE 3 Nimi Ammattikalastaja tai taho, jota edustaa 1 Aalto Ilmo ammattikalastaja, Mynämäki 2 Aalto Leena muu 3 Aalto Vento ammattikalastaja, Pyhämaa 4 Aaltonen Jarno ammattikalastaja, Rauma 5 Agge Matti ammattikalastaja, Parainen 6 Auvinen Heikki Luonnonvarakeskus (RKTL) 7 Brunström Mikael ammattikalastaja / yrkesfiskare, Rosala 8 Eloranta Antero ammattikalastaja, Rymättylä 9 Eskelinen Heikki ammattikalastaja, Turku 10 Goyzueta Carla muu 11 Granström Olav Åbolands fiskarförbund rf, Pargas 12 Hasula Matti ammattikalastaja, Taivassalo 13 Henriksson Yngve ammattikalastaja / yrkesfiskare, Nagu 14 Ilmalahti Juhani ammattikalastaja, Rymättylä 15 Ilmalahti Sari ammattikalastaja, Rymättylä 16 Jalas Heikki Saaristomeren Ammattikalastajat ry sihteeri 17 Johansson Erik ammattikalastaja, Pyhäranta 18 Johansson Ismo ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 19 Johtela Eerik ammattikalastaja, Pyhäranta 20 Jokinen Pasi ammattikalastaja, Säkylä 21 Jordas Kim Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 22 Jyly Tommi Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 23 Järvinen Jussi ammattikalastaja, Salo 24 Kaima Jalmari muu 25 Kallonen Markku ammattikalastaja, Naantali 26 Kallonen Tuomo ammattikalastaja, Rymättylä 27 Karttunen Vesa Kalatalouden keskusliitto KKL 28 Ketonen Markku ammattikalastaja, Piikkiö 29 Kleemola Esa ammattikalastaja, Taivassalo 30 Koivikko Timo ammattikalastaja, Raisio 31 Koskinen Aki Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 32 Kôuhkna Toomas Länsi-Rannikon Kala Oy 33 Kuukka Ilkka Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 34 Kuuppo Mailis Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 35 Kyllönen Seppo L-S Kalatalouskeskus, Turku 36 Lahtonen Hannu ammattikalastaja, Turku 37 Lampinen Risto Maa- ja metsätalousministeriö 38 Lehtinen Pirkko ammattikalastaja, Kustavi 39 Lehtinen Seppo ammattikalastaja, Kustavi 40 Lehtola Pertti ammattikalastaja, Askainen 14

41 Lehtonen Esa Luonnonvarakeskus (RKTL) 42 Lindholm Hannu ammattikalastaja, Turku 43 Lindroth Teemu ammattikalastaja, Uusikaupunki 44 Lindström Teijo ammattikalastaja, Taivassalo 45 Lönnroth Malin Kalatalouden keskusliitto KKL 46 Malmberg Anneli Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 47 Mattsson Kaj Åbolands Fiskarförbund rf 48 Möttönen Johanna Satakunnan kalatalouskeskus, Pori 49 Nieminen Jari ammattikalastaja, Kustavi 50 Nieminen Anita ammattikalastaja, Kustavi 51 Nieminen Jouni ammattikalastaja, Kustavi 52 Oksanen Ari ammattikalastaja, Parainen 53 Oljemark Emil I samma båt - Samassa veneessä rf ry 54 Paesalu Aarne Länsi-Rannikon Kala Oy 55 Pajula Sirje MTÜ Harju Kalandus ühing, Viro 56 Palonen Liisa muu 57 Partanen Katriina Pro Kala ry 58 Partanen Seppo ammattikalastaja, Salo 59 Peterson Anne-Liis MTÜ Harju Kalandus ühing, Viro 60 Pursimo Esa ammattikalastaja, Velkua 61 Päivärinta Anssi kalatalousneuvos 62 Päivärinta Sami ammattikalastaja, Taivassalo 63 Päivärinta Miia muu 64 Raivonen Arja muu 65 Rannikko Petri Vakka-Suomen kalatalousryhmä, Uusikaupunki 66 Ranta-aho Kari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 67 Ratilainen Jari ammattikalastaja, Eurajoki 68 Rosin Bo-Erik ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 69 Ruussaar Indrek MTÜ Harju Kalandus ühing, Viro 70 Saari Tero Luonnonvarakeskus (RKTL) 71 Saarinen Maria Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 72 Saarinen Niko opiskelija / Kalatalous- ja ympäristöopisto 73 Saarinen Rauno ammattikalastaja, Velkua 74 Saaristo Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 75 Sahlstén Olavi ammattikalastaja, Merimasku 76 Salokangas Heikki ammattikalastaja, Pori 77 Salokangas Tuija ammattikalastaja, Pori 78 Salonen Reima ammattikalastaja, Taivassalo 79 Sandell Markku YLE Uutiset 80 Setälä Jari Luonnonvarakeskus (RKTL) 81 Sjöros Mikko ammattikalastaja, Pori 82 Storberg Peter Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 83 Suominen Ari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 84 Suominen Paavo Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 85 Tast Teemu Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys 15

86 Toivonen Ville ammattikalastaja, Salo 87 Tuominen Marja-Liisa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 88 Turta Ville Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 89 Tähti Esa ammattikalastaja, Masku 90 Törnblom Helge ammattikalastaja, Rymättylä 91 Törnblom Eila ammattikalastaja, Rymättylä 92 Uusimäki Ari ammattikalastaja, Merikarvia 93 Vagiström Kaido MTÜ Harju Kalandus ühing, Viro 94 Vainio Anu muu 95 Vainio Liisa ammattikalastaja, Taivassalo 96 Veneranta Cecilia muu 97 Veneranta Merja ammattikalastaja, Merikarvia 98 Veneranta Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 99 Veneranta Sami ammattikalastaja, Merikarvia 100 Virtanen Pentti Luonnonvarakeskus (RKTL) 101 Vyyryläinen Pentti ammattikalastaja, Piikkiö 102 Ylikylä Tero Satakunnan kalatalouskeskus, Pori 16