opiskeluaikana kimmokkeen elinikäiseen liikunnan harrastamiseen, ei nykyisellä tietämyksellä pystytä arvioimaan.

OLL:n strategian 2010-2015 arviointi 1. YLEISTÄ Strategiakauden 2010-2015 arviointi ei ole täysin ongelmatonta, koska strategiaan ei ole liitetty seurattavia mittareita eikä tavoitteita. Lisäksi monet linjaukset ovat laadullisia, eikä niihin ole luotavissa pätevää mittaria. Tässä arvioinnissa onkin yhdistetty yleistä toimiston omaa arviointia, sekä tilastoja viiden viimeisen vuoden ajan kehityksestä. Osa toiminnasta on ollut selkeästi strategian ulkopuolista, mutta silti näkyvää. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asema tai ulkonäköpaineet eivät ole olleet strategian painopisteitä, mutta niitä on silti nostettu julkiseen keskusteluun. Tätä asiakirjaa ja sen taustalla olevia keskusteluja on hyödynnetty erityisesti uuden strategiakauden (2016-2020) sisältöjen, painotusten ja toimintatapojen pohdinnassa. 1.1 Missio Terminä liikuntakulttuuri aiheuttaa pohdintaa. Sen alkuperä on OLL:n säännöissä, mutta sille ei ole vakiintunutta määritelmää. Esimerkiksi, onko liikuntapalvelujen edistäminen liikuntakulttuurin edistämistä? Käsite on laaja, ja voi käsittää lähes mitä tahansa toimintoja alleen. Voinee todeta, että OLL toimii hyvin opiskelijaliikunnan asiantuntijana ja äänenä. Viime vuosina näkyvyys ja mediaviestintä on kasvanut, ja OLL on saanut lukuisia kutsuja valtionhallinnosta toimia asiantuntijana työryhmissä, sekä antaa lausuntoja käsillä oleviin lakiesityksiin. Yhtenä esimerkkinä OLL:n pääsihteeri Hilkka Laitinen on toiminut Valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisessa jaostossa 2011-2015. 1.2 Visio Vision ollessa erittäin kunnianhimoinen, voi todeta, ettei se tällä hetkellä toteudu. Muutoksia vision suuntaan on silti nähtävissä. Esimerkiksi OLL:n toiminta on selvästi siirtynyt vähemmän liikkuvien suuntaan, ja strategiakaudella on esimerkiksi otettu liikunnan mini-interventio toimintamallin rakentamisen myötä liikunta-asiat osaksi YTHS:n virallista hoitokäytäntöä. Iso askel strategiakaudella oli, että opiskelijaliikunnasta saatiin hallitusohjelmakirjaus. Sen seurauksena on saatu lukuisia hanketukia korkeakoululiikunnalle ja palvelut ovat edistyneet korkeakouluissa valtakunnallisesti (yhteiskunnassa arvostetaan). Myös OLL:n saama hankerahoitus on ollut hyvällä tasolla, ja sen avulla on pystytty mm. luomaan korkeakoululiikunnan suositukset yhdessä OKM:n kanssa, levittämään terveysliikuntamalleja ja toteuttamaan korkeakoululiikunnan barometri. Korkeakoululiikunnan barometrissa vuonna 2013 saatiin ensimmäistä kertaa tilastoitua miten iso osa opiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (31%), joten vision ko. kirjauksen toteutuminen jäi 69-prosenttiyksikön päähän. Sitä, kuinka moni opiskelija on saanut viimeistään 1 / 21

opiskeluaikana kimmokkeen elinikäiseen liikunnan harrastamiseen, ei nykyisellä tietämyksellä pystytä arvioimaan. Jäsenten kokoajana OLL on onnistunut aiempaa paremmin. Toisaalta SYL:n ero oli selvä takaisku strategiakauden lopussa. Uudet korkeakoulujen liikuntatoimet ja heidän liittyminen mukaan OLL:n koordinoimaan liikuntatoimien verkostoon on tuonut korkeakoululiikunnan toimijat lähemmas OLL:a. Tuleva strategiakausi osoittaa, jatkuuko positiivinen kehitys ja saadaanko eronneita ylioppilaskuntia takaisin. Pohdintaa on aiheuttanut, miten nuorten aikuisten liikunnan asema pitäisi näkyä OLL:n toiminnassa? OLL ajaa ensisijaisesti opiskelijoiden etua. Linjauksen taustalla on, että nuorilla aikuisilla ei ole ketään muuta puolestapuhujaa kuin OLL, ja ikäryhmä jää lähes järjestään pois erilaisissa ikäkausitarkasteluissa valtionhallinnossa ja liikuntajärjestömaailmassa. Puhumalla ikäryhmän huomioimisen puolesta myös opiskelijat tulevat näkyviksi. Jatkossa tulee arvioida, jatketaanko nuorten aikuisten ikäryhmän huomioimista, ja pitäisikö asiassa tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. 1.3 Toiminta-ajatus 1. Opiskelijoiden Liikuntaliitto madaltaa opiskelijoiden kynnystä lähteä liikkumaan Liikuntakynnyksen voi sanoa madaltuneen, koska liikuntaolosuhteet ovat parantuneet. Tutkimusten mukaan hyvät liikunnan olosuhteet lisäävät merkittävästi ihmisten liikunnan harrastamista tukien opiskelijoiden liikunnallisuutta. Lisäksi mm. liikuntatuutorointi ja palveluketju auttavat liikuntakynnyksen madaltamisessa ja tukevat liikkumattomien liikuntaharrastuksen aloittamista. Strategiakaudella OLL:lla oli toimintamallien valtakunnallistamiseen tähdännyt OKM:n rahoittama hanke, jonka myötä YTHS otti käyttöön liikunnan hoitokäytännön ja liikuntatuutorointi levisi yli 20 korkeakouluun. Vuonna 2010 rakennetut ja 2011 julkistetut Korkeakoululiikunnan suositukset ovat myös olennaisesti auttaneet ja systematisoineet strategiakaudella 2010 2015 tehtyä korkeakoululiikunnan olosuhdetyötä. Suositukset ja niiden tarjoama vertailupohja ovat kiinnittäneet korkeakoulujen ja muiden korkeakoululiikunnan toimijoiden huomion kaikkein tärkeimpiin korkeakoululiikunnan palvelujen olosuhdetekijöihin ja niiden parantamiseen. Vuonna 2013 julkaistussa Korkeakoululiikunnan barometrissa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista näiden julkaisemisen jälkeen (ks. liite 1). Barometrissa selvitettiin tarkemmin myös opiskelijoiden liikuntasuhdetta sekä päivittäisen istumisen määrää. OLL on tehnyt tiivistä työtä Valon ja muiden liikuntaa ja hyvinvointia edistävien järjestöjen kanssa. Vuodesta 2014 yhteistyötä on tehty Valon Liikkujan polku -verkoston kautta, joka kokoaa liikunnan kentällä toimivia järjestöjä yhteen. 2. Opiskelijoiden Liikuntaliitto on edunvalvonnallinen liikunnan palvelujärjestö 2 / 21

Ehkä keskeisin valtakunnallisen edunvalvonnan tulos strategiakaudella 2010-2015 oli opiskelijaliikunnan huomioiminen Suomen hallituksen ohjelmassa 2011-2014. Tämän kirjauksen taustana olivat paitsi onnistunut hallitusohjelmavaikuttamistyö, myös jo aiemmat edunvalvontatyön tulokset, kuten valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2008) ja eduskunnan lausumat korkeakoululiikunnasta (2009). Hallitusohjelmakirjaus on myös aivan olennaisesti auttanut OKM:n korkeakoululiikunnan hanketukien kehittämistä. Yleisemmällä tasolla hallitusohjelmakirjaus on olennaisella tavalla edesauttanut vakiinnuttamaan ja virallistamaan korkeakoululiikunnan asemaa. Tärkeä edunvalvonnallinen tulos korkeaoululiikunnan aseman vakiinnuttamisessa saatiin 2013-2014, kun ammattikorkeakouluasetuksen toimilupakriteereihin lisättiin liikuntapalveluiden järjestäminen. Tällä lisäyksellä on jo nyt ollut varsin merkittävä vaikutus usean ammattikorkeakoulun liikuntapalveluiden paranemiseen. Jäsenten tavoittaminen koulutusten kautta on parantunut merkittävästi strategiakauden aikana (ks. liite 2). Koulutusten osallistujamäärät ovat kasvaneet, ja alueellinen kattavuus on parantunut. OLL:n toiminnasta jättäytyviä jäseniä oli 2014 enää muutama. Vuonna 2015 tilannetta huonontaa 4 ylioppilaskunnan pois jääminen. Liikuntatoimien verkoston osalta erityisen positiivista on yhä useamman ammattikorkeakoulun tuleminen mukaan toimintaan. Strategiakauden aikana koulutusten järjestämistä on kehitetty myös luomalla tarkastuslista ja vuosikello eri koulutuksille sekä linkittämällä sisällöt entistä tiiviimmin OLL:n toimintasuunnitelmiin. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan entistä laadukkaammat koulutukset. Myös alueellisten kehityshankkeiden määrä on kasvanut selvästi kauden aikana, tai käytännössä ne alkoivat kauden aikana. Tällä on suuri vaikutus liikuntapalveluiden tarjonnan määrään ja laatuun. OLL:n keskustoimisto on tukenut lähes kaikkien hankkeiden valmistelua ja toiminut useiden hankkeiden ohjausryhmissä niiden aikana. Hankkeita ja niiden etenemistä on myös käsitelty OLL:n koulutuksissa esimerkkeinä muille. Strategiakaudella yhteensä 14 korkeakoululiikunnan paikalliseen kehittämiseen tähdännyttä hanketta sai OKM:n hanketukea. Tarkempaa tietoa myönnetyistä hanketuista sekä korkeakoululiikunnan paikallisesta kehittymisestä löytyy liitteestä 3. Myös varsinaisen hanketoiminnan ulkopuolella tapahtuvaa paikallista edunvalvontaa on tuettu tarvittaessa asiantuntija-avulla ja tuottamalla materiaalia edunvalvonnan tarpeisiin. Materiaalia on koottu OLL:n intranetiin kaikkien jäsenten käyttöön. Esimerkkejä materiaalista ovat esimerkiksi budjettivaikuttamisen askeleet, liikuntapaikkarakentamisen tietopankki ja muistio korkeakoululiikunnasta valtionhallinnon asiakirjoissa. Lisäksi kuntavaalivaikuttamisen tueksi on koottu yhteen materiaalia myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kunnissa. Kansainvälisessä vaikuttamisessa saatiin edistystä aikaan, kun OLL:n aloitteesta kansainvälinen opiskelijaurheiluliitto FISU ja myöhemmin Euroopan opiskelijaurheiluliitto EUSA allekirjoittivat Brighton julistuksen. Julistus velvoittaa liitot edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Käytännössä Brightonin julistuksen vaikutukset ovat olleet pieniä, mutta siihen on voitu vedota myöhemmässä vaikuttamistyössä. Tämän lisäksi molemmissa liitoissa aloittivat opiskelijakomiteat. OLL on ajanut opiskelijoita liittojen hallituksiin, mutta komiteat ovat hyvä edistysaskel siihen suuntaan. Lisäksi komiteoissa useampi opiskelija saa äänensä kuuluviin. 3 / 21

OLL:lla on ehdokas FISU:n hallitukseen vuosiksi 2016-2019, jota kautta pyritään viemään OLL:n tavoitteita FISU:ssa eteenpäin. 3. Opiskelijoiden Liikuntaliitto on opiskelijaurheiluliitto Jo pitkään tavoiteltu opiskelijahuippu-urheilun järjestelytoiminnan siirto OLL:lta Suomen Olympiakomitealle kesken strategiakauden muutti voimakkaasti OLL:n toimintakenttää. Vuoteen 2014 asti OLL:n toimintaa voimakkaasti leimannut opiskelijahuippu-urheilutoiminta loppui strategiakauden lopussa. Vuoden 2012 OLL:n liittokokouksen päätöksellä OLL alkoi entistä aktiivisemmin ajaa kyseistä siirtoa, joka saatiin lähes kahden vuoden neuvottelujen jälkeen päätökseen. Tämä merkitsi myös OLL:n universiadiavustuksen (130 000 ) siirtymistä Suomen Olympiakomitealle. Opiskelijahuippu-urheilun siirto koski kuitenkin vain opiskelijoiden kesä- ja talviuniversiadien sekä Opiskelijoiden MM-kisojen käytännön järjestelyjä. Opiskelevien urheilijoiden edunvalvontatyön järjestäminen on edelleen asia, jossa OLL on halunnut olla mukana. OLL on siis ollut siirrosta huolimatta edelleen myös opiskelijaurheiluliitto. Lisäksi Euroopan Opiskelijaurheiluliiton (EUSA) alaisten kilpailujen koordinointi suomalaisosallistujien osalta (EUSA Games sekä Opiskelijoiden EM-kisat) sekä vuosittaiset SELLkisat ovat pitäneet kilpailutoiminnan pieniltä osin mukana OLL:n toiminnassa. Suomesta on osallistunut vuosittain useita joukkueita ja urheilijoita EUSAn alaisiin kilpailuihin sekä SELLkisoihin. Suomessa järjestettiin tällä strategiakaudella myös yhdet SELL-kisat, jotka pidettiin vuonna 2012 Otaniemessä. Kisoihin osallistui peräti 600 suomalaisosallistujaa. SELL-yhteistyö on puhuttanut OLL:n liittokokouksissa useita kertoja, mutta tämän strategiakauden aikana yhteistyötä on kuitenkin päätetty jatkaa normaaliin tapaan. Ehtona kuitenkin on ollut, että kilpailut säilyvät myös jatkossa tasarajattomina. OSM -kisojen kehitys on ollut pääasiassa positiivista. Lajirepertuaari on kasvanut vuoteen 2015 asti, ja osallistujamäärät ovat olleet noin 2000:n osallistujan luokkaa vuositasolla. Vuodeksi 2015 voimaan tullut uusi OSM-kisasäännöstö oletettavasti laski kisojen määrää, mistä hieman enemmän pohdintaa alla. Strategiakauden aikana on OLL:ssa pantu merkille naisten alhaiset osallistujamäärät. Naisten osallistujamäärän kasvattamiseksi OLL on panostanut kisajärjestäjille suunnatulla sukupuolijakauman tasoittamiseen kannustavalla palkkiolla. Opiskelijoiden SM-kisakonsepti uudistettiin 2010, jolloin otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön OSM-säännöt. Tuolloin osallistumisoikeus oli kaikilla korkeakouluopiskelijoilla, koska SYL oli vielä OLLn jäsen ja sitä kautta kaikki ylioppilaskunnat olivat varsinaisia liiton jäseniä. AMKopiskelijoilta, jotka eivät olleet oman opiskelijakuntansa jäseniä, perittiin kisajärjestäjän puolelta 25% korotetumpi osallistumismaksu. OSM-sääntöjä aloitettiin päivittää toimintakentän muutoksen takia uudelleen vuonna 2014. OSMsäännöt uudistettiin siten, että osallistumisoikeus rajattiin vain OLL.n jäsenjärjestöjen jäsenille, sillä 4 / 21

kisat määriteltiin nimenomaisesti jäsenpalveluksi. Kuitenkin OLL:n hallitus muodosti erillisen OSM-kisalisenssin vaihtoehdoksi niille ylioppilaskunnille, jotka eivät liittyneet OLL:n varsinaiseksi jäseneksi. Lisenssin hinnaksi määriteltiin 0,35 /opiskelija. Tämä osallistumisoikeuden rajaus vaikutti vuonna 2015 kisalajien määrään että osallistuja- sekä lajimääriin laskevasti. Sääntöasiaa tarkastellaan kuitenkin uudelleen vuonna 2015, minkä aikana asiaa puntaroidaan uudelleen. 4. Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintä on luotettavaa ja asiantuntevaa Viestinnässä OLL:lla on ollut aina suuria haasteita, etenkin siksi ettei tiedottajaan ole ollut resursseja. OLL onkin saanut jäsenistöstä paljon kritiikkiä asiasta. Vuonna 2014 asiaan kuitenkin paneuduttiin aikaisempaa enemmän, ja viestinnän kehittämiseen hankittiin asiantuntijan apua. OLL:ssa uusittiin kaikki viestintää linjaavat dokumentit, jotka tuovat jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta viestintään. Vuonna 2014 tapahtuikin iso muutos median läpipääsyssä ja muussa näkyvyydessä, joka on jatkunut kiitettävästi vuonna 2015. Media on julkaissut kannanottojen perusteella juttuja ja OLL:n edustajia on haastateltu myös tv:ssä Myös päättäjät tuntevat OLL:n hyvin nykyisin jo valmiiksi heitä tavattaessa. Viestinnän luotettavuutta ja asiantuntevuutta on vaikea mitata, mutta vaikuttaa siltä, että viestintä on ollut ajankohtaista, luotettavaa ja asiantuntevaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että OLL:lta on pyydetty asiantuntijanäkökulmaa opiskelijaliikuntaa koskevissa asioissa valtionhallinnosta asti. Jatkossa viestintään pitää luoda mittareita, jotta viestinnän onnistumista voidaan seurata. Käytössä on nyt mediaseuranta, nettisivujen seurantaan Google Analytics ja sosiaalisen median työkaluja. Esimerkiksi sosiaalisen median viestinnän tavoittavuus on ollut mittaamisesta lähtien selkeässä kasvussa. OLL välittää jäsenistölleen tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista sekä mielenkiintoisista liikuntaa ja hyvinvointia koskevista uutisista tai muista jutuista. 5. Opiskelijoiden Liikuntaliitto turvaa jatkuvuuden Viiden vuoden aikana OLL:ssa on ollut lähes sama henkilöstö, mikä on positiivinen asia ainakin henkilöstöpolitiikan ja asiantuntemuksen kertymisen näkökulmista. OLL:n siirtyi strategiakauden aikana Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. Työehtosopimukseen on oltu tyytyväisiä, ja se on raamittanut hyvin liiton työehtoja. Samalla neuvottelut ovat siirtyneet OLL:lta työnantajajärjestö PALTA:lle. Henkilöstön hyvinvointiin on panostettu muun muassa antamalla mahdollisuus käyttää yksi tunti työaikaa liikuntaan viikossa, kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä työhyvinvointipäivillä ja istumisen vähentämisen mahdollistamisella. Työhyvinvointia käydään läpi myös kahdesti vuodessa 5 / 21

pidettävissä kehityskeskusteluissa. Diacor vastaa OLL:n työterveydestä, ja käy säännöllisesti tarkastamassa OLL:n toimiston työergonomian. Henkilöstö on myös voinut kouluttautua omaan toimenkuvaan liittyvissä asioissa, mikäli sopivia koulutuksia on löytynyt. Jatkuvuuden turvaaminen on haaste usein vaihtuvan hallituksen johdosta. Henkilöstö perehdyttää hallitukset omien toimenkuviensa osalta, mikä parantaa jatkuvuutta ja asiantuntemusta toimistolla. Jatkuvuutta parannetaan lisäksi arviointipäivillä, missä kaksi kertaa vuodessa arvioidaan tehdyn työn tuloksia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Nämä arvioinnit ovat tulevien hallitusten käytössä. Hallituslaiset perehdyttävät uudet hallituslaiset omalta osaltaan aina joulukuussa järjestettävällä perehdytysviikolla. Alumnitoiminta on toteutunut tasaisesti (kunniavaltuuskunta ja jatkuvuustoimikunta), mutta alumneja voisi tavata enemmänkin. Erityisesti ko. toimikuntien ulkopuoliset jäävät helposti unohduksiin. Ongelmaksi on muodostunut yhteystietojen ylläpitäminen ajantasaisina ja alumnitapaamisten rahoitus. OLL:n respect kulttuuria voisi edelleen kehittää. Nyt toimijoita palkitaan 5 vuoden välein vuosijuhlassa ja jäseniä liittokokouksissa. Pitäisikö OLL:lla jatkossa olla selkeämpi tapa kiittää toimijoita? Tähän asiaan ollaan paneutumassa vuonna 2016. Liikunnan kehitysyhteistyössä OLL on ollut Liikunnan kehitysyhteistyö ry:n jäsen ja tukija jo vuosia. Muun muassa OLL:n tukemana Liike ry kehittää Tansanian koulujen liikuntaolosuhteita. Liikunnan ympäristötyötä OLL edistää toimistollaan noudattamalla OSS:n ympäristöohjelmaa, sekä kouluttamalla kisajärjestäjiä kestävän ja ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämisessä. Strategiakaudella liiton talous on ollut hyvässä tasapainossa, ja 2010-2015 on tehty pelkästään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Tämän tuloksena OLL:n tase on korjautunut noin 50 000 euron alijäämästä melkein nollaan. Valtion yleisavustus kasvoi 365 000 eurostoa 390 000 euroon strategiakauden aikana. Jäsenmaksut ja jäsenmäärät ovat muuttuneet strategiakaudella 0,30 eurosta 0,40 euroon. Jäsenmäärä noin 190 000 väheni vuonna 2015 noin 172 000:een SYL:n erottua OLL:sta, mikä luonnollisesti on huonontanut OLL:n rahoitustilannetta. Yritysyhteistyö on onnistunut vaihtelevasti tuoden vuosittain 6000-12 000 tuoton. Kokonaisuutena OLL:n talous on ollut erittäin valtionapuriippuvainen, mutta hyvässä tasapainossa viimeisen kuuden vuoden aikana. 6 / 21

Liite 1. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 2011 ja 2014 Korkeakoululiikunnan suositusten yhteydessä ei mitattu lajitarjonnan ja uusien aktivoinnin toteutumista eri korkeakouluissa, mutta niiden taso oli barometrissa kohtalainen. Huomattavin muutos suositusten toteutumisessa on tapahtunut strategiamainintojen kohdalla, minkä selittänee amk-asetus toimilupavaatimuksineen; myös käytössä olevien tilojen määrä on noussut. Taulukossa ei ole huomioitu korkeakoulujen yhdistymisiä yms. Huomattavaa on kuitenkin myös se, että vain harva korkeakoulu on pystynyt parantamaan ns. kovien suositusten toteutumista: monessa rahoitus/htv/tilat-suositus on vaihtunut palautteeseen tai strategiamainintaan, vaikka toteutuneiden suositusten määrä sinänsä on pysynyt samana. Toivoa sopii, että palaute ja strategia luovat edellytyksiä myöhemmälle toiminnalle. 7 / 21

Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuksen muutokset korkeakouluittain 2011/2014 Korkeakoulu Suos. Barom. Muutokset Arcada 0 1 Strategia Centria 0 0 Diak 0 2 Strategia, tilat; suosituksissa ei tietoja HAAGA-H 0 1 Strategia HAMK 2 4 HTV kadonnut Hanken 0 0 Huom. UniSport-mahdollisuus HUMAK 0 1 Strategia UEF 0 0 Kehitystä tapahtunut barometrin jälkeen JAMK 1 1 Ennen strategia, nyt palaute JYU 2 1 Rahoitus kadonnut; vaikuttaako laskutapa? KAJAK/KAMK 0 0 Karelia-AMK 0 1 Strategia KyAMK 2 1 Palaute kadonnut LAMK 0 2 HTV & tilat Laurea 0 1 Strategia; suosituksissa ei tietoja MAMK 0 1 Tilat Metropolia 1 1 Ennen HTV, nyt palaute OAMK 2 2 Ennen HTV, nyt strategia; palaute molemmissa OY 1 1 Rovaniemi 2 2 Ennen HTV, nyt strategia; palaute molemmissa Saimia & LUT 0 0 SAMK 0 0 Savonia AMK 0 0 SeAMK Ei tietoja Taideyo 1 1 Ennen palaute, nyt tilat TAMK 0 1 Strategia TaY 1 1 TTY 2 1 Ennen rahoitus ja tilat, nyt palaute Turun AMK 0 1 Strategia TY 1 0 Ennen strategia UniSport 3 3 (HY) VY 1 0 Palaute kadonnut VAMK 0 0 Barossa ei tietoja Novia 0 0 Barossa ei tietoja ÅA 1 1 Ennen HTV, nyt strategia 8 / 21

Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 2011 9 / 21

Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 2014 10 / 21

Liite 2. Koulutusten osallistujamäärät 2011-2015 Sektoritapaamiset Sektoritapaamisiin osallistuneiden opiskelijakuntien määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2011, jolloin vain puolet opiskelijakunnista osallistui liikunnan sektoritapaamisiin (kuva 2). Vuonna 2014 jo yli 75 % opiskelijakunnista osallistui sektoritapaamisiin. Ylioppilaskuntien osalta ei ole tapahtunut näin suurta muutosta, mutta niiden osalta osallistumisaste on ollut jo alunperinkin korkea, ja vain taideyliopiston ylioppilaskunta (ja sen edeltäjät ovat olleet poissa tapaamisista). ja Vuonna 2015 100 % OLL:n jäsenylioppilaskunnista osallistui vähintään yhteen tapaamiseen. HUOM1! Sektoritapaamisten määrä kasvoi vuonna 2012 kahdesta tapaamisesta /vuosi kolmeen tapaamiseen /vuosi, mikä selittää osallistumiskertojen määrän kasvua (kuva 3). Myös ylioppilas- ja opiskelijakuntien määrät ovat muuttuneet vuonna 2014. HUOM2! Kadettitoverikunta ja PolAMK eivät ole mukana koonnissa. He eivät ole osallistuneet OLL:n koulutuksiin vuosina 2011-2015, paitsi Kadettitoverikunta kerran liikuntatuutorointikoulutukseen. Kuva 1. Sektoritapaamisiin osallistuneiden opiskelija-/ylioppilaskuntien absoluuttinen määrä. 11 / 21

Kuva 2. Sektoritapaamisiin osallistuneiden opiskelija-/ylioppilaskuntien määrä kaikista opiskelija- /ylioppilaskunnista. Kuva 3 (sektoritapaamisten osallistumiskerrat) kuvaa sitä, miten monta yksittäistä osallistumiskertaa sektoritapaamisissa on vuoden aikana ollut yhteensä (eli kaikki osallistujat yhteenlaskettuina eri tapaamisista). Kaikki opiskelija-/ylioppilaskunnat eivät osallistu kaikkiin sektoritapaamisiin ja toisaalta jotkut osallistuvat usean hengen voimin, joten osallistumiskertoja per järjestö voi olla vuosittain 1-8. Kuva 3. Sektoritapaamisten osallistumiskerrat 2011-2015. 12 / 21

Puuttuvat opiskelija- ja ylioppilaskunnat: 2011: ASK, O'Diako, HUMAKO, HAMKO, KAMO, KETOAKKU, COPSA, POKA, SAMO, SAVOTTA, SKÅHLA, NOVIUM, TUO, LYY, SibA, KuvA, TeaK 2012: HUMAKO, KAMO, COPSA, KLAANI, POKA, CAMOS, SAVOTTA, SKÅHLA, NOVIUM, SibA, KuvA, TeaK, SKY 2013: O'Diako, KAMO, KLAANI, MAMOK, SKÅHLA, NOVIUM, SibA, KuvA, TeaK, SKY 2014: ASK, KAMO, COPSA, KLAANI, SKÅHLA, NOVIUM, TAIYO 2015: ASK, KAMO, COPSA, KLAANI, POKA, Savotta, SKÅHLA, NOVIUM, eijäsenylioppilaskunnat HUOM2! KAMO, SKÅHLA, NOVIUM ja TaiYO ainoat, jotka eivät ole lainkaan osallistuneet sektoritapaamisiin viimeisen neljän vuoden aikana. Näistä KAMO on kuitenkin osallistunut liikuntatuutorointikoulutukseen, samoin COPSA, KLAANI, MAMOK ja SAVOTTA ovat osallistuneet jonain vuonna liikuntatuutorointikoulutukseen, mutteivät sektoritapaamiseen. Korkeakoulujen liikuntatoimien verkostotapaamiset Korkeakoulujen liikuntatoimien verkostotapaamisiin osallistuneiden korkeakoulujen määrä on kasvanut etenkin ammattikorkeakoulujen osalta (kuva 4). HUOM3! Jos kahdella tai useammalla korkeakouluilla on yhteiset liikuntapalvelut (kuten Rovaniemellä ja Kuopiossa), mutta vain yksi työntekijä, on osallistuja tulkittu sen korkeakoulun edustajaksi, jonka palkkalistoilla hän on. Tältä osalta tilastot ovat siis hieman vääristyneet, sillä käytännössä toinenkin korkeakoulu on edustettuna. Kuva 4. Verkostotapaamisiin osallistuneiden korkeakoulujen määrä. 13 / 21

Kuva 5. Verkostotapaamisten osallistumiskertojen määrä (tapaaminen järjestetään 2 kertaa vuodessa) Vaikka verkostotapaamisiin osallistuneiden korkeakoulujen määrässä ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia, on verkoston piiriin kuitenkin tullut useita uusia korkeakoulujen viime vuosien aikana, esimerkiksi korkeakoulujen liikuntapalvelujen yhdistymisen kautta (esim. Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa). Etenkin ammattikorkeakouluihin on viime vuosina nimetty liikunnasta vastaavia työntekijöitä, jotka ovat olleet mukana myös verkostotapaamisissa (esim. Lahden AMK, Savonia AMK, Turun AMK, Hämeen AMK, Mikkelin AMK). Verkoston toiminnan osalta oleellista on se, kuinka suuren osan korkeakouluista esimerkiksi liikuntatoimien sähköpostilista tavoittaa, eli kuinka suurella osalla korkeakouluista on nimetty liikunnasta vastaava henkilö. Lista on kasvanut viime vuosina merkittävästi, vaikka kaikista korkeakouluista ei olekaan osallistujia tullut mukaan verkostotapaamisiin. Tällä hetkellä listalta puuttuvia korkeakouluja ovat: Centria AMK, DIAK, Hanken, HUMAK, Novia, SKÅHLA ja VAMK. 14 / 21

Koulutusten osallistujien sukupuolijakauma 15 / 21

Liite 3. Korkeakoululiikunnan alueellinen kehittyminen Korkeakoululiikuntojen määrä Vuosien 2010 2015 välillä korkeakoululiikunnan palvelut ovat kehittyneet monella paikkakunnalla merkittävästi, eli monessa korkeakoulussa on käynnistynyt korkeakoulun koordinoima ns. korkeakoululiikunta (vrt. opiskelijoiden täysin pyörittämä ja rahoittama toiminta). Uusia paikkakuntia, joissa toimii korkeakoululiikunta: Hämeenlinna, Joensuu, Lahti, Lappeenranta, Kajaani, Kuopio, Mikkeli, Turku (myös amk). Lisäksi korkeakoulujen yhteistyön myötä liikuntapalvelut ovat parantuneet etenkin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille huomattavasti Jyväskylässä ja Tampereella. Korkeakoululiikunnan paikallista ja alueellista kehittymistä ovat tukeneet erityisesti korkeakouluille myönnetyt hankeavustukset liikuntapalvelujen kehittämiseen. Vaikka hankkeet kestävät vain 1-3 vuotta, on niillä saatu käynnistettyä uusia, pysyviä liikuntapalveluita. Korkeakoululiikunnan hanketuet Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustuksia terveyttä edistävän liikunnan / liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Vielä viime hallituskaudella korkeakouluille ei tätä hankerahoitusta myönnetty, mutta tällä hallituskaudella opiskelijaliikunnan edistäminen otettiin yhdeksi avustuskriteeriksi. Korkeakoululiikunnan kohdennetuilla hanketuilla on kehitetty olemassa olevia palveluita (mm. UniSport ja Rovaniemen korkeakoululiikunta), yhdistetty useamman korkeakoulun liikuntapalveluiden tarjontaa (Tampereen, Jyväskylän ja pk-seudun ammattikorkeakoulujen yhteishankkeet) sekä kehitetty liikuntapalveluita lähes täysin nollatilanteesta (Mikkelin AMK, Turun AMK, Kajaanin AMK, Seinäjoen AMK, Kuopion ja Joensuun hankkeet). Alla lista korkeakouluista/paikkakunnista, joille on myönnetty hanketukea viime vuosina. Näiden hankkeiden lisäksi Lappeenrannan korkeakoulut saivat vuonna 2011 tukea ns. pitkältä listalta yhteisten liikuntapalveluiden kehittämiseen. Hankkeiden alueellinen kattavuus on hyvä. 2010: Ainoa korkeakoululiikuntaan liittyvä hanke oli OLL:n ja Oulun korkeakoululiikunnan Lähtenyt Liikkumaan -hanke. 2011: Yhteensä 2 hanketta ja 70 000 euroa - Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy: Kunnon opiskelija - AMK-liikuntaorganisaation rakentaminen ja mallinnus 2011-2013 (20 000 ) - OLL: Lähtenyt liikkumaan -hanke 2009-2011 (50 000 ) 2012: Yhteensä 6 hanketta ja 195 000 euroa - Helsingin yliopisto UniSport: yliopistolainen liikkumaan (25 000 ) 16 / 21

- Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Jyväskylän korkeakoululiikunta - tasavertaiset liikuntapalvelut korkeakouluopiskelijoille (30 000 ) - Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy/Mikkelin ammattikorkeakoulu: Kunnon opiskelija - AMK-liikuntaorganisaation rakentaminen ja mallinnus (20 000 ) - OLL: Liikuntatuutorointi & korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välinen palveluketju 2012-2014 (50 000 ) - OLL: Opiskelijaurheiluseuratoiminnan laadun kehittäminen 2012-2014 (30 000 ) - Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/rovaniemen ammattikorkeakoulu: Hyvinvointiapteekki - opiskelijoiden terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli ja sen pilotointi (40 000 ) 2013: Yhteensä 8 hanketta ja 220 000 euroa - Helsingin yliopisto (UniSport): Yliopistolainen liikkumaan 2011-2013 (20 000 ) - Mikkelin ammattikorkeakoulu: Kunnon opiskelija 2011-2013 (15 000 ) - OLL ja Opiskelijoiden Tutkimussäätiö Otus rs: Korkeakoululiikunnan barometri 2012-2013: Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden liikunta (25 000 ) - OLL: Liikuntatuutorointi & korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välinen palveluketju 2012-2014 (40 000 ) - Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/rovaniemen ammattikorkeakoulu: Hyvinvointiapteekki 2012-2014 (30 000 ) - Tampereen yliopisto: Tasavertaiset liikuntapalvelut Tampereen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle (40 000 ) - Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta: Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi 2013-2014 (30 000 ) - Turun ammattikorkeakoulu: INTO Innostavaa liikuntaa ammattikorkeakoulun arkeen 2013-2015 (20 000 ) 2014: Yhteensä 4 hanketta ja 131 000 euroa - Opiskelijoiden Liikuntaliitto: Liikuntatutorointi & korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välinen palveluketju Kahden toimivaksi osoittautuneen terveysliikuntamallin levitystyö 2012-2014 (35 000 ) - Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta: Sykettä Savilahdella Hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhteensovittamiseksi (30 000 ) - Tampereen yliopisto: Unipoli Sport Tasavertaiset liikuntapalvelut Tampereen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle (38 000 ) - Turun ammattikorkeakoulu: INTO Innostavaa liikuntaa ammattikorkeakoulun arkeen (2013-2015) (28 000 ) 17 / 21

2015: Yhteensä 7 hanketta ja 166 900 euroa - OLL: Korkeakoululiikunnan suosituksilta piiloon jäävien tärkeiden tekijöiden identifiointi, niiden merkitys ja niihin vaikuttaminen (40 000 ) - Kajaanin ammattikorkeakoulu: KAMK yhteisön liikunnan edistäminen. Opiskelija- ja työyhteisöliikunnan kehittämishanke (11 900 ) - Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta: Joensuun korkeakoululiikunnan yhtenäistämishanke Sykettä Susirajalla. Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun Joensuun korkeakoululiikunnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. (25 000 ) - Lapin ammattikorkeakoulu Oy: Lapin korkeakoululiikunnan yhtenäistäminen ja kehittäminen. Yhteishanke Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. (25 000 ) - Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta: Tasavertaiset liikuntapalvelut pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluopiskelijoille. Liikuntapalvelujen kehittäminen ja yhteisen liikuntapalveluorganisaation luominen Metropolia Ammattikorkeakoulun, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun välille. (30 000 ) - Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy: Aktiivinen ja iloinen AMK-liikkuja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun liikuntapalveluiden kehittäminen. (10 000 ) - Turun ammattikorkeakoulu: INTO Innostavaa liikuntaa ammattikorkeakoulun arkeen (2013-2015) (25 000 ) 18 / 21

Liite 4. Tilastotietoa OSM-kisoista Opiskelijoiden SM-kisojen määrät Strategiakauden aikana OSM-kisalajien määrät ovat lähteneet vuoden 2010 OSM-uudistuksen ja OLL:n jäsenpohjan vahvistumisen myötä tasaiseen nousuun, jonka huippuvuosi oli vuosi 2012. 2015 koettiin selkeä pudotus vuoden 2010 tasolle, joka johtui pääosin OSM-kisasääntöjen muutoksesta, joka rajasi OSM-kisojen osallistumisoikeutta koskemaan vain OLL:n jäseniä sekä OSM-kisalisenssin lunastaneita ylioppilaskuntia. 2010, 13 toteutettua 2011, 16 toteutettua 2012, 19 toteutettua 2013, 17 toteutettua 2014, 17 toteutettua 2015, 13 toteutettua Opiskelijoiden SM-kisojen osallistujamäärät Strategiakauden aikana sama trendi OSM-kisojen osalta näkyi lajimäärien osalta myös osallistujamäärässä. 2000 paikkeille strategiakauden aikana vakiintunut osallistujamäärä tippui sääntömuutoksen myötä vuonna 2015. OLL pyrki vuonna 2015 kannustamaan kisajärjestäjiä tasaamaan kisaosallistujien sukupuolijakaumaa kisajärjestäjille suunnatulla 400 rahapalkkiolla, mutta tämä ei juuri muuttanut tilannetta paremmaksi. 2013, 2175 2014, 2150 2015, 1500 (Arvio 15.10.2015) Naisten osallistuminen on vuositasolla ollut vuosittain noin 20% Alueellinen kattavuus Alueellinen kattavuus OSM-kisajärjestäjistä osoittaa peräti 18 eri paikkakunnan järjestäneen OSMkisoja strategiakauden aikana. Aktiivisimpia järjestäjiä ovat olleet Tampere (23 järjestettyä OSMkisaa), Jyväskylä (16 järjestettyä OSM-kisaa) ja Helsinki (15 järjestettyä OSM-kisaa). Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa edelleen järjestäjäpaikkakuntien määrää ja saada huomioitua lajien lisäksi myös kilpailujen alueellinen kattavuus. Helsinki (16 järjestettyä OSM-kisaa) Marathon 2010-2015, Keilailu 2010, Sulkapallo 2010-2011, Tennis 2011, 5km Maantiejuoksu 2012, Golf 2013, Amerikkalainen jalkapallo 2014, Pesäpallo 2015, Puolimarathon 2015. Espoo (7 järjestettyä OSM-kisaa) 19 / 21

Pesäpallo 2010, Pesäpallo 2011, Ratsastus 2011, Lumikenkäily 2012, Tennis 2014, Beach Tennis 2014-2015. Tampere (23 järjestettyä OSM-kisaa) Futsal 2010 ja 2014; Kamppailu- ja voimailulajit 2010-2013, Lentopallo 2010-2015, Ultimate 2010-2014, Ultimate 2011, Salibandy 2012, Amerikkalainen jalkapallo 2013, Voimanosto ja painonnosto 2014-2015, Beach-Volley 2015. Nokia (1 järjestetty OSM-kisa) Avantouinti 2012 Jyväskylä (16 järjestettyä OSM-kisaa) Jalkapallo 2010-2011 ja 2013; Futsal 2011-2013, Salibandy 2013-2015, Sulkapallo 2013, Pöytätennis 2013-2015, Squash 2013, Padel 2015, Ultimate 2015 Turku (1 järjestetty OSM-kisa) Jääkiekko 2012 Naantali (2 järjestettyä OSM-kisaa) Golf 2012 ja 2014 Pori (2 järjestettyä OSM-kisaa) Pesäpallo 2013, Shakki 2015 Vaasa (3 järjestettyä OSM-kisaa) Jalkapallo 2014-2015, Jääkiekko 2014 Seinäjoki (2 järjestettyä OSM-kisaa) Pesäpallo 2012 ja 2014 Oulu (4 järjestettyä OSM-kisaa) Jääkiekko 2010-2011 ja 2013; Beach Tennis 2011. Kajaani (6 järjestettyä OSM-kisaa) Seikkailu-urheilu 2011-2015, Frisbeegolf 2014 Vuokatti (2 järjestettyä OSM-kisaa) Maastopyöräily 2011-2012 Kuopio (4 järjestettyä OSM-kisaa) Halliyleisurheilu 2012, Karjalainen kolmiottelu 2013, Beach Volley 2013-2014 Mikkeli (2 järjestettyä OSM-kisaa) Keilailu 2013, Frisbeegolf 2015 20 / 21

Lahti (1 järjestetty OSM-kisa) Hiihto 50 km 2012 Vierumäki (1 järjestetty OSM-kisa) Jalkapallo 2012 Lappeenranta (1 järjestetty OSM-kisa) Suunnistus 2011 21 / 21