Kevätrieha-Viesti Lions Club Helsinki/n tiedotuslehti n seudun asukkaille Nro 42 22.4.2012 ark. 7-21, la 7-18, su 12-18
2 Sauna, Nuuksio, Partio ja Lionsit! Vuosia taaksepäin miettiessäni en heti osaisi noita yllä olevia asioita yhdistää. Kuitenkin Pitäjänmäen n kulmilla parikymmentä vuotta asuneena olen kaikkiin törmännyt ainakin erikseen. 2000 luvun alussa perheemme juniori pääsi alueen partiolaisten iloiseen joukkoon ja minä vanhempana löysin itseni partion kannatusyhdistyksestä järjestelemässä milloin mitäkin asiaa ja tilaisuutta rahan keräämiseksi Nuuksiossa sijaitsevien kämppien ylläpitoon. Siinä matkan varrella tuli selväksi tarve uuden, erillisen saunarakennuksen tarpeesta jo olemassa olevien kämppien lisäksi. Toisen kämppärakennuksen yhteydessä oli sauna, joka ei riittänyt palvelemaan suurta saunojajoukkoa ja jonka jälkilämmöt tekivät parvella olon aika tukalaksi. Vuosikymmenen lopulla puheet kääntyivät sanoista pikkuhiljaa tekoihin ja vuonna 2009 uudelle saunalle oli saatu rakennuslupa erinäisten, välillä mielenkiintoisten vaiheiden ja käänteiden jälkeen. Kesällä 2009 saunaa päästiin konkreettisesti rakentamaan partiolaisten ja aktiivisten vanhempien toimesta. Onneksi porukasta löytyi sekä intoa että tietoa mitä ja ennen kaikkea miten tehdään. Tämän lehden ilmestyessä aikaa noista hetkistä on kulunut liki kolme vuotta ja Nuuksiossa ollaan siinä pisteessä että partiolaisten sauna vihitään keväällä virallisesti käyttöön. Toki sauna on jo testattu ja hyväksi toimivaksi havaittu. Nuuksiossa on nyt siis uusi uljas hirsinen saunarakennus hienolla paikalla kallion laella valmiina palvelemaan partiolaisten tarpeita heidän siellä leireillessään. Miten tähän kaikkeen sitten liittyy tuo tekstin otsikko? Saunan valmistumiseen tarvittiin tietysti aktiivisia partiolaisia ja heidän vanhempiaan rakennus- ja suunnittelutöihin. Mutta tekemisen mahdollistamiseen tarvittiin myös rahaa. Partiolaiset olivat jo vuosia keränneet rahaa tähän tarpeeseen ja sillä päästiin rakentamisessa hyvään alkuun. Kuitenkin budjetti oli sen verran mittava että rahallista apua oli pakko saada jostain muualtakin ja tässä vaiheessa mukaan pääsee Pitäjänmäen n alueen leijonajärjestöt. Alueella toimii kolme leijonaklubia, LC Helsinki /, Pitäjänmäki ja Pitäjättäret, joilta saatu merkittävä taloudellinen panos varmisti hankkeen toteutumisen suunnitellusti, eivätkä partiolaiset tai kannatusyhdistys joutuneet hankkimaan lisärahoitusta muualta. Lionsit ovat tukeneet hankkeita aikaisemminkin, lionsien panos oli merkittävä myös 80 luvulla kun Nuuksioon edellisen kerran rakennettiin partiolaisille kämppätiloja. Molemmilla kerroilla Lionsit hakivat ja saivat rahoitusapua Arne Ritari säätiöltä. Uudesta saunasta täytyy vielä lopuksi yhtenä yksityiskohtana kertoa, että sinne vanhempien partiolaisten toimesta rakennetut lauteet täyttää tiukatkin vaateet kun mielikuvituksellisuus laitetaan tavoitteeksi, tässä lienee myös syy ettei meitä leijonia hyväksytty niitä tekemään. Mutta hyvä niin, koska lopputulos on erittäin hieno ja kuuleman mukaan myös toimiva. ESTELLE SILVIA EWA MARY Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Tällä nimellä kutsutaan Ruotsin uusinta superjulkkista. Tapahtuma oli niin merkittävä, että kauppatorillammekin järjestettiin oikein kunnialaukaukset Estelle prinsessan kunniaksi. Nimen julkistamisen jälkeen pidettiin Tukholman kuninkaanlinnassa kiitosjumalanpalvelus. Uudet juhlat ovat tiedossa, kun Estelle saatetaan kasteelle. Ruotsia on vuosien aikana moitittu monin tavoin maallistuneeksi. Vapaamielisyys on johtanut myös käytännössä siihen, että kirkko ja valtio ovat toisistaan erillään. Ruotsin hovi tekee tässä merkittävän poikkeuksen. Täällä kotimaassa vuonna 2010 jäi 501 helsinkiläistä lasta kastamatta, vaikka vanhemmilla olisi ollut mahdollisuus kastattaa lapsensa. On merkittävää huomata se, että Ruotsissa lapsen syntyminen kuninkaalliseen perheeseen on myös kristillinen tapahtuma jumalanpalveluksineen ja kastejuhlineen. Joku voi ajatella, että Ruotsin kuningashuoneella on toki varaa järjestää lapselle ristiäiset. Mutta moniko näin ajatteleva muistaa, että ristiäiset eivät maksa mitään, jos niin halutaan. Lapsi voidaan kastaa kirkossa tai kotona. Kaste on juhla sinänsä ilman kakkukahvejakin. Pappi kohtaa kotijoukot etukäteen, jolloin kastekeskustelussa voidaan räätälöidä persoonallinen kastetoimitus kunkin kodin tarpeiden mukaan. Jos kummit eivät pääse paikalle, voidaan kummitodistukset lähettää heille postitse. Tänä päivänä jopa yksi ev.lut. kirkkoomme kuuluva rippikoulun käynyt ja konfirmoitu kummi riittää. Kirkkoherra tekee anomuksesta päätöksen. Kaiken kaikkiaan on tärkeä tietää, että käytännön järjestelyistä ei tarvitse tulla estettä lapsen kastamiselle. Miksi jättäisimme lapsemme vaille taivaallista siunausta? Sanohan Vapahtajammekin: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Tervetuloa ristiäisiin! Martti Pitkänen kirkkoherra Pitäjänmäen seurakunta Katsaus liikenneturvallisuuteen Suomessa tapahtui vuonna 2011 kaikkiaan 6 397 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 292 ja loukkaantui 7 919 ihmistä. Kuolleita oli 22 enemmän ja loukkaantuneita 258 enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 174, kuorma-autolla 5, pakettiautolla 8, linjaautolla 2, moottoripyörällä 28 ja mopolla 10. Jalankulkijoita kuoli 41 ja polkupyöräilijöitä 16. Lisäksi kuoli 8 muuta tienkäyttäjää (Tilastokeskus tieliikenneonnettomuustilasto 2011). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä aikanaan asetettuun tavoitteeseen 250 vuonna 2010 ei viime vuonna päästy ja nyt etäännyttiin taas kauemmaksi tuosta määrästä. Helsingissä kuolleiden lukumäärä kasvoi kolmella eli kahdeksaan (vuonna 2010 viisi henkilöä). Valitettavasti yksi näistä oli polkupyöräilijä. Edellisestä kuolemaan johtaneesta polkupyöräonnettomuudesta Helsingissä ehti kulua monen monta vuotta huolimatta polkupyöräilyn lisääntymisestä etenkin työmatkaliikenteessä. Valtakunnallisesti pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet selvästi. Vuonna 2011 henkensä menetti 16 pyöräilijää, kun luku vuonna 2010 oli 26. Tähän on varmasti vaikuttanut kokonaisvaltainen työ eri toimijoiden kesken. Pyörätiet ovat lisääntyneet, taajamien nopeusrajoitusten laskeminen ja vieläpä pyöräilykypärän käytön lisääntyminen. Tosin viimeksi mainitun suhteen on vielä paljon tehtävää ja vähin kustannuksin, koska hyvän pyöräilykypärän saa melko edullisesti. Mallejakin löytyy joka lähtöön ja hyvinkin virtaviivaisia. Tämä on vanhempien hyvä muistaa näin kevään kynnyksellä ennen kuin fillarit kaivetaan esiin. Liikenneviraston tietojen perusteella liikenteen keskinopeus pysyi ennallaan ja liikennemäärässä oli kasvua 2,3 prosenttia. Altistus nokkakolareille kasvaa liikenteen määrän kasvaessa. Henkilöautojen kolariturvallisuus ei riitä silloin, kun törmätään vastakkaiseen suuntaan etenevään ajoneuvoon. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 2010. Kuluneena vuonna sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnettomuuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle (Liikenneturvan ennakkotiedote). Helsingin tilastoista voidaan edelleen todeta, että rattijuopumukseen syyllistyneiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mikä on sinänsä huolestuttava asia, sillä poliisin valvonnassa ei isompia muutoksia tapahtunut ; ainakaan se ei lisääntynyt. Alkoholin nauttimisella on merkitystä kolariherkkyyteen, joten myös sen kannalta toivotaan muutosta parempaan 2012. Myös törkeät liikenteen vaarantamiset lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tämän lehden ilmestymisalueella suuntaus on samansuuntaista eli se ei poikkea koko Helsingin tilastojen suhteen. Onnettomuuksissa on nousua Malminkartanon aluetta lukuun ottamatta. Rattijuopumusten osalta nousua on selkeästi Pohjois Haagan ja Kannelmäen alueella. Määrät eivät kuitenkaan ole merkittäviä, mutta O-toleranssiajattelulla voidaan sanoa, että yksikin on liikaa. Tieliikenneturvallisuuden kehitystä kuvaa varmemmin liikennekuolemien kehityssuunta, koska ne varmasti tulevat poliisin tietoon. Suuri osa pienistä peltikolareista samoin kuin yksittäisistä polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista jää tulematta tietoon. Jokaisen tulee muistaa, että Tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan poliisille vakavaan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista (TieliikenneL 59 ). Turvallisuus on pieniä asioita, kunhan vaan muistamme ja ymmärrämme niitä tehdä. Pekka Höök ylikomisario Helsingin poliisilaitos, Liikenne- ja erityispoliisi 3 Kevät (rieha) -terveisin Jari Saarelainen presidentti LC Helsinki/ Lions Club Helsinki/n avustuskohteet Klubimme avustukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään, lion-toiminta, avustukset ja lahjoitukset sekä lähitoiminta-avustukset. Lion-toimintaan liittyvät avustuskohteet voivat olla kansainvälisiä taikka kansallisia. Kuluneen vuoden aikana kohteina ovat olleet mm. liiton katastrofirahasto (ulkomailla tapahtuneet onnettomuudet), nuorisonvaihto, Nenäpäiväkeräys ja pistekirjoitinlaite Invalidiliitolle. Osallistuimme myös Huopalahdessa kotinsa tulipalossa menettäneen perheen tukemiseen. Lahjoituskohteena on ollut perinteisesti Sos-lapsikylä. Tuemme myös stipendillä oman alueemme yksittäisiä opiskelijoita. Lähitoimintaa olemme rahallisesti tukeneet eniten. Kohteita ovat oman alueen ala-asteen sekä lähialueen yläasteiden stipendit. Myös ala-asteelle on järjestetty kirjoitus- ja piirustuskilpailu, jonka tuloksia näemme tässä lehdessä. Partiolippukuntaa, Jeanne d Arc ry, olemme tukeneet saunahankkeessa. Vastavuoroisesti partiolaiset ovat huolehtineet tämän lehden jakelusta. Edellisten lisäksi olemme tukeneet PiTa:n jalkapallokoulua ja Päiväkoti Karhia. Jukka Tamminen 1. varapresidentti, rahastonhoitaja Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa asunnon oston jälkeen myös lomaan? Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhtey dessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen. Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai tule käymään konttorissamme. Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina. Hiomotie 30 Helsinki-Pitäjänmäki nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Lions Club Helsinki/ virkailijat 2012-2013 Jari Saarelainen presidentti Paavo Härö past presidentti Jukka Tamminen 1. varapresidentti Raimo Åstedt 2. varapresidentti Jorma Salonen sihteeri Jukka Tamminen rahastonhoitaja ja Quest-asiamies Esa Niinimäki klubimestari Arto Taipale tiedotussihteeri ja nuorisovaihto n Klubin jäsenet Yrjö Gorski, Jyrki Hutri, Paavo Härö (H), Pekka Höök, Olli Kaikko, Isto Koivuniemi, Esa Kukkola, Jorma Leinonen, Matti Marjosalo, Timo Nenonen, Esa Niinimäki (H), Jari Saarelainen (pres., H), Jorma Salonen (H), Arto Taipale (H), Jukka Tamminen (H), Raimo Åstedt (H). H= hallitus. Kokoontuminen kuukauden toinen maanantai Ravintola Vaahterassa. n Kevätrieha-Viesti 42 vuosikerta Kustantaja Lions Club Helsinki/ Päätoimittaja Jukka Tamminen Mainospäällikkö Isto Koivuniemi Painos 8000 lc.hkikonala@gmail.com Painopaikka Karprint Oy, Huhmari
4 en kirjoitus- ja piirustuskilpailun satoa Lions-voittajat 2012 1a Ida Pirinen ja Rosa Ketola 1b Ann-Melody Pelttari, Pauliina Huttunen 1-3c Miikka Enroth 2a Noora Kyllönen, Eeli Luhtanen 2b Ossi Peltola, Miia Niinimäki 3a Nea Sohlman ja Sauli Saarnio 3b Iida Ponko ja Eerika Soininen 4a Tarmo Lindfors ja Jenni Alanenpää 4b Nea Möttönen ja Oona Kettunen 5a Sanni Parpala ja Aapo Kössi 6a Saara Kokkonen ja Eetu Varttila 6b Melissa Salvila ja Essi Salonheimo 3-6c Santtu Eerola Tulevaisuuden Olin bulletti-junassa, alla näkyi saastunut, tehtaiden täyttämä. Kuplahallien sisällä on viljeltyjä metsiä. Ilma on hengityskelvotonta ja ihmiset käyttävät happisuojia. Yhtäkkiä hologrammipuhelin alkoi soida. Siellä oli aungialainen vihreä lehtimyyjä. En vastannut. Juna pysähtyi ja koulussa. Kellorobotti alkoi soida ja koulu alkoi. Robottiopettajat olivat ilkeitä ja pelottavia. Tänään oli pitkä päivä ja koulua kesti viisi minuuttia. Menin selkärepulla kotiin. vuonna 100000 Kysyin kokkirobotilta, että mitä oli ruuaksi. Se vastasi: Mansikkakapseli. Söin sen ja menin pelaamaan. Panin koneen päälle ja aloin pelata. Se oli vanhanaikainen rallipeli ja siinä kuulutettiin:varo hillitön kurvi! Rysähdin seinään ja lopetin. Kello oli jo niin paljon, että laitoin nukku-kypärän päähän ja nukahdin. Tarmo Lindfors 4a, Tulevaisuuden Että kesällä voi tehdä lumiukkoja. Sitten voi tehdä tunnelin, jossa on pääkallo, avain ja arkku. Sitten kastellaan puita ja voi tehdä puumajan. Junat lentää taivaalla ja olis ufoja taivaalla. Se joka kastelee puita, on mun pikkusisko, jonka nenästä valuu verta. Mä pyöräilen kotiin ja Petteri tulee ihan kohta perässä. Miikka Enroth, 1-3C Tulevaisuuden Kun tulen an kolmenkymmenen vuoden päästä, Bullis on konkassa. Tyypit ei aja autolla. Kaikki kulkevat julkisilla tai pyörällä. Pekka Haavisto on tullut vihdoin pressaksi. sta on tullut pääkaupunki. n Kauppaveljet ovat tehneet pyörien myyntiennätyksen. an on rakennettu Suomen suurin kauppakeskus. ssa on kilometrin pituinen skeittipuisto. n koulun välipalan saa ottaa mukaan. Koko maailman viimeinenkin energiajuoma on tuhottu. Santtu Eerola 3-6c vuonna 100000 on paljon edistyneempi kuin nyt. Kuvitelkaapa vaikka siivekäs auto, jolla voi lentää. Se on totta ssa. Kehitys on mennyt jättiharppauksin eteenpäin ja evoluutio on kehittynyt huimasti. Kadut eivät ole samanlaisia kuin nyt, vaan ne leijuvat ja ovat täynnä huippuedistyneitä kauppoja. Vaan missä ovat ihmiset? Niin, se on hyvä kysymys. Itse asiassa en ole nähnyt ainuttakaan elävää olentoa ssa. Siihen on syy. Se syy on se, että ilmasto on niin saastunutta ettemme vain yksinkertaisesti pystyneet enää asumaan planeetallamme. No missä me sitten olemme? Vastaus piilee pilvien takana avaruudessa. Avaruuteen on rakennettu uusi siirtokunta. Siirtokunnan nimi on Xonalax. Xonalaxissa ei ole yhtään ilmaa vaan se on suljettu kuvulla. Kubvussa on pieniä ilmanvaihtoputkia, joista hiilidioksidi pääsee ulos ja happea pumpataan sisään. Mutta ihmiset eivät tiedäkään, että Xonalaxiin ei riitä paljon ilmaa. Ilma loppuu vuonna 199999. Tiedemiehet yrittävät epätoivoisesti keksiä ratkaisua. He ovat jo kehittäneet ruuvimeisselivasaran, hupinaattorin ja onnellisuuskojeen. Mutta mistään näistä kojeista ei ole apua ilmansaannissa. Vuonna 199998 tiedemiehet keksivät ratkaisun. He keksivät ilmansaantikoneen. Ilmaa valmistetaan avaruuden olemattomista ja loputtomista aineista. Xonalassa elettiin hyvää ja upeaa elämää maailman loppuun asti. Essi Saloheimo 6b Melissa Salvila 6b Tulevaisuuden Hei, olen Jenna ja asun ssa. on Helsingissä sijaitseva lähiö. On vuosi 2050. Minä käyn tta. Äitini on kertonut, että oli 38 vuotta sitten ihan erinäköinen. Eräänä päivänä menin talomme ullakolle ja löysin vanhan laatikon, jossa oli vanhoja valokuvia ja kirjeitä. Yhdessä valokuvassa oli äitini. Valokuva oli selvästi otettu koulussamme. Sitten löysin kirjeen. Siinä luki: Tavataan salapaikassa klo:14.15 koulun jälkeen. T. Hennariikka. Ihmettelin vähän mikä se salapaikka on ja kuka se Hennariikka on? Menin alakertaan ja kysyin äidiltäni: Onko sinulla ollut joskus koulu aikoina Tulevaisuuden an tulee uusia kouluja ja taloja. Uusissa kouluissa on paljon oppilaita ja opettajat ovat kilttejä kaikille. Kaikki ovat ystävällisiä toisilleen ja ottavat kaikki mukaan leikkeihin. Kouluissa on hyvää ruokaa. Kouluissa on biopoliiseja, jotka vahtivat että oppilaat syövät hyvin. Joillakin Tulevaisuuden luokilla on vähän oppilaita. sta tulee kuuluisa kaupunki. ssa ei ole paljon ilkeitä asukkaita. an tulee järviä ja lampia. Ihmiset ovat iloisia kun voivat saada helposti töitä sta. Eerika Soininen 3b Aapo Kössi 5a Hennariikka niminen ystävä? Äiti vastasi: Oli minulla kai yksi ollut. Maanantaina menin kouluun, ja kysyin koulun vanhimmalta opettajalta: Onko sinulla ollut 38 vuotta sitten kaksi oppilasta nimeltään Hennariikka Ojala ja Anneli saarisola? Opettaja vastasi: Voimme mennä katsomaan koulun oppilastiedoista. Siellä näkyi myös sta kuva. Se kuva oli ihanan vehreä! Kysyin opettajalta: Voisitko sinä printata sen kuvan minulle? Kun olin saanut sen, päätin etsiä siinä kuvassa olevan paikan. Kului tunti, mutta vihdoin löysin sen. Se näytti todella törkyiseltä. Silloin päätin, että meidän pitäisi siivota roskamme! Olimme 38 vuotta sotkeneet tätä paikkaa. Ennen se oli kaunis vihreä niitty, mutta nyt pelkkä saastainen kuoppa! Päätin, että kun minusta tulisi aikuinen, siivoaisin ja uudistaisin koko pellon! Jäin hetken katselemaan, mutta yhtäkkiä kompastuin johonkin. Se oli vanha pieni arkku. Avasin arkun ja siellä oli kartta. Seurasin karttaan merkittyä reittiä ja tulin ontolle vanhalle puulle. Puun sisällä oli kaiverruksia, joissa oli kirjaimet H&A. Tietysti tämä oli se salapaikka! Uudistuva Nea Möttönen 4b Tahdon iloa ja urheilua ja itse varmuutta ja että kaikilla on asiat hyvin ja kaikila on hauskaa kiitos kun luite tämän. Pauliina Huttunen 1b Krrrrrriiiiiii!! Krrriiiiii!! Kriiiii!!! Ette taidakaan ymmärtää minun kieltäni No kerron uudesta maapallosta sitten suomeksi. Eli kun maapallon etelä- ja pohjoisnapa sulivat, koko maailmaan tuli jättitulva! Me delfiinit, fiksuja kun olemme, hyödynsimme sitä. Toisin sanoen valloitimme maapallon. Nykyään ihminen on uhanalainen laji, joka asuu vain Himalajan vuorilla ja muilla ylängöillä. Mutta nyt takaisin an. ei ole muuttunut paljoa, sinne on vain tullut lisää taloja, ja se on veden peitossa. Uudet talot ovat delfiineille suunniteltuja ja vanhoja on hieman muuteltu. on vielä olemassa, samoin Mikon Kiska ja pizzeria Dilber, jossa tarjotaan nykyään täytettyjä kalapiirakoita. Hilatien pikkukoulua käytetään nykyään jättimerihevosten tallina. Kauppakeskus Ristikkoon on tullut kahdeksantoista lisäkerrosta, siellä on vesipallohalli, uimala, lisää kauppoja, elokuvateatteri ja paljon muuta hauskaa. Delfiinit ympäri maailman tulevat an viettämään aikaa. Tästä syystä sta on tullut turistirysä. ssa on paljon taidemuseoita, joissa on myös ihmisten teoksia. Delfiinit ovat erittäin kiinnostuneita ihmisistä, heidän keksinnöistä ja kukoistuskausistaan. ssa on myös slummialueita, mikä johtuu siitä, että delfiinien valtias ei määräydy vaaleilla kuten ihmismaailmassa, vaan se on eräänlainen mm-kilpailu, jossa mitataan voimaa, ketteryyttä, kestävyyttä yms. Se muistuttaa paljon teidän olympialaisianne, mutta lajit ovat muuttuneet ja maan edustajia on vain yksi, Lajeja ovat esimerkiksi: Vesipallo: pelaajat yrittävät saada pallon maaliin, muistuttaa paljon ihmisten jalkapalloa Korkeushyppy: osallistujat hyppäävät mahdollisimman korkealle Kuivajuoksu: Kaikki osallistujat nostetaan kuivalle maalle, jossa heidän pitää liikkua mahdollisimman pitkälle. Laji on erittäin vaarallinen. Mutta Delfiineilläkin on eräs ongelma. Nimittäin kun kaikki joutui veden alle, suuri osa maailman rakennusmateriaaleista tuhoutui. Tälläkin hetkellä tiededelfiinit yrittävät keksiä betonin kaltaista ainetta. Mutta kyllä me tästä selvitään. Eetu Varttila 6a n a-a Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueeseensa ssa Asuinalueen viihtyvyyttä lisäävät hyvät ja monipuoliset sosiaaliset suhteet, joita julkiset ja kaupalliset palvelut merkittävästi tukevat. Hyvillä palveluilla ylläpidetään myös vahvaa paikallisidentiteettiä. Lähiöissä palvelujen kehittäminen edellyttää eri osapuolten toimivaa vuorovaikutusta, jossa tärkeää osaa näyttelee lähidemokratia ja osallisten aktiivinen yhteydenpito sekä asukkaiden että palvelujen tuottajien ja päättäjien välillä. Helsingissä kehitystyötä ja selvityksiä on tehty jo vuosien ajan mm Esikaupunkien renessanssi- hankkeen yhteydessä. Tähän liittyen myös n-pitäjänmäen alue oli v.2008 osana palveluverkon uudistamiseen liittyvää poikkihallinnollista kehittämishanketta, jossa hallintokuntien ja asukkaiden yhteistyönä oli tarkoitus kehittää konkreettiset toimintamallit palvelutilojen käytöstä ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä osana vuotuista toiminta- ja taloussuunnittelua. Aktiiviset toimenpiteet ovat kuitenkin jäänet odottamaan aikaa parempaa ja ilmeisesti nykyisessä kuntarakennemyllerryksessä ovat vaarassa unohtua kokonaan. ssa pidettiin viime vuoden kevätkokouksen yhteydessä työpajatyyppinen tapahtuma Helkan (Helsingin kaupunginosayhdistykset ry) avustuksella nimikkeellä Unelmien. Tilaisuudessa kartoitettiin asukkaiden toiveita ja mielikuvia alueemme kehittämisestä. Työpajan aikana kiteytyivät tärkeimmiksi kehittämisalueiksi: palvelut, ympäristö, lapset ja nuoret sekä harrastustoiminta. Näiden osalta kirjattiin useita mielenkiintoisia ja kehittämiskelpoisia ajatuksia. Syksyn aikana -Seuran hallitus päätti erikseen kartoittaa alueeseemme liittyviä asioita erillisellä jäsenkunnalle suunnatulla netti- / postikyselyllä. Lomakkeita lähetettiin 26 sähköisesti ja 54 postitse ja palautuksena saatiin 30 vastausta. Otos n koko asukasmäärästä (n. 4800) on varsin pieni, mutta kuitenkin PARTURI-KAMPAAMO Saijan Salonki Vanha Hämeenkyläntie 9 Ajanvaraus puh. 044 2964092 Palvelemme klo 9-17 arkisin suuntaa-antava asukkaiden mielipiteistä. Vastauksissa hyvinä asioina tulivat esille vihreään ympäristöön, turvallisuuteen ja liikenneyhteyksiin liittyvät asiat. Puutteina koettiin palveluihin, kulttuuriin, erikoiskauppoihin ja kokoontumistiloihin liittyvät asiat. Erityisesti pankkien asiakaspalvelujen katoaminen alueelta on ollut asukkaiden välisissä keskusteluissakin kritiikin kohteena. Samoin yhteisten asukastilojen puute koetaan erittäin vaikeana, mikä on tyypillistä koko läntisen Helsingin esikaupunkialueelle. Vapaissa tekstivastauksissa kiitosta saivat hyvät ulkoilu- ja pyöräilymahdollisuudet sekä Pitäjänmäen kirkon aktiivinen toiminta. Puutteina korostettiin erilliskysymyksissäkin esiintyneitä seikkoja sekä työmaa alueena olevan Ajomiehentien epäselviä liikennejärjestelyjä erityisesti Jouko-linjan pysäkkipuutteen vuoksi. HSL on tosin luvannut järjestää pysäkkiasian jo keväällä 2011, mutta mitään ei ole tapahtunut. Lisäksi puutteina tuotiin esille uimahalli, poistuneet terveyskeskuksen laboratoriopalvelut, pohjoisosan kirjastoauto (matka Pitäjänmäelle koetaan pitkäksi varsinkin lapsille ja vanhuksille), ntien ja Vanhan Hämeenkyläntien ajonopeudet, talvinen kunnossapito ja valaistus kävelyteillä. Asukastoiminnan mahdollisuudet suoriin parannusmahdollisuuksiin ovat varsin rajalliset, mutta tietoa niin asukkaille, kuin päätöksentekijöille pyritään jakamaan kaikin mahdollisin tavoin. -Seuran syyskokouksessa saimme jo Pitäjänmäen Nordean taholta asiallista tietoa pankkipalvelujen tapahtuneesta ja tulevasta kehityksestä. Asukastalotilojen osalta Helka on anonut toiminta-avustusta selvityksen laatimiseksi nykytilanteesta sekä tilojen hallinta- ja toimintamalleista. Heikki Leppänen -Seura ry, pj 5 meikkaus -hiustenpidennys - kosmetologi hieronta - aromaterapia - kestopigmentointi jalkojenhoito - lymfa - Kérastase Hair Spa lahjakortit - teemaillat TÄLLÄ KUPONGILLA SAAT 20% KERTA-ALENNUKSEN norm.hintaisista parturi-kampaamopalveluista, voim. 31.7.-12 asti (ei koske hiustenpid.) palvelemme ark. 8-19.00 la. 9-17.00 PARTURI - KAMPAAMO www.oksalonki.fi kauppakeskus RISTIKKO Ajomiehentie 1 Hankasuontie 7, PUH 0400-416 617, FAX 09-587 9570 www.painomaa.fi E-MAIL info@painomaa.fi leikkaa irti ja hyödynnä tarjous ajanvaraus ja tiedustelut P. 568 12 910 KONALAN RENGAS OY TALVIRENKAAT POIS KESÄRENKAIDEN TIELTÄ! Continental, Gislaved, Nokia, Michelin, Semperit ja Barum. LEVYPYÖRÄT, ASENNUKSET, TASAPAINOTUKSET NOPEASTI. P. 548 6562 Hankasuontie 4. Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Tervetuloa nauttimaan täyttävästä ja herkullisesta ruuasta hyvässä seurassa Ravintola Vaahteraan! www.konalanvaahtera.fi Kyttäläntie 3, 00390 Puh. 09 548 3304
6 www.autopesucenter.fi SUOMEN PARHAAT PESUKADUT? M TÄLLÄ KUPONGILLA TUTUSTUMISTARJOUKSENA PARAS TALVIPESU HELMIVAHALLA VAIN 12E TARJOUS VOIMASSA 30.4.2011 30.4.2012 ASTI. Autopesu-Center Herttoniemi Mekaanikonkatu 43 00880 Helsinki Puh. 09-7599150 Aukioloajat: Ma-Pe 7.30-20 La 9-16 Su 12-16 Autopesu-Center Malminkartanonkuja 1-3 Puh. 09-547 1046 Aukioloajat: Ma-Pe 8-20 La 9-16 Su 12-16 VAIHTOLAVAT Korttelikerhon iloisia ladyjä, vas. Saimi Larimo, Aila Tuovinen, Maija-Liisa Kykkänen (selin), Sylvi Vajavaara, Saimi Nässling ja Maiju Rauhala. Korttelikerhossa tehdään yhdessä töitä Tuleepa taivaalta vettä tai lunta, puhaltaapa tuuli kylmästi tai ovatpa kadut vaarallisen liukkaita, mikään ei estä Pitäjänmäen-n korttelikerholaisia kokoontumasta Leikkipuisto Vähätuvan tiloihin keskiviikkoisin klo 11. Toiminta pyörii täysillä jo kahdeksatta vuottaan ja jäseniä on toista sataa. Jäsenmäärä pysyttelee suunnilleen samana, vaikka jäsenistö uusiutuu jatkuvasti iän aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Ikähaitari on 53-91 vuotta. Viidesosa joukosta on miehiä. Houkuttimena ei ole yksinomaan kiinnostava ohjelma, vaan kuulumisten vaihto muiden kerholaisten kanssa. Salissa käy iloinen puheenporina ennen ohjelman alkua, ikään kuin tuossa noin 60 hengen porukassa kaikki puhuisivat samanaikaisesti. Mikä on korttelikerhon vetovoiman salaisuus? Sosiaalinen puoli tuli jo mainituksi. Esitelmien aiheet ovat ikäihmisiä kiinnostavia. Vuosien mittaan on saatu melkoinen annos tietoa terveydestä. Kaukomailla päästään käymään innostavien oppaiden vanavedessä. Historian siivet havisevat, välillä kuuntelijoiltakin vauhtia saaden. Luennoitsijoiden ja korttelikerholaisten välillä on luonteva vuorovaikutus, joten aina syntyy keskustelua ja kysymyksiä. Helsingin työväenopistolta on saatu viime aikoina seitsemän kulttuuriluentoa kautta kohden. Musiikillista puolta pyritään jatkuvasti syventämään. Pianolla säestetty yhteislaulu kaikuu silloin tällöin riemukkaana. Myös runouden ja musiikin luovaan yhdistelyyn pyritään määrätietoisesti. Korttelikerhon vetovoima on myös yleisössä itsessään, kävijöissä jotka osallistuvat vapaaehtoisten lisäksi siekailematta monenlaiseen avustamiseen jo ennen ohjelman alkamista, heti sen jälkeen ja vielä ruokailun jälkeenkin apuaan tarjoten. Kalustetaan sali siirtämällä sinne tuolit, penkit ja pöydät, jaetaan lauluvihot tuoleille ja esitelmän jälkeen muutetaan tila emäntien avulla ruokailuun sopivaksi. Loppusilauksena tuolit kannetaan varastoon seuraavaa keskiviikkoa odottamaan. Salista tulee leikkivälineet palauttamalla koululaisten iltapäivän oleskelutila. Korttelikerhoon ensimmäistä kertaa? Kynnys on matala kahdella tavalla. Sisään pääsee katutasolta. Eteisessä kerhon pitkäaikainen isäntä Reino Ketola toivottaa jokaisen tulijan lämpimästi tervetulleeksi. Sitten vain takkia naulakkoon ja saliin varaamaan istumapaikka! Kannattaa tulla ajoissa. Esitelmän jälkeen voi jäädä keittolounaalle jatkamaan keskusteluja. Laura Ketolan myymällä 5 euron ruokalipulla saa keittoa lisukkeineen ja jälkiruoaksi Tietoruutu: kahvia/teetä ja pullaa. Juuri nyt tarjolla Kevään ohjelmistossa esiintyvät mm. psykologi Pirkko Lahti ja rentoutusohjaaja Tarja Haapala. Näön heiketessä neuvotaan apukeinoja. Sinikka Salomaan aiheena on Kaveria ei jätetä omaishoitajille tärkeää tietoa. Teemme 18.4. nojatuolimatkan Jerseyn saarelle Sari Pauloman seurassa. Täti Vihreä alias projektipäällikkö Elina Nummi kertoo 25.4. Helsingin puistojen monista mahdollisuuksista. 2.5. tutustumme Prahaan Kimmo Kivirinnan opastuksella. Kevätretki suuntautuu Pernajaan. Kausi huipentuu 16.5. iloiseen kevätjuhlaan. Kesällä on Ikäväki-ryhmän järjestämää ohjelmaa eri puolilla aluetta. Seija Korpela Pit-Ko Pitäjänmäen-n Ikäihmiset ry:n perustava kokous oli 11.10.2006. Sen tärkeimmän toiminnan, syyskuussa 2004 aloitetun Leena-Maija Tuomisen ideoiman korttelikerhon tavoitteena on tarjota alueen eläkeikäisille asukkaille mahdollisuus tavata toisiaan, järjestää erilaista virkistystoimintaa sekä edistää jäsentensä fyysistä ja henkistä toimintakykyä. Toiminta tapahtuu vapaaehtoisten avustajien voimin. Parisenkymmentä henkeä vastaa tehtävistä, joihin kuuluu niin kokoushuoneen kalustaminen, ruokatarjoilun järjestäminen, keittiön tehtävät, rahaliikenteen hoito kuin ohjelmiston suunnittelu ja toteuttaminen. Pit- Ko:n 12-jäseninen hallitus koordinoi toimintaa. Vuonna 2011 oli 31 jäsentapaamisen lisäksi kevätja syysretki. Kokouspaikka on Leikkipuisto Vähätupa, Vähäntuvantie 4 A keskiviikkoisin klo 11. Jäsenmaksu on 10 /vuosi. Kannattajajäseniä ovat -Seura, Pitäjänmäki-seura ja Pitäjänmäen seurakunta. Yhdistyksen puheenjohtaja on Kaija Hömppi, puh. 050 346 5375, kaija.homppi@kolumbus.fi. Pitäjänmäki-n ajankohtaiset kaavahankkeet Terveisiä Sinulle lukija täältä aluearkkitehdin toimistohuoneesta kaupunkisuunnitteluvirastossa! Pitäjänmäen ja n alueilla olemme asemakaavoituksen osalta viime aikoina enimmäkseen puurtaneet pienempien täydennysrakennushankkeiden parissa. Suurin ajankohtainen hanke on Länsi-Reimarlan kaavamuutos, jossa suojellaan 35 pientaloa ja nostetaan pientalotonttien rakennusoikeuksia hieman. Kaavaluonnosta on mielipiteiden pohjalta muutettu jonkin verran ja se käsitellään tänä keväänä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Pitäjänmäen aseman eteläpuolelle on suunniteltu uutta työpaikkarakentamista. Hiilloskujan toimitilakorttelin asemakaavan muutos hyväksyttiin lautakunnassa viime kesänä, ja se etenee näillä näkymin valtuustoon tämän vuoden aikana. Kaavassa mahdollistetaan uuden toimistotalon rakentaminen rautatien varteen siten, että vanha tiilinen varikkorakennus Pitäjänmäentien varressa säilyy. Pitäjänmäen Kutomotiellä entinen teollisuusalue Talin liikuntapuiston reunalla on vähitellen muuttumassa asuntopainotteiseksi. Osoitteissa Kutomotie 8-12 asuntorakentaminen etenee vuonna 2007 hyväksytyn kaavan mukaisesti, ja nyt tutkitaan myös Kutomotie 14 teollisuustontin muuttamista asuntokäyttöön si- RAUTA-JAAKKO muuttanut ihan tähän lähelle, an TERVETULOA TUTUSTUMAAN! ETUSETELI ten, että tontin kaksi vanhinta 1940-luvulta peräisin olevaa rakennusta säilyvät. Tontille tulee myös uutta asuinrakentamista. Raide-Jokerin hankkeen etenemistä sekä sen tuomia hyötyjä ja haittoja arvioidaan edelleen päätöselimissä, mutta olemme varautuneet tekemään kaavamuutosta hankkeen edellyttämälle tunnelille Pajamäen ja Pitäjänmäen aseman välissä olevan Patterimäen kohdalla vuonna 2013. Pari vuotta sitten virasto teetti n kerrostaloalueella täydennysrakentamisselvityksen. Alueelta löytyi hyviä mahdollisuuksia lisärakentamiselle useimmille tonteille. Täydennysrakentaminen on kuitenkin vapaaehtoista näillä yksityisomistuksessa olevilla tonteilla. Kaavamuutoksia tehdään vain, mikäli yhtiö itse on kiinnostunut lisärakentamisesta tontillaan ja teettää tarkemman viitesuunnitelman hankkeesta kaavamuutoksen pohjaksi. Tällä hetkellä muutama yhtiö on tarttunut tähän mahdollisuuteen. Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin kymmenen vuoden välein, ja se ohjaa asemakaavoitusta. Helsingin nykyinen yleiskaava (Yleiskaava Tuulilasintie 15, 00770 HELSINKI info@hiekkaa.fi puh: 09-3881544 ostaessasi vähintään 20 eurolla hyvitämme tällä setelillä 5 euroa ostostesi loppusummasta 2002) tuli voimaan vuonna 2007. Tänä vuonna on käynnistetty uuden yleiskaavan valmistelu. Yleiskaavan kehittäminen ja käsittely hyväksymiseen asti kestänee muutaman vuoden. TSP-Safetymedia Oy Lisätietoja ajankohtaisista kaavahankkeista löydät Konsultointia, koulutusta ja turvallisuusasiantuntijapalveluja vuodesta 1991 kotisivultamme osoitteessa www.hel.fi/ksv. Klikkaa- TSP-Safetymedia Oy Turvallisuusalan osaamista 20 vuotta malla kartan hankepisteitä Suunnitelmat Kartalla - www.finnsafe.net www.safetymedia.fi palvelussa voit tutustua kyseessä olevan hankkeen päätösasiakirjoihin, kuviin ja selvityksiin. Siv Nordström KSV VIIHTYISÄ SISÄHARJOITTELUKESKUS KOTINURKILLASI lyöntipaikat lähipelialue kahvio simulaattori opetus tapahtumat Ruosilantie 10 p: 0503381900 www.hannaleenaronkainen.fi Hankasuontie 5 00390 HELSINKI www.pohjoishelsinginauto.fi HUOLTO/PELTIKORJAAMO/MAALAAMO/VARAOSAT Puh. 010 2171 500, fax 010 2171 526 Avaimet käteen -palvelu! Noudamme auton kuljetusautollamme tarvittaessa Suoritamme huollot sekä pelti- ja maalaustyöt Palautamme auton tarvittaessa kotiovelle Sijaisautopalvelu Hinauspalvelu 7 Puh. 09-547 1152 www.happola.com Kånalan landelaisesta n kundiksi Muistelmia ja faktaa n kasvun ajalta -Seura ry:n julkaisema kirja Kånalan landelaisesta n kundiksi Muistelmia ja faktaa n kasvun ajalta on juuri ilmestynyt ja sen voi hankkia LionsClub Helsinki/n Kevätriehassa 22.4. Kirja on jatkoa Torbjörn Holmqvistin historiikille. 152-sivuisessa kirjassa on runsaasti kuvia. Aineiston on koonnut kauppatieteiden maisteri Seija Korpela. Seteli on voimassa 30.4.2012 asti. Ei muita alennuksia. 1 seteli / ostoskerta RAUTA-JAAKKO Ristipellontie 17, 00390 HELSINKI Puh. 855 5260 Palvelemme ark. 9 18, la 9 14
8 MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Vaurastuminen kuuluu kaikille, oma salkunhoitaja jokaiselle. Juuri nyt salkunhoitajan aktiivisuus ja näkemys ovat kaikki kaikessa. Sinun tarvitsee vain valita itsellesi sopiva sijoitusstrategia, salkunhoitomme hoitaa loput. Mitä nopeammin aloitat, sitä enemmän voit hyötyä. Tutustu Sijoitusten hoitopalveluun ja aloita vaurastuminen. www.mandatumlife.fi/sijoitustenhoitopalvelu