Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. Selvitysosa: Hallinnonalan toimintaympäristö Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin. Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1 6 -vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon. Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tullee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti. Sivu 1

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä. Tavoitteena on, että Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 % Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla. Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee. Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2009 2010 2011 Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,0 43,8 44,3 44,6 45,0 45,5 perustutkintoon johtava koulutus 1 41,2 40,7 41,2 41,5 41,8 42,5 valmistavat koulutukset 2 2,8 3,1 3,1 3,1 3,2 3,0 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 1 50,2 50,4 49,6 51,7 52,0 52,0 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,4 91,1 90,8 93,2 93,8 94,5 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 5,3 5,6 5,6 5,6 5,7 5,5 Yhteensä 96,7 96,7 96,4 98,8 99,5 100,0 1) Lähde: Tilastokeskus 2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). 3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä ita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä ita. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 1 2009 2010 2011 Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,2 25,2 25,0 24,9 24,9 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,9 27,6 27,3 27,0 27,0 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista 1 2009 2010 2011 Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80,3 81,0 82,0 83,0 Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60,6 61,0 62,0 63,0 64,0 Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59,9 64,0 60,5 61,0 63,0 63,0 Sivu 2

2009 2010 2011 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51,4 51,0 49,9 46,0 49,0 52,0 1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta. Opiskelijat ja tutkinnot 1 2009 2010 2011 Päivähoito lapset 204 750 206 350 208 300 209 700 211 000 Esiopetus opiskelijamäärä 57 750 58 770 58 910 59 700 60 000 61 000 Perusopetus uudet opiskelijat 56 770 57 880 59 100 59 200 60 500 60 500 päättötodistuksen saaneet 65 090 64 960 63 440 61 200 61 000 60 000 opiskelijamäärä 536 780 530 680 526 930 522 000 522 000 519 000 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 38 060 37 870 36 790 38 000 38 000 38 000 suoritetut ylioppilastutkinnot 2 32 650 32 700 32 810 33 000 33 000 33 000 opiskelijamäärä 108 390 107 400 106 320 110 000 110 000 110 000 Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen) uudet opiskelijat 59 740 59 990 61 000 61 800 62 200 61 450 suoritetut tutkinnot 36 930 37 220 40 510 42 200 42 800 43 500 opiskelijamäärä 3 143 930 149 200 150 560 150 300 150 800 150 200 Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus) 4 uudet opiskelijat 6 835 8 438 7 900 8 500 8 900 suoritetut tutkinnot 5 922 5 985 6 000 6 200 6 400 opiskelijamäärä 3 23 099 23 378 23 200 23 900 24 600 Ammatillinen lisäkoulutus 5 uudet opiskelijat 32 634 31 801 32 800 26 000 27 000 suoritetut tutkinnot 16 006 16 153 16 700 15 400 15 600 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 33 586 35 190 36 200 35 700 35 100 opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 36 470 33 356 33 400 27 000 28 500 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot aloittaneet 6 33 676 33 978 34 963 34 900 32 900 32 900 suoritetut tutkinnot 20 044 20 581 21 312 22 121 22 060 22 060 opiskelijamäärä 129 282 131 595 131 838 131 369 128 000 126 000 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet 2 308 2 722 2 739 2 800 2 900 2 900 suoritetut tutkinnot 941 1 253 1 521 1 708 1 750 1 750 opiskelijamäärä 5 557 6 580 7 321 7 834 8 000 8 000 Yliopiston perustutkinnot 7 uudet opiskelijat 20 169 19 988 20 119 19 853 19 800 19 800 suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 10 775 12 300 13 275 13 014 13 500 14 200 suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 10 535 14 384 12 515 13 829 14 500 15 023 opiskelijamäärä 145 033 144 321 144 441 143 505 142 300 141 300 Sivu 3

2009 2010 2011 Yliopiston tohtorintutkinnot 1 642 1 518 1 653 1 649 1 635 1 635 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden osalta ita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun 7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta. Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt. Sekä taide- ja kulttuuriammateissa että taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Kulttuurin perusta vahvistuu Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet. 2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä. 3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät Sivu 4

Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut). 4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä. Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja 2011 1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 469 2 469 esitysten määrä 12 198 13 467 13 000 Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 033 1 033 konserttien määrä 1 861 1 907 1 900 Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 538 532 525 esitysten määrä 292 283 237 Suomen Kansallisteatterin henkilöstön määrä 346 326 325 esitysten määrä 597 698 650 Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183 2. Luovan työn tekijät Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 286/1 971 303/2 131 300/2 100 Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % 55 57 50 Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 048 1 044 1 042 Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 13,33 11,96 11,96 Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) 81 725 83 463 85 000 3. Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 507 2 393 2 400 Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 167 185 170 Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 777 772 775 Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 264 278 280 Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 4 984 5 183 5 100 Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 32 35 28 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 225 2 362 1 500 Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 794 787 787 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 97 428 94 914 95 000 Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 52 797 52 829 53 000 Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 56 874 56 733 57 000 Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. - 650 700 4. Kulttuuri ja talous Kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 577.. 22 000 Liikuntapolitiikka Sivu 5

Liikunta lisää osallisuutta ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia. Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1) Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tavoitteena on myös lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. 2) Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu turvaamalla liikunnan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saavutettavuus ja luomalla edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret sekä sellaiset väestöryhmät, joiden liikunta-aktiivisuus on alhaista. 3) Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu Osaamisen ja asiantuntemuksen kasvattaminen liikunnan toimialalla luo parhaat edellytykset väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi sekä huippu-urheilumenestyksen kasvattamiseksi. Liikunta-alalla tehtävän päätöksenteon tukena tulee käyttää riittävän luotettavasti tuotettua tietopohjaa. Tavoitteena on, että liikuntapoliittisten toimenpiteiden valmistelu sekä päätöksenteko eri tasoilla perustuvat relevanttiin tietopohjaan, kuten alan tutkimus-, selvitys- ja intitietoon. Liikuntapolitiikan tunnuslukuja 2011 toteutum a toteutum a Seuraliikunta väh. 1 krt/vko, Nuorten terveystapatutkimus poikia 50,05 50,05 52 tyttöjä 46,5 46,5 48 Arvokisamitalit olympialajeissa Olympiakisat 3 MM-kisat 13 4 EM-kisat 2 3 Dopingrikkomukset 13 8 Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/tea-viisari koko maan väestöpainotettu keskiarvo 55 62 65 Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15 64 -vuotiaat % 1 miehet 29 30 35 naiset 31 33 35 Sivu 6

2011 toteutum a toteutum a Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus % (Kouluterveyskysely) 2 Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/viikko 8 9 lk 35 35 32 lukion 1 2 lk 31 31 28 ammattiin opiskelevat 1 2 lk 48 48 46 1) liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee 2) aineisto vuodelta 2011: Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa; vuosi välivuosi Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita. Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä. Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle. 2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään. 3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2011 toteutum a toteutum a Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorten aloitekanava kattavuus kunnista 45 % 50 % 65 % Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista 70 % 70 % 80 % Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista 73 % 74 % 83 % Nuorten sosiaalinen vahvistuminen Työpajojen kattavuus kunnista 80 % 82 % 85 % Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 12 982 13 100 13 500 Nuorisotyöttömät (alle 25 v.), lkm 30 036 32 080 32 000 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä 10 041 14 571 15 000 Sivu 7

2011 toteutum a toteutum a Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 77 % 87 % 100 % Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista 60 % 81 % 100 % Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/kouluterveyskysely THL) 9 % 9 % 8 % Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/kouluterveyskysely THL) 13 % 13 % 12 % Kirkollisasiat Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Kansainvälinen yhteistyö Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista. Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa. Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) Mom. Toimintamuoto /201 4 muutos 29.10.30 Yleissivistävä koulutus 812 198 851 818 845 955-5 863 29.10.34 Koulurakentaminen 78 000 58 000 61 400 3 400 29.20.30 Ammatillinen koulutus 715 160 723 774 716 867-6 907 29.30.30 Vapaa sivistystyö 164 144 164 818 164 618-200 29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 154 361 142 175 138 075-4 100 29.30.32 Oppisopimuskoulutus 131 003 116 494 124 854 8 360 29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 0 27 000 52 000 25 000 29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 21 061 19 279 15 879-3 400 29.40.30 Ammattikorkeakoulut 424 371 411 754 404 277-7 477 29.80.30 Kirjastot 4 613 4 513 4 713 200 29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 78 443 81 163 76 793-4 370 29.80.32 ja 52 Museot 35 845 36 811 36 811 0 29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0 29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 300 5 000 4 500-500 29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 773 17 773 18 030 257 29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 058 19 147 19 200 53 29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 094 8 099 8 321-222 Yhteensä 2 669 529 2 687 724 2 692 399 4 675 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät 1 134 550 1 142 283 1 144 270 1 987 Kunnat -431 129-434 068-434 822-754 Kuntayhtymät 1 565 679 1 576 351 1 579 092 2 741 Sivu 8

Mom. Toimintamuoto /201 4 muutos Yksityiset 1 534 979 1 545 441 1 548 129 2 688 Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi eräiden yksikköhintojen leikkaamiseksi sekä siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuodeksi. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi itu määräraha otetaan vuosittain valtion talouson. Veikkaus Oy:n varsinainen tuotto vuodelle on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuotton lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 23,3 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna yhteensä 540,8 milj. euroa eli noin 1,7 % enemmän vuoden talouson verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 10,0 milj. euroa taiteen edunsaajille Kansallisgallerian toiminnan rahoittamisen johdosta. Tuotto on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,1 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,4 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle ehdotetaan 993,0 milj. euroa, josta 540,8 milj. euroa eli 54,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP TP TA TAE Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 90,8 110,6 115,2 119,5 - - - - veikk.varat 39,9 36,5 24,7 13,1 - - - - budj.varat 50,9 74,1 90,5 106,4 1 - - - Tiede 261,3 270,6 283,7 332,1 355,1 388,3 410,0 398,8 305,6 veikk.varat 79,5 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2 103,2 budj.varat 181,8 194,0 206,6 245,2 259,3 288,0 308,8 296,6 202,4 Taide 274,3 281,6 311,2 363,9 400,6 425,1 432,6 434,9 465,4 veikk.varat 150,4 152,3 164,5 191,3 209,3 220,3 222,4 224,8 237,1 budj.varat 123,9 129,3 146,7 172,6 191,3 204,8 210,2 210,1 228,3 Liikunta 99,1 101,4 106,7 127,6 137,6 142,5 153,6 152,4 147,6 veikk.varat 97,8 100,1 104,0 124,3 135,8 141,9 145,0 146,0 147,4 budj.varat 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 8,6 6,4 0,2 Nuoriso 39,9 42,7 47,0 55,6 69,3 65,2 71,8 74,1 74,8 veikk.varat 35,2 36,0 37,4 44,7 51,3 51,5 51,9 52,6 53,1 Sivu 9

2006 2007 2008 2009 2010 2011 TP TP TP TP TP TP TP TA TAE budj.varat 4,7 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 19,9 21,5 21,7 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 362,9 365,0 383,2 447,2 492,3 514,1 520,4 531,9 540,8 Veikkausvoittovarat yhteensä 402,8 401,5 407,9 460,3 492,3 514,1 520,4 531,9 540,8 1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta. Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousn momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 052 000 2 026 000 5 078 000 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 70 673 000 139 834 000 210 507 000 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 36 373 000 40 420 000 76 793 000 Valtionosuudet museoille 19 380 000 17 431 000 36 811 000 Liikunnan koulutuskeskukset 19 680 000 30 000 19 810 000 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 7 000 000 21 000 000 28 000 000 Hallinnonalan tietohallinto Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006 2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Talousesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen idaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen Sivu 10

tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousta laadittaessa. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 29.01.51 Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) perusparannusvaltuus 1,2 1,2 29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 12,0 35,0 varhaiskasvatuksen perustamishankevaltuus - 5,0 29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 282,6 280,0 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus - 0,25 29.80.04 Museoviraston toimintamenot (siirotmääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus - 1,6 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 4,50 4,50 29.80.53 Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) vuokrasopimusvaltuus - 0,85 29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,30 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 117 906 121 805 122 664 859 1 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 894 27 609 27 798 189 1 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 077 22 695 23 097 402 2 Sivu 11

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 836 8 807 8 793-14 0 04. Koulutuksen ja korkeakoulujen inti (siirtomääräraha 2 v) 2 539 2 539 3 575 1 036 41 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 920 3 790 3 726-64 -2 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 17 888 18 088 16 763-1 325-7 23. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 994 1 994 0 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 29 980 32 003 30 803-1 200-4 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 685 685 585-100 -15 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 844 3 252 3 348 96 3 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) 2 243 2 337 2 182-155 -7 10. Yleissivistävä koulutus 954 658 975 584 974 023-1 561 0 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 959 49 564 50 894 1 330 3 02. Ylioppilastutkintolautakunna n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 305 1 905 1 949 44 2 20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 894 12 894 12 697-197 -2 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) 812 198 851 818 845 955-5 863-1 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 78 000 58 000 61 400 3 400 6 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 1 302 1 403 1 128-275 -20 Sivu 12

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 20. Ammatillinen koulutus 728 110 736 705 729 732-6 973-1 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 585 8 566 8 500-66 -1 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 026 3 026 3 026 0 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 339 1 339 1 339 0 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) 715 160 723 774 716 867-6 907-1 30. Aikuiskoulutus 507 075 505 539 531 049 25 510 5 20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 25 747 25 347 25 347 0 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 010 3 010 3 010 0 30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) 164 144 164 818 164 618-200 0 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (määräraha) 154 361 142 175 138 075-4 100-3 32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (määräraha) 131 003 116 494 124 854 8 360 7 33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (määräraha) 27 000 52 000 25 000 93 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) 21 061 19 279 15 879-3 400-18 (52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 308 0 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 441 7 416 7 266-150 -2 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 727 775 2 739 102 2 655 575-83 527-3 Sivu 13

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 958 12 455 12 331-124 -1 02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 406 19 588 19 393-195 -1 03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 049 2 055 2 026-29 -1 04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 609 1 621 1 869 248 15 20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 30 526 35 431 31 964-3 467-10 22. Tutkimusinfrastruktuurihank keiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 4 000 5 000 8 500 3 500 70 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (määräraha) 424 371 411 754 404 277-7 477-2 50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 832 287 1 862 922 1 882 847 19 925 1 51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (määräraha) 251 695 238 592 139 834-98 758-41 52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä- Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 30 731 30 159 30 933 774 3 53. Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (määräraha) 101 156 102 191 103 213 1 022 1 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) 16 988 17 334 18 388 1 054 6 70. Opintotuki 847 202 916 102 917 174 1 072 0 01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 696 703 705 2 0 52. Opintolainojen valtiontakaus (määräraha) 30 807 30 200 30 200 0 55. Opintoraha ja asumislisä (määräraha) 734 550 798 000 798 942 942 0 Sivu 14

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (määräraha) 27 781 32 200 30 750-1 450-5 58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 5 478 5 549 5 877 328 6 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (määräraha) 47 889 49 450 50 700 1 250 3 80. Taide ja kulttuuri 432 646 434 881 465 393 30 512 7 01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 893 4 919 4 511-408 -8 (02.) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 442 19 469-19 469-100 03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 905 2 644 3 219 575 22 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 459 22 728 22 193-535 -2 05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 464 6 385 5 808-577 -9 06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 664 7 611 7 346-265 -3 (07.) Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0 (08.) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 245 0 16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (määräraha) 17 481 19 142 19 640 498 3 20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 16 300 16 300 0 22. Korvaukset suojatun aineiston käytöstä (siirtomääräraha 2 v) 4 208 4 208 0 30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 4 613 4 513 4 713 200 4 Sivu 15

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (määräraha) 40 445 40 800 40 420-380 -1 32. Valtionosuudet museoille (määräraha) 17 683 17 431 17 431 0 33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (määräraha) 106 106 106 0 34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 5 300 5 000 4 500-500 -10 40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (määräraha) 240 252 252 0 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 9 308 8 570 1 160-7 410-86 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (määräraha) 13 574 14 091 14 246 155 1 52. Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (määräraha) 222 397 224 821 237 069 12 248 5 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 18 824 19 824 31 202 11 378 57 54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) 7 402 7 336 7 210-126 -2 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 2 500 2 100 3 700 1 600 76 (57.) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintaa jatkavan säätiön peruspääomaan (kiinteä määräraha) 80 0 59. Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) 4 870 4 870 0 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 2 825 2 250 500-1 750-78 72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739 0 Sivu 16

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 5 040 4 000 3 900-100 -2 87. Valtion rahoitus Kansallisgallerian pääomaan (kiinteä määräraha) 10 000 10 000 0 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (määräraha) 17 150 150 0 90. Liikuntatoimi 153 612 152 397 147 558-4 839-3 50. Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (määräraha) 144 960 145 988 147 448 1 460 1 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden intikustannuksiin (kiinteä määräraha) 2 752 109 110 1 1 (53.) Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (määräraha) 5 900 6 300-6 300-100 91. Nuorisotyö 71 777 74 056 74 781 725 1 50. Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (määräraha) 51 904 52 556 53 081 525 1 51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 19 523 21 000 21 000 0 52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) 350 500 700 200 40 Yhteensä 6 540 761 6 656 171 6 617 949-38 222-1 Henkilöstön kokonaismäärä 3 515 3 472 3 430 Sivu 17

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tavoitteet: 1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. 2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa. 3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Jatketaan hallinnonalan rakenteen uudistamista. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista. 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 798 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan menoihin. Selvitysosa: Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 24 946 27 809 27 998 Bruttotulot 1 125 200 200 Nettomenot 23 821 27 609 27 798 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 337 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 410 Muu muutos -2 Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta, siirto momentilta 29.01.04 49 Päivähoidon ja yleissivistävän koulutuksen strateginen kehittäminen (2 htv), siirto momentilta 29.10.20 (LTAE I ) 152 Tuottavuustoimet -45 Palkkausten tarkistukset 86 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -51 Yhteensä 189 talous 27 798 000 talous 27 609 000 tilinpäätös 26 894 000 Sivu 18

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 097 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään 750 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 3) 50 000 euroa avustuksena jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 4) 400 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-innein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen normatiivinen ohjaus Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen varautuminen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton tukeminen Ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen sekä uusien säädösten mukaiset tarkistukset Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen osallistuminen Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta Kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet, jotka toteutetaan laajojen koulutuspoliittisesti merkittävien ohjelmien mukaisesti Hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittäminen sekä yksilöllisten opintopolkujen ja joustavien tutkinnon suorittamistapojen vahvistaminen Opetushallituksen aseman vahvistaminen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön ja digitaalisten oppimisympäristöjen kansallisena osaamis- ja kehittämiskeskuksena Oppilaitosten työrauhaa sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevien uudistusten toimeenpanon tuki Koulutuksen tasa-arvon toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuminen sekä tasaarvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja inneissa. Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen Kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin Mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi Ennakointitiedon tuottaminen, määrällisen ja laadullisen ennakoinnin yhteensovittaminen sekä aikuiskoulutuksen ennakoinnin kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano Paikallisen ja alueelisten koulutuksen kehittämissuunnitelmien valmistelun tukeminen opetustoimen johdon kehittämisohjelmalla, jolla vahvistetaan opetushallinnon tehokkuutta ja Sivu 19

tuottavuutta, sekä tuetaan koulutuksen järjestäjäkentän muutoksesta nousevia opetushallinnon uudistamistarpeita Opiskelijavalintapalvelujen uudistaminen sekä yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu, opiskelijavalintojen kehittäminen, sekä SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuuden valmiiksi saattaminen. Rakenteellinen kehittäminen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen tukemaan eri koulutusmuotojen ja koko opetustoimen kansallisia kehittämisohjelmia siten, että yhteyttä opettajien peruskoulutukseen tiivistetään. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Kehittämistoiminta kootaan laajoihin, kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttaviin hankkeisiin. Opetushallituksen maksullisella palvelutoiminnalla tuetaan koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistetään opetustoimen tuloksellisuutta. Vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus turvataan. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen. Tuotokset ja laadunhallinta Opetushallituksen suoritteet (kpl) 2010 2011 tavoite 1. Perustoiminnan tuotoksia Opetussuunnitelmien perusteet 3 1 2 1 3 Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus Perustutkinnot 30 2 1 3 - Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 22 32 45 40 30 Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 311 500 306 500 314 500 330 000 450 000 Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 24 921 25 000 33 0452 20 000 20 000 2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 315 382 345 300 300 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 765 751 720 750 750 Valtionhallinnon kielitutkinnot 1 996 1 200 1 200 1 200 1 200 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 49 482 54 000 48 000 49 000 48 000 Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät 12 301 13 682 12 995 10 000 10 000 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten inti Tilatut konsultoinnit ja innit 81 61 59 40 40 Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 73 429 78 000 69 140 60 000 60 000 Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 66 71 71 50 50 3. Palvelukyvyn tunnuslukuja Sivu 20

2010 2011 tavoite Tutkinnon tunnustamista koskevien päätösten käsittelyaika (kk) 3,5 2,5 3,5 3,5 3,5 Maksullisten koulutusten asiakastyytyväisyys (1 5) 4,2 4,1 4,3 4,1 4,1 Henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen tukee strategisten tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta Opetushallituksessa hyväksyttyjen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on ydinosaamisen turvaaminen resurssien vähentyessä. Henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Ajantasaisella henkilöstösuunnittelulla, työn kehittämisellä ja verkostoyhteistyöllä turvataan riittävät resurssit ydintehtävien hoitamiseen. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2010 2011 toteuma Henkilötyövuodet (momentti 29.01.02) 263 263 264 249 228 Henkilötyövuodet (muut momentit) 26 24 23 25 25 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 8,9 12,8 8,2 9,0 10,1 Työtyytyväisyysindeksi 3,3 3,4 3,4 3,6 3,6 Sairaspoissaolot, työpäivää/htv 10,1 10,4 8,6 9,0 9,0 Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1 6,0 6,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 30 824 29 435 29 893 Bruttotulot 8 989 7 500 7 500 Nettomenot 21 835 21 935 22 393 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 874 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 116 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot 1 179 1 000 1 300 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 558 1 910 2 050 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -379-910 -750 Kustannusvastaavuus, % 76 52 63 Sivu 21