Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi
Yksityismetsien merkitys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Metsämaa 20,1 Mha Tilavuus 2206 Mm3 Kasvu 99,5 Mm3/v Poistuma 68,2 Mm3/v Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2010, Metla VMI 11 (2009-10) Markkinahakkuut 52,4 Mm3/v Nuoria, parhaassa kasvuvaiheessa olevia metsiä on runsaasti. Metsät ovat täyspuustoisia, nuoret kasvatusmetsät ovat arvopuuston kasvattamisen kannalta usein jopa ylitiheitä. Koska metsät ovat nuoria, hakkuumahdollisuudet eivät ole yhtä suuret kuin vuotuinen kasvu (VMI:n johtaja Kari T. Korhonen, Metla 17.6.2011) Yhtiöt ja valtio Valtio Yhtiöt Yksityiset ja muut Muut Yksityiset Muut -ryhmä sisältää kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ym. Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat Metlan valtakunnan metsien inventointituloksia (VMI 10) vuosilta 2004-08; poistuma ja markkinahakkuut ovat keskiarvoja vuosilta 2001-2010. Lukuarvot käsittävät kaikki omistajaryhmät. Uusin tieto VMI 11 (2009-10): metsämaa 20,3 Mha, tilavuus 2284 Mm 3, kasvu 103,7 Mm 3 /v.
Yksityismetsien omistusrakenne Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia kaikkiaan 838 000 henkilöä. Laajapohjainen metsänomistus - joka viides yli 20-vuotias kansalainen omistaa metsää. Keskikoko 28 hehtaaria. Metsämaan pinta-alaluokka Metsämaan pinta-alaluokka Metsänomistajatutkimukset kohdistuvat > 5 ha metsää omistaviin 76 % 98 % Metsätilojen lukumääräjakauma, % Metsätilojen pinta-alajakauma, % Lähde: Metsätilastotiedote 48/2010
Keitä ovat yksityismetsänomistajat? % omistajista Ammattiasema 100 % 2 5 5 2 6 7 90 % 80 % 34 70 % 37 45 60 % Muut Yrittäjät Eläkeläiset % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 37 Ikä 44 56 Vähint. 60 vuotta 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 31 22 16 28 30 30 1990 1999 2009 Maatalousyrittäjät Palkansaajat 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 48 45 37 15 11 6 1990 1999 2009 40-59 vuotta Alle 40 vuotta Keski-ikä 54 57 60 vuotta Metsänomistuksen rakennemuutos Maatalousyrittäjien lukumääräosuus pienenee koko ajan, kuitenkin keskimääräistä suuremmat tilat Omistajat ikääntyvät (keski-ikä jo 60 v.), eläkeläiset suurin ja edelleen kasvava ryhmä Metsänomistajien ongelmana ovat sukupolvenvaihdokset, joita vaikeuttaa kireä perintö- ja lahjaverotus Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2010, Metla
1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kotimaisen puun markkinahakkuut 60 50 milj. m 3 Yksityismetsät ja muut Vielä 1960-luvulla valtion ja yhtiöiden määrällinen ja suhteellinen merkitys oli nykyistä suurempi. 40 30 20 10 Valtio Silloin kyseessä eivät kuitenkaan olleet kestävät, vaan pääomahakkuut. Lisäksi suojelu lisääntyi valtion metsissä. Erityisesti yhtiöt ovat kyenneet kasvattamaan hakkuitaan vasta viime aikoina. 0 Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2010 Metsähallitus, vuosikertomukset 2008-2010 Yhtiöt Yksityismetsät ovat lisänneet merkitystään. Kestävyys oli kuitenkin koetuksella vuosien 1993-2006 verosiirtymäkaudella.
Tuontipuun muutos Venäjän puutullipolitiikan seurauksena 25 20 15 10 5 Puuntuonti kaikkiaan, milj. m 3 Venäjän osuus puuntuonnista, % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Poltto- ja jätepuu Hake ja puru Kuitupuu Tukkipuu Venäjän puutullien viimeisin korotus tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Puuntuonti väheni tuolloin oleellisesti ja Venäjän osuus oli jo aiemmin laskenut 80 %:sta 60 %:iin. 0 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Vuosi Lähteet: Tullihallitus ja Metla 0 % Metsäpoliittisia odotuksia, että yksityismetsät korvaisivat tuontipuun vähenemistä.
Puunostajien määrä Puumarkkinat Yksityismetsät Ostajat (yhteensä) Kuitupuulla ostajia 3-4 (+ energiapuun ostajat) Tukkipuulla ostajia noin 170 Paikallisesti ostajia 5-10 Myyjät Yli 5 ha metsätiloja kaikkiaan 285 000 Omistajia 640 000 20-30 % vuosittain markkinoilla Vuosittain tehdään 80 000 120 000 puukauppaa, keskikoko noin 450 m 3 Lähteet: TEM julkaisu 68/2009, Tapion vuositilastot, Suomalainen metsänomistaja 2010 Markkinahakkuut noin 42 milj. m 3 /vuosi
Puukauppatavat Pystykauppa: metsänomistaja myy hakkuuoikeuden ja ostaja korjaa puun; mittaus korjuussa tai tehtaalla; hakkuumäärästä 82 % (2001-2010) Hankintakauppa: metsänomistaja hakkaa ja kuljettaa puun tienvarteen; mittaus tienvarressa tai tehtaalla; hakkuumäärästä 18 % (2001-2010) Suorakauppa: omistaja pyytää itse tarjoukset usealta ostajalta ja neuvottelee yksityiskohdat Valtakirjakauppa: metsänomistaja antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle puukaupan hoitamiseen Sopimusasiakkuuskauppa: metsänomistaja tehnyt tietyn metsäyhtiön kanssa asiakassopimuksen, jonka perusteella puukauppa Vuosina 2004-2008 62 % metsänomistajista teki puukauppaa, joista 79 % pystykauppaa 46 % hankintakauppaa 57 % suorakauppaa 35 % valtakirjakauppaa 22 % sopimusasiakkuuskauppaa Lähde: Metla, Metsänomistaja 2010 -tutkimus
Puun hinnanmuodostuksen historiaa puun hintasuositussopimukset Metsäteollisuuden ja metsänomistajien välisten hintasuositussopimusten teko alkoi vuonna 1961, ensimmäisenä sopimuksia tehtiin oli vanerikoivusta Vuosina 1979 91 metsäteollisuuden keskusjärjestö ja metsänomistajien keskusjärjestö (MTK) solmivat valtakunnallisia hinta- ja määräsuositussopimuksia kaikille puutavaralajeille Vuonna 1991 alkoi Suomea kohdannut suuri talouslama ja sopimusneuvottelut kariutuivat osapuolten välisiin erimielisyyksiin Myös Kilpailuviraston tulkinta osapuolten välisten kattavien puun hintasopimusten hyväksyttävyydestä kiristyi vuonna 1991 ja uusi kilpailunrajoituslaki tuli voimaan 1992 Vuosina 1994 98 hintasuositussopimuksia solmittiin Kilpailuviraston antamilla poikkeusluvilla: vuodesta 1995 alkaen sopimukset olivat aluekohtaisia ja vuodesta 1997 alkaen yrityskohtaisia: vuonna 1999 Kilpailuvirasto kielsi hintasuositussopimukset Vuosina 1997 2004 toimi raakapuun ostokartelli (UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsäliitto), josta markkinatuomioistuin langetti sakot kartelliin osallistuneille
Puunkorjuun suositukset yksityis- metsien metsäsuunnitelmissa Pirkanmaa Häme-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelärannikko KESKIMÄÄRIN Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Savo Kainuu Lappi Aina Kesällä Talvella (maa jäässä) Korjuukelpoisuus keskimäärin (% määristä): - 10 % aina - 40 % kesällä - 50 % vain maa jäätyneenä Todellisuudessa talvihakkuiden 50 % osuuteen ei päästä kuin yksittäisinä vuosina. Vuosina 2001-2010 marrasmaaliskuun markkinahakkuut olivat 46 % ja joulumaaliskuun hakkuut 37 % koko vuoden hakkuista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähteet: Metsäteho ja Tapio/Metsäkeskukset 2007 (alueellisten suunnitelmien yhdistelmät ) Vuosina 2007-2008 maa ei jäätynyt talvella Etelä- Suomessa juuri ollenkaan.
Puuntarjontaan vaikuttavia tekijöitä Tavoitteet Monitavoitteiset (30%): tärkeitä sekä taloudelliset että aineettomat hyödyt, kuten suojelu, virkistys ja ulkoilu Taloudellista turvaa korostavat (17%): metsän tuoma taloudellinen turvallisuus, säännölliset puunmyyntitulot ja sijoituskohde Metsästä elävät (20%): työtilaisuudet ja puunmyyntitulot Virkistyskäyttäjät (24%): tärkeitä luonnon- ja maisemansuojelu, ulkoilu Epätietoiset (10%): ei erityisiä tavoitteita Jousto, % tai ero vertailuryhmään, m 3 Viivan yläpuolella olevien tekijöiden vaikutukset ovat joustoja (esim. puun hinnan nousu 1 % nostaa puuntarjontaa 2,4 %). Alapuolella olevien tekijöiden vaikutukset hakkuiden ero vertailuryhmään m 3 /ha/v (esim. miehillä puuntarjonta on 1,1 m 3 /ha/v suurempaa kuin naisilla). Tavoiteryhmien vertailuryhmänä monitavoitteiset. * Tulos tilastollisesti merkitsevä. Lähde: Kuuluvainen, Karppinen, Hänninen, Hämäläinen, Pajuoja & Uusivuori 2011
Puumarkkinoiden seuranta, ennusteet ja kehittäminen Puumarkkinoita seurataan valtakunnan tasolla Metlan tilastopalvelussa MetINFOssa julkaistaan markkinatietoja useista lähteistä (Metsäteollisuus ry, Tullihallitus, Metla jne.) Kattavia puumarkkinaennusteita tekee kaksi tahoa Metsäntutkimuslaitos (laaja Metsäsektorin suhdannekatsaus syksyllä ja suppea Metsäsektorin suhdannetiedote keväällä) Pellervon taloustutkimus PTT (metsäsektorin ennuste keväällä ja syksyllä) Maa- ja metsätalousministeriön Puumarkkinatyöryhmä toimikausi 7.5.2010-6.5.2013 (3 vuotta) toimii keskustelufoorumina, seuraa ja edistää puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, tekee tarvittaessa aloitteita valtiolle ja alan toimijoille neuvoa-antava elin, seuraa myös käynnissä olevia kehityshankkeita
Kiitos