KIRJALLINEN KYSYMYS 486/2011 vp Liikenneluvallisten pakettiautojen käyttövoimavero Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2012 alussa dieselautojen käyttövoimavero eli entinen dieselvero aleni henkilöautojen kohdalla 18 prosenttia ja kuorma-autojen kohdalla 29 45 prosenttia akselien lukumäärästä ja vetolaitteesta riippuen. Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuormaautoista, jotka käyttävät polttoaineenaan muuta kuin moottoribensiiniä. Pakettiautoille veron alennusta ei kuitenkaan tullut. Tätä on perusteltu sillä, että pakettiautojen käyttövoimavero on ennestäänkin huomattavasti matalampi kuin muun kuljetusalan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska pakettiautoilla käyttövoimavero kokonaismassan jokaiselta alkavalta 100 kilolta/päivä on 0,9 senttiä ja alle 12 tonnin kuorma-autoilla se on 0,6 senttiä. Suomessa on 5 600 liikenneluvallista pakettiautoa. Kohonneet polttoainekustannukset syövät oleellisesti myös pakettiautoilijoiden katetta. Ei ole kohtuullista, että liikenneluvallisia pakettiautoja verrataan henkilöautoihin ja vapaa-ajan huvimatkailuautoihin, joiden omistajat eivät ansaitse elantoaan ajamalla. Kuljetusalalla uhkaa kohonneen polttoaineverotuksen myötä pahimmillaan konkurssiaalto, joka syö Suomesta arvokkaita työpaikkoja. Hyötyliikenteelle on alan yhdistyksien kanssa pyritty löytämään kompensoivia järjestelmiä, kuten polttoaineveron palautusjärjestelmä kuukausittaisten alv-tilitysten yhteyteen. Liikenneluvallisiin pakettiautoihin kohdistuva alennettu käyttövoimavero puolustaisi paikkaansa ehkäisemällä yhä kasvavaa harmaata taloutta antaen samalla hieman etua muihin pakettiautoihin nähden. Liikenneluvallisten pakettiautojen kustannukset ovat yksityiskäytössä olevia suuremmat muun muassa korkeampien vakuutusmaksujen vuoksi, joita käyttövoimaveron alentaminen olisi omiaan tasoittamaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus aikeissa alentaa myös liikenneluvallisten pakettiautojen käyttövoimaveroa kitkeäkseen harmaata taloutta ja ehkäistäkseen kuljetusalaa uhkaavaa konkurssiaaltoa? Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2012 Jussi Niinistö /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 486/2011 vp: Onko hallitus aikeissa alentaa myös liikenneluvallisten pakettiautojen käyttövoimaveroa kitkeäkseen harmaata taloutta ja ehkäistäkseen kuljetusalaa uhkaavaa konkurssiaaltoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Dieselöljyn polttoaineveroa on korotettu kahdessa vaiheessa siten, että vero on vuoden 2012 alusta 10,55 senttiä litralta korkeampi kuin se oli vielä vuoden 2010 lopussa. Tästä 7,9 senttiä litralta on jo aiemmin Mari Kiviniemen hallituksen aikana päätettyä korotusta ja 2,65 senttiä litralta Jyrki Kataisen hallituksen antamaan esitykseen perustuvaa. Dieselöljyn polttoaineveron korotusta on osittain kompensoitu alentamalla kuorma-autojen käyttövoimaveroa. Energiaverotuksen muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 147/2010 vp) perustelujen mukaan tarkoituksena oli kohdistaa tämä nimenomaan kuorma-autoihin. Kuorma-autojen käyttövoimaveron alentamisesta johtuvan kompensaation taikka tuen määrä on vuositasolla suunnilleen 40 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä todettiin, että tätä tukea ei ollut tarpeen kohdistaa pakettiautoille muun muassa siitä syystä, että niiden käyttövoimavero on jo muutoinkin matala. Esityksen perusteluissa ei kuitenkaan verrata pakettiautojen käyttövoimaveron tasoa muun kuljetustoiminnan eli lähinnä kuorma-autojen verotasoon, vaan paremminkin henkilöautojen käyttövoimaveron tasoon. Kaksiakselisen ilman perävaunua käytettävän kuorma-auton käyttövoimaveron määrä kokomaismassan 100 kiloa kohden on 0,6 senttiä päivässä alle 12 tonnin kuorma-autosta, kun pakettiauton vero on vastaavasti 0,9 senttiä. Jos näillä verotasoilla verrataan kokonaismassaltaan 3 500 kilon ajoneuvon veroa, pakettiauton vero 0,9 sentin perusteella on 114,97 euroa vuodessa ja 0,6 sentin mukaan laskettuna vero olisi 76,65 euroa vuodessa. Erotus olisi siis 38,32 euroa. Tämän suuruinen käyttövoimaveron alennus tarkoittaisi 5 600 luvanvaraisessa liikenteessä olevalle pakettiautolle kaikkiaan noin 0,2 miljoonan euron suuruista veron määrää. Euromääräisesti massaltaan 3,5 tonnin pakettiauton käyttövoimavero on pakettiauton pienemmästä kokonaismassasta johtuen vain noin puolet 12 tonnin kuorma-auton käyttövoimaverosta, vaikka kuorma-auton vero onkin 100 kiloa kohden hieman alempi. Jos koko noin 300 000 ajoneuvon suuruisen pakettiautokannan käyttövoimavero alennettaisiin 0,6 senttiin, tämä pienentäisi käyttövoimaveron kertymää noin 7 miljoonalla eurolla. Kuorma-autojen käyttöveromuutoksessa ei ole tehty eroa luvanvaraisessa liikenteessä olevien ja muiden kuorma-autojen välillä. Luvanvaraisessa liikenteessä olevien kuorma-autojen osuus on suunnilleen kolmannes koko kuorma-autokannasta. Muussa kuin luvanvaraisessa liikenteessä olevista kuorma-autoista suurin osa lienee erilaisen elinkeino- tai ammatinharjoittamistoiminnan käytössä. Todennäköisesti tilanne on sama myös pakettiautojen osalta. Pakettiautojenkaan käyttövoimaveroa ei ole syytä eriyttää sen perusteella käytetäänkö ajoneuvoa luvanvaraisessa liikenteessä vai ei. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että pakettiautojen käyttövoimaveron euromääräisesti au- 2
Ministerin vastaus KK 486/2011 vp Jussi Niinistö /ps toa kohden pieni muutos ei oleellisesti vaikuttaisi pakettiautojen käyttöön sen enempää luvanvaraisessa liikenteessä kuin muussakaan liikenteessä. Koska erilaisia poikkeamia tulisi verotuksessa ottaa käyttöön vain hyvin painavista syistä, ei ole tarkoituksenmukaista porrastaa pakettiautojen käyttövoimaveroa myöskään sen perusteella mihin liikenteeseen pakettiautoja käytetään. Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 486/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: Ämnar regeringen sänka drivkraftsskatten även för de paketbilar som används i trafik som förutsätter trafiktillstånd för att stävja den svarta ekonomin och förebygga den konkursvåg som hotar transportbranschen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skatten på dieselolja har höjts i två steg så att skatten från ingången av 2012 är 10,55 cent per liter högre än den var vid utgången av år 2010. Av denna skattehöjning utgörs 7,9 cent per liter av en höjning som fastställdes av Mari Kiviniemis regering medan 2,65 cent per liter baserar sig på en proposition av Jyrki Katainens regering. Höjningen av bränsleskatten på diesel har delvis kompenserats genom en sänkning av drivkraftsskatten för lastbilar. Enligt motiveringarna till regeringens proposition om ändring av energibeskattningen (RP 147/2010 rd) var avsikten uttryckligen att sänkningen skulle gälla lastbilar. Den kompensation eller det stöd som sänkningen av drivkraftsskatten för lastbilar innebär uppgår till ca 40 miljoner euro per år. I propositionen konstaterades det att det inte var nödvändigt att låta detta stöd omfatta paketbilar bland annat därför att drivmedelsskatten för dem är låg även utan en sänkning. I motiveringen till propositionen jämförs nivån på drivkraftsskatten för paktbilar likväl inte med skattenivån för fordon i annan transportverksamhet, dvs. närmast lastbilar, utan snarast med nivån på drivkraftsskatten för personbilar. För en tvåaxlad lastbil på under 12 ton och utan släpvagn är drivkraftsskatten 0,6 cent per dag för varje 100 kilogram av totalmassan medan motsvarande skattesats för en paketbil är 0,9 cent. Jämför man skattebeloppen för en paketbil med totalmassan 3 500 kilo beräknade enligt dessa skattesatser blir drivmedelsskatten 114,97 euro per år om skattesatsen är 0,9 cent och 76,65 euro per år om skattesatsen är 0,6 cent. Skillnaden är alltså 38,32 euro. En sänkning av drivkraftsskatten av denna storleksordning betyder med 5 600 paketbilar i tillståndspliktig trafik en sammanlagd skatt på 0,2 miljoner euro. I euro är drivkraftsskatten för en 3,5 tons paketbil på grund av paketbilens mindre totalmassa bara ungefär hälften av skatten för en 12 tons lastbil fastän skatten för en lastbil för varje 100 kg massa är lite lägre. Skulle drivkraftsskatten sänkas till 0,6 cent för hela paketbilsparken på 300 000 fordon, så skulle intäkterna av skatten minska med ca 7 miljoner euro. Vid ändringen av bruksskatten för lastbilar gjordes ingen skillnad mellan lastbilar i tillståndspliktig trafik och övriga lastbilar. Andelen lastbilar som används i tillståndspliktig trafik är ungefär en tredjedel av hela lastbilsparken. Av de lastbilar som använd i annan än tillståndspliktig trafik används största delen troligen av näringseller yrkesutövare i olika typer av verksamhet. Situationen är sannolikt likadan i fråga om paketbilar. Det finns inte heller orsak att differentiera bruksskatten på paketbilar beroende på om bilen används i tillståndspliktig trafik eller inte. Allt som allt bedöms att en ändring i drivkraftsskatten för paketbilar, som per bil är liten i euro räknad, inte väsentligt skulle inverka på an- 4
Ministerns svar KK 486/2011 vp Jussi Niinistö /ps vändningen av paketbilar i vare sig tillståndspliktig eller annan trafik. Eftersom olika undantag i beskattningen inte bör införas utan mycket vägande skäl, är det inte heller ändamålsenligt att differentiera bruksskatten på paketbilar enligt slaget av trafik som bilarna används för. Helsingfors den 10 februari 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5