Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Työpajatoiminta Nuori Tampere

Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Uudistunut nuorisolaki

Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen

TYÖRYHMÄN LUONNOS - MUOKKAUKSET Hallituksen esitys uudeksi nuorisolaiksi, pykälä-osa

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

Työpajatoiminta 2017

Nuorisolaki uudistus HE 111/2016vp. Syyskuu 2016 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus HE 111/2016vp. Syyskuu 2016 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus HE 111/2016vp. Syyskuu 2016 Georg Henrik Wrede

Uusi Nuorisolaki 1285/2016 HE 111/2016vp SiVM 12/2016vp. Helmikuu 2017 Georg Henrik Wrede

Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisolaki 1285/2016 HE 111/2016vp, SiVM 12/2016vp

Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Nuorisolaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Lain soveltamisala

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Syyskuu 2016 Jaana Walldén

Työpajatoiminta 2014 malli Kyselyn linkki tulee sähköpostilla!

Nuorisotyö osana nuorten palveluita ja etsivä nuorisotyö. Marraskuu 2016 Jaana Walldén

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi kyselyn avulla työpajatoimintaa. Kyselyn toteuttaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

Nuoren henkilötietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa Nuorisolaki 1285/2016. Toukokuu 2017 Jaana Walldén

Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella vuonna 2017

Liikuntalain uudistus

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Etsivä nuorisotyö ja yhteistyön kentät. Nuori

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Nuorisolaki uudistus HE 111/2016vp. Marraskuu 2016 Jaana Walldén

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja nuorten ulkopuolisuuden kenttiä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

NUORTEN TYÖPAJA- TOIMINTA 2014 Raportti nuorten työpajatoiminnasta Etelä- Suomen aluehallintoviraston alueella

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Kuntien talous ja uusi nuorisolaki

Nuorisolaki 1285/2016 HE 111/2016vp SiVM 12/2016vp. Lokakuu 2017 Jaana Walldén

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Ehdotukset nuorisolakiin

Ajankohtaisia asioita etsivän nuorisotyön päivillä. Tampere Jaana Walldén, Nuorisoyksikkö

OKM:n ajankohtaiset asiat

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Valtioneuvoston asetus

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Toiminnan ja talouden suunnittelu. Valtionavustuspäätös sekä valtionavustusehdot ja -ohjeet

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Ò«± ± ² ««¼ ³ ²»². Ñ» «ó µ«««³ ²» *² * ³<³«±» ª µ < îðïëæïê

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

Nuorten työpajatoiminta Pohjois-Suomen. alueella vuonna 2016

Valtioneuvoston asetus

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorisotakuu Pasi Rentola

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Nuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Työpajatoiminta Valtakunnallisen työpajakyselyn

Ajankohtaista TPY:ssä ja työpajakentällä

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Muistioluonnos

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Työpajatoiminnan tilastointi vuonna Ruth Bamming

Nuorisotakuu määritelmä

Työpajatoiminta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:26. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ja opetus- ja kulttuuriministeriö

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Työpajatoiminnan tila ja tulevaisuus Varsinais-Suomen työpajaseminaari Turku Mari Ahonen-Walker /TPY

Nuoret ja monialainen yhteistyö. Helmikuu 2018 Jaana Walldén

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Nuorisotyön ja politiikan vastuualue. Valtakunnalliset työpajapäivät Merja Hilpinen

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Etsivä nuorisotyö 2012

Transkriptio:

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 17.05.2016 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja

Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Valtakunnallisen kyselyn tuloksia Nuorisolaki uudistus, ajankohtaista Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan, ajankohtaista

Valtakunnallisen kyselyn tuloksia Valmentautujat AVI / Työpajat Henkilökunta (htv) Nuoret (< 29) Yhteensä maakunta 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Etelä-Suomi 43 45 501 506 4 788 5 152 6 669 7 937 Etelä-Karjala 3 3 32 28 535 583 973 1 154 Kanta-Häme 6 6 45 49 262 361 503 799 Kymenlaakso 3 3 82 84 684 697 1 246 1 336 Päijät-Häme 7 8 71 65 747 756 841 850 Uusimaa 24 25 272 280 2 560 2 755 3 106 3 798 Itä-Suomi 23 22 235 204 1 595 1 524 2 617 2 560 Lappi 18 18 179 188 696 933 1 432 1 900 Lounais-Suomi 32 32 236 225 1 826 1 770 3 196 3 064 Länsi-Sisä-Suomi 57 58 544 562 4 001 3 974 7 557 8 139 Pohjois Suomi 23 25 177 173 1 294 1 380 1 700 1 849 Yhteensä 196 200 1 872 1 858 14 200 14 733 23 171 25 449

Rahoitusmuoto 2015 2014 2013 Euroa % Euroa % Kunnan rahoitus 50 602 722 45,2 % 38 630 928 37,0 % osa hallinojan rahoitus Muu hallinnoijan rahoitus (jos säätiö, yhdistys tai osakeyhdistys ym.) 780 146 0,7 % 6 036 519 5,8 % 27 405 706 AVI (OKM) valtakunnallinen nuorten työpajatoiminta-avustus 13 295 881 11,9 % 12 732 834 12,2 % 12 024 545 AVI (OKM) valtakunnallinen avustus etsivää nuorisotyöhön 3 539 560 3,2 % 4 704 523 4,5 % 3 707 159 AVI muu rahoitus 500 329 0,4 % 1 041 574 1,0 % 6 626 347 RAY rahoitus 1 514 483 1,4 % 1 690 976 1,6 % 1 805 034 Yksityinen rahoitus 358 048 0,3 % 352 713 0,3 % 416 587 ESR rahoitus 944 620 Muu julkinen rahoitus 8 816 909 7,9 % 9 715 428 9,3 % 5 503 179 Työpajatuotannon myynti, omat tuotteet 9 783 616 8,7 % 11 211 356 10,7 % 10 895 722 Työpajan palvelutuotanto (esim. kotiapu tms.) 5 076 861 4,5 % 5 486 242 5,3 % 3 483 405 Valmennuspalvelujen myynti (esm. oppilaitos, KELA, TE-hallinto) 13 783 340 12,3 % 9 973 543 9,5 % 15 774 683 Muut tulot 2 948 681 2,6 % 2 885 264 2,8 % 3 373 533 Ei lisätietoa 0,0 % - 0,0 % 1 233 868 Yhteensä 111 945 196 100,0 % 104 461 899 100,0 % 92 249 767

Työhallinto Kunnan ja työhallinnon palvelut KELA Kunnan palvelut Koulutuspalvelut (Kunta /Valtio/ Oppilaitos/Työpaja) Muut tahot Toimenpide Kaikki valmentautujat (N) 2015 2014 2013 2011 Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria määrä 25449 14733 23 171 14 200 22 897 14 720 21 131 12 982 Työkokeilussa (ent. Työharjoittelu) 7375 5280 6 526 4 863 7 008 5 192 4 965 4 139 Töissä palkkatuella/työsuhteessa 2621 1142 3 306 1 583 2 989 1 358 3 256 1 435 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 639 338 587 345 564 356 1 163 796 Työhönvalmennuksessa 1754 1107 1 245 773 326 180 3 229 1 494 Kuntouttavassa työtoiminnassa 11 818 5 733 8 431 4 249 6 034 3 238 3 827 1 504 Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä 85 37 51 24 75 28 50 51 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa 1038 640 1 001 614 879 479 846 465 Kehitysvammaisten päivätoiminnassa 223 60 244 78 265 72 233 43 Sosiaalisessa kuntoutuksessa 832 301 Kuntoutustarveselvityksessä 67 36 35 12 120 37 33 23 Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa 4 2 6 6 35 24 Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa 349 264 35 17 160 49 82 37 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa 461 147 542 199 527 193 442 163 Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa 15 6 7 7 73 22 66 3 Peruskoulussa (sisältää joustavan perusopetuksen) (kunta) 247 244 187 187 261 234 179 174 Peruskoulun TET-jaksolla (kunta) 147 146 136 131 108 100 Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) 137 131 154 153 201 195 245 224 Oppisopimuksella (kunta/valtio) 648 630 217 148 202 147 167 102 Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) 540 481 1 066 951 1 083 950 1 074 893 Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) 39 36 201 170 204 201 28 28 Lukiossa (oppilaitos) 48 47 21 20 7 7 - - Tuotantokoulussa (osana ammatillista koulutusta tai e 88 65 Työssäoppimisjaksolla (opiskelijoiden harjoittelujakso) 904 611 Palveluohjauksessa (ohjattu muualle kuin työpajalle) 2105 1645 2 096 1 362 3 431 2 474 2 513 1 702 Siviilipalveluksessa (valtio) 13 13 34 16 9 9 20 20 Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) 370 278 467 192 691 402 905 757 (Nuorten-) kesätyössä 392 386 Jossakin muussa toimenpiteessä 2208 1258 3 345 2 345 3 314 1 852 2 300 1 209

Alle 29-vuotiaiden valmentautujien koulutustaustat AVI-alueittain vuosina 2014-2015 2014 2015 AVI Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukion oppimäärä 2. asteen ammatillinen Yliop-pilas tutkinto määrä AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä määrä 319 221 7 186 129 909 3 648 90 196 1 502 14 200 % (2,2) (1,6) (50,6) (0,9) (6,4) (25,7) (0,6) (1,4) (10,6) (100) 380 193 6 786 158 934 4 157 123 139 1 863 14 733 % (2,6) (1,3) (46,1) (1,1) (6,3) (28,2) (0,8) (0,9) (12,6) (100) Alle 29-vuotiaiden valmentautujien koulutustaustat AVI-alueittain vuonna 2015 Peruskoulussa ; 380 Muu ; 139 Peruskoulu keskeytynyt ; 193 Peruskoulu Peruskoulu Peruskoulu Lukion opp Ylioppilas 2. asteen amamk / Yliop Muu Ei tietoa Yhteensä 2015 380 193 6786 158 934 4157 123 139 1863 14733 AMK / Yliopisto; 123 Ei tietoa ; 1863 2. asteen ammatillinen tutkinto ; 4157 Peruskoulu ; 6786 Ylioppilas ; 934 Lukion oppimäärä ; 158

Työpajat 200 100 % Valmennuspalvelut / Menetelmät Yksilövalmennus 195 98 % Työvalmennus 177 89 % Ryhmävalmennus 168 84 % Työhönvalmennus 118 59 % Kuntouttava valmennus (mm. mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus) 91 46 % Työpajan matalan kynnyksen palvelut ja pajajakson aloitukseen liittyvät toimintamuodot Etsivä nuorisotyö (Työpajan palveluna) 109 55 % Työ- ja toimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi 98 49 % Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) 114 57 % Starttijakso (kartoittava starttivalmennusta lyhempi pajan aloitusjakso) 64 32 % Maahanmuuttajien kotouttaminen 25 13 % Yksilölliset suunnitelmat ja arvioinnit Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle 196 98 % Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajakson jälkeen 165 83 % Valmentautujien osallistuminen oman työpajajakson arviointiin 181 91 % Valmentautujien valmennuspäiväkirja/portfolio/ työmaapäiväkirja 89 45 % Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa 0 % Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut 176 88 % Seinätön valmennus 92 46 % Tutustumiset oppilaitoksiin 172 86 % Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin (työpajajakson aikana) 110 55 % Hyvinvointi ja terveys Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus 177 89 % Ehkäisevä päihdetyö 148 74 % Muut (esim. terveyshoitajan päivystysaika työpajalla), erittele alla 75 38 % Erilliset tukipalvelut Korttikurssit (esim. hygieniapassi, tulityökurssi, tieturva) 123 62 % Tietotekniikan opetus 77 39 % Muut erilliset kurssit ja koulutukset 86 43 % Tuettu asuminen 17 9 % Nuotta-valmennus (valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa toteutettava valmennus) 64 32 % Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta 48 24 %

33 a. Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa 2014 2015 Yhteistyömuoto N=196 N=200 määrä % määrä % Peruskoulun TET-jaksot 96 49 % 96 48 % Yhteiset kokoukset 69 35 % 73 37 % Peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen 51 26 % 47 24 % Koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso 34 17 % 39 20 % Pajakoulu 19 10 % 19 10 % Peruskoulun oppimäärän suorittaminen kokonaan 5 3 % 7 4 % Yhteiset henkilöstökoulutus 14 7 % 12 6 % Muut 46 23 % 39 20 % Ei yhteistyötä 39 20 % 44 22 % Ei tietoa 2 1 % - 0 % kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja Jos, yhteistyötä peruskoulun kanssa, onko siitä tehty kirjallinen sopimus 2014 2015 Sopimuksen muoto N=157 N=156 määrä % määrä % Kyllä, organisaatiotasolla 26 17 % 27 17 % Kyllä, yksilötasolla 47 30 % 53 34 % Kyllä, rahoituksesta 13 8 % 13 8 % Ei 90 57 % 88 56 % Ei tietoa 3 2 % - 0 %

34 a. Työpajan yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa 2014 2015 Yhteistyömuoto N=196 N=200 määrä % määrä % Työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen 158 81 % 166 83 % Työssäoppimisjakso 137 70 % 142 71 % Oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle 108 55 % 131 66 % Yhteiset kokoukset 110 56 % 101 51 % Kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittaminen 96 49 % 75 38 % Opinnollistaminen / osaamisen hyväksi lukemista 83 42 % 94 47 % Opiskelumotivaation kohottamisjakso 65 33 % 75 38 % Oppisopimus koulutuspaikka 67 34 % 54 27 % Valma-koulutus (entinen Ammattistartti) 22 11 % 43 22 % Ammatillisen perustutktinnon suorittaminen kokonaan 14 7 % 16 8 % Työkoulutoiminta 3 2 % 5 3 % Muut 36 18 % 26 13 % Ei yhteistyötä 8 4 % 9 5 % Ei tietoa 1 1 % - 0 % 34 b. Jos yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa, onko siitä tehty kirjallinen sopimus? 2014 2015 Sopimuksen muoto N=187 N=191 määrä % määrä % Kyllä, organisaatiotasolla 81 43 % 84 44 % Kyllä, yksilötasolla 85 45 % 85 45 % Kyllä, sopimus myös rahoituksesta 36 19 % 38 20 % Ei 60 32 % 67 35 % Ei tietoa - 0 % - 0 %

35 a. Työpajan yhteistyö lukion kanssa 2014 2015 Yhteistyömuoto N=196 N=200 määrä % määrä % Yhteiset kokoukset 44 22 % 45 23 % Yhteinen henkilöstökoulutus 1 1 % 3 2 % Koulunkäyntimotivaation kohottamisjakso 20 10 % 19 10 % Muut 46 23 % 60 30 % Ei yhteistyötä 101 52 % 91 46 % Ei tietoa 4 2 % 3 2 % kysymyks essä us eita vas taus vai htoehtoja Jos, yhteistyötä lukion kanssa, onko siitä tehty kirjallinen sopimus 2014 2015 Sopimuksen muoto N=91 N=106 määrä % määrä % Kyllä, organisaatiotasolla 13 14 % 12 11 % Kyllä, yksilötasolla 12 13 % 17 16 % Kyllä, rahoituksesta 1 1 % 3 3 % Ei 67 74 % 77 73 % Ei tietoa 1 1 % 2 2 %

Nuorisolaki uudistus Nuorisolain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle lokakuussa 2015. Nuorisolain uudistamisella vastataan koko nuorisotyön järjestelmän rakennemuutokseen. Tarkoituksena on vahvistaa nuorten kykyä ja edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lausuntokierros päättyi 30.11.2015. Hallituksen esitykseen on tehty muutoksia lausuntokierroksen perusteella Siirtymäsäännökset

Työryhmän ehdotus: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään nuorisotyön ja -toiminnan edistämisestä ja nuorisopolitiikasta sekä niihin liittyvästä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä sekä valtionrahoituksesta. Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita.

Työryhmän ehdotus: 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys; 2) terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen; sekä 3) monialainen yhteistyö.

Työryhmän ehdotus: 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) nuorilla 7-29 -vuotiaita; 2) nuorisotyöllä nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa; 3) nuorisopolitiikalla nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista; 4) nuorisotoiminnalla nuorille suunnattua toimintaa ja nuorten omaehtoista toimintaa; 5) nuorisoalan järjestöllä nuorisotyötä tekevää, nuorisotoimintaa tai nuorisotyön palveluja järjestävää rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä.

Työryhmän ehdotus: 19 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan. Valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen nuorten työpajatoiminta, joka toteuttaa tämän lain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia ja jonka tarkoituksena on valmennuksen avulla parantaa nuoren taitoja itsenäiseen elämään ja valmiuksia koulutukseen tai työhön. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon työpajan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä toiminnan yhteiskunnallinen laatu ja vaikuttavuus. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajatoiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tarkempia säännöksiä nuorten työpajoista ja niiden toiminnasta sekä valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Työryhmän ehdotus: 21 Valtionapukelpoisuuden peruuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa 17 :ssä tarkoitetun osaamiskeskuksen, 18 :ssä tarkoitetun nuorisokeskuksen ja 19 :ssä tarkoitetun nuorten työpajan valtionapukelpoisuuden, jos se ei enää täytä tässä laissa tai tämän lain nojalla säädettyjä valtionapukelpoisuuden edellytyksiä. Ministeriö voi peruuttaa 15 :ssä tarkoitetun nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuuden, jos sen toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä valtionapukelpoisuuden edellytyksiä.

Työryhmän ehdotus: 27 Huumausainetestaus nuorten työpajatoiminnassa Nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjä voi velvoittaa nuoren esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että nuori on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työpajalla valmennuksessa tai että nuorella on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä nuoren toimintakyvyn selvittämiseksi ja että nuori toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa nuoren itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai 3) merkittävästi lisää huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

27 Huumausainetestaus jatkuu Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan kunnan tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että nuorelle on tehty testi huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko nuori käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava alaikäisen nuoren huoltajalle. Nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Nuorelle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 :ssä säädetään työntekijän testauksesta.

Työryhmän ehdotus: 28 Arkaluonteisten tietojen Edellä 26 :ssä tarkoitettu huumausainetestiä koskevaa tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka vastaavat nuoren valmennuksesta nuorten työpajatoiminnassa. Nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Nuorten työpajatoiminnan ylläpitäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää nuorten työpajatoiminnan tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan, yhteensä 10 milj. euroa vuosina 2016 2018 - ajankohtaista Nuorisotakuun lähtökohtana on tukea alle 29-vuotiaita nuoria koulutukseen ja työhön ja yhdistää nuorille suunnatut palvelut yhdeksi, tiiviiksi kokonaisuudeksi osaksi eri viranomaisten perustoimintaa ja palveluita. Nuorille suunnattujen palvelujen vaikuttavuutta, riittävyyttä ja saavutettavuutta seurataan ja arvioidaan ja tehdään tarpeen mukaan aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja palvelujen joustavoittamiseksi.

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Toimenpide 1: Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu yhdellä taholla (yhteisötakuu) yhteensä 5 milj. euroa vuosina 2016 2018 Toimenpide 2: Kaikille peruskoulun päättäville nuorille taataan koulutuspaikka yhteensä 1 milj euroa vuosina 2016 2018 Toimenpide 3: Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat yhteensä 4 milj. euroa vuosina 2016 2018 Toimenpide 4: Vahvistetaan työnetsijätoimintaa ja kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi - korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan vuosina 2016 2018 ei erillistä rahoitusta