Hyvinvointivaliokunta AIKA 22.09.2016 klo 16:00-18:21 PAIKKA Puikkarin kokoustila Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Oinas-Panuma Eero 16:00-18:21 Puheenjohtaja Ollila Alpo 16:00-18:21 Varapuheenjohtaja Ekdahl Aune 16:00-18:21 Jäsen Haataja Auri 16:00-18:21 Jäsen Komulainen Erja 16:00-18:21 Jäsen Ruokangas Mauno 16:00-18:21 Jäsen Vainio Taina 16:00-18:21 Jäsen Lantto Marja 16:00-18:21 Kh:n edustaja Holappa Juha 16:00-18:21 Opetus- ja sivistysjohtaja Niemi Mervi 16:00-18:21 Talous- ja hallintopäällikkö POISSA Niemitalo Pekka Jäsen Pesonen Mika Jäsen Putula Heikki Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Vähäkuopus Timo Valtuuston puheenjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja MUU Miettinen Ismo 17:15-18:21 Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelija Vuorinen Anu 16:00-17:15 Kehitys- ja resurssijohtaja Oulunkaari KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta 2 2 Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelija esittäytyy 3 3 Oulunkaaren järjestämissopimuksen esittely 4 4 Muut asiat 5 5 Kokouksen päättäminen 6
Hyvinvointivaliokunta 1 22.09.2016 Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta HYVINVOI 1 Puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Muistiontarkastajiksi valittiin Alpo Ollila ja Erja Komulainen. Esityslistan järjestystä muutetaan siten, että ensimmäiseksi siirrettiin Oulunkaaren järjestämissopimuksen esittely.
Hyvinvointivaliokunta 2 22.09.2016 Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelija esittäytyy HYVINVOI 2 Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelija esittäytyy ja kertoo tehtäväkentästään. Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelija Ismo Miettinen esittäytyi. Terveystieteen maisterilla on työkokemusta liikuntasuunnittelusta ja hankkeista. Tätä kokemusta voi lähes suoraan soveltaa Pudasjärven liikunta- ja hyvinvointisuunnittelijan tehtävässä. Ismo Miettisen työhuone sijaitsee liikuntahallilla ja hän toivottaa kaikki tervetulleeksi juttelemaan. Ismo Miettinen kertoo havainnoistaan Pudasjärven liikuntapalveluista. Luonto on valttikortti, mutta se pitäisi saada ns. lähemmäs ja luontoon olisi helpompi lähteä kunnosta riippumatta. Pudasjärven nuoriso vaikuttaa osin siltä, että nuorilla ei ole tekemistä riittävästi ja aikaa jää epätoivottujen asioiden tekemiseen. Nuorille pitäisi saada monipuolisempi tarjonta liikkumiseen. Liikunnan peruspalveluita olisi hyvä järkeistää ja tästä voidaan keskustella myöhemmin hyvinvointivaliokunnan kanssa. Liikunta- ja hyvinvointisuunnittelijan tehtäviä: - Liikuntatoimen viestintää pyritään tehostamaan kevään aikana - Kuntalaisten liikuntatarpeiden kartoitus - Liikuntaneuvonnan toimintamalli - Terveellisten elämäntapojen edistäminen (pääkohderyhmä nuoriso, ainakin aluksi) - Tapahtumien järjestäminen: kilpailujen lisäksi jotain muutakin - Maahanmuuttajien liikunnan koordinointi - SOTE-uudistuksen muutoksen ennakointi Hyvinvointivaliokunnan keskustelua: Hyvinvointivaliokunta toivottaa Ismo Miettisen tervetulleeksi Pudasjärvelle ja lupaa auttaa häntä palvelujen kehittämisessä. Valiokuntalaiset kertoivat näkemyksiään liikuntapalveluista tällä hetkellä. Pudasjärvellä on aika hyvä tilanne, sillä kunta, kansalaisopisto ja kolmas sektori tarjoavat monipuolisia palveluja. Jäähalli, keilahalli, salibandykerho/harrastus mainittiin puutteina. Harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset Pudasjärven luonnossa. Pitkät välimatkat osaltaan estävät osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Pudasjärvelle tarvitaan enemmän urheiluharrastuksia, jotka ovat yhtä hyvin organisoituja kuin jalkapallo tällä hetkellä. Hyvinvointivaliokunnan jäsenet toivoivat, että Syötteen käyttöä kuntalaisten ja nuorten vapaa-ajan viettopaikkana ja liikuntapaikkana voisi vahvistaa ja kehittää. Valiokuntalaiset odottavat mielenkiinnolla eri vaihtoehtoja ja toivovat myös näkemystä siitä, paljonko erilaiset toimintamallit tulevat maksamaan. Panostus liikunnallisen elämän tavan edistämiseen tuo säästöjä etenkin tulevaisuudessa, koska liikunta lisää henkistä ja fyysistä terveyttä. Keskusteltiin siitä, että nuorille olisi hyvä saada monipuolisempia liikuntaharrastuksia, jotta myös se toinen puoli nuorisosta löytäisi
Hyvinvointivaliokunta 2 22.09.2016 itselleen mielenkiintoisen harrastuksen. Tämä tulisi halvemmaksi tulevaisuudessa. Hyvinvointivaliokunta kannusti yhteistyön tekemiseen erityisesti nuorisotoimen kanssa. Juha Holappa kertoi, että tavoitteena on uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja pyritään ennalta ehkäisevään työhön hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomessa ei ole varmasti kovin montaa kuntaa, joka tässä vaiheessa miettii ennalta ehkäiseviä palveluja jo tässä vaiheessa. Keskustelussa nousi esille myös lukiolaisten tupakointi. Opiskelija oli kertonut, että voi huonosti koulussa kun osa luokkakavereista haisee voimakkaasti tupakalle. Hyvinvointivaliokunta on huolissaan nuorten tupakoinnista ja sen aiheuttamista hajuhaitoista muille koululaisille ja opiskelijoille. Myös muiden hajusteiden ja ärsytystä aiheuttavien tuoksujen käyttöä tulisi pohtia ja ohjeistaa Hirsikampuksella. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa aikoi kertoa asian Hirsikampuksen rehtoreille.
Hyvinvointivaliokunta 3 22.09.2016 Oulunkaaren järjestämissopimuksen esittely HYVINVOI 3 Anu Vuorinen esitteli aluksi POPSTerin tilannetta. POPSTerin tavoitteena on valmistella maakuntaa SOTE-muutoksiin ja etukäteen miettiä kustannusvaikutuksia. POPSTerilla on kuusi palvelukokonaisuutta, joita ovat lapset ja perheet, nuoret ja aikuiset, ikäihmiset, välitön avun tarve, vastaanottotoiminta sekä vuodeosastohoito. Jokaisen palvelukokonaisuuden ympärille on rakennettu järjestelyvaiheen työryhmät, joiden on määrä antaa väliraportti lokakuun loppuun mennessä. Kunnilta pyydetään tämän jälkeen lausuntoa väliraporteista. Tulevan maakunnan rahoituksen mallin mukaisesti 90% rahoituksesta myönnetään tarpeen mukaan ja 10% asukasmäärän mukaan. Rahoitusmalli on sopiva Pohjois-Pohjanmaalle, mutta se ei poista sitä, että kasvava kustannuskehitys on saatava maltillisemmaksi nykyisestä viidestä prosentista 2,5 prosenttiin koko maakunnan tasolla. Hyvinvointivaliokunta totesi keskustelussaan, että Oulu on jäljessä digitalisaation hyödyntämisessä sosiaali- ja terveyden palvelujen tuottamisessa. Digitalisaatiolla pyritään tuomaan monipuolisempia palveluja alueille, jossa palvelut ovat aikaisemmin olleet vaikeita saavuttaa. Anu Vuorinen esitteli Oulunkaaren järjestämissopimusta ja sen toteutumista. Yhteiset järjestämissopimuksen tavoitteet: Ensimmäinen tavoite on, että halutaan pysyä SOTE-valmistelussa eturintamassa. Näin pysytään muutoksessa mukana ja voidaan viedä hyviä käytänteitä eteenpäin. Toinen tavoite on, että Oulunkaaren toimintaa johdetaan tiedolla. Muita tavoitteita ovat palvelujen tuottaminen vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla, kuntalaisten oma osallisuus korostuu hyvinvoinnin edistämisessä, palvelut järjestetään pääasiallisesti kotiin, palvelujärjestelmää kehitetään siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista sekä viimeisenä tavoitteena on, että koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen, muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Pudasjärven painopistealueet järjestämissopimuksessa: Perhepalveluissa pyritään kehittämään palveluohjausta ja ennaltaehkäiseviä palveluja, sähköisiä palveluja ja etäasiointia, osallistetaan asiakkaita kehittämistyöhön sekä valmistellaan toimeentulotuen siirtoa Kelalle. Terveyspalveluissa turvataan palveluiden saatavuus mm. perustamalla 8. lääkärin virka, mahdollistetaan suora pääsy fysioterapeuttien vastaanotolle, vuodeosasto muutetaan geriatriavetoiseksi sekä parannetaan psykiatrian erikoislääkäripalveluja Pudasjärvellä. Vanhuspalveluissa keskitytään kotona asumisen tukeen huolehtimalla mm. omaishoitajien terveydestä ja tuesta, toteutetaan rakennemuutos Hirsikartanoon liittyen ja kehitetään edelleen sähköisiä palveluita, joita ovat mm. kotipäätteet ja palvelut kotiin näiden avulla. Valtakunnallisiin kärkihankkeisiin liittyen on tulossa maakunnalliset muutosagentit. Vanhuspalveluihin muutosagentti valittiin eilen ja hän on
Hyvinvointivaliokunta 3 22.09.2016 Rita Oinas. Muutosagenttien rahoitus tulee 100% valtiolta. Pudasjärvellä yli 75-vuotiaiden hoito on Oulunkaaren kunnista kaikista kalleinta. Kustannukset eivät voi jatkossa kuitenkaan kasvaa samassa suhteessa kuin yli 75-vuotaiden määrä. Tämä johtuu pääosin siitä, että Pudasjärvellä hoivahoidossa on keskimäärin enemmän asukkaita (3,9% yli 75-vuotiaista) kuin suosituksissa (2,5% yli 75-vuotiaista). Hirsikartanon valmistumisen jälkeen on mahdollista lisätä tehostetun palveluasumisen paikkoja (88 entisen 76 sijaan) eikä tehostettua palveluasumista ole tarpeen ostaa kunnan ulkopuolelta (mikäli nykyiset asukkaat antavat luvan siirtoon). Ostopalveluna jatketaan Pudasjärvellä Mikevan kanssa tehtyä sopimusta 10 tehostetun palveluasumisen paikasta. Hoivahoitoon jää 30 paikkaa aikaisemman 44 sijasta. Hyvinvointivaliokunta totesi keskustelussaan, että vanhuspalvelun henkilöstön hyvinvoinnista on pyritty pitämään huolta muutoksen alla. Henkilöstölle on järjestetty kuulemistilaisuus rakennemuutoksista. Henkilöstölle on annettu mahdollisuus työkiertoon ja toiveita voi esittää, jos haluaa vaihtaa työpistettä tai toimenkuvaa. Hyvinvointivaliokunta keskusteli hinnoista ja palvelusetelin käytöstä. Tehostetun hoidon hinta itse tuotettuna noin 90 eur ja ostopalveluna hieman yli 100eur vuorokaudessa. Ostopalvelujen purkaminen tuottanee tarpeen palkata kaksi uutta työntekijää, mutta toisaalta se hillitsee kokonaiskustannuksia. Palveluseteli on käytössä Pudasjärvellä. Tämä lisää valinnanvapautta ja setelin voi käyttää haluamaansa asumisyksikköön. SOTE-muutoksen ideana on lisätä valinnanvapautta siten, että tietyissä laajan valinnanvapauden palveluissa hinta tulisi olemaan sama niin yksityisellä kuin julkisella palveluntuottajalla. Asiakkaiden valikoiminen pyritään kuitenkin estämään lain muutoksen avulla. Hoivahoidon paikkojen tippuminen ei tapahdu hetkessä, vaikka tälläkin hetkellä hoivahoidossa on asiakkaita, jotka selviäisivät tehostetun palveluasumisen yksikössä. Hoivahoidon 30 paikan on laskettu riittävän tulevaisuudessa. Tiedolla johtamisella pyritään siihen, että päättäjillä on laajasti faktatietoa saatavissa. Esimerkiksi osavuosikatsauksesta on saatavilla tilastotietoa asiakasmääristä sekä käytetyistä rahamääristä. Seuraava osavuosikatsaus julkistetaan ensi viikolla. Osavuosikatsaus toimitetaan hyvinvointivaliokunnan jäsenille.
Hyvinvointivaliokunta 4 22.09.2016 Muut asiat HYVINVOI 4 Valiokunta valmisteli omalta osaltaan talousarvion tavoitteet. Seuraavassa kokouksessa valmistellaan kotihoitoon liittyvää keskusteluiltaa. Keskusteluilta olisi suunnattu kotihoidon asiakkaille. Tällöin on oltava mukana kotihoidon toiminta-alueen virkamiehiä vastaamassa kysymyksiin. Ilta voitaisiin järjestää sitten, kun uusi kotihoidon esimies on valittu.
Hyvinvointivaliokunta 5 22.09.2016 Kokouksen päättäminen HYVINVOI 5 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:21. Muistion vakuudeksi Eero Oinas-Panuma puheenjohtaja Mervi Niemi sihteeri