OVIA OMAISHOITAJUUTEEN

OVIA OMAISHOITAJUUTEEN Käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennuksen järjestäjille Sandra Gehring Malla Heino Merja Kaivolainen Maria Malmi Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2012 1

OVIA OMAISHOITAJUUTEEN Käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennuksen järjestäjille Ovet-projekti (2010 2012) Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Hämeentie 105 A 18 00550 HELSINKI Puhelin: 020 780 6500 Kotisivut: www.omaishoitajat.fi TEKIJÄT: Sandra Gehring Malla Heino Merja Kaivolainen Maria Malmi Tekstin toimittaja: Maarit Huovinen Valokuvat: Antero Aaltonen, Sandra Gehring, Risto Tamminen Piirroskuvat: Lotta Multimäki Ulkoasu: Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print, Forssa 2012 ISBN 978-952-5659-11-5 2

Lukijalle Tämä käsikirja on tarkoitettu oppaaksi Sinulle, joka haluat järjestää valmennusta omaishoitajien tueksi. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on kehittänyt Raha-automaattiyhdistyksen tuella (2010 2012) Ovet-nimisen valmennuksen omaishoitajille. Siihen on koottu omaishoidon keskeisiä teemoja 16 tunnin kokonaisuudeksi. Valmennusmallin avulla järjestöt, kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset voivat tarjota omaishoitajille tietoa ja valmiuksia arjessa selviytymisen tueksi. Eri puolilla Suomea kokeiltu valmennus on osoittautunut toimivaksi ja omaishoitajan tietoja ja taitoja vahvistavaksi. Käsikirjan ensimmäiseen lukuun on kerätty Ovet-ohjaajien kokemuksiin perustuvia suosituksia tiedottamisesta, valmennuksen käytännön järjestelyistä ja tarvittavista resursseista. Käsikirjan toisesta luvusta löytyvät valmennuksen tuntisuunnitelmat sekä aiheiden käsittelyä tukevat harjoitukset. Valmennusryhmän ohjaamista ja ohjaajan roolia käsitellään kolmannessa luvussa. Neljännestä luvusta löytyy taustalukemista kolmea kokoontumiskertaa varten. Viidenteen lukuun on koottu tutustumis- ja aktivointiharjoituksia sekä ohjeita taukoliikuntaan. Toivottavasti voit valmennuksen jälkeen yhtyä kuopiolaisen Ovet-ohjaajan ajatukseen: Valmennusta oli ilo pitää ja tuntui, että oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Antoisaa Ovet-valmennusta! Helsingissä 15.5.2012 Sandra Gehring Malla Heino Merja Kaivolainen Maria Malmi Omaishoitajalla on oikeus tietoon, valmennukseen ja osallistumiseen! 3

OVIA OMAISHOITAJUUTEEN Käsikirja Ovet-omaishoitajavalmennuksen järjestäjille SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 1. OMAISHOITAJAVALMENNUKSEN JÄRJESTÄMINEN 5 1.1 Ovet-omaishoitajavalmennus miksi, mitä ja miten 1.2 Tiedotus avain onnistumiseen 1.3 Valmennuksen resurssit ohjaajia, aikaa ja asiantuntijoita 1.4 Valmennuksen arviointi 1.5 Näin sen teimme järjestäjien kokemuksia 1.6 Muistilista valmennuksen järjestäjälle 2. VALMENNUKSEN OHJELMA JA TUNTISUUNNITELMAT 17 2.1 Ovet omaishoitajuuteen Avataan ovi valmennukseen Omaishoito osana elämää 2.2 Ovet palveluihin ja avustamiseen Yhteiskunnan palvelut Avustamisen perusteita 2.3 Omat oveni Muutos osana elämää Hoivatyön perusteita 2.4 Ovet huomiseen Huomista kohti Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta 3. VALMENNUSRYHMÄ JA SEN OHJAAMINEN 42 3.1 Mikä on ryhmä? 3.2 Ryhmän roolit ja rakenteet 3.3 Ohjaaja ryhmäprosessin pyörteissä 3.4 Ohjaajana valmennusryhmässä 4. TAUSTALUKEMISTA 48 4.1 Palvelujen palapeli 4.2 Avustamisen perusteita 4.3 Muutos osana elämää 4.4 Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta 4.5 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 5. VALMENNUSTA TUKEVIA HARJOITUKSIA 56 5.1 Vaihtoehtoisia harjoituksia 5.2 Venytellen vetreäksi 5.3 Hartiahierontaa ja pallorentoutusta LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO 61 4

1. OMAISHOITAJAVALMENNUKSEN JÄRJESTÄMINEN 5

1. OMAISHOITAJAVALMENNUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ovet-omaishoitajavalmennus on tarkoitettu henkilöille, joiden lähipiirissä on apua tarvitseva, sairastunut tai vammautunut henkilö. Yleensä omaishoitaja kääntyy kunnan ja järjestöjen puoleen vasta vuosien huolenpidon jälkeen huomatessaan, että hänen arkensa on täyttynyt toisen ihmisen tukemisesta ja auttamisesta. On tärkeää, että omaishoitaja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa elävänsä omaishoitotilanteessa. Tällöin hän voi pohtia voimavarojensa riittävyyttä ja omaa tuen tarvettaan sekä hakea tarvitsemiaan palveluja. 1.1 OVET-OMAISHOITAJAVALMENNUS miksi, mitä ja miten Valmennuksen tarkoituksena on pysäyttää omaishoitaja katsomaan ja arvioimaan omaa elämäntilannettaan. Erilaiset harjoitukset ja tehtävät sekä keskustelut vertaisten kanssa avaavat uusia näkökulmia arkeen. Valmennuksen edetessä omaishoitajaa tuetaan etsimään hyvinvointia lisääviä muutostoiveita ja kannustetaan tarttumaan ruoriin, eli aloittamaan muutosprosessi. Muutos voi koskea mitä tahansa elämänaluetta, esimerkiksi ihmissuhteita, harrastuksia, palvelujen hakemista tai oman vapaa-ajan lisäämistä. Mitä valmennus sisältää Valmennuksen kokonaiskesto on 16 tuntia jaettuna kahdeksaan 1 ½ tunnin teemaan. Ovet-valmennus on suunniteltu toteutettavaksi neljänä kokoontumiskertana, josta jokaiseen sisältyy 30 minuutin tauko. Tarvittaessa valmennuksen voi tiivistää viikonloppukurssiksi tai väljentää se 8 x 1 ½ tunnin sarjaksi. Valmennuksessa käsitellään mm. omaishoitajuuden tunnusmerkkejä, yhteiskunnan palveluja, avustamisen ja hoivatyön perusteita, muutoksen kohtaamista, omaishoitajan hyvinvointia sekä vertaistukea ja osallistumista. Miten valmennus toteutetaan Valmennus toteutetaan ryhmämuotoisena. Valmennusryhmän kokoon vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten käytössä olevat tilat, valmennettavien tarpeet ja ohjaajien valmiudet. Ovet-ohjaajien kokemusten mukaan paras ryhmäkoko on 8 12 osallistujaa, jolloin valmennus on mahdollisimman vuorovaikutteinen ja osallistujat huomioiva. Ovet-valmennuksessa käytetään luentoja, pienryhmäkeskusteluja sekä toiminnallisia ryhmätyön menetelmiä, jotka pysäyttävät osallistujat miettimään omaa elämäänsä sekä virittävät ja syventävät aiheiden käsittelyä. Ohjaajan pitää olla tietoinen siitä, mihin toiminnallisilla harjoituksilla pyritään ja miten ne voivat vaikuttaa. Siksi ohjaajan olisi hyvä tehdä valmennuksessa käytettävät harjoitukset ensin itse, ennen niiden käyttämistä ryhmän kanssa. Jos jokin harjoitus tuntuu ohjaajasta liian haasteelliselta, sen voi korvata aiheeseen liittyvällä keskustelulla. Välitehtävien avulla eri valmennuskerrat yhdistyvät toisiinsa. Jokaisen valmennusosion lopussa annetaan osallistujille seuraavan valmennuskerran aiheisiin virittelevä välitehtävä. Välitehtävä löytyy kopioitavassa muodossa kunkin valmennusosion lopusta. Yhteistyö on onnistuneen valmennuksen avain. Ovet-ohjaajan ei tarvitse vastata jokaisen aiheen käsittelystä. Valmennuksen aiheista voi kutsua alustamaan paikallisia sosiaali- tai terveystoimen, seurakuntien tai muiden järjestöjen asiantuntijoita. Ovet-ohjaajan rooli Ovet-ohjaaja on valmennusryhmää koossa pitävä emäntä tai isäntä, joka huolehtii ryhmän ilmapiiristä. Ohjaaja on myös perehtynyt valmennuksen sisältöön ja materiaaleihin. Valmennuksen tuntisuunnitelma on tiivis ja ohjaaja joutuu joskus tekemään valintoja aiheiden käsittelyssä. Tärkeintä on, että osallistujat saavat keskustella heitä kiinnostavista aiheista, ei se, että valmennusrunko viedään läpi tiukasti ohjelmarunkoa noudattaen. 6

Valmennuksen alussa on tärkeää panostaa osallistujien tutustumiseen ja ryhmäytymiseen, jotta he oppivat tuntemaan toisensa ja viihtymään ryhmässä. Ohjaajalla on tärkeä rooli keskustelun aktivoijana. Ulkopuolisten luennoitsijoiden puheenvuorojen jälkeen hän virittää tarvittaessa keskustelua esittämällä kysymyksiä. Kokemusten jakaminen ja vertaistuki auttavat osallistujia löytämään uusia näkökulmia omaan tilanteeseensa, he voivat oppia toinen toisiltaan uusia tietoja ja taitoja. Ovet-valmennuksen järjestämiseen kuuluu myös monia käytännön tehtäviä, kuten kutsukirjeiden lähettäminen, materiaalien kopiointi, poissaoloilmoitusten vastaanottaminen ja tarjoiluista huolehtiminen. Ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja luennoitsijoihin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja keskustella heidän kanssaan ryhmästä ja valmennuksesta. Heille tulee toimittaa myös teemaan liittyvä valmennusrunko sekä -diat, mikäli he haluavat. Valmisteluista ja jälkitöistä voi lukea lisää luvusta 1.3. Valmennusmateriaali Ovet-ohjaajan käsikirjaan liittyy muistitikku, jolle on koottu valmennuksessa tarvittavat materiaalit. Muistitikulle on koottuna Ovet-ohjaajan käsikirja (PDF) Valmennusdiat sekä Ovet-esittelydiat (Power point) Valmennuksen yksilötehtävät ja välitehtävät (PDF) Tiedotemalleja (Word) Todistus osallistujille (Word) Ovet-esite (PDF) Hakemuslomake, esitietolomake ja palautelomake (PDF) Logoja (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, OVET-omaishoitajavalmennus ja OK-opintokeskus) 7

Valmennuksen tuntisuunnitelmat ja diat perustuvat kahteen kirjaan, jotka ohjaaja tarvitsee taustamateriaalikseen tämän käsikirjan lisäksi. Minäkö omaishoitaja ensiopas omaishoidosta Ensiopas sisältää perustietoa omaishoidosta, yhteiskunnan palveluista ja omaishoitajan hyvinvoinnista. Se kannattaa myös tilata kurssimateriaaliksi valmennuksen osallistujille. Oppaan lisäksi ohjaaja voi tarpeen mukaan kopioida otteita tästä käsikirjasta sekä dioista. Omainen hoitajana -kirja Omainen hoitajana -kirjassa käsitellään omaishoitoteeman lisäksi seitsemää kotona annettavaan hoivaan liittyvää teemaa: ruokailua, lääkehoitoa, rakon ja suolen toimintaa, puhtautta ja vaatteita, liikuntaa ja avustamista, unta ja lepoa sekä muutoksia hoidettavan käyttäytymisessä. Yllä mainittujen kirjojen lisäksi ohjaajalla on hyötyä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton julkaisemasta ilmaisesta Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaasta, joka on tulostettavissa liiton internet-sivuilta. Kirjoja ja oppaita voi tilata Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta puhelimitse 020 780 6500 tai internet-sivujen kautta: www.omaishoitajat.fi/ myyntituotteet. Jokaisesta valmennusryhmästä muodostuu ohjaajalle ainutlaatuinen kokemus, sillä kukin ryhmä on erilainen ja yksilöllinen. Käsikirjaan koottu materiaali on kuin liitutaulu ja Ovet-ohjaaja kuin taululiitu. Ne muodostavat yhdessä hyvän parin, mutta vasta valmennettavat luovat taululle jotain ja antavat sille merkityksen. Omaishoitajien tiedot, taidot ja kokemukset yhdistettynä valmennusmateriaaliin tuottavat mielenkiintoisen valmennuksen. 8

1.2 TIEDOTUS AVAIN ONNISTUMISEEN Ovet-valmennuksia järjestäneiden kokemusten mukaan omaishoitajien tavoittaminen on haasteellista. Jotta tieto valmennuksesta saavuttaisi omaishoitajat, tiedotustyö on hyvä aloittaa useita kuukausia ennen valmennuksen alkamista. Kenelle tiedotetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät (ylihoitajat tai osastonhoitajat, vanhustenhuollon esimiehet, sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat, fysio- ja toimintaterapeutit, omaishoidon palveluohjaajat, kotihoidon ja vammaispalvelun työntekijät, neuvolat) Seurakuntien diakoniatyöntekijät ja pastorit Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt Hoivatyöhön liittyvät yritykset: laboratoriot, apteekit, apuvälineliikkeet, terapeutit ja lääkäriasemat Miten tiedotetaan Tiedottamisessa kannattaa ottaa kaikki kanavat käyttöön. Pelkkä sähköpostin lähettäminen on osoittautunut tehottomaksi. 1. Kirjalliset tiedotteet - Ovet-esitteet, - lehdistö- ja muut tiedotteet 2. Seminaari tai työkokous Tilaisuuteen kutsutaan mahdollisia yhteistyökumppaneita. Heille esitellään valmennusmallia ja sen merkitystä omaishoitajan hyvinvoinnin tukena. Kuulijoita pyydetään ohjaamaan asiakkaita valmennukseen henkilökohtaisesti, kädestä pitäen. Ohjaajan materiaaliin kuuluu luentodiojen lisäksi diasarja, jonka avulla Ovetvalmennusta voidaan esitellä yhteistyökumppaneille. 3. Neuvottelut ja henkilökohtaiset tapaamiset Sovitaan tiedotus- ja keskusteluaikaa (esim. osastopalaverit ja henkilökunnan koulutus) eri virastoihin ja järjestöihin tai kutsutaan yhteistyökumppaneita vaikka aamukahvikokoukseen. 4. Juttu paikallisissa tiedotusvälineissä Tehokas tiedottamisen kanava on paikallislehdessä tai radiossa oleva henkilöhaastattelu, jossa kerrotaan myös valmennuksen alkamisesta. Jos alueella on jo valmennettu, voidaan haastateltavaksi pyytää valmennukseen osallistunutta henkilöä. Lisäksi seurakuntien julkaisut ja järjestölehdet ovat hyviä tiedotuskanavia. 5. Järjestäjän omat kanavat ja tapahtumat Valmennusta kannattaa markkinoida järjestäjän nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä järjestäjän erilaisissa tilaisuuksissa, kuten messuilla, markkinoilla, luennoilla ja ryhmissä. Täsmätiedolla yli uutiskynnyksen Toimittaja Matti Wacklin, FM Mitä täsmällisemmin pystyy sanomansa kertomaan, sen parempi. Jos kyse on esimerkiksi omaishoitoon liittyvästä kurssista, useinkaan ei riitä pelkkä tieto siitä, että sellainen järjestetään. Kannattaa miettiä tiedotteeseensa näkökulma, jolla on mahdollisimman paljon yleistä merkitystä. Jos pystyy vielä todistamaan, että kyse on ainutkertaisesta tapahtumasta, viestillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä julkisuuteen. Uutiskynnys on entistä korkeampi. Maailma on pullollaan moninaisia viestejä. Uutispäälliköiden, tuottajien ja muiden valintaa tekevien toimijoiden sähköpostit ovat täynnä tiedotteita ja uutisvinkkejä. Yhä useampi haluaa sanomansa julkisuuteen. Ihminen kiinnostaa Mediassa on viime vuosina puhuttu paljon henkilöitymisestä. Se tarkoittaa sitä, että yleisiä asioita kuvataan usein yksityisten ihmisten tarinoiden ja kokemusten kautta. Tämä kehitys kannattaa ottaa huomioon, kun laatii tiedotteita. Käytännössä se tarkoittaa vähintään sitä, että tiedotteessa on mukana yhteystiedot ihmisistä, jotka ovat valmiita lehtien, television tai radiokanavien haastateltaviksi. Myös oikea ajoitus vaikuttaa. Liian aikaisin lähetetty tiedote saattaa hukkua viestien paljouteen. Nyrkkisäännöksi kelpaa tavallisesti se, että tiedote lähetetään toimituksiin aikaisintaan kolme viikkoa ennen 9

h-hetkeä. Toisaalta liian myöhään lähtenyt viesti voi jäädä noteeraamatta. On hyvä, että tieto on perillä toimituksissa vähintään viikkoa ennen tapahtumaa. Sekään ei aina riitä, että laatii kiintoisan ja vetoavan tiedotteen. On myös huolehdittava, että se menee perille oikeisiin osoitteisiin ja oikeille ihmisille. Kannattaa kartoittaa tarkasti esimerkiksi puhelimitse, keihin kannattaa ottaa yhteyttä. Yleensä tällaista uutisten valitsemisen valtaa käyttävät mediassa uutispäälliköt ja tuottajat. Pulmana on se, että he ovat kiireisiä ja vaikeasti tavoitettavissa. Tässä kuitenkin sinnikkyys palkitaan. Henkilökohtainen kontakti auttaa On tärkeää, että toimituksiin saa henkilökohtaisen kontaktin. Pelkkä sähköpostiviesti tai paperilla lähetetty tiedote hukkuu helposti viestien virtaan. Kun on lähettänyt tiedotteen eteenpäin, kannattaa vielä puhelimella varmistaa, että se on tullut perille. Paras tapa saada sanomansa eteenpäin on pyrkiä rakentamaan pitkäjänteisesti suhdetta toimituksiin ja toimittajiin. Tyrkyttämistä kannattaa välttää. Tiedotteita on hyvä lähettää vain silloin, kun on jotakin viestittävää. Oma, asiaan perehtynyt luottotoimittaja on aarre. Hänen tuellaan voi ohittaa toimituksen virallisen uutisorganisaation ja ylittää uutiskynnyksen. Jos mahdollista, kannattaa pyrkiä kohtaamaan toimittaja avoimesti kasvokkain. Kun luottamus on syntynyt, yhdistyksen tiedottajan uutisvinkit ovat toimituksille entistä arvokkaampia ja uskottavampia. Monenlaisia medioita Media ei ole yksi, yhtenäisesti toimiva kokonaisuus. Välineillä on erityisluonteensa. Uutiskynnys on korkeimmalla televisiossa, mutta pohdittu idea voi läpäistä tämänkin seulan. Ylen paikallisradiot seuraavat valppaasti ympäristönsä asioita ja tekevät myös reportaaseja esimerkiksi kursseista. Maakuntien ykkössanomalehdet ovat oman alueensa tärkeitä viestinviejiä. Pienten paikkakuntien paikallislehdet katsovat omaa seutuaan muita tarkemmalla silmällä ja kontaktin saaminen toimittajaan on helpompaa kuin esimerkiksi suurissa mediataloissa. Siksi paikallislehdet ovat tiedottajalle mainio mahdollisuus saada yhdistyksen ääni kuuluviin. Silti niitäkin kannattaa lähestyä asia edellä. 10

1.3 VALMENNUKSEN RESURSSIT ohjaajia, aikaa ja asiantuntijoita Ohjaajia Omaishoitajavalmennuksia järjestävän tahon (yhdistys, kunta, seurakunta, oppilaitos) on hyvä nimetä keskuudestaan yksi tai useampia valmennuksen vastuuhenkilöitä, Ovet-ohjaajia. On suositeltavaa, että heistä ainakin yksi osallistuu Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton järjestämälle Ovet-ohjaajakurssille (12 tuntia) perehtyäkseen valmennuksen toteuttamiseen ja materiaaleihin. Ovet-ohjaajien tueksi kannattaa lisäksi koota työryhmä, jonka vastuulla on valmennukseen liittyviä yleisiä järjestelyjä, kuten materiaalien kopiointi osallistujille, kahvituksen hoitaminen, kutsukirjeiden postitus, laskutuksen hoitaminen, Ok-opintokeskusyhteistyö tai yhteydenpito luennoitsijoihin. Aikaa Omaishoitajavalmennuksen toteuttamiseen on ohjaajien kokemuksen mukaan varattava riittävästi aikaa. Esimerkiksi markkinointiin, suunnittelukokouksiin, materiaaliin perehtymiseen, kutsukirjeiden lähettämiseen, ulkopuolisten luennoitsijoiden hankkimiseen ja perehdyttämiseen, valmentamiseen osallistumiseen sekä jälkitöihin (laskujen maksaminen, arviointi) kannattaa varata yhteensä 40 60 tuntia. Kustannusten kattaminen Omaishoitajavalmennuksen kulut muodostuvat ulkopuolisten luennoitsijoiden mahdollisista kustannuksista (palkkiot, sotu-maksut, matkakorvaukset), materiaali- ja kopiointikuluista, tarvikkeista ja tarjoilukuluista. Lisäksi maksettavaa voi kertyä koulutustilan vuokrasta ja opetusvälineistä sekä Ovetohjaajan menoista (puhelin-, posti- ja matkakulut). Vuosina 2010 2012 järjestettyjen valmennusten kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet 300 1700 välillä riippuen osallistujamääristä, kokoontumispaikasta ja tarjoilun laadusta. Kalleimmat valmennukset ovat sisältäneet yöpymisen ja osallistujien matkakulut. Edullisimmin valmennus saadaan, jos järjestäjä huolehtii tarjoiluista ja käyttää omia kokoontumistilojaan. Hyvien paikallisten yhteistyösuhteiden avulla luennoitsijoita voi saada maksutta. Asiantuntijoita Jos järjestäjällä ei ole sopivia kouluttajia kaikkiin valmennuksen osiin, etsitään ulkopuolisia asiantuntijoita ja sovitaan kuka on heidän yhteyshenkilönsä. Jos Ovet-valmennuksen järjestäjänä on joku muu kuin omaishoitajayhdistys (esim. kunta), omaishoidon kokemusasiantuntijuutta voi saada paikallisesta omaishoitajayhdistyksestä. Tilat ja välineet Valmennuksen paikka on syytä päättää hyvissä ajoin ennen tiedotuksen aloittamista, jotta osoite saadaan mukaan tiedotteeseen. Kokoontumispaikan tulisi olla tilava ja sellainen, että kalusteiden järjestystä voi muuttaa esimerkiksi ryhmiä muodostettaessa. Kokoustilassa tarvitaan fläppi- tai liitutaulu, tietokone ja dataprojektori tai piirtoheitin. 11

Ovet-valmennuksen kulut, kustannuslaskelma 10 hengen ryhmälle (iltavalmennus 4 x 4 h) Laskelma ei sisällä Ovet-ohjaajan kuluja. Luennoitsijat ja tarjoilut on ostettu yrityksiltä, joten sosiaalikulut sisältyvät luentopalkkioihin ja ALV tarjoilukuluihin. Kulut Kommentit Luentopalkkiot Fysioterapeutti 100 Hoitotyön asiantuntija 100 Kouluttajat saatu Kouluttajien matkat 2 x 30 60 omalta alueelta Tarjoilukulut: kahvi itse Sämpylä + kahvi 4 + 1 keitettynä, sämpylä 10 x 5 50 Ravintolasta ostettuna ostettu kahvilasta 7 / henkilö Materiaali Ensiopas 10 x 3 30 Kopiointi ja tarvikkeet 20 / henkilö 200 YHTEENSÄ 540 Taloudellista tukea valmennuksen järjestämiseksi 1. Kansalais- ja työväenopistot Järjestäjä neuvottelee paikallisen kansalaisopiston kanssa valmennuksen järjestämisestä yhteistyönä, jolloin opisto voi kustantaa esimerkiksi tilat, luentopalkkiot ja luennoitsijoiden matkat. 2. Sponsorit Paikallisilta yrityksiltä ja järjestöiltä (esim. Lions-klubit, pankit, vakuutusyhtiöt) on helpompi saada sponsoritukea tiettyyn, nimettyyn toimintaan kuin avustuksena yleiseen toimintaan. 3. Omavastuuosuuden periminen osallistujilta Ovet-valmennuksen järjestäjä voi harkintansa mukaan periä valmennuksiin osallistujilta pienen omavastuuosuuden kattamaan esimerkiksi tarjoilu- tai kopiointikuluja. 4. OK-opintokeskus Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto paikallisyhdistyksineen on OK-opintokeskuksen jäsenjärjestö. Valmennusta järjestävä liiton paikallisyhdistys voi hakea OK-opintokeskuksen tukea. Tuen määrä on enintään 55 % yhdistyksen maksettavaksi jääneistä kustannuksista. Lisätietoja: www.ok-opintokeskus.fi 12

1.4 VALMENNUKSEN ARVIOINTI Arviointi on tie toiminnan kehittämiseen. Se on pysähtymistä hetkeksi, katseen suuntaamista menneen kautta tulevaan. Osallistujapalaute Valmennusten arviointi on tärkeää, jotta tiedetään, vastaako valmennus omaishoitajien tarpeita. Valmennusmateriaalin kuuluvalla muistitikulla on palautelomakemalleja, joita voi hyödyntää palautteiden kokoamisessa. Jos palautetta pyydetään suullisesti järjestämällä esimerkiksi palautekeskustelu, kannattaa etukäteen pohtia, mitä kysytään ja kirjata vastaukset muistiin. Palautekeskustelussa voidaan kysyä esimerkiksi: Miten ja mistä sait tiedon valmennuksesta? Oliko valmennuksen ajankohta sopiva? Mitä odotuksia sinulla oli valmennukselle miten odotuksesi toteutuivat? Miten voisimme kehittää toimintaa? Ohjaajien palaute ja itsearviointi Ovet-ohjaajien kannattaa miettiä omaa toimintaansa sekä kerätä toisilta ohjaajilta palautetta siitä, miten he ovat kokeneet toiminnan ja oman roolinsa siinä. Palautteessa voidaan kysyä esimerkiksi: Mitkä olivat omat ajatuksesi toiminnan alussa, entä omat ajatukset nyt? Mikä on mennyt hyvin, entä missä olisi parantamisen varaa? Missä olet tuntenut tarvitsevasi tukea tai ohjausta? Järjestäjäpalaute Toiminnan arviointi on tärkeää myös valmennusten järjestäjän näkökulmasta. Arvioimalla toimintaa pystytään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten valmennusten suunnitteleminen, käynnistäminen ja toteuttaminen ovat sujuneet; mitä onnistumisia ja mitä hankaluuksia on ollut? Onko mukana ollut riittävästi tekijöitä vai onko vastuu kasaantunut joillekin? Onko valmennusten määrä riittävä tarpeeseen nähden; kuinka monta Ovet-valmennusta vuodessa olisi tarvetta järjestää? Riittävätkö resurssimme; onko tarvetta kouluttaa lisää Ovet-ohjaajia, onko tarvetta saada lisää tai uusia yhteistyökumppaneita? Yhteistyöpalaute Yhteistyökumppaneilta saatu palaute on arvokasta. Heitä voidaan pyytää arvioimaan: Yhteistyön sujuvuutta Työnjaon toimivuutta Valmennusten järjestämiseen liittyneitä onnistumisia ja hankaluuksia Palautteista arviointiin Osallistujilta ja eri toimijoilta saatu palaute auttaa pitämään Ovet-valmennukset mukana ajassa. Palaute kertoo järjestäjille, onko toiminta sille asetettujen tavoitteiden mukaista. Palautteita on siis syytä kerätä säännöllisesti ja perehtyä niihin huolella. Palauteyhteenvedon ei tarvitse olla kovin suurisuuntainen, pelkästään hyvien ja huonojen asioiden listaaminen voi tuoda esiin sekä toimiviksi koettuja asioita että kehittämisen paikkoja. 13

Kiitos arvokkaasta toiminnasta! Valmennusten toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi on tärkeää muistaa kiittää mukana olleita toimijoita, kuten tiedottajia, käytännön järjestelijöitä, Ovet-ohjaajia ja luennoitsijoita. Huomioiminen ja palkitseminen kannustavat jatkamaan Ovet-valmennusten parissa. 1.5 NÄIN SEN TEIMME järjestäjien kokemuksia Järviseudun omaishoitajille etsintäkuulutus Projektityöntekijä Tiina Silvonen, Vapahanke, Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Otimme tiedon Ovet-omaishoitajavalmennuksesta vastaan innolla. Se istui erinomaisesti varhaista palveluohjausmallia kehittävään hankkeeseemme. Yhdistys lähetti kaksi hallituksen jäsentä ja minut hanketyöntekijänä Ovet-ohjaajakurssille. Suunnittelimme valmennusta kaikki yhdessä, mutta päävastuu järjestelyistä siirtyi luontevasti minulle. Työtä ensimmäisen valmennuksen järjestäminen teetättikin suhteellisen paljon. Perehtyminen materiaaliin, tiedottaminen sekä tilojen, tarjoilun ja luennoitsijoiden järjestäminen vei runsaasti aikaa. Kannattaakin pyytää valmennukseen mukaan yhteistyökumppaneita eri järjestöistä tai organisaatioista, vaikka osaamista löytyisikin omasta takaa. Sillä tavoin sitoutetaan muita toimijoita ja kevennetään omaa työtaakkaa. Ovet-valmennus koettiin alueella tärkeäksi ja vierailevia luennoitsijoita oli helppo saada. Jouduimme kuitenkin muuttamaan Ovet-valmennuksen aiheiden järjestystä heidän aikataulujensa mukaan, ja tämä toi runsaasti lisähaastetta suunnitteluun. Sujuvinta olisi toteuttaa valmennus alkuperäisen rungon mukaan, jolloin aiheet etenevät loogisessa järjestyksessä. Ongelmia aiheuttivat myös luennoitsijoiden sairastumiset ja viime tippaan jätetyt perumiset. Ohjeistammekin vastaisuudessa luennoitsijoita itse järjestämään itselleen sijaisen mahdollisen esteen sattuessa. Tiedottaminen aloitettiin puoli vuotta ennen valmennusta ja sitä lisättiin ennen hakuajan päättymistä. Tiedottamisessa hyödynsimme kaikki mahdolliset mainonnan keinot. Juttuja, tiedotteita ja etsintäkuulutusta lähetettiin yhteistyöverkostolle, maakunta- ja paikallislehtiin, sekä paikallisradioihin. Ilmoitustaulut, nettisivut ja facebook olivat myös ahkerassa käytössä. Päädyimme toteuttamaan valmennuksen kahtena peräkkäisenä lauantaina ja siinä välissä vielä keskiviikkoiltana. Tämä kannatti, sillä näin tavoitimme työikäisiä omaishoitajia. Suosittelen kuitenkin valmennuksen sijoittamista pidemmälle aikavälille, jolloin osallistujien prosessimainen oppiminen mahdollistuu ja välitehtäville jää enemmän aikaa. 14

Valmennettavilta saadun palautteen perusteella tarvetta tämän tyyppiselle toiminnalle on ja valmennuksen antiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Myös järjestäjien tunnelmat todistusten jaon jälkeen olivat positiivisia ja päätös seuraavan Ovet-valmennuksen järjestämisestä vahvistui entisestään. Järviseudun omaishoitajayhdistyksen tavoitteena on järjestää 1-2 valmennusta vuosittain. Valmennukseen on jatkuva haku ja se järjestetään, kun osallistujia on riittävä määrä. Vaikka ensimmäisen valmennuksen rakentaminen vaati paljon aikaa ja työtä, lopputulos oli kaiken vaivan arvoista. Yhdistys sai näkyvyyttä, uusia jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Ovet -omaishoitajavalmennus on myös terveydenhuollon ammattihenkilöstölle erinomainen konkreettinen työkalu alkavassa omaishoitotilanteessa olevan omaisen ohjaamiseen ja auttamiseen. Ovet -verkostoyhteistyötä Kuopiossa 2011 Pirkko Kuukkanen, puheenjohtaja, Kuopion seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Eija Ahonen, sairaanhoitaja, Kuopion kaupunki, Suokadun päivätoiminta Yhteistyösopimuksia ja tiedottamista (Pirkko Kuukkanen) Kerroin Ovet-omaishoitajavalmennuksesta kaupungin omaishoidon tukiyksikön työntekijöille, esimiehille ja Kuopion omaishoidon verkostolle. Kaupunki oli samaan aikaan aloittelemassa omaishoitajien ja hoidettavien ryhmätoimintaa ja siellä oli käynnissä omaishoidon kehittämisprojekti. Siinä yhteydessä sovittiin alustavasti, että kaupungin työntekijä tulisi mukaan Ovet-ohjaajakurssille. Omaishoidon kehittämistyöntekijä varasi kurssipaikaksemme Valkeisen sairaalan koulutustilan. Kaupungin päivätoiminnan omaishoitajaryhmien ohjaajaksi nimitettiin sairaanhoitaja Eija Ahonen. Siten hänen osallistumisensa Ovet-toimintaan varmistui. Tiedotus aloitettiin jo kevättalvella, vaikka valmennus toteutettiin loka marraskuussa 2011. Henkilökohtaiset yhteydenotot ja kohtaamiset ovat tärkeitä. Sähköpostilla asiat jäävät helposti huomioimatta. Ovet-esitettä jaettiin oman yhdistyksemme hallitukselle ja lähimmille yhteistyökumppaneille koko prosessin ajan. Elokuussa toimitin paperiversiona tiedotteen ja hakulomakkeita omaishoidon tuen työntekijöille, omaishoidon verkostoon, kotisairaanhoitajille, muistihoitajalle, kuntoutusosastolle, Muistiluotsiin, seurakuntien diakoniatyöntekijöille ja yksityiselle kotipalvelun tuottajalle. Kansalaisopiston luentosarjan aikana saimme yhden hakijan ja Savon Sanomissa syyskuussa olleen tiedotteen perusteella tuli neljä. Ohjaajan kokemuksia (Pirkko Kuukkanen) Ryhmä (15 henkilöä) oli liian suuri. Sopiva osallistujamäärä on 8 10 henkilöä. Vertaistuen tarve vei keskusteluissa paljon aikaa. Suunniteltua ohjelmaa piti muokata tilanteen mukaan. Kokeneen omaishoitajan osallistuminen koettiin hyväksi. Yhteistyö Eijan kanssa oli antoisaa, vaikka emme olleet tavanneet toisiamme aikaisemmin. Omaishoitajayhdistyksen ja Kuopion kaupungin yhteistyö vahvistui. Valmennusten toivottiin jäävän pysyväksi toiminnaksi. Hyvältä tuntui ryhmän nopea ryhmäyhtyminen sekä osallistujien sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen. Valmennusta oli ilo pitää ja tuntui, että oltiin juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan! Ohjaajan kokemuksia (Eija Ahonen) Ovet-ohjausyhteistyö alkoi, kun Kuopion kaupungin omaishoidosta otettiin minuun yhteyttä ja pyydettiin osallistumaan Ovet-ohjaajakurssille. Esimieheni antoi luvan osallistua sekä ohjaajakoulutukseen että omaishoitajien valmennuksiin omalla työajallani. Ovet-ohjaajakoulutuksesta on ollut ja on edelleen hyötyä nykyiseen työhöni kuuluvissa Suokadun päiväryhmissä sekä kaupungin järjestämissä omaishoitajien vertaisryhmissä. Koulutus on lisännyt omia ryhmänohjaustaitojani. Yhteistyö on ollut antoisaa ja verkostoituminen kehittävää. Kehittämisen ideoita on noussut suhteessa omaan työhöni sekä yhteistyöhön omaishoitajien ja paikallisen omaishoitajayhdistyksen kanssa. Levitän tietoa valmennuksesta asiakkailleni, omaishoitajille ja Kuopion kaupungin eri toimipisteiden työntekijöille. Vertaistukiryhmässä voin hyödyntää kokemuksiani tiedottamalla omaishoitajille uusista asioista, jakamalla tietojani ja taitojani sekä tukemalla heitä monella tasolla. Kaupungin hoivajohtaja on pyytänyt meitä palaveriin, jossa otettaisiin esille Ovet-asioita ja keskusteltaisiin myös muista hyvistä ideoista. 15

1.6 MUISTILISTA VALMENNUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE 1. VALITAAN OVET-OHJAAJAT Valitaan 2 3 valmennuksen vastuuhenkilöä, joista vähintään yksi lähetetään Ovet-ohjaajakurssille. 2. PÄÄTETÄÄN VALMENNUKSEN AJANKOHTA Järjestämisajankohta sovitaan viimeistään 6 8 kuukautta ennen valmennusta. Sovitaan valmennuksen toteuttamisajankohdat: esimerkiksi 4 x 4 tunnin/ 8 x 2 tunnin tai kahden kokonaisen päivän kokonaisuutena. Suositeltavaa on, että valmennuskerrat toteutetaan aina samana ajankohtana (päivä ja kellonaika). 3. PÄÄTETÄÄN VALMENNUKSEN PAIKKA Päätetään missä kunnassa valmennus toteutetaan. Päätetään minkälaisessa kokoontumistilassa valmennus toteutetaan. 4. OTETAAN YHTEYTTÄ OPPILAITOKSIIN (jos rahoitusta haetaan sieltä) Kansalais- ja työväenopistot yhteys usein jo edellisellä lukukaudella. Yhteys OK-opintokeskukseen viimeistään kolme viikkoa ennen valmennusta. 5. ETSITÄÄN ULKOPUOLISET KOULUTTAJAT Sovitaan noin 4 6 kuukautta ennen valmennusta, mihin aiheisiin ja mistä luennoitsijoita haetaan ja kuka toimii heidän yhteyshenkilönään. Tämän jälkeen tapahtuu yhteydenotto ja sovitaan luentokerroista. 6. ALOITETAAN TIEDOTUS Tiedotus alkavasta Ovet-valmennuksesta aloitetaan 6 8 kuukautta ennen hakuajan päättymistä, mielellään jo aikaisemmin. Esitteitä ja hakulomakkeita viedään eri toimijoille ja toimipisteisiin. Paikallisia viranomaisia kutsutaan työkokoukseen. Järjestetään tiedotustilaisuuksia. 7. SOVITAAN HAKEMUS- JA VALINTAMENETTELY Sovitaan miten ja milloin valitaan, ketkä valinnan tekevät. Sovitaan kuka lähettää kutsu- ja mahdolliset hylkäämistä koskevat kirjeet. 8. SUUNNITELLAAN VALMENNUKSEN JA MUUN YHTEISTYÖN ARVIOINTI Valmennukseen osallistuneilta kerätään palautteet valmennuksen lopussa. Palautteet kerättään myös valmennuksen järjestäjiltä, Ovet-ohjaajilta sekä yhteistyökumppaneilta. 16

2. VALMENNUKSEN OHJELMA JA TUNTISUUNNITELMAT 2.1 OVET OMAISHOITAJUUTEEN Avataan ovi valmennukseen Omaishoito osana elämää 2.2 OVET PALVELUIHIN JA AVUSTAMISEEN Yhteiskunnan palvelut Avustamisen perusteita 2.3 OMAT OVENI Muutos osana elämää Hoivatyön perusteita 2.4 OVET HUOMISEEN Huomista kohti Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta 17

2.1 OVET OMAISHOITAJUUTEEN Ovi valmennukseen avataan tutustumalla valmennuksen sisältöön ja toisiin ryhmäläisiin. Ensimmäisellä kerralla keskustellaan omaishoitajuudesta, mitä omaishoitajuus tarkoittaa ja mistä tietää olevansa omaishoitaja. Omaishoito pyritään näkemään yhtenä osana elämän kokonaisuutta. 18

VALMENNUKSEN OHJELMISSA JA TUNTISUUNNITELMISSA käytetään oheisia symboleja havainnollistamaan työskentelytapaa Luento tai alustus Yksin työskentely Kukin osallistuja yksin Pari- tai ryhmäkeskustelu Välitehtävä 19

2.1 Ovet omaishoitajuuteen ohjelma ja aikataulu Avataan ovi valmennukseen - Ryhmän muodostuminen ja tavoitteet 15 min - Tullaan tutuiksi 30 min Tauko 5 10 min - Mitä valmennukselta odotamme, miten yhdessä toimimme 25 min - Omaishoidon monet kasvot 20 min Kahvitauko 30 min Omaishoito osana elämää - Omaishoitotilanteen tunnistaminen 20 min - Kokeneen omaishoitajan puheenvuoro 10 min - Omaishoitajan elämän palapeli ja elämän ympyrä 40 min - Suljemme oven 20 min Ohjaajan muistilista: Muistitikku, jossa tarvittavat diat (tai tulostettuina kalvoille) Nimikyltit, jotka pyydetään säilyttämään Minäkö omaishoitaja -ensiopas jaettavaksi osallistujille Omainen hoitajana -kirja näytettäväksi osallistujille (voivat halutessaan tilata) Kuvakortit tai erilaisia pieniä esineitä etsi itsellesi pari -tutustumisharjoitusta varten Post it -lappuja Fläppitaulu tai isoja papereita seinälle kiinnitettäväksi Sinitarraa/teippiä Kyniä/tusseja/värikyniä tai -liituja Kopioituna osallistujille o o o Viisautta valmennukseen -pelisäännöt Palvelujen palapeli -välitehtävä Elämän ympyrä -harjoitus 20

Avataan ovi valmennukseen aiheen käsittely Ryhmän muodostuminen, tutustuminen ja tavoitteet, 15 min (diat 1-3) Ohjaaja toivottaa osallistujat tervetulleeksi, esittäytyy ja kertoo roolistaan Ovet-ohjaajana. Osallistujille kerrotaan valmennuksen rungosta, tavoitteista ja aikataulusta. Osallistujille kerrotaan, että omaishoitajavalmennuksessa tärkeintä on tarkastella omaa elämäntilannettaan ja etsiä omaan elämään sopivia avun ja tuen lähteitä. Yhdessä keskustellen, pienryhmissä pohtien sekä itsekseen miettien pyritään valmennuksen aikana nostamaan esiin tietoja ja taitoja jaettavaksi sekä löytämään voimavaroja. Pienet luento-osuudet johdattelevat valmennuskertojen teemoihin toimien ajatusten ja keskustelun herättelijöinä. Ohjaaja kertoo myös, mille valmennuskerroille tai aiheisiin on kutsuttu paikalle ulkopuolisia asiantuntijoita. On tärkeää kertoa myös välitehtävistä. Niiden tarkoituksena on suunnata ajatuksia seuraavan valmennuskertaan ja toimia virikkeenä oman tilanteen pohtimiseen. Etsi itsellesi pari Tullaan tutuiksi, 30 min Käydään ensin lyhyt esittäytymiskierros. Ohjaaja antaa selkeät ohjeet siitä, mitä asioita tällä kierroksella jaetaan (esim. nimi, asuinpaikka, ketä hoitaa). Esittäytymiskierroksen jälkeen jatketaan tutustumisharjoituksella. (dia 4) Jokainen nostaa vuorollaan pussista (tai pöydältä) esineen tai kortin. Tämän jälkeen etsitään ryhmästä joku, jolla on tämän esineen pari (esim. kirjekuori + kortti, kolikko + kukkaro tai samanlainen kuvakortti tai saman kortin puolikkaat). Jos osallistujia on pariton määrä, muodostetaan yksi kolmen hengen ryhmä. Kun jokainen on löytänyt parinsa, parin kanssa keskustellaan omasta omaishoitotilanteesta. Ohjaaja näyttää dian, jossa kysymykset ovat valmiina. Minkälainen hoitotilanne Sinulla on kotona, kauanko se on kestänyt? Mikä on päällimmäinen asia, joka Sinua askarruttaa tämänhetkisessä omaishoitotilanteessasi? Minulle mieleinen harrastus on... Tauko 5 min 21

Mitä valmennukselta odotamme, miten yhdessä toimimme, 25 min Osallistujien on tärkeä pohtia omia toiveitaan ja odotuksiaan Jokaiselle osallistujalle annetaan kaksi lappua. Ohjaaja pyytää osallistujia kirjoittamaan yhden valmennusta koskevan odotuksensa kullekin lapulle. Ohjaaja kerää laput, kokoaa odotukset fläppipaperille ja niistä käydään lyhyt keskustelu. Ohjaaja ottaa odotukset talteen ja kertoo, että niihin palataan viimeisellä valmennuskerralla. Ryhmässä toimiminen voi olla osalle ryhmäläisistä uusi kokemus. Jotta ryhmässä olisi hyvä olla, kannattaa sopia yhteisistä pelisäännöistä. (kts. luvun loppu) Osallistujat jaetaan 3-hengen pienryhmiin, joissa he miettivät ryhmän yhteisiä pelisääntöjä. Tämän jälkeen ryhmiä pyydetään nimeämään niistä kaksi tärkeintä. Lopuksi ohjaaja jakaa Viisautta valmennukseen -pelisäännöt (kts. sivu 26) Niistä keskustellaan yhdessä ja listaa täydennetään pienryhmien ideoimilla asioilla. Yhdessä koottuja pelisääntöjä sitoudutaan noudattamaan. Omaishoidon monet kasvot, 20 min (diat 6-8) Joka kuudes suomalainen auttaa jollakin tavalla omaistaan tai läheistään. Valtaosa auttajista toimii omaisensa tukena ilman yhteiskunnan tarjoamaa apua. Omaishoitaja määritellään eri yhteyksissä eri tavalla. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto käyttää Suomen Omaishoidon verkoston tekemää määritelmää. Ohjaaja johdattelee osallistujia aiheeseen kertomalla omaishoidon määritelmistä eri tahoilla, erilaisista omaishoitotilanteista (myös mm. etäomaishoitajuudesta) sekä esittele valtakunnallisia tilastoja. Lisätietoa löytyy Ensioppaasta (luku 1, s. 7 15). Kahvitauko 30 min Omaishoito osana elämää aiheen käsittely Moni omainen ei huomaa elävänsä omaishoitotilanteessa. Sana omaishoitaja voi tuntua vieraalta. Omaishoitotilanteen tunnistaminen, 20 min Ovet-ohjaaja pyytää osallistujia keskustelemaan 3-hengen pienryhmissä siitä, miten ja mistä he tunnistivat oman omaishoitotilanteensa. Pienryhmille varataan noin 10 minuuttia aiheen käsittelyyn, jonka jälkeen pienryhmien esiin nostamia omaishoitotilanteen alkamisen tunnusmerkkejä kootaan yhteen. Ohjaaja kirjoittaa tunnusmerkit fläppipaperille, niistä keskustellaan yhdessä ja pohditaan muun muassa sitä, miksi omaishoitajuuden tunnistaminen on tärkeää. Kokeneen omaishoitajan puheenvuoro, 10 min Ovet-ohjaaja haastattelee kokenutta omaishoitajaa esittämällä lyhyitä kysymyksiä. Omaishoitajan on helpompi valmistautua tilanteeseen, jos ohjaaja on lähettänyt hänelle kysymykset etukäteen tai keskustellut niistä hänen kanssaan. Tällöin pysytään myös aikataulussa. 22

Kysymyksiä kokeneelle omaishoitajalle: Miten tai mistä huomasit olevasi omaishoitaja (esim. muutoksia läheisen terveydentilassa, oma väsyminen, palvelutarve yms.)? Miksi on tärkeää tietää olevansa omaishoitaja? Miten haluat evästää mukanaolijoita? Omaishoitajan elämän palapeli ja elämän ympyrä, 40 min (diat 9-10) Omaishoitajan elämää voidaan kuvata esimerkiksi palapelin avulla. Elämä koostuu monista eri alueista ja tehtävistä, kuten perhe, työ, omaishoitajuus, harrastukset, uni ja ystävät. Jotkut palaset ovat suurempia, toiset pienempiä. Omaishoitajan haasteena on sovittaa yhteen nämä palaset itselleen sopivalla tavalla. Ohjaaja antaa suullisen ohjeistuksen harjoituksen tekemiseen käyttäen dioja tukenaan. Jokaiselle osallistujalle jaetaan kopio Elämän palapeli ja elämän ympyrä-ohjeesta (harjoitus 1, seuraavalla sivulla). Harjoituksen lopuksi ohjaaja kertoo, että tähän tehtävään palataan valmennuksen viimeisellä kerralla. Suljemme oven, 20 min Ohjaaja kertaa lyhyesti valmennuskerran aiheet kysellen samalla mitä osallistujat olivat valmennuskerrasta pitäneet ja mitkä asiat kokeneet tärkeiksi. Ohjaaja kiittää osallistujia valmennuksen aloittamisesta korostaen vielä sitä, että osallistujien erilaiset kokemukset ja niiden jakaminen ovat valmennuksen arvokkainta antia. Mikä jäi mieleen tältä ensimmäiseltä valmennuskerralta? Millä mielin kukin on tulossa seuraavaan kertaan? Meillä on täällä mukana puolisoaan, vanhempiaan ja lapsiaan hoitavia omaishoitajia. Eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, joita kaikkia yhdistää omasta läheisestä huolehtiminen ja joilla kaikilla on valtavasti kokemusta jaettavaksi Ovet-valmennuksen aikana. Ohjaaja muistuttaa vielä seuraavasta valmennuskerrasta ja siitä, että silloin on hyvä pukea päälleen vaatteet, joissa on mukava liikkua. Palvelujen palapeli välitehtävä Ohjaaja jakaa kopioimansa tehtävän, joka löytyy tämän luvun lopusta (välitehtävä 1). Päätös Lyhyt venyttelytuokio tai ystäväpullan teko (hartiahieronta ringissä seisten). 23

ELÄMÄN PALAPELI JA ELÄMÄN YMPYRÄ harjoitus 1 Mieti hetki omaa elämääsi. Mistä eri palasista elämäsi koostuu? Nimeä nämä palaset ja kirjoita ne ensin paperin kääntöpuolelle (esim. harrastukset, ihmissuhteet, omaishoito, TV, lepo, työ...). Kun olet nimennyt palaset, kuvaa elämän ympyrän avulla, minkä kokoisen osan (kakkupalat) eri palaset täyttävät. Arvioi, kuinka paljon ne vievät arjestasi aikaa yhden tavallisen vuorokauden (1 kakkupala = 1 tunti) aikana. Voit värittää alueita tai merkitä ne ruuduilla, raidoilla, pilkuilla ym. Tarkastele omaa ympyrääsi ja mieti, oletko tyytyväinen tilanteeseesi. Jos et ole tyytyväinen, kirjoita ympyrän taakse, mitä pitäisi muuttaa ja millä tavalla. Ota itsellesi pari ja kerro hänelle omasta elämän ympyrästäsi. Kaikkea ei tarvitse kertoa, vain sen verran, kuin itse haluaa. Elämän ympyrä 24

PALVELUJEN PALAPELI välitehtävä 1 Katso ensitieto-opasta s. 21 27 (palvelujen palapeli). Mieti, mistä palveluista haluat saada lisätietoa tai minkä palvelun kanssa sinulla on ollut pulmia. Kirjoita paperille aiheet, joista haluat keskustella. Näistä palveluista haluan tietää lisää: Näistä aiheista haluan keskustella: 25

VIISAUTTA VALMENNUKSEEN Ovet-ryhmän pelisäännöt 1. Avoin vuorovaikutus - Ole oma itsesi jokainen saa olla juuri sellainen kuin on! - Puhutaan kun haluttaa, ollaan puhumatta jos siltä tuntuu. - Jokainen kertoo sen minkä haluaa. 2. Toisen tilanteen kunnioittaminen - Ei ole kahta samanlaista omaishoitotilannetta, ei oikeaa eikä väärää. - Jokaisen tilanne on tärkeä. - Emme puhu yhtä aikaa, kuuntelemme kun yksi puhuu. 3. Vaitiolo - Toisten ryhmäläisten asioista ei puhuta ryhmän ulkopuolella. - Jokainen voi vapaasti kertoa niistä tieto-taito -asioista, joita on valmennuksen aikana oppinut. - Jokainen voi kertoa omista kokemuksistaan ja tunteistaan. 4. Osallistuminen - Toivotaan osallistumista jokaisella kerralla. - Jos on esteitä, niistä ilmoitetaan ohjaajalle etukäteen. 26

2.2 OVET PALVELUIHIN JA AVUSTAMISEEN Toisella kokoontumiskerralla tutustutaan sosiaali- ja terveyspalveluihin osallistujien tarpeiden ja kysymysten pohjalta. Tätä osaa varten voidaan pyytää alustajaksi paikallinen sosiaalipalvelujen asiantuntija, esimerkiksi palveluohjaaja tai terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä. Lisätietoa löytyy Ensioppaasta sekä Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaasta. Tauon jälkeen tutustutaan avustamisen perusteisiin ja ergonomisiin työskentelytapoihin harjoittelemalla niitä käytännössä. Luennoitsijaksi ja ohjaajaksi voi pyytää fysioterapeuttia tai toimintaterapeuttia paikallisesta terveyskeskuksesta tai yksityisestä fysioterapiayrityksestä. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Omainen hoitajana -kirjasta. 27

2.2 Ovet palveluihin ja avustamiseen ohjelma ja aikataulu Yhteiskunnan palvelut - Aloitus ja kuulumisten vaihto 15 min - Välitehtävä, palvelujen palapelin purku 15 min Tauko 5 min - Palvelujen palapeli, alustus ja keskustelu 60 min Kahvitauko 30 min Avustamisen perusteita - Yhteistyössä ja tekniikalla, alustus 15 min - Avustamiskuntopiiri 60 min - Suljemme oven 15 min Ohjaajan muistilista: Muistitikku, jossa valmennuskerran diat Post it -lappuja Jaettavaksi osallistujille: o Tiedä, taida, selviydyt -palveluopas ja/tai palveluesitteitä kopioituna osallistujille o avustamisohjeet (diat) kuntopiiriä varten o voimavaravaaka-välitehtävä o luettelo hoivatyön kuudesta aiheesta Avustamisosiota varten paikallisesta apuvälinelainaamosta voi pyytää lainaksi o kaksi nosto-/siirtovyötä o liukulevy/-t ja kääntölevy/-t o pyörätuoli ja sänky, jos ne on mahdollista saada kokoontumispaikkaan Huom! Avustamiskuntopiirin voi toteuttaa myös ilman näitä apuvälineitä. Kävelemisen avustamisessa nosto-/siirtovyön käytön harjoittelu on kuitenkin suositeltavaa. 28

Yhteiskunnan palvelut aiheen käsittely Aloitus ja kuulumisten vaihto, 15 min Ohjaaja kertaa edellisen kerran teemat ja kysyy, onko osallistujilla jotain niihin liittyvää mielessä. Käydään mitä minulle tänään kuuluu -kierros 3-hengen ryhmissä, minkä jälkeen pienryhmät voivat kertoa muille käymästään keskustelusta sen mitä haluavat. Ohjaaja esittelee tilaisuuteen kutsutun vierailevan alustajan. Välitehtävän purku, 15 min Välitehtävä puretaan samoissa pienryhmissä, joissa kuulumiset jaettiin. Tarkastele hetki välitehtävääsi ja kirjoittamiasi palveluihin liittyviä kysymyksiä. Valitse niistä kaksi mielestäsi tärkeintä. Jos et ole kotona näitä ehtinyt miettiä, niin voit tehdä sen nyt. Kertokaa toisillenne, minkälaisia kokemuksia teillä on sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä: - minkälaisia kysymyksiä nousi mieleenne - mistä palveluista tai tuista haluatte lisätietoa tai mistä haluatte keskustella Ryhmäkeskustelun jälkeen pienryhmät kertovat, mistä haluavat lisätietoa. Ohjaaja kirjaa kysymykset fläpille tai taululle. Palvelujen palapeli, 60 min (diat 1-8 ja 9-34) Osallistujille kerrotaan ensin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä yleisistä periaatteista ja viranomaisen ohjausvelvollisuudesta sekä esitellään palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Tämän jälkeen käsitellään omaishoidon tukea sekä tarvittaessa muita palveluja huomioiden osallistujien esittämät kysymykset. Jos osallistujilla on paljon kysymyksiä, aika voi tuntua lyhyeltä. Mikäli kaikkiin kysymyksiin ei ehditä paneutua, kehotetaan osallistujia tutustumaan Ensioppaaseen (luku 4) sekä Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaaseen tai muuhun sosiaali- ja terveyspalveluja esittelevään materiaaliin. Jos jokin aihe näyttää erityisesti askarruttavan (esim. Kelan etuudet tai vammaispalvelulaki), yhdistys voi harkita erillisen luennon järjestämistä siitä aiheesta. Kahvitauko 30 min Avustamisen perusteita aiheen käsittely Yhteistyössä ja tekniikalla, 15 min (diat 1-6) Ovet-ohjaaja tai vierailija kertoo lyhyesti aktivoivan auttamisen ja avustamisen periaatteista; oikeanlaisesta avustamistekniikasta ja siirtoja helpottavista apuvälineistä. 29

Avustamiskuntopiiri, 60 min (diat 7-12, tarpeen mukaan) Tähän osioon suositellaan kahta ohjaajaa, joista toinen on fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Ohjaaja tai luennoitsija esittelee harjoiteltavat avustamistilanteet. Huoneeseen on tehty tehtäväpisteitä, joissa on kuvalliset avustamisohjeet esimerkiksi seinään kiinnitettynä. Ohjeet voidaan kopioida luennon dioista. Osallistujat jaetaan 2-3 hengen pienryhmiin. Ryhmät ohjataan tehtäväpisteiden luo ja kerrotaan, että jokaista pistettä varten on varattu noin 10 minuuttia, jonka kuluessa jokainen ehtii olla auttaja ja autettava. Kolmen hengen ryhmissä yksi on vuorotellen tarkkailija, joka seuraa kirjallisia ohjeita ja antaa parille palautetta. Ohjaaja kiertää kuntopiirin tehtäväpisteillä ohjaamassa ja huolehtii aikataulusta. Harjoiteltavat tilanteet (näistä voi valita 3 4) kävelemisen avustaminen siirtovyön avulla istuma-asennon korjaus tuolissa (osa 1 ja 2) siirtyminen pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin (itsenäinen ja tuetumpi avustaminen) tuolista ylös siirtyminen ja takaisin tuoliin istuutuminen Jos valmennusta järjestävässä paikassa on saatavilla sänky tai sohva ja osallistujien hoidettavien kuntoisuus on heikko, kannattaa ohjata vuoteesta ylös siirtymisen harjoittelu. Jos osallistujat tarvitsevat lisää tietoa liikkumisen apuvälineistä ja/tai pienapuvälineistä (esim. ruokailua tai peseytymistä varten), heitä ohjataan ottamaan yhteyttä kotikunnan apuvälinelainaamoon. Asiantuntijoita voidaan myös kutsua yhdistyksen tapahtumaan pitämään pienapuvälineiden tuote-esittelyä. Tauko 5 min Suljemme oven, 15 min Ohjaaja kertaa lyhyesti valmennuskerran teemat; mitä käsiteltiin ja minkälaisia kysymyksiä ja kokemuksia ryhmästä nousi esiin. Osallistujia kannustetaan hakemaan perheen tarvitsemia tukia. Ohjaaja kertoo seuraavan valmennuskerran teemoista, esittelee hoivatyön kuusi teemaa ja kertoo, että ryhmä valitsee niistä kaksi seuraavalla kerralla käsiteltäväksi. Hoivatyön aiheet (dia 11) Syömällä hyvää mieltä ja virkeyttä Turvallinen lääkehoito kotona Helpotusta pieneen ja isoon hätään Puhdas olo, mukavat vaatteet Tarpeellinen uni, riittävä lepo Kun hoidettavan käyttäytyminen hämmentää Mieti hetki itseksesi, mikä hoivatyön aiheista tuntuu sinusta tärkeimmältä, mistä kaipaisit lisätietoa ja ohjeistusta. 30

Ohjaaja luettelee aiheet ja kehottaa äänestämään niitä kättä nostamalla. Eniten ääniä saaneet kaksi teemaa valitaan. Nämä aiheet ilmoitetaan hoivatyön asiantuntijalle etukäteen. Voimavaravaaka, välitehtävä Ohjaaja antaa ohjeistuksen tähän välitehtävään ja jakaa kopioimansa tehtävän osallistujille (välitehtävä 2, voimavaravaaka, seuraavalla sivulla). Päätös Käydään istumaan rinkiin tai siten, että kaikki näkevät toisensa. Jokainen kertoo 1-3 sanalla, minkälainen on olotila valmennuskerran päättyessä. 31

VOIMAVARAVAAKA välitehtävä 2 Elämässä on sekä voimia tuovia että voimia vieviä asioita. Kiireisen arjen keskellä emme aina kiinnitä huomiota niihin asioihin, joista nautimme ja joista saamme voimia. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mistä itse pitää, mikä tuottaa iloa ja mikä itselle on tärkeää. Ehkä emme myöskään huomaa, mistä väsymme ja mikä vie meiltä voimia. Voimavarojen riittävyyttä ja tasapainoa voidaan tarkastella erimerkiksi vaakavertauskuvan muodossa. Tehtävä: Kirjaa vaa an toiseen kuppiin (kupin alle) voimia vievät ja toiseen voimia tuovat asiat ja tekemiset. Pohdi, ovatko kupit tasapainossa, vai onko toinen kuppi kevyempi, toinen painavampi. Mieti, oletko tyytyväinen tilanteeseesi. Jos olet, OK. Jos et ole, mitä pitäisi muuttaa? Kirjoita itsellesi muistiin muutostoiveesi. 32

2.3 OMAT OVENI Tällä valmennuskerralla omaishoitajan elämää tarkastellaan sekä elämään liittyvien muutosten että arjen hoivatyön kannalta. Muutos osana elämää -osassa osallistujia ohjataan arvioimaan elämäntilannettaan ja omia voimavarojaan, haetaan mahdollisia muutostarpeita ja pohditaan keinoja muutoksen toteuttamiseen. Alustajaksi voidaan pyytää psykiatrista sairaanhoitajaa, psykologia, diakoniatyöntekijää tai teologia. Hoivatyön perusteet -osassa paneudutaan kahteen osallistujien valitsemaan aiheeseen. Alustajaksi voidaan pyytää sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa tai lähihoitajaa. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Omainen hoitajana -kirjasta. 33

2.3 Omat oveni ohjelma ja aikataulu Muutos osana elämää - Aloitus ja lämmittely aiheeseen 15 min - Muutosten kohtaaminen ja omaishoitajan voimavarat 30 min Tauko 5 min - Voimavaravaaka, välitehtävän purku 20 min - Ryhmän voimavarat Kahvitauko 30 min Hoivatyön perusteita - Lämmittely hoivatyöaiheeseen 15 min - Hoivatyön perusteet, alustus ja keskustelu 65 70 min - Suljemme oven 15 min Ohjaajan muistilista Muistitikku, jossa valmennuskerran diat (tai diat kalvoille tulostettuina) Fläppitaulu tai isoja papereita seinälle kiinnitettäväksi Sinitarraa/teippiä Omainen hoitajana -kirja, josta voidaan tarvittaessa kopioida sivuja Kopioituina osallistujille o Muutostoiveeni -välitehtävä Oman valinnan mukaan runo tai klassista musiikkia lopetusta varten 34

Muutos osana elämää aiheen käsittely Aloitus ja lämmittely aiheeseen, 15 min Ohjaaja jakaa osallistujat 3-hengen ryhmiin ja pyytää heitä keskustelemaan siitä, minkälaisia muutoksia omaishoitotilanne on tuonut elämään. Kolmiot kertovat isolle ryhmälle kokemuksistaan. Ohjaaja kirjaa muutokset fläppipaperille ja niistä keskustellaan. Muutosten kohtaaminen ja omaishoitajan voimavarat, 30 min (diat 1-15 ) Tauko 5 min Ovet-ohjaaja tai luennoitsija käsittelee alustuksessaan erityyppisiä elämänmuutoksia sekä muutoksen kohtaamista. Tämän aiheen käsittelyssä kysymykset ja keskustelu ovat tärkeitä, dioja kannattaa käyttää lähinnä keskustelun virittäjänä. Ohjaaja tai luennoitsija käy ryhmän kanssa keskustellen läpi arjessa uupumiseen, stressin hallintaan, rakentavaan itsekkyyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Välitehtävän purku voimavaravaaka, 20 min Ohjaaja kehottaa osallistujia ottamaan esille välitehtäväksi annetun voimavaravaa an. Elämässä on voimia tuovia ja voimia vieviä asioita. Ne ovat kuin punnuksia, jotka vaa alle asetettuna kuvaavat elämämme voimavarojen riittävyyttä ja tasapainoa. Työskentele hetki itseksesi Tarkastele vaakaa. Pohdi, ovatko kupit tasapainossa, vai onko toinen kuppi kevyempi, toinen painavampi. Mieti, oletko tyytyväinen tilanteeseesi. Jos olet, OK. Jos et ole, mitä pitäisi muuttaa? Keskustele parin kanssa Kertokaa toisillenne, sen verran kuin haluatte, niistä asioista jotka teille tuovat voimia ja jotka niitä vievät. Voitte myös halutessanne kertoa, oletteko tyytyväisiä tilanteisiinne. Ryhmän voimavarat, 15 min Osallistujat valitsevat vaakakuvistaan kaksi asiaa, jotka vievät voimia sekä kaksi asiaa, joista saavat voimia. Ohjaaja piirtää fläpille yhteisen voimavaravaa an ja kirjoittaa siihen osallistujien ajatukset. Ryhmän yhteisistä voimavaroista keskustellaan ja ohjaaja korostaa ryhmästä löytyvien voimavarojen merkitystä. Jos joku osallistuja näkee uuden, kiinnostavan voiman lähteen, hän voi lisätä sen omaan voimavaravaakaansa. Lopuksi ohjaaja lukee runon Uskalla uskaltaa (dia nro 16). Kahvitauko 30 min 35

Hoivatyön perusteita aiheen käsittely Lämmittely hoivatyö-aiheeseen, 15 min Ohjaaja virittää ryhmän keskustelemaan hoivatyöstä nostamalla esiin muutamia esimerkkejä siitä, miten monenlaista hoivatyötä omaishoitoon voi kuulua, minkälaisia taitoja omaishoitajat ovat joutuneet opettelemaan. Ryhmä jaetaan 3-hengen pienryhmiin, joissa osallistujat kertovat toisilleen lyhyesti joistakin pulmistaan, jotka liittyvät valittuun teemaan. Pienryhmäkeskustelun jälkeen ohjaaja kerää ryhmissä esiin nousseita pulmalliseksi koettuja tilanteita fläppipaperille. Nämä toimivat kysymyksinä Hoivatyön perusteet -alustukselle. Mikäli esiin nousee asioita, joita vieraileva luennoitsija ei pysty tai ehdi käsittelemään, kerrotaan osallistujille, mistä he voivat saada lisätietoa tai apua. Hoivatyön perusteet, 65 70 min (diat 1-44) Vieraileva luennoitsija alustaa valituista kahdesta aiheesta ja keskusteluttaa ryhmää. Halutessaan hän voi käyttää muistitikulle tallennettuja luentodioja. Päivän yhteenveto ja päätös, 15 20 min Ohjaaja kertaa lyhyesti valmennuskerralla käsitellyt aiheet. Tärkeää on korostaa vielä lopuksi, että ohjeita ja apua hoivatyöhön voi saada kotihoidosta (=kotisairaanhoidosta tai kotipalvelusta). Päätös Muutostoiveeni, välitehtävä Ohjaaja jakaa kopioidun välitehtävän (välitehtävä nro 3, seuraavalla sivulla) ja pyytää tuomaan sen sekä aikaisemmin tehdyn elämän ympyrä -harjoituksen mukaan viimeiselle kerralle. Vaihtoehtoisena välitehtävänä voi käyttää myös käsikirjan lopussa (Vaihtoehtoisia harjoituksia) olevaa hyvinvointikartoitusta. Ojennetaan kädet toisille ryhmäläisille. Istutaan käsi kädessä silmät suljettuina. Ollaan ihan hiljaa yhdessä. Vaihtoehtoisesti voidaan lukea runo tai soittaa musiikkia. 36

MUUTOSTOIVEENI välitehtävä 3 Katso ensimmäisellä kerralla täyttämääsi elämän ympyrää sekä tänään käsiteltyä voimavaravaakaa. Tarkastele niihin kirjoittamiasi muutostoiveita ja valitse niistä yksi. Kirjoita se itsellesi muistiin seuraavaa tapaamista varten. Jos tehtävät eivät herättäneet mielessäsi toiveita muutoksesta, mieti tehtävää tehdessäsi, miten haluaisit oman elämäsi muuttuvan itsesi kannalta myönteiseen suuntaan. Oma muutostoiveeni 37

2.4 OVET HUOMISEEN Viimeisellä kerralla luodaan katseita tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että omaishoitaja löytää tarvitsemiaan tukiverkostoja ja uusia keinoja oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Keskustellaan vertaistuesta, sen merkityksestä ja yhdistystoimintaan osallistumisesta. 38

2.4 Ovet huomiseen ohjelma ja aikataulu Huomista kohti - Aloitus ja kuulumisten vaihto 20 min - Kättä päälle -sopimus 30 min Tauko 5 min Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta - Vertaistuki ja aktiivinen osallistuminen 25 min - Liiton esittely ja valmennettavien kysymykset 15 min Kahvitauko 30 min - Paikallisyhdistyksen puheenvuoro 30 min - Omaishoitajan puheenvuoro 10 min Tauko 5 min - Avautuiko ovia, palaute 20 min - Suljemme valmennuksen ovet 40 min Ohjaajan muistilista: Muistitikku, jossa tarvittavat diat Lähellä-lehtiä Loma- ja kuntoutuskurssioppaita jaettavaksi Ensimmäisellä kerralla kirjatut osallistujien odotukset Postikortteja Palautelomakkeet Osallistujatodistukset Muutamia liiton kirjoja, esimerkiksi runokirja näytettäväksi 39

Huomista kohti aiheen käsittely Aloitus ja kuulumisten vaihto, 20 min (dia 2) Ovet-ohjaaja kertaa lyhyesti edellisen valmennuskerran teemat. Keskustellaan yhteisesti osallistujien hyvinvoinnista dian pohjalta. Ohjaaja pyytää osallistujia miettimään, onko heidän arjessaan muuttunut jotain: Oletteko huomanneet joitakin muutoksia suhteessa omaan itseenne ja läheiseenne tai rooliinne omaishoitajana? Kättä päälle -sopimus, 30 min 1. Palauta mieleesi kotona valitsemasi muutostoive. Mieti, mikä voisi olla ensimmäinen pieni askel muutostoiveen toteutumisessa. Jos esimerkiksi jos haluat matkustaa, ensimmäinen askel voisi olla käynti matkatoimistossa, nettisivujen selaaminen tai säästösuunnitelma. Mieti vielä, milloin aiot tämän ensimmäisen askeleen ottaa: heti tällä viikollako, vai kuukauden tai muutaman kuukauden kuluttua. 2. Kättä-päälle. Valitse itsellesi pari, jonka kanssa haluat jakaa muutokseen liittyviä ajatuksiasi. Kerro parille, mitä haluat muuttaa, millä tavoin ja milloin aiot ottaa ensimmäisen askeleen. Sopikaa keskenänne, haluatteko myöhemmin kertoa toisillenne, mitä tapahtui: miten meni, tuliko pulmia ym. Voitte sopia vaikka puhelinsoitosta jonakin tiettynä päivänä. 3. Keskustellaan vielä yhdessä. Haluaako joku pari kertoa keskusteluistaan ja suunnitelmistaan? Kertominen on vapaaehtoista. Ne kertovat, jotka haluavat jakaa ajatuksensa toisten kanssa. Voimaa vertaistuesta, iloa osallistumisesta, 25 min (diat 3-5) Ovet-ohjaaja esittelee ryhmälle muutamia vertaistuen määritelmiä ja kertoo yleisesti vertaisryhmien toiminnasta ja niiden merkityksestä. Tämän virittävän puheenvuoron jälkeen ohjaaja jakaa ryhmän 3-hengen ryhmiin keskustelemaan vertaistuen merkityksestä omaishoitajille. Kuvitelkaa, että olette lähteneet mukaan vertaisryhmään Keskustelkaa pienryhmässä: Minkälaisissa asioissa voisit oman kokemuksesi perusteella antaa toiselle tukea? Minkälaisiin asioihin itse toivoisit saavasi apua toiselta omaishoitajalta? Pienryhmäkeskustelun jälkeen ryhmien ajatukset kootaan fläppipaperille ja niistä keskustellaan yhdessä. Liiton esittely ja osallistujien kysymykset 15 min (diat 6-8) Ovet-ohjaaja kertoo liiton toiminnasta esitellen muun muassa omaishoitajien lomatoimintaa ja kuntoutuskursseja. Ohjaaja voi halutessaan näyttää myös liiton tuottamaa materiaalia. Kahvitauko 30 min 40

Paikallisyhdistyksen puheenvuoro, 30 min Ovet-ohjaaja tai liiton paikallisyhdistyksen edustaja kertoo yhdistyksen toiminnasta ja sen tarjoamista osallistumisen mahdollisuuksista (esim. vertaisryhmät). Osallistujia kannustetaan lähtemään mukaan yhdistyksen toimintaan ja kerrotaan jäsenyyden tuomista eduista. Jos paikkakunnalla toimii muita omaisille toimintaa tarjoavia yhdistyksiä, heiltä voi pyytää lyhyttä toiminnan esittelyä (esim. SPR tai muistiyhdistys). Omaishoitajan puheenvuoro, 10 min Ohjaaja haastattelee paikalle kutsuttua omaishoitajaa kysyen mm. hänen kokemuksiaan yhdistystoiminnasta ja vertaisryhmiin osallistumisesta. Avautuiko ovia palaute, 20 min Ohjaaja näyttää osallistujille ensimmäisellä kerralla kirjatut odotukset, jakaa palautelomakkeet ja pyytää heitä täyttämään ne. Kun lomakkeet on täytetty, ohjaaja kysyy osallistujilta, saivatko he valmennuksesta itselleen sitä, mitä tulivat hakemaan? Mitä jäi erityisesti mieleen? Jäivätkö he kaipaamaan jotain? Ohjaaja kirjoittaa suullisen palautteen muistiin. Suljemme valmennuksen ovet, päätös 40 min Ohjaaja luo lyhyen katsauksen koko valmennusjaksoon; mitä teemoja käsiteltiin, miten ryhmä tuli toisilleen tutuiksi, mitä uutta opittiin, mitä ideoita ja osallistumisen mahdollisuuksia tämä viimeinen valmennuskerta antoi jne. Osallistujille jaetaan valmennuksen osallistujatodistus. Ennen hyvän mielen harjoitusta ohjaaja kiittää osallistujia. Kiitos valmennuksen onnistumisesta kuuluu koko ryhmälle. Hyvän mielen harjoituksia, kaksi vaihtoehtoa 1. Minä olen Levitä pöydälle postikortteja muutama enemmän kuin on osallistujia. Valitse pöydältä itsellesi kortti, joka tuntuu puhuttelevan sinua. Kirjoita korttiin asia, jossa olet hyvä tai jokin positiivinen ominaisuutesi. Voit näyttää kortin vieruskaverille ja kertoa, miksi valitsit juuri sen kortin, mitä ajatuksia se sinussa herätti. Kertokaa toisillenne myös, missä olette hyviä tai mikä on positiivinen ominaisuutenne. Lopuksi: Voitte kertoa koko ryhmälle omasta kortistanne: miksi se on valittu, mitä ajatuksia se herätti. Kertominen on vapaaehtoista. Ne kertovat, ketkä haluavat. 2. Sinusta muistan Vaihtoehtoinen ohje pienille ryhmille (esim. 6 henkilöä). Valitse pöydältä kortti, joka tuntuu puhuttelevan sinua. Kirjoita kortin taakse osoitekenttään oma nimesi. Anna kortti vierustoverillesi. Ota vastaan kortti toiselta vierustoverilta. Kortit siis laitetaan kiertämään. Kirjoita saamaasi korttiin jokin mukava asia siitä ihmisestä, jonka nimi on osoitekentässä. Näin jatketaan, kunnes oma kortti kaikkine tervehdyksineen on palautunut omistajalleen. Korteista jää mieltä lämmittävä muisto jokaiselle. 41

3. VALMENNUSRYHMÄ JA SEN OHJAAMINEN 42

3. VALMENNUSRYHMÄ JA SEN OHJAAMINEN 3.1 Mikä on ryhmä? Ryhmä on enemmän kuin jäsentensä summa. Yksittäisistä ihmisistä muodostuu ryhmä vuorovaikutuksen kautta. Ovet-valmennus toteutetaan ryhmämuotoisena, joten kokoontumisiin vaikuttavat ryhmätoiminnan lainalaisuudet: ulkoinen toimintaympäristö, ryhmäläisen mukanaan tuomat asiat, heidän persoonallisuutensa ja käyttäytymisensä, ryhmän sisäiset suhteet ja roolit, ryhmäprosessin vaihe ja ohjaajan toiminta. Valmennuksen osallistujat ja heidän omaishoitotilanteensa ovat erilaisia. Tullessaan valmennukseen osallistujien ajatukset saattavat vielä olla kiinnittyneenä kotitilanteeseen, työhön tai henkilökohtaisiin paineisiin. Joku voi myös arastella ryhmään tulemista. Hän saattaa miettiä, miten ryhmässä toimitaan, mitä minulta siellä odotetaan, keitä muita siellä on, hyväksytäänkö minut joukkoon. 3.2 Ryhmän roolit ja rakenteet Ihmisillä on elämässään monia rooleja. Ovet-valmennuksen osallistujia yhdistää omaishoitajan rooli. Näiden elämän eri osa-alueisiin liittyvien roolien lisäksi ihmisen taipumusta käyttäytyä tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla voidaan kuvata roolina. Joku saattaa esimerkiksi ryhmässä omaksua aina hiljaisen roolin toisen ollessa puhelias, joku on vitsien kertoja ja toinen tietopankki. Tällaisista rooleista voi olla vaikeaa päästä irti. Ryhmän pelle ei välttämättä aina halua hauskuttaa muita. Hiljainen ryhmäläinen voi toivoa saavansa enemmän ääntään kuuluviin. Roolit ja käyttäytyminen ryhmässä ovat aina myös vuorovaikutuksen tuloksia. Ryhmään muodostuu roolirakenteita, jotka tulevat helposti pysyviksi. Ohjaajan eräänä tehtävänä on seurata roolien muotoutumista. Huomatessaan rakenteiden muodostuvan liian vahvoiksi, hän voi omalla toiminnallaan 43