Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua kannustavaksi
Arvonlisäverotuksen kehittäminen kasvuun kannustavaksi on aloitettava heti 1. Arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on nostettava 35 000 euroon. Nykyinen alaraja kohtelee kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä eriarvoisesti eikä kannusta pieniä yrityksiä kasvuun. Alarajan nosto tukee yksinyrittäjien työllistymistä yrittäjinä. 2. Arvonlisäverovelvollisuuden tuomia hallinnollisia kustannuksia on alennettava. Arvonlisäverovelvollisuuden mukanaan tuomat hallinnolliset kustannukset ovat pienille yrityksille kohtuuttomat. Liikevaihtorajan nosto pienentää pienimpien yritysten kustannuksia. Huojennusmenettely 10 000 30 000 euron liikevaihdon huojennusalueella tuottaa yksinyrittäjille tahattomia laskuvirheitä ja turhaa työtä. Vastaavasti virheiden korjaus ja selvittely vie verohallinnon aikaa kohtuuttomasti. 3. EU:n ulkopuolelta tuotavista tuotteista pitäisi aina maksaa maahantuonnin arvonlisävero. Nykyinen lainsäädäntö kohtelee EU:n arvonlisäverorajan sisä- ja ulkopuolisia yrityksiä eriarvoisesti.
1. Arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on nostettava 35.000 euroon Arvonlisäverotuksen on kohdeltava kaikkia yrityksiä kotimaasta tai myyntikanavasta riippumatta samalla tavoin. Ulkomaiset verkkokaupat saavat tällä hetkellä myydä Suomeen vuoden aikana enintään 35.000 eurolla ennen kuin niiden on maksettava eurorajan ylittävästä myynnistään arvonlisäveroa Suomeen. Suomessa toimivat yritykset ovat kuitenkin arvonlisäverovelvollisia myymistään tuotteista tai palveluista taannehtivasti koko vuodelta, jona 10 000 euron liikevaihtoraja ylittyy. Arvonlisäverotus ei saa estää yrityksiä kasvamasta. Tutkimuksen* mukaan nykyinen arvonlisäverotettavan liikevaihdon alaraja on liian alhainen ja kasaa yrityksiä juuri sen alle. Yritykset pysyttelevät rajan alapuolella vuodesta toiseen eivätkä edes pyri kasvamaan. Alarajan ylitettyään yritys on taannehtivasti verovelvollinen koko tilikauden myynneistään. Nykyinen alaraja on 10 000 euroa, kun yrityksen optimaalinen alaraja olisi tutkimuksen mukaan 32 000 euroa* (2015 alaraja oli 8500 euroa). Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan nostoa siten, että se toteutuu viimeistään seuraavalla hallituskaudella. Alarajan nostoon on ruvettava hakemaan lupaa EU:sta välittömästi. Virossa on päätetty nostaa alarajaa 40 000 euroon 2018, kun lupa siihen on EU:sta saatu. Useissa EU-maissa alaraja on Suomea korkeampi. * Harju, Matikka, Rauhanen 2016. VATT Working Papers 75.
Arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan nosto 35.000 euroon ei vääristä kilpailua Alle 35 000 euron liikevaihdolla yksinyrittäjän käteen jäävät tulot ovat niin pienet, ettei todellista hintaetua pääse muodostumaan. Jos yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, se ei pysty vähentämään hankinnoistaan veroa ja sen maksamat kustannukset ovat korkeammat kuin arvonlisäverovelvollisella yrittäjällä. Tyypillisellä kaupan alan yksinyrittäjällä liikevaihdosta jää yrittäjäeläkkeen, materiaalien hankintakustannusten ja esim. vuokran jälkeen vähemmän ansiotuloa käteen kuin kaupan myyjän vähimmäispalkka. Kilpailuetu muihin yrittäjiin muodostuu pimeästä liiketoiminnasta, ei arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostosta 35 000 euroon. Yksinyrittäjän käteen jäävät tulot ovat niin pienet, että todellinen hintakilpailuetu muodostuu, kun yrittäjä toimii pimeästi ja jättää yrittäjän eläkemaksuja ja tuloveroja maksamatta. Alarajan nosto mahdollistaa yksinyrittäjien työllistymisen yritystoimintaan maahanmuuttajien elintarvikekioskeista nuorten pyöräkorjaamoihin ja ittukipalveluihin. Alarajan nosto pienentää yksinyrittäjien ja sellaiseksi ryhtyvien tarvetta sosiaalitukiin.
2. Arvonlisäverovelvollisuudesta koituvia kustannuksia on alennettava Arvonlisäveron aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat pienille yrityksille liian suuret. Arvonlisäverovelvollinen yrittäjä joutuu käytännössä turvautumaan tilitoimistoon, jotta mm. kirjanpito ja ilmoitukset verottajalle hoituvat vaatimusten mukaisesti, ja esim. rangaistusmaksut virheellisistä alv-ilmoituksista vältetään. Pienen yrityksen kirjanpito veroilmoituksineen maksaa usein 1000 2000 euron välillä (ilman palkkahallintoa). Tutkimuksen* mukaan arvonlisäverovelvollisuuden aiheuttamat kustannukset pienille yrityksille ovat keskimäärin 1600 euroa vuodessa. Kaupan liiton arvion mukaan 8500 35 000 euron liikevaihtoluokkaan kuuluvien tukku- ja vähittäiskaupan yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 27 000 euroa vuonna 2015. Yrittäjät olivat käytännössä yksinyrittäjiä. Liikevaihdon alarajan korottaminen keventää pienten yritysten kustannuksia. Pienten yritysten hallinnollinen taakka kevenee, kun kirjanpidon kustannukset pienenevät. Menettelyä pitää järkeistää ja huojennusmenettely poistaa alarajan noston myötä. Sääntöjä on muutettava siten, että arvonlisäverovelvollisuus alkaa vasta liikevaihdon alarajan ylittävistä myynneistä eikä taannehtivasti koko tilikaudelta, jolla ylitys tapahtuu. Seuraavana vuonna arvonisäverovelvollisuus jatkuisi automaattisesti. Alarajan noston myötä 10 000 30 000 euron liikevaihdon huojennusalue voidaan poistaa, mikä säästää sekä yrittäjien että verohallinnon kustannuksia ja turhaa työtä. * Harju, Matikka, Rauhanen 2016. VATT Working Papers 75.
3. Arvonlisävero on perittävä tuotteen hinnasta riippumatta EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta myytyjen tuotteiden maahantuonnista tulisi aina maksaa maahantuonnin arvonlisäveroa. Maahantuonnin arvonlisävero on nyt minimissään viisi euroa. EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta, esim. Ahvenanmaalta tai Kiinasta maahantuoduista enintään 22 euron arvoisista tuotteista ei peritä arvonlisäveroa. Usein EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolella toimiva verkkokauppa pilkkoo ostetut tuotteet enintään 22 euron arvoisiin osiin ja välttää arvonlisäveron. Näin tapahtuu varsinkin kosmetiikan, pienelektroniikan ja luontaistuotteiden kaupassa. Lisäksi Suomessa toimivat yritykset kierrättävät keinotekoisesti esim. lehti- ja kirjaostoksia Ahvenanmaan kautta. Nykyinen käytäntö kohtelee manner-suomessa ja EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolella toimivia yrityksiä epätasa-arvoisesti. Verojen välttely ja epäreilun kilpailuedun hankkiminen kannustavat yrityksiä toimintaan, joka muussa mielessä on tehotonta ja turhaa.
Arvonlisäverovelvollisuuden liikevaihtorajat maittain 2016 Maa Euroina* Maa Euroina* Itävalta 30 000 Irlanti 75 000/ 37 500 Belgia 15 000 Italia 15 000/ 20 000/ 35 000/ 40 000 Bulgaria 25 565 Liettua 45 000 Kypros 15 600 Luxemburg 25 000 Tsekki 36 476 Latvia 50 000 Saksa 17 500 Malta 35 000/ 24 000/ 14 000 Tanska 6 696 Alankomaat - Viro** 16 000** Puola 37 333 Kreikka 10 000 Portugali 10 000/ 12 500 Espanja - Romania 49 780 Suomi 10 000 Ruotsi - Ranska 82 000/ 42 600/ 32 900 Slovakia 49 790 Kroatia 30 344 Slovenia 50 000 Unkari 20 144 Lähde: Europa.eu/ VAT rules and rates. Yhdistyneet Kuningaskunnat 114 397 *15.4.2015 valuuttakurssein. ** Raja nostetaan 40 000 euroon 2018.
Lisätietoja: Toni Jääskeläinen asiantuntija (välillinen verotus) Kaupan liitto Toni.jaaskelainen@kauppa.fi p. 050 533 0619 pääekonomisti Kaupan liitto jaana.kurjenoja@kauppa.fi p. 040 820 5378 Kauppa.fi Kaupanvuosi.fi