Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017
Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAKUNTATYÖ... 4 Yleinen Seurakuntatyö... 4 2.2 Praasniekat... 4 2.2 Aikuistyö... 4 Aikuistoimintapiirit... 5 2.3 Ekumenia... 5 2.4 Kirkkomusiikki... 5 2.5 Nuorisotyö ja uskonnonopetus... 6 2.6 Diakonia, lähetys ja Filantropia... 6 3. TALOUS... 8 3.1 Talouden suunnittelun lähtökohdat... 8 3.2 Seurakunnan taloudellinen tilanne... 9 3.3 Verotuloarvio... 9 3.4 Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus... 10 3.5 Talousarvio 2015-2017... 12 3.6 Ehdotuksen keskeisimmät kohdat... 14 3.7 Edellisen talousarvion toteutuminen... 14 3.8 Henkilöstösuunnitelma... 15 2
1. YLEISTÄ Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulevat tulisi aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Kirkolliskokouksen mahdollisella päätöksellä vuonna 2014 uudesta seurakuntajaosta voi olla vaikutuksia myös Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle. Seurakunta seuraa kirkossa tapahtuvaa hallinnollista kehitystä ja reagoi päätöksiin tarvittavalla tavalla. P-K:n seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Seurakunta on avoin Ilomantsilaisille tapahtumille ja eri kansalaisjärjestöille. Seurakunta toimii asettamansa strategian 2011-2015 mukaisesti joka pohjautuu kirkon strategiaan 2010-2015. TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Strategian kehittämisen painopisteet vuosille 2011-2015 ovat 1. Seurakunnan toimintakulttuurin kehittäminen keskustelevammaksi ja avoimemmaksi, 2. Synodaalisen johtamiskulttuurin kehittäminen, 3. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten työntekijöiden koulutuksesta, hyvinvoinnista ja motivoinnista huolehtiminen, 4. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu, 5. Evankeliumin eteenpäin vieminen 6. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 7. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 8. Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen. Vuonna 2015 seurakunta päivittää strategiaansa vuosille 2016 2020. Materiaali uudelle strategialle on vuoden 2014 aikana luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa tehdyt arviot strategian painopisteistä. Vuonna 2015 seurakunta järjestää varsinaiset valtuustonvaalit kaudelle 2016-2019. 3
2. SEURAKUNTATYÖ Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin, jouluna ja pääsiäisenä. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalvelusta (aamupalvelus, liturgia) seurakuntasalissa. Vanhainkodilla ja palvelukodeilla ja terveyskeskuksessa pidetään palveluksia vahvistetun ohjelman mukaan. Jumalanpalvelusten toimittaminen tapahtuu yhdessä papiston ja seurakuntalaisten avulla. Seurakunnan tekemä aloite Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle yhteistyöstä Tuupovaaran alueella voi vaikuttaa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan työntekijöiden työnkuvaan. Aloitteen myötä Ilomantsin pappi ja kanttori voisivat toimittaa palveluksia myös Tuupovaarassa, Hoilolassa ja Sonkajanrannassa. Aloitetta käsittelee Joensuun ortodoksisen seurakunnan neuvosto. Pappi järjestää yksityistä sielunhoitoa, tekee kotikäyntejä ja osallistuu kotien juhliin. Järjestetään maahanmuuttajille jumalanpalveluksia eri kielillä, pääsääntöisesti slaaviksi. Tarkoituksena auttaa uusia maahanmuuttajia löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan työ nähdään osana kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhdessä tutustumaan seurakunnan toimintaan. 2.2 Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimmät tapahtumat. Iljan praasniekkaa pidetään seurakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä praasniekkana unohtamatta muidenkaan pyhäkköjen praasniekkoja. Tavoite on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäsenet osallistumaan seurakunnan praasniekkoihin. Praasniekkoja pidetään seurakuntaa kokoavana tapahtumana. Praasniekkojen yhteiset ateriat pidetään vapaaehtoisella maksulla katettuina. 2.2 Aikuistyö Toiminnan tavoitteena on saada seurakuntalaiset sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutetaan opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille ja muille vastaaville lähetetään osanottajia. 4
Seurakunta järjestää seurakuntalaisille kesäkuussa 2015 matkan Pietariin ja kesäkuussa 2016 matkan Pohjois-Kreikkaan. Osallistutaan Lappeenrannassa pidettäville Kirkkopäiville elokuussa 2015. Kirkkomusiikilla on tärkeä tehtävä mielekkään liturgisen elämän ylläpitäjänä. Nuoriso- ja aikuistoimikunnat järjestävät hiihtolomaviikon lauantaina hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa. Pekka Jeskanen vetää miestenpiirin talvella 2014-2015 ja Maire Purmonen naistenpiirin. Miestenpiirin toimintaa arvioidaan uudelleen. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä, Mutalahdessa ja Hattuvaarassa mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana 1.10. Mutalahdessa. Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kirkkotekstiilikurssi jatkuu. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii seniorien ikonimaalauspiiri. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä ja myös monien kiinteistökorjauksien tekemistä. 2.3 Ekumenia Vähemmistökirkolle ekumenia on elinehto, mutta myös evankeliumissa annettu malli. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisen seurakunnan että Turun Martin seurakunnan kanssa. Lisätään resurssien ja tarpeen mukaan yhteisiä tilaisuuksia Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa. 2.4 Kirkkomusiikki Ilomantsin ortodoksinen kirkkokuoro kantaa nimeä Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoron tärkein tavoite on kantaa vastuuta seurakunnan jumalanpalvelusten laulamisesta. Kuoro pitää aktiivisen toimintansa jatkumiseksi jatkuvana haasteenaan uusien jäsenien rekrytoinnin. Kuoron toimintaan kuuluu vuosittainen sävelhartauksien järjestäminen suuren paaston aikaan keväällä. Syksyisin suurin tavoite on joulun ajan sävelhartaus ja joululaulukierros paikkakunnan hoitokodeissa. Kuoron ohjelmistoon joulun aikaan kuuluvat myös itä-slaavilaiset kansanperinteen mukaiset joululaulut. Ilomantsin praasniekat ovat näkyvä osa seurakunnan toimintaa, ja näin myös tärkeä osa kuoron toimintaa. Kuoro tekee yhteistyötä muitten paikkakunnan kuorojen kanssa. Pidempiaikainen yhteistyö Taipaleen kirkkokuoron kanssa jatkuu edelleen mm. laulajille järjestetyn yhteisen koulutuksen ja yhteisten sävelhartauksien merkeissä. Seurakunnassa toimii myös kirkkolaulupiiri. Piiri on avoin uusille kirkkolaulun ja kirkollisen lukemisen perusteista kiinnostuneille ihmisille. Piiri kokoontuu joka 5
toinen viikko harjoittelemaan ja toimittamaan harjoitusten jälkeen yhteisen jumalanpalveluksen (ehtoopalvelus, akatistos). Kirkkolaulupiiri laulaa myös vainajien liturgioita ja muistopalveluksia. Piirissä lauletaan yksiäänisesti. Kirkkolaulupiiri ei harjoittele esiintymistarkoituksessa vaan toiminta pyrkii vahvistamaan kansan laulua jumalanpalveluksissa. Kanttori ohjaa myös lastenlauluryhmä Vunukoita seurakunnan ja kansalaisopiston yhteistyönä. Elokuussa 2015 on Lappeenrannassa kirkkopäivät, mihin myös patriarkka osallistuu. Kuoro osallistuu tapahtumaan mahdollisuuksien mukaan. Syksylle 2015 kaavaillaan yhteistä harjoitusviikonloppua Taipaleen kirkkokuoron kanssa luostarissa. 2.5 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Viikoittain kokoontuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen seurakuntatalossa pitämä ikonimaalauspiiri. Heikki Kyykallio ja Petri Penttinen vetävät joka keskiviikko nuortenpiirin. Maire Purmonen ja Inka Kontkanen pitävät joka toinen sunnuntai seurakuntasalissa alle kouluikäisten sinapinsiemenkerhoa. Teuvo Martiskainen pitää ponomarikerhon kerran kuussa. Tavoite on saada jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyössä. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisää lapsi- ja nuorisotyömuotoja etsitään, mutta yritetään välttää samojen ihmisten kuormittamista. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun seurakunnan kanssa kesäkuussa ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Tämän lisäksi kesällä joko järjestetään viitosten seurakuntien kanssa tai osallistutaan järjestöjen järjestämälle perheleirille ja perhepäivään. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa ja lähetetään nuoria valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutusta. Ilomantsin kansalaisopiston yhteistyöllä seurakunnassa ja kunnassa toimi lasten lauluryhmä Vunukat. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat päiväkodissa, kouluissa ja pitävät kerran kuussa koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään esim. kanttorin ammattitaidon hyödyntäminen koulun musiikki- lauluopetuksessa. 2.6 Diakonia, lähetys ja Filantropia Diakoniatyö toimii heikkojen ja tarvitsevien hyväksi. Diakoniatyön tavoite on juurruttaa lähimmäisen palveleminen jumalanpalveluselämän luonnolliseksi jatkeeksi. Järjestetään kaksi kertaa syksyllä ja kerran keväällä työttömien 6
ruokailut yhteistyössä Marttojen ja Ilomantsin tiistaiseuran kanssa. Tuetaan talousarviossa diakoniaa sekä lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna Filantropia järjestön kautta. Diakonia-apua ja ruoka-apua jaetaan. Seurakunta tekee yhteistyötä S-Marketin kanssa ruoan jaossa. Mahdollisuuksien mukaan S-Market lahjoittaa seurakunnalle ruoat, joita ei voi enää myydä. Tämä ruuan seurakunta voi jakaa tarvitsijoille ja myös käyttää työttömien ruokailussa. Keväällä 2016 järjestetään tilaisuus, jossa seurakuntalaiset/luottamushenkilöt arvioivat ja suunnittelevat seurakunnan diakoniatyötä. 7
3. TALOUS 3.1 Talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, kirkkoherran pastoraaliselle työlle ja eri toimintapiireille. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta vuosien 2009-2013 aikana luopui kiinteistöistä jotka eivät palvele seurakuntatehtävää (Skiitta-, Protola-, Uusi- Kanttorila-nimiset kiinteistöt). Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla 2008-2013 ollut 1,4% vuodessa. Seurakunnan jäsenkehitys on laskusuunnassa. Tämän kertoo seurakunnan ikäjakauma (v. 2013 = (0,1v.-20v 14,3%), (21v-40v.11%), (41v-64v 38,4%, 65v-, 36,1%) ja Ilomantsin elinkeinorakenne. On huomionarvoinen asia, että vuosina 2011 ja 2013 seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut huonoista ennusteista huolimatta. Kirkkoon liittymiset ja kuntaan muuttaneet ortodoksit ovat vaikuttaneet tähän suuntaukseen. 8
3.2 Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2008 2011, 2013 johtuvat seurakunnan kiinteistömassan realisoimisesta ja metsätuloista. Talousarviovuodet 2015 2017 ovat alijäämäiset. 3.3 Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa sen perustoiminta. Verokertymä on pysynyt tasaisesti 190.000 ja 205.000 välissä. Kuvassa verokertymä 2008-2013 ja verotuloarvio vuosista 2015 2017. 9
Veroprosentista riippumatta, seurakunnan ikäjakauman takia verokertymä on pienempi, kun vertaillaan Ilomantsia muihin ortodoksisen kirkon saman kokoisiin seurakuntiin. 3.4 Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: viisi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, sekä 3 ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa (yhteensä 12 rakennusta). Parppeinvaaran tsasounan omistaa Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö. Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Tornator Oy on seurakunnan metsänhoidon palvelujen toimittaja kaudelle 2012-2017. Tornator oy hoitaa metsät ympäristöä kunnioittaen. Metsäsuunnitelman (2009 2019) mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana tehdään tarvittavat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ja myös tarvittavat taimikkohoidot. Metsätuotot kattavat kolmen vuoden tarvittavat metsähoidon maksut. Kaaviossa näkyy vuosien 2015-2017 metsähoito menot ja metsätulot. 10
Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille 2015 2019. Suurimmat investoinnit seuraavina vuosina kohdistuvat Elian kirkkoon, seurakuntataloon ja Pappilaan. Investointien arviointikustannus on 325.000. Seurakunta hakee muita avustuksia kirkollishallitukselta ja ympäristökeskukselta. Alla olevassa kuvassa ovat suunnitellut investoinnit ja korjaukset vuosille 2015 2017. Investoinnit ja korjaukset seurakunta kattaa kiinteistömassan vähentämisen tuloista ja metsämyynnin tuloista. Muut korjaukset jotka kirjataan käyttötalousosassa. 11
Investoinnit ja muut korjaukset yhteensä. 3.5 Talousarvio 2015-2017 Vuosien 2015-2017 taloudenhoito on hyvin haastellinen. Kuten kaaviosta selviää kaikki kolme vuotta ovat alijäämäisiä. Vuonna 2015 alijäämä on 150.600, v. 2016 79.200 ja v. 2017 223.900. Alijäämän merkittävä osa on suunnitellut investoinnit. Ilman investointeja älijäämät ovat vuonna 2015-20 600, vuonna 2016-44 200 ja vuonna 2017-63 900. Toimintamenot talousarviovuosille 2015-2017 pysyvät tasaisina. Suuret menokohdat talousarviossa ovat investoinnit, kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. Toimintamenot pysyvät 308.800 ja 291.900 välissä. 12
Alla olevassa ensimmäisessä kaaviossa selviää menokohdittain menojen kehitys ja toisessa tulojen kehitys. 13
3.6 Ehdotuksen keskeisimmät kohdat a. Seurakunnan alueen ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne vaikuttavat verotulon kehitykseen. Seurakunnan verotulot ovat pienemmät verrattuna muihin samankokoisiin seurakuntiin. b. Seurakuntaneuvosto valmistelee seurakuntavaltuuston esityksen kiinteistöhoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. Seurakuntavaltuusto päättää asiasta vuoden 2015 aikana. c. Seurakunta jatkaa neuvotteluja Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyön tekemisestä. Yhteistyöllä molemmat seurakunnat voisivat säästää taloudellisia resursseja. d. Seurakuntahallinto päättää Elian kirkon, seurakuntatalon ja pappilan seuraavien vuosien isojen investointien tekemisestä sen jälkeen kun kilpailutarjouskierros on järjestetty. e. Seurakunnan henkilökunnan osaaminen on käytettävissä koko kirkon palvelemiseksi (taloushallinto, kreikan kielitaito) f. Seurakunta tarvitsee jatkossakin kirkon taloudellista tukea, koska Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kantaa vastuuta historiallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, johon kuuluu Pyhän Profeetta Elian kirkko, pappila pihapiireineen ja Kokonniemen kalmisto. g. Seurakunnan haasteellinen taloudellinen tilanne ei saa olla este seurakunnan itsenäisenä pysymiseen. 3.7 Edellisen talousarvion toteutuminen Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui 39 487,26 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui 97 061,70 ylijäämäiseksi. Seurakunta myi 14
Uusi Kanttorila (Iljala) -kiinteistön 77 000, ja verotuloja kertyi n. 8000 budjetoitua enemmän. Muut talousarvion toteutumat ilmenevät talousarvion toteutumaraportista. Tilinpäätösanalyysin mukaan toimintatulot (verot, myyntitulot, opastulot, korkotulot ja kolehdit) ovat kattaneet seurakunnan toimintamenot (palkat, kirkkojen toiminta, hautausmaakulut ja erikulut). 3.8 Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden roolit seurakunnan toiminnan ja perustehtävän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin työajan perustehtäviin. 15
Sijaisuuksien järjestäminen on vaikeutunut matkapapin toimen täyttämättäjättämisen takia. Seurakunta neuvottelee Joensuun seurakunnan kanssa sijaisuuksien järjestämisestä. Seurakunnan työntekijät osallistuvat keskusteluihin seurakuntien yhteistoiminnan kehittämisestä. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden kouluttamiseen. Kirkkoherra suorittaa vuosien 2015-2016 aikana taloushallinnon erikoisammattitutkinnon. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää: lastenkerho, lastenikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat, ponomarikerho. Seurakunta panostaa enemmän kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan rakentamisessa on merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta järjestyy useimmiten vapaaehtoisvoimin. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 16