Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti
Kourajoen sähkökoekalastusten tausta - Palojoki-Kourajoki ja Murronjoki virtavesi-inventoitiin vuonna 21 (Suomen Vesistöpalvelu 211) Tavoitteena määrittää kohdealueen koskien kunnostustarve ja edellytykset, sekä mahdolliset vaellusesteet. Arvioida erityisesti taimenen lisääntymismahdollisuuksia ja poikasten elinmahdollisuuksia koskialueilla. - Murronjoki: Ei nousuesteitä. Suositus: n. 1 km kunnostuksiin soveltuvaa aluetta. - Palojoki-Kourajoki: Muutamia osittaisia nousuesteitä. Suositus: Kourajoen alueella 4 kohdetta, jotka soveltuisivat kunnostuksiin (Pitkäkoski, Karjakoski ) - Kourajoki ja Murronjoki sähkökoekalastettiin vuonna 212 Tavoitteena oli selvittää virtavesien kalakannan rakenne, sekä taimenen mahdollinen esiintyminen alueella
Tutkimusalue ja menetelmät vuonna 212 Sammaljoki Kourajoki - 4 sähkökalastusalaa Pukinoja Murronjoki - 2 sähkökalastusalaa Kourajoki Holstinsuo Punkalaitumenjoki Isosuo - Sähkökoekalastukset toteutettiin 5.9.-12.9.212, veden lämpötila 11-14 C, virtaama olosuhteet olivat hyvät Matkusjoki Matkussuo SÄHKÖKALASTUSALAT 212 KOURAJOKI / PALOJOKI 1. Rauvala 1. 2. Rauvala 2. 3. Karjakoski 4. Pitkäkoski 1. Loimijoki Hanhijoki 2. 3. 4. 5. 6. Palojoki Murronjoki / Alainenjoki Lylysuo Arkkuinsuo Kojonjoki Vehkajärv MURRONJOKI 5. Suvitie 6. Kesti Niinijoki Onkijoki
1.1.212 9.1.212 17.1.212 25.1.212 2.2.212 1.2.212 18.2.212 26.2.212 5.3.212 13.3.212 21.3.212 29.3.212 6.4.212 14.4.212 22.4.212 3.4.212 8.5.212 16.5.212 24.5.212 1.6.212 9.6.212 17.6.212 25.6.212 3.7.212 11.7.212 19.7.212 27.7.212 4.8.212 12.8.212 2.8.212 28.8.212 5.9.212 13.9.212 21.9.212 29.9.212 7.1.212 15.1.212 23.1.212 31.1.212 8.11.212 16.11.212 24.11.212 2.12.212 1.12.212 18.12.212 Ympäristöolosuhteet, Loimijoki m3/s Loimijoen, Maurialankosken (35941) virtaama 212 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 5.-12.9.212 Q = n. 6 m3/s Havainto virtaama keskiarvo (1971-2) Min (1971-2) Max (1971-2)
Kourajoki, sähkökoekalastusalat 212 Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1
Murronjoen, sähkökoekalastusalat 212 Kesti Suvitie
Kesti Suvitie Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1 Kesti Suvitie Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1 Sähkökoekalastus, tulokset Sähkökoekalastuksissa ei saatu havaintoja taimenista tai ravuista!!! kpl/1m 2 Kalakannan tiheys (kpl/1 m 2 ) g/1m 2 Kalakannan biomassa (g/1 m 2 ) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 57 54 51 48 45 42 39 36 33 3 27 24 21 18 15 12 9 6 3 Turpa Made Kivisimppu Hauki Särki Kivennuoliainen Turpa Made Kivisimppu Hauki Särki Kivennuoliainen
Sähkökoekalastus, tulokset % Kivennuoliainen (n=78), Kourajoki % Kivennuoliainen (n=41), Murronjoki 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 < 4,5 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Pituus (cm) < 4,5 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Pituus (cm) % 6 5 4 Kivisimppu (n=64), Kourajoki Säännöllistä lisääntymistä virtavesi kalalajeilla, myös pieniä yksilöitä. 3 2 1 < 4,5 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Pituus (cm)
Johtopäätökset - Kourajoen ja Murronjoen sähkökoekalastetuilla koskialueilla ei esiinny taimenta. - Kivennuoliainen oli valtalaji ja sitä tavattiin kaikilla koealoilla. Kivisimppua tavattiin vain Kourajoen havaintopaikoilla. - Kivisimpun esiintymistä Kuorajoessa voidaan pitää positiivisena havaintona. Murronjoessa saattaa ajoittain esiintyä olosuhteita, jotka estävät vaateliaampien kalojen (kivisimpun) esiintymisen.
Pohdintaa - Virtavesi-inventoinnin ja sähkökoekalastusten tulosten perusteella Palojoen- Kourajoen ja Murronjoen kalataloudellisille kunnostuksille ei nähdä esteitä. - Haasteena kuitenkin on suuret virtaama vaihtelut ja kiintoaine. - Palojoen-Kourajoen kalataloudellisen tilan parantamisessa tulisi hyödyntää Palojoen kalataloudellisen velvoitetarkkailun tietoja. - Palojoen kalataloudellista tarkkailua toteutetaan 3-vuoden välein (29 ). Menetelmät: kalastustiedustelu, koeravustus ja rysäkoekalastus. Koeravustuksissa vuosien 29 ja 212 koeravustuksissa ei ole saatu rapuja saaliiksi alueelta. - Ennen kunnostuksia kohdevesistön soveltuvuutta taimenen elinympäristöksi voisi selvittää taimenen mätirasia istutuksilla ja istutusten jälkeisillä sähkökoekalastuksilla. - Voidaanko turvetuotannon kalatalousmaksuja (4 5 e/vuosi) käyttää taimenen mäti-istutuksiin?
Kiitokset!!!