periaate- ja tavoiteohjelma 2005 2010

periaate- ja tavoiteohjelma 2005 2010 1

Elinvoimainen maaseutu on suomalaisten yhteinen asia. MTK toimii siten, että maaseutu on hyvä paikka tehdä työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa. Maaseudun ihmisille kestävä kehitys on osa jokapäiväistä elämää. Sisältö sivu Toiminta-ajatus 3 Arvot 4 Maatalous 7 Metsätalous 13 Maaseutuyrittäjyys 17 Jäsenille yhteiset asiat 19 Järjestön kehittäminen 27 2

MTK:n periaate- ja tavoiteohjelma Visio: elinvoimainen maaseutu on suomalaisten yhteinen asia Toiminta-ajatus MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. MTK huolehtii jäsentensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta sekä heidän elinkeinojensa kannattavuudesta ja yksityisomaisuuden suojasta. MTK edistää maaseudun elinkeinoja siten, että Viljelijät tuottavat kuluttajille hyvää ja turvallista ruokaa samalla hoitaen maaseutumaisemaa ja ympäristöä. Metsänomistajat tuottavat puuta, muita metsän tuotteita ja palveluja hoitaen metsiään kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Maaseutuyrittäjät tarjoavat korkealaatuisia tuotteita, palveluja ja elämyksiä. MTK toimii siten, että maaseutu on hyvä paikka tehdä työtä ja yrittää sekä asua ja viettää vapaa-aikaa. 3

Arvot Jatkuvuus yli sukupolvien Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät hoitavat eläimiä, peltoja, metsiä ja maaseudun maisemaa sekä ympäristöä hyvin. Maaseudun ihmisille kestävä kehitys on osa jokapäiväistä elämää. Peltojen ja metsien tuotantokykyä ja elinvoimaa sekä vesien puhtautta vaalitaan sukupolvelta toiselle. Osaaminen, ammattiylpeys, elämän perusarvot, juurten tunteminen ja maahenki siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tilaa ja yritystä kehitetään siten, että se on seuraaville sukupolville entistä paremmassa kunnossa. Yhteisöllisyys ja kanssaihmisistä huolehtiminen turvaavat jatkuvuutta. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Jäsenet ovat yhteiskunnallisesti tasa-arvoisia muiden kansalaisryhmien kanssa. Kaikille kuuluvat yhdenvertaiset peruspalvelut ammatista ja asuinpaikasta riippumatta. Tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta on myös yleistä kehitystä vastaava toimeentulo ja sosiaaliturva. Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistetään kaikessa toiminnassa. Jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus tuoda aloitteensa, mielipiteensä ja ongelmansa kuultavaksi, keskusteltavaksi ja käsiteltäväksi. Eri alueiden, elinkeinojen ja tuotantosuuntien asioita edistetään vastuullisesti, tasapuolisesti sekä oikeudenmukaisesti. Naisten ja nuoren asemaa järjestössä vahvistetaan. Luottamustehtävät täytetään siten, että jäsenten mielipiteet pääsevät toiminnassa laajasti esille. Palkatulla henkilöstöllä on tasavertainen mahdollisuus omista lähtökohdistaan urakehitykseen, koulutukseen ja työtehtäviensä kehittämiseen. Yrittäjyys Suomalaisen maaseudun elinvoima perustuu perheviljelmiin, metsätalouteen, monimuotoiseen yrittäjyyteen ja yksityisomistukseen. Talonpoikainen yrittäjyys on jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Omalla työllä ja osaamisella on voitava vaikuttaa työnsä tuloksiin. Yrittäjä jaksaa työssään, kun yritystoiminta on taloudellisesti kannattavaa ja kun perhe, muut sosiaaliset suhteet sekä itsensä kehittäminen on sovitettu tasapainoisesti työn kanssa yhteen. 4

Avoimuus Järjestön kaikilla tasoilla toiminta suunnitellaan, valmistellaan ja toteutetaan jäsenten kanssa heidän tarpeistaan lähtien. Järjestöön sitoudutaan yhteisten tavoitteiden ja osallistumisen kautta. Järjestö toimii yhteisesti päätettyjen linjausten mukaan. Asiantuntevuus on avoimuutta ja kykyä kuunnella muita. Se mahdollistaa tavoitteiden eteenpäin viemisen yhteistyössä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa. Asiantuntevuus auttaa järjestöä ja sen jäseniä kohtaamaan muutoksia. Asiantuntevuus on hyvää ammattitaitoa ja jatkuvaa oppimista. Päätöksistä ja kannanotoista perusteluineen tiedotetaan jäsenille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja julkisuuteen. Toiminnasta hankitaan palautetta. Toiminnan tulokset arvioidaan ja niistä kerrotaan jäsenille. Jäsenet vaativat järjestöltään tuloksia ja arvostavat niitä. Aloitteet ja ongelmat tuodaan avoimesti järjestön sisäiseen käsittelyyn. Järjestö hakeutuu laajasti yhteistyöhön ja vastuulliseen vuoropuheluun eri yhteiskuntaryhmien kanssa sekä edistää toiminnallaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Asiantuntevuus Järjestö tuntee jäsentensä arjen eli viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien mahdollisuudet sekä tarpeet. MTK on asiantunteva etujärjestö ja oman alueensa erityisosaaja. Etujärjestön toiminta kestää kriittisenkin keskustelun. 5

Perhemaatalouden tulevaisuus turvataan edistämällä nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia. Maanviljelijän tulokehitys perhemaataloudessa on tasavertainen muihin ammatteihin verrattuna. 6

Maatalous Perhemaatalous* on kannattavaa ja kestävää. Se antaa viljelijöille riittävän toimeentulon kohtuullisella työmäärällä koko maassa. Perhemaatalouden tulevaisuus turvataan edistämällä nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia. Maatilojen ja niiden tuotannon kirjo on moninainen. Perhemaatalous antaa harjoittajilleen oikeudenmukaisen ja riittävän toimeentulon markkinahintojen ja tukien kautta. Maanviljelijän tulokehitys on tasavertainen muihin ammatteihin verrattuna. Korkealaatuisilla suomalaisilla elintarvikkeilla on vahva asema kotimarkkinoilla. Niillä on kysyntää myös vientimarkkinoilla. Viljelijöiden omistamat elintarvikeyritykset ovat alansa markkinajohtajia. Viljelijät käyttävät yrityksissään omistajaohjausta ja huolehtivat yritysten pääomahuollosta niin, että omistajuus turvataan. Koko Suomessa on tuotannonsuunnittelun pohjana maamme pohjoiset olot huomioon ottava vakaa tukijärjestelmä. Viljelijät ovat kustannus- ja markkinatietoisia. He hallitsevat tuotantoon ja markkinoihin liittyviä riskejä, hyödyntävät tietotekniikkaa, laatujärjestelmiä, liikkeenjohdon työvälineitä sekä keskinäistä yhteistyötä pitäen oman työmääränsä kohtuullisena. Perhemaataloudella on vahva neuvotteluasema markkinoilla Järjestö kannustaa jäseniään sitoutumaan omistamiensa yritysten toimintaan. Tehokkaat yritykset ja tuotantosopimukset varmistavat toimivan tuotantoketjun ja viljelijöiden neuvotteluaseman markkinoilla sekä tuotteiden markkinoillepääsyn ja oikeudenmukaisen hinnan. Kysyntä ohjaa tuotantoa. Markkinatuotot kattavat vähintään tuotannon muuttuvat kustannukset. Maataloudessa on nykyistä enemmän tilaa yrittäjyydelle. Viljelijäomisteiset yritykset turvaavat vakaat ja tuotannon arvon mukaiset tuottajahinnat. Yhteistyö toimii myös muiden yritysten kanssa. Viljelijöillä on yritysten kanssa tuotantosopimukset, jotka vähentävät markkinariskejä. Viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä syntyy myös aloille, joilla ei ole viljelijöiden omistamia yrityksiä. Tuotekohtaisilla ohjelmilla asetetaan yhteiset tavoitteet. Viljelijät seuraavat markkinoiden kehitystä säännöllisesti jäsenverkon (Repun), Maaseudun Tulevaisuuden ja muiden välineiden avulla. Tuottajajärjestö osallistuu hankkeisiin ja tutkimuksiin, jotka edistävät viljelijöiden välistä yhteistyötä ja uusien hinnoittelujärjestelmien käyttöönottoa. Eri tuotantosuunnat ja alueet huomioon ottava maatilatalouden tukijärjestelmä mahdollistaa tuotannon jatkumisen koko maassa Maassamme on mahdollisimman yhdenvertainen, EU:n hyväksymä, pitkäaikainen tukikokonaisuus, johon on varattu riittävät määrärahat. Maatalouden tukikokonaisuus on joustava ja kannustava. Tukiratkaisut kohtelevat eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti ottaen huomioon luonnonolot, työmäärän ja tuotantoon sijoitetun pääoman. Tukijärjestelmiä yksinkertaistetaan, niiden ongelmakohdat korjataan ja viljelijöiden oikeusturvaa parannetaan. Maatalouspoliittisena tavoitteena tulee olla koko maassa tuotantosuunnittain kokonaistukitasoltaan yhteneväinen tukijärjestelmä niin, että maatalouden harjoittamiselle edellytykset antava tukipolitiikka laajennetaan koko maahan. Eri tuotantosuuntien kokonaistukitasot tulisi säilyttää vähintään vuoden 2003 tasolla. Tavoitteena on, että matalamman tukitason tukijärjestelmät pyritään nostamaan korkeammalle tasolle. Tukikokonaisuudessa alueiden ja tuotantosuuntien ongelmiin etsitään ratkaisut. Muutosten toteuttamiseen neuvotellaan riittävät määrärahat. Osarahoitteisten tukien EU-rahoitus varmistetaan alkavalle rahoituskaudelle. Tukineuvottelijat valmistelevat tukijärjestelmän perusteiden muutokset avoimuuden periaatetta noudattaen ja hyvässä yhteistyössä eri tuotantosuuntien viljelijöiden ja *Perhemaatalous = viljelijöiden ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteenliittymien harjoittamaa maataloustuotantoa 7

valtiovallan kanssa. Järjestö perustelee tuen tarpeen ja tukijärjestelmän ongelmakohdat asiantuntevasti Suomen ja EU:n päättäjille. Suomalaisen tuotannon vahvuudet ja erityispiirteet tuodaan esille siten, että kuluttajat hyväksyvät maatalouden tukemisen. Hinta-, laatu- ja markkinatietoisuus sekä kustannusten seuranta ja yhteistyö vahvistavat tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä Viljelijät hyödyntävät neuvontaa, koulutusta ja tutkimuksen tuloksia. Resursseja on lisättävä maatalouden tutkimustoiminnan kehittämiseen käytännön maatilatalouden näkökulmasta. Viljelijät seuraavat kustannuskehitystä ja markkinahintoja sekä hyödyntävät tietotekniikkaa ja laatujärjestelmiä työssään. Tilojen välinen yhteistyö sekä tilan työtehtävien ulkoistaminen parantavat kannattavuutta ja ajanhallintaa. Ketjuohjaukseen perustuva sopimustuotanto hyödyttää koko elintarvikeketjua. Jäsenet suosivat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaisia tuotanto panoksia. Järjestö seuraa tuotantopanosten hintojen kehitystä EU-markkinoilla ja edistää tilojen välistä yhteistyötä tuotantopanosten hankinnassa ja urakointipalveluiden käytössä. Jäsenille luodaan mahdollisuuksia kilpailuttaa tuotantopanosten tarjoajia. Sopimustuotannon kehittyminen vähentää markkinointiriskejä ja parantaa koko elintarvikeketjun kilpailukykyä. Maatilojen laatutyö edistyy kansallisen laatustrategian tavoitteiden mukaisesti. Hinta- ja kustannusseuranta toteutetaan yhteistyössä tutkimuksen, neuvonnan ja viranomaisten kanssa. Neuvonta, tutkimus ja oppilaitokset tarjoavat viljelijöille korkealaatuisia palveluja ja välineitä kustannusten hallintaan. Järjestö auttaa jäseniä suunnitelmallisen sopimustuotannon järjestämisessä. Kehittyvää tietoverkkoa hyödynnetään. Tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin tartutaan vastuullisesti ja ennakkoluulottomasti Järjestö edistää tuotanto- ja markkinamahdollisuuksiin liittyvää tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta samalla huolehtien viljelijöiden eduista tuotantoketjussa. Elintarviketuotannossa korostuvat terveellisyys ja turvallisuus. Non-food tuotannolle, kuten bioenergialle, avautuu lisää mahdollisuuksia. Järjestö edistää peltoenergian lisääntyvää käyttöä. Uusien teknologioiden ja menetelmien käyttöönotto edellyttää tieteellisesti todettua turvallisuutta ja yhteiskunnan hyväksyntää. Kuluttajat ja viljelijät vaativat tuotteiden jäljitettävyyttä sekä selkeitä alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjä. Luomutuotanto kasvaa kysyntää vastaavasti ja markkinoiden toimivuutta kehitetään. Viljelijät saavat luomutuotteista markkinoilta korkeampaa hintaa, jolla yhdessä luomutuen kanssa katetaan tuotannon korkeammat yksikkökustannukset. Uusia tuotantotapoja ja teknologioita käyttöön otettaessa tuotannon eettisyys ja ympäristö otetaan huomioon. Eri tuotantomuotojen rinnakkaiselolle on luotu selkeät säännöt. Luomutuotannon kehittymisestä on huolehdittu tutkimustoimintaa ja markkinointitaitoja lisäämällä sekä turvaamalla riittävät maatalouden ympäristötukivarat. 8

Järjestö osallistuu erilaisten tuotanto- ja markkinamahdollisuuksien (kuten lähiruoka, luomu, Joutsenlippu, Kotimaiset Kasvikset) sekä suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen yhdessä sidosryhmien kanssa. Liitot ja yhdistykset osallistuvat aktiivisesti lähiruokatoimintaan. Kotimaisia elintarvikkeita markkinoidaan yhteistyössä Finfoodin ja muiden menekinedistämisjärjestöjen kanssa. Kansallista luomustrategiaa toteutetaan toimivien markkinoiden luomiseksi. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä selvitetään uusien teknologioiden edut ja riskit. Uusien teknologioiden käyttöönotto on mahdollista vasta, kun pelisäännöt ja vastuut on selkeästi määritelty. Voimayhtiöiden kiinnostus pellolla tuotettavan bioenergian hyödyntämiseen kartoitetaan. Suomalaisen maataloustuotannon erityispiirteet tunnistetaan ja tunnustetaan Suomalaisen perhemaatalouden erityispiirteet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti niin Suomessa kuin muissakin maissa. Vahvuudet perustuvat viljelijöiden korkeaan ammattitaitoon, puhtaisiin peltoihin, tuotantoeläinten terveyteen ja hyvään kohteluun sekä koko elintarvikeketjun pitkäjänteiseen työhön turvallisen ruoan puolesta. Euroopassa on laajasti hyväksytty periaate, että perheviljelmillä pystytään parhaiten varmistamaan tuotannon laatu ja tuotantoeläinten hyvä kohtelu sekä tuotannon monimuotoisuus. Maatalouspolitiikassa otetaan huomioon pohjoisen maatalouden erityispiirteet Maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla, mukaan lukien yhteisön syrjäiset, epäsuotuisat alueet. Kansainväliset maatalous- ja kauppapoliittiset päätökset turvaavat suomalaisten perheviljelmien mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon. Suomen epäedullisten tuotanto-olojen vuoksi maatalouden tuen on oltava muuta Eurooppaa korkeampi. Koko Suomessa on pitkäaikainen, kansainvälisesti hyväksytty tukijärjestelmä. EU:n maatalouspolitiikan uudistusta toteutetaan Suomen maatalouden erityispiirteisiin sovitettuna. WTO-sopimus mahdollistaa jo päätettyjen tukimuotojen jatkamisen ja eurooppalaisen hintatason säilyttämisen. Markkinat pysyvät vakaina ja tuottajahinnat maailmanmarkkinahintoja korkeampina. EU:n maatalouspolitiikan rahoitus turvataan uudistuksissa. Maataloustuotteiden markkinatasapaino säilyy laajentumisessa kasvaneilla sisämarkkinoilla. Yhteismarkkinoilla olevat tuotteet täyttävät EU:n asettamat terveys- ja laatuvaatimukset. Varmistetaan yhteiskunnan laaja yksimielisyys maatalouspolitiikan tavoitteista. Järjestö tuo esille pohjoisten maatalousalueiden erityispiirteitä. Monivaikutteisen maatalouden periaatteet hyväksytään WTO-neuvotteluissa. 9

Laatuajattelu ohjaa toimintaa Suomalaisen maaseudun tuotteet ja palvelut ovat korkealaatuisia. Viljelijät ja yrittäjät tuntevat laadun osatekijät ja soveltavat niitä jokapäiväisessä työssä. Kauppa on valmis markkinoimaan laatuketjun tuottamia elintarvikkeita ja kuluttajat maksamaan niistä reilun hinnan. Laatuketjujen osat tukevat toisiaan. Laadun tuottamisen lisäarvo jakautuu tasapuolisesti koko ketjulle. Laatu ja hinta kulkevat käsikädessä. Laatuketjun yhteistyö turvaa laadun säilymisen koko ketjussa. Järjestelmällinen työ turvallisen ruoan puolesta jatkuu koko ketjussa Suomalaisen ruoan turvallisuus on kilpailuetu, jota rakennetaan läpinäkyvästi toimivassa elintarvikeketjussa. Sen jokainen lenkki vastaa kuluttajalle oman toimintansa laadusta ja turvallisuudesta. Viljelijän korkea ammattitaito ja etiikka sekä puhtaat pellot ja tuotantoeläinten hyvä kohtelu muodostavat ruokaturvan perustan. Kuljetus, kauppa ja elintarviketeollisuus vaalivat raaka-aineiden laatua ja viestivät niiden alkuperästä omassa toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan suomalaisen tuotannon puhtaudesta ja turvallisuudesta, mikä hyödyttää ketjun kaikkia osia. Elintarvikeketju vaalii eläin- ja kasviterveyden erinomaista tilannetta. Yhdyskuntajätteiden levittäminen pelloille torjutaan, ellei jätteiden puhtaudesta ole täysiä takeita. Elintarvikeketjun omat ohjelmat ja toimenpiteet täydentävät ja tehostavat lakisääteistä valvontaa. Oikea toimintatapa varmistaa laadun, markkinat ja alentaa kustannuksia Järjestelmällinen laatutyö takaa turvallisten laatutuotteiden ketjun pellolta pöytään. Samalla se kehittää yritysten toimintaa ja parantaa kustannustehokkuutta. Omalla toiminnallaan ja arvojensa pohjalta viljelijät ja yrittäjät rakentavat myönteisen mielikuvan tuotteidensa alkuperästä, laadusta, eettisestä tuotantotavasta ja tuotteeseen sisältyvistä arvoista. Laatu näkyy maatilojen ja yritysten hoidettuna ympäristönä ja toimintakulttuurina. Elinkeinon yhteisvastuu kokonaisvaltaisen laadun luomisessa toteutuu. Maatalouden eri tuotantosuunnat ovat osana laatutyötä laatineet hyvän tuotantotavan ohjeistot. Kokonaisvaltainen laatuajattelu sisältyy järjestön toimintaan ja koulutusjärjestelmään. Tuotekohtaiset strategiat sitouttavat eri tuotannonalat yhteisten laatutavoitteiden toteuttamiseen. Maatiloilla on mahdollisuudet laatutyön tekemiseen Maatiloilla on mielekkäät mahdollisuudet laatutyön tekemiseen ja siihen tarvittavan tiedon ja taidon hankkimiseen. Laatuketjut toimivat niin, että kaikki ketjun lenkit hyötyvät laatutyön lisäarvosta tasapuolisesti. Tavoitteena on elintarvikeketjun tarpeet tyydyttävän laatujärjestelmän luominen. Laatutyö on jatkuvaa oman toiminnan arviointia ja kehittämistä. Järjestelmä on jäsenille vapaaehtoinen. 10

Laatutyötä jatketaan tavoitteellisesti. Laatujärjestelmän vaikutuksista maatilan ja yrityksen kannattavuuteen on selkeät mittarit eri tuotantosuunnille ja yrityksille. Kotimainen elintarviketeollisuus ja kauppa markkinoivat aktiivisesti laatuketjun tuotteita. Laatuketjun osapuolet kehittävät ja toteuttavat laatujärjestelmää ja -koulutusta yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja neuvonnan kanssa. Järjestö valvoo koulutuksen tasoa ja tuloksellisuutta viljelijän ja hänen yrityksensä kannalta. Järjestön ja elintarviketeollisuuden johto neuvottelevat jatkuvasti kaupan ketjujen kanssa kestävän hinnoittelun periaatteista ja laatuketjun toiminnan eduista kaikille osapuolille. Kuluttajille tiedotetaan tuotteiden alkuperästä ja suomalaisen elintarvikeketjun laatutyöstä yhteistyössä eri tuotannonalojen oman viestinnän kanssa. 11

Perhemetsätalous on yli sukupolvien kestävää ja kannattavaa. Metsän tuotto hyödynnetään metsänomistajille kannattavimmalla tavalla. Perhemetsätalouden tuotteilla on kuluttajien hyväksyntä ja riittävä kysyntä. 12

Metsätalous Perhemetsätaloudella* on turvattu toimintaympäristö Perhemetsätalous on yli sukupolvien kestävää ja kannattavaa. Metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsistään. Metsän tuotto hyödynnetään metsänomistajille kannattavimmalla tavalla. Perhemetsätalouden tuotteilla on kuluttajien hyväksyntä ja riittävä kysyntä. Metsätalouteen kohdistetut yhteiskunnan toimenpiteet parantavat perhemetsätalouden kannattavuutta Valtio myöntää rahoitustukea pitkävaikutteisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin. Metsäverotukseen ja metsätalouden rahoituslainsäädäntöön sisältyy kannustimia, jotka edistävät kestävää perhemetsätaloutta. Metsänomistajille luodaan edellytykset harjoittaa moniarvoista ja taloudellisesti kannattavaa metsä taloutta koko maassa. Metsien monimuotoisuuden ja metsien tuottamien muiden palvelujen turvaaminen perustuu markkinalähtöisiin, metsänomistajia kannustaviin keinoihin. Metsään monipuolisesti liittyvä yritystoiminta lisää metsätalouden kannattavuutta ja perhemetsätalouden merkitystä. Nykyiset suojelualueet ja toiminta perhemetsissä luovat parhaat edellytykset monimuotoisuuden ylläpitämiseen yksityismetsissä. Metsien monimuotoisuus ja metsien suojelu perustuvat maanomistuksen kunnioitukseen sekä metsänomistajien arvomaailman mukaiseen ja vapaaehtoisuutta kannustavaan toimintaan. Metsälain valvonnassa turvataan metsänomistajan oikeudet ja yhdenmukainen laintulkinta koko maassa. Metsien suojelu ja talouskäyttö sovitetaan yhteen. Suojelussa noudatetaan täyden korvauksen periaatetta. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden tekemiseen on valtion talousarviossa riittävät määrärahat, joilla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta. Metsätalouden verokohtelu on tasavertaista suhteessa muihin maaseutuelinkeinoihin. Puun myyntitulojen verotukseen on kehitetty metsänhoidon omatoimisuuteen kannustavia elementtejä. Etelä-Suomen metsien mahdollisessa lisäsuojelussa noudatetaan METSOmonimuotoisuusohjelmassa kokeiltuja uusia keinoja. Metsien käytön mahdolliset rajoitukset eivät vaaranna paikallisia metsätalouden toimintaedellytyksiä. Järjestö tekee aloitteita metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksen verohuojennusmahdollisuuksien kehittämiseksi sekä myyntitulojen verotusjärjestelmään sopivista kannustimista. Luonnonsuojelulakia tarkistetaan niillä METSO-monimuotoisuusohjelmaan sisältyvillä keinoilla, joiden todetaan turvaavan parhaiten kestävän metsätalouden edellytykset perhemetsissä. MTK:n, metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten yhdessä muodostama metsänomistajaorganisaatio toimii aktiivisesti METSO:n kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi. Toimivat puumarkkinat mahdollistavat kannattavan perhemetsätalouden Eri puutavaralajien alueittainen kokonaiskysyntä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitteen mukaisen metsien hyödyntämisen. Perhemetsien puuntarjonta vastaa markkinakysyntää ja puumarkkinoilla on toimiva kilpailu. Kotimaisella, PEFC-sertifi oidulla puulla on vakaa hintakehitys. Metsäenergiasta on muodostunut tuote, jolla on vakiintuneet kauppatavat, markkinahinta ja toimivat markkinat. Puuraaka-aineella on vakaa hintakehitys ja menekki Eri puutavaralajien vakaa hintakehitys ja metsätalouden kustannustehokkuus turvaavat metsänomistamisen kannattavuuden. Yksityismetsien kaikkien puutavaralajien tarjonta vastaa alueellista kysyntää. *Perhemetsätalous = yksityisten metsänomistajien ja heidän perheidensä sekä näiden muodostamien yhteismetsien harjoittamaa metsätaloutta. 13

Metsäverotuksen siirtymäajan jälkeen puukauppaa käydään markkinatilanteeseen tasapainottaen. Puun hinnoitteluun on löydetty uusia vaihtoehtoja, joilla voidaan saada käyttöarvon mukainen hintataso kaikille puutavaralajeille. Keinot ja resurssit Kysynnän ja tarjonnan tasapaino ratkaisee puumarkkinoiden toimivuuden. Puun markkinointi perustuu kilpailuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio on sitoutunut markkinatasapainon toteuttamiseen. Metsänomistajaorganisaatio toimii kaikilla tasoilla puukauppa- ja metsäenergiastrategiansa mukaan. Metsänhoitoyhdistykset noudattavat metsänomistajaorganisaation puukaupallisia periaatteita. Metsänomistajien liitot vahvistavat jäsenkuntansa asemaa yhtenäistämällä toimintaansa. Metsänomistajaorganisaatio huolehtii markkinatiedon välittämisestä ja kehittää aktiivisesti uusia asiakaslähtöisiä puukauppapalveluja vastaamaan sekä metsänomistajien että puunostajien tarpeita. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä puunhankintayritysten kanssa metsänomistajaorganisaatio pyrkii molempia osapuolia hyödyntäviin tuloksiin puukaupassa. Metsänhoitoyhdistysten palveluketju takaa metsänomistajille luotettavan, kustannustehokkaan ja tasalaatuisen sekä yhtenäisen palvelun. Metsänhoitoyhdistysten nykymuotoinen rahoituspohja säilytetään. Puun käyttöä lisätään ja monipuolistetaan Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun ohella metsänomistajat tuottavat raaka-ainetta monipuolistuville puun jatkojalostajille. Kotimaisen puun käyttökohteita on kaikelle puulle alueellisia hakkuumahdollisuuk- sia vastaavasti. Lähialueiden vientimarkkinat lisäävät metsänomistajille puun markkinointivaihtoehtoja. Puun hyväksyttävyys uusiutuvana raaka-aineena vahvistuu. Metsään ja puuhun liittyvällä osaamisella ja yrittäjyydellä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Metsäenergian käyttö lisääntyy ja metsäenergian toimitukset perustuvat vakiintuneisiin kauppatapoihin ja korjuun laatukriteereihin. Monipuoliseen käyttöön soveltuvalle puuraaka-aineelle kehitetään toimivat markkinat. Kilpailun turvaamiseksi ja lisäarvon saamiseksi puun jatkojalostusmahdollisuuksia kehitetään puuteollisuuspoliittisten linjausten mukaisesti. Pieniläpimittaiselle puulle etsitään vaihtoehtoisia käyttökohteita. Keinot ja resurssit Metsänomistajaorganisaatio osallistuu aktiivisesti puun uusien markkinointimahdollisuuksien ja käyttömuotojen kehittämiseen. Metsänhoitoyhdistykset varmistavat aktiivisesti puuta käyttävän pk-teollisuuden raaka-aineen saannin ja niillä on merkittävä asema myös metsäenergiamarkkinoilla. Metsäomistajat osallistuvat aktiivisesti Suomen Metsäsäätiön toiminnan rahoittamiseen. Näin edistetään puutuotteiden menekkiä ja metsäelinkeinon tulevaisuutta. Perhemetsätaloudella on vahva asema kansainvälisessä metsäpolitiikassa Kansainvälinen metsäpolitiikka tunnustaa perhemetsätalouden erityisaseman kestävän metsätalouden 14

toteuttajana. Perhemetsätaloudella on vahva kansainvälinen organisaatio, jolla on vaikuttava asema kansainvälisissä neuvotteluissa ja prosesseissa. Muiden sektoreiden kansainvälisissä prosesseissa perhemetsätalouden ja metsäelinkeinon merkitys kestävän kehityksen toteuttajana on huomioitu. Euroopan unionissa harjoitettavalla metsäpolitiikalla on selkeät, omat, metsäelinkeinon edun mukaiset tavoitteet EU:n metsäpoliittisten toimenpiteiden lähtökohtana on markkinalähtöinen kestävä metsätalous. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys otetaan tasaveroisesti huomioon muiden kestävyyden ulottuvuuksien rinnalla. Metsiin ja metsätalouteen liittyviä toimenpiteitä käsitellään koordinoidusti EU:n eri elimissä. EU:n toimenpiteet tukevat monitavoitteista markkinalähtöistä perhemetsätaloutta. Päivitetty EU:n metsästrategia vahvistaa metsäasioiden koordinointia ja elinkeinonäkökulmaa EU:n päätöksenteossa. EU:n maaseudun kehittämistoimilla tuetaan markkinalähtöisen metsätalouden kilpailuasemaa. Metsäasioiden käsittely ja valmistelu hoidetaan tehokkaasti ja riittävin resurssein. EU:n metsätalouden asiantuntijaelimiä kuullaan myös muiden sektoreiden metsiin liittyvien asioiden valmistelussa. Järjestö osallistuu EU:n metsä-, ympäristö- ja maaseudun kehittämispoliittisten toimien valmisteluun yhdessä muiden Pohjoismaiden metsänomistajajärjestöjen kanssa sekä Euroopan metsänomistajajärjestön kautta. Kansainväliset metsä- ja ympäristösopimukset tukevat perhemetsätaloutta Järjestö vaikuttaa niin, että kansainvälisen metsäpolitiikan koordinoinnille ja ohjaukselle luodaan tarkoituksenmukainen järjestelmä. Kansainvälisissä ympäristösopimuksissa on tunnustettu, että kestävä metsätalous toteuttaa niiden tavoitteita. Kansainvälisten metsä- ja ympäristösopimusten sisältöön on kirjattu, että pienimuotoinen yksityinen maa- ja metsänomistus tukee kestävän kehityksen toteuttamista. Metsät ja metsätalous ovat keskeisesti mukana kansainvälisissä kestävän kehityksen prosesseissa. Työ kansainvälisen metsäpolitiikan ohjaus- ja koordinointijärjestelmän luomiseksi etenee. YK:n monimuotoisuussopimuksen alaisen metsätyöohjelman toteutus tukee kestävää metsätaloutta. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa otetaan huomioon metsänomistajille edullisella tavalla kestävän metsätalouden merkitys hiilen sitomisessa. Järjestö osallistuu Euroopan metsänomistajajärjestön metsäpoliittisten linjausten valmisteluun. Kansainvälisissä metsä- ja ympäristöpoliittisissa prosesseissa järjestö toimii aktiivisesti maailmanlaajuisen perhemetsätalouden järjestön (IFFA) kautta. Metsänomistajaorganisaatiolla on sen kaikilla tasoilla käytännön valmiudet esitellä suomalaista perhemetsätaloutta ja metsänhoitoyhdistystoimintaa kansainvälisissä yhteyksissä. 15

Yrittäjyys on suomalaisen maa - seudun menestystekijä. Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa. 16

Maaseutuyrittäjyys Maaseutuyrittäjyydestä rakennetaan maaseudun ja järjestön menestystekijä Yrittäjyys on suomalaisen maaseudun menestystekijä. Maaseutu on yritysten hyvä kehitys- ja toimintaympäristö. Maaseutuyrittäjyys vahvistaa maaseutualueiden ja maa- ja metsätilojen elinvoimaisuutta ja palvelutasoa. Maaseutuyrittäjyydessä jalostetaan maa- ja metsätilan aineellisia ja henkisiä voimavaroja myytäviksi tuotteiksi ja palveluiksi. MTK on maaseudulla yrittävien ihmisten tärkein etujärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen aktiivista edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja merkittäviä jäsenetuja. Maaseutuyrittäjillä, maanviljelijöillä ja metsänomistajilla on vahva yrittäjähenki ja hyvä keskinäinen yhteistyö järjestön kaikilla tasoilla. Tehokas maaseutuyrittäjyyden edunvalvonta tukee koko maaseudun menestystä Maaseutuyrittäjyyttä edistämällä parannetaan toimeentulomahdollisuuksia ja palveluja maaseudulla sekä laajennetaan maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoita. Yrittäjien edunvalvonta järjestössä on ennakoivaa, tehokasta ja tavoitteellista. Naisten yrittäjyyttä edistetään ja yrittäjyyskasvatuksella kannustetaan nuoria uusien yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin. Lähiyrittäjyyttä hyödynnetään keinona alueiden elinvoiman rakentamisessa. Työnantajina toimivien jäsenten edunvalvontaa kehitetään. Yrittäjiä kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhön. Järjestö toimii maaseutuyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Järjestö on tunnustettu maaseutuyrittäjien etujen tekijä ja valvoja. Järjestö on muiden yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen sekä muiden yritystoimintaan vaikuttavien tahojen luotettava ja pitkäaikainen yhteistyökumppani. Maa- ja metsätilojen yrittäjyyttä ja uudistumiskykyä vahvistetaan maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistyössä. Maaseutuyrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja työvälineitä etenkin markkinoinnissa on kehitetty. Maaseutuyrittäjyyden neuvonta- ja tukipalvelut maaseudulla on varmistettu. Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toiminta-alue Maaseutuyrittäjyys on järjestön tasavertainen toimintaalue maa- ja metsätalouden ohella. Maaseutuyrittäjät monipuolistavat ja vahvistavat järjestön toimintaa maaseudun ja sen elinkeinojen etujen ajajana. Yrittäjien tarpeet otetaan huomioon järjestön kaikilla tasoilla ja heille suunnataan palveluja ja toimintaa. Järjestöllä on uudistettu maaseutuyrittäjyysstrategia. Toimi- ja luottamushenkilöt järjestön kaikilla tasoilla ovat sitoutuneet maaseutuyrittäjätoiminnan edistämiseen. Toimialakohtainen ja liittojen järjestämä alueellinen maaseutuyrittäjätoiminta ovat osa säännöllistä järjestötoimintaa. Maaseutuyrittäjien jäsenpalvelut ovat kehittyneet merkittävästi. Maaseutuyrittäjyysstrategiassa määritellään edunvalvonnan painopisteet ja keinot. Yrittäjyys otetaan läpäisyperiaatteella koko organisaation työhön. Keskusliitossa on eri toimialoja edustava valiokunta. Järjestö tekee yhteistyötä muiden yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Maaseutuyrittäjät ovat paikallisyhdistyksissä ja liitoissa mukana päätöksenteossa. Tuottajayhdistysten yrittäjävastaavat ovat tärkeä voimavara paikallistasolla. Maataloustuottaja- ja metsänomistajaliitot tekevät keskinäistä alueellista yhteistyötä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. 17

18 Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa. Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen tie- ja tietoliikenneverkoista.

Jäsenille yhteiset asiat Eläminen ja elinkeinojen kehittyminen on mahdollista koko maassa Maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden harjoittamiseen on taloudelliset edellytykset. Maaseutu on elinkelpoinen ja kehittyy koko maassa. Kaikilla kansalaisilla kaikilla alueilla on mahdollisuus elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen. Eri hallinnon alat kantavat oman vastuunsa maaseudun kehittämisestä. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat tarjolla kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla koko Suomessa. Yhteiskunta huolehtii myös haja-asutusalueen tie- ja tietoliikenneverkoista. Aluepolitiikkaa tehostetaan ja kaikkien päätösten aluepoliittiset vaikutukset tiedostetaan Järjestön tavoitteet tunnetaan alueellisesti ja järjestö vaikuttaa aluepolitiikan ja maaseutupolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Järjestön ja sen jäsenten toiminta suosii paikallista, seudullista ja alueellista toiminnallisuutta. Maaseudun kysymyksiä tuntevia ja osaavia järjestön jäseniä kannustetaan ja koulutetaan mukaan kunnalliseen ja maakunnalliseen päätöksentekoon. Liittojen tehtävänä on vastata alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteistyöstä maakuntien kehittämisessä. Keskusliitto vastaa kansallisesta ja EU-politiikasta sekä jäsenkunnan riittävästä osaamisesta ja tiedonsaannista. Alueellista yhteistyötä kehitetään Järjestö käyttää hyväkseen asiantuntemustaan alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä. Näin aluekehittämiseen on aina tarjolla maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueen kattavat taustatiedot ja jäsenkunnalle tärkeät alueelliset kehittämistavoitteet. liittojen kanssa. Liitot tekevät yhteistyötä maakuntaliittojen ja TE-keskusten sekä niiden toimielinten kanssa. Liitot kutsuvat koolle alueellisia sidosryhmätilaisuuksia, joissa maa- ja metsätalouden sekä maaseudun merkitys ja kehitysedellytykset tuodaan selkeästi esille. Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan sopusoinnussa ympäristön kanssa maanomistusoikeutta kunnioittaen Maaseudun elinkeinoja harjoitetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Yrittäjät toteuttavat toiminnassaan taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia tavoitteita. He ovat omassa työympäristössään motivoituneita ja ympäristötietoisia. Maanomistajat voivat päättää omien arvojensa ja tavoitteiden pohjalta alueidensa käyttömuodoista. Metsästysoikeus on osa maanomistusta. Aluepolitiikkaa tehdään lähes kaikilla poliittisen päätöksenteon ja hallinnon aloilla ja tasoilla. Julkinen valta ottaa etukäteen huomioon päätöstensä alueelliset vaikutukset. Aluepolitiikkaa tehostetaan verotuksellisin keinoin sekä ohjelmilla, joihin on varattu riittävät varat. Kunkin alueen ongelmat ja mahdollisuudet ovat aluepoliittisen suunnittelun lähtökohtina. Maa- ja metsätalous sekä koko maaseudun kysymykset ovat suunnitelmissa mukana. Maa- ja metsätalous sekä maaseutukysymykset kokonaisuutena ovat erilaisissa ohjelmissa nykyistä tunnustetummassa asemassa. Alueellinen yhteistyö maaseutuvastuuta kantavien viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinojen kanssa on vakiintunut koko maassa. Aluekehitysvaliokunta ja sen jäsenet tekevät yhteistyötä Maanomistusoikeus turvataan Yksityinen maanomistusoikeus on maaseudun yritystoiminnan perusta. Yksityisomaisuudella on perustuslain turva. Lupa- ja ohjausjärjestelmät sekä 19

kaavoituskäytäntö ovat joustavia ja tukevat kestävän kehityksen mukaista maa- ja metsätaloutta ja maaseutuyrittämistä. Yhdistykset vaikuttavat kaavoitukseen kunnissa niin, ettei maaseutuelinkeinojen harjoittamista tarpeettomasti rajoittavia kaavamääräyksiä anneta. Jokamiehenoikeutta ei käytetä väärin, vaan yritystoiminta toisen maita käyttäen perustuu yhteiseen sopimukseen. Järjestö auttaa jäseniään laatimalla ja neuvottelemalla sopimusmalleja eri tilanteisiin. Riistapolitiikkaa toteutetaan MTK:n riistastrategian mukaisesti. Ympäristö- ja maankäyttölainsäädäntöön liittyviä korvaussäännöksiä ja oikeusturvaa korjataan. Jäsenillä on kattava sosiaaliturva ja työhyvinvointi paranee Maatalous-, metsätalous- ja maaseutuyrittäjällä on muihin ammatteihin nähden tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja maaseudun erityisolosuhteet huomioon ottava sosiaaliturva. Sosiaaliturva on kattava eikä väliinputoamisia esiinny. Yrittäjät ovat omaksuneet työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen osaksi yritystoimintaansa. Yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut ovat kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta. Viihtyisällä maaseudulla on hyvä asua ja yrittää Hoidettu maaseutu on haluttu paikka asua sekä harjoittaa monipuolisesti elinkeinoja. Suomalaisesta maa- ja metsätaloudesta ja maaseutuympäristöstä on muodostunut tuotemerkki. Maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät ovat ammatistaan innostuneita ja osallistuvat aktiivisesti ympäristön ja maaseutukulttuurin kehittämiseen. Jäsenet toimivat hyvässä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. On siirrytty hyvän ympäristöhoidon palkitsemisjärjestelmään ja pakkosuojelu on jäänyt poikkeukseksi. Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja rakenteeltaan uudistettu ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta. Liitot tekevät yhteistyötä ympäristöasioiden hoitamisessa. Yhdistyksillä on ympäristöasiamiesverkosto. Yrittäjät voivat henkisesti ja fyysisesti hyvin Työhyvinvointia edistävät asiat ovat osa menestyvän yrityksen johtamista. Koko maassa toimivat yrittäjien työhyvinvointia tukevat lakisääteiset järjestelmät, kuten lomituspalvelut, työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä kuntoutus. Ammattitaitoisia lomittajia on riittävästi turvaamaan jäsenten lakisääteiset lomitusedut. Kotieläinyrittäjien vuosilomapäiviä on lisätty ja muiden yrittäjien sijaisjärjestelyjä on parannettu. Jäsenet saavat korkealaatuiset työterveyspalvelut. Ammattitaudit ja työtapaturmat ovat vähentyneet. Työoloja kehitettäessä on otettu huomioon myös lasten turvallisuus. Toimeentuloturva on kattava eri elämäntilanteissa Eläkkeet ja muu toimeentuloturva, kuten työttömyysturva, ovat kattavia ja tasa-arvoisia muiden ammatti- 20

ryhmien kanssa. Yritysmuoto tai -tapa ei vaikuta toimeentuloturvaan. Jäsenet tuntevat sosiaaliturvansa ja siihen vaikuttavat tekijät. He ovat tiedostaneet sosiaaliset riskit perheen ja yrityksen näkökulmasta ja varautuneet niihin. Luopumistukijärjestelmän jatkuminen on turvattu. Peruspalvelut toimivat asuinpaikasta riippumatta Lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten hoitopalvelut on järjestetty maaseudun olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Terveydenhoitopalvelut ovat saatavilla kohtuullisella etäisyydellä. Yrittäjien lapsille on kehitetty työskentelyoloihin sopivat hoitomuodot. Yrittäjät tuntevat oikeutensa ja erilaiset tavat järjestää päivähoitoa. Omaishoitajien asemaa on parannettu. Resursseina ovat järjestön toimihenkilöt ja sosiaalivaliokunta sekä tukihenkilöverkko. Keskusliitto vaikuttaa lainsäädännön ja valtionrahoitusosuuden kehittämiseen sekä palvelujärjestelmien rakenteisiin. Maataloustuottajayhdistysten ja -liittojen panos on olennainen kunnallisten ja alueellisten palveluiden toimivuuden turvaamisessa. Melalla on merkittävä rooli hoitamiensa järjestelmien toimeenpanossa ja kehittämisessä. Vero- ja rahoitussäännökset turvaavat yrittäjän toimintaedellytykset Viljelijöiden, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien verotus ei ole raskaampaa kuin muiden väestö- ja yrittäjäryhmien. Tasa-arvoisen tulokehityksen turvaamiseen käytetään myös verotusta. Rahoitusjärjestelmät ovat kehittäneet maaseutuyritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Yrittäjäperhe saa kohtuullisella riskillä ja työmäärällä oikeudenmukaisen toimeentulon muuhun väestöön verrattuna. Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdosten ehtoja kehitetään Maaseutuyritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään alentamalla sukupolvenvaihdosten rahoituskustannuksia, lieventämällä perintö- ja lahjaverotusta sekä helpottamalla luopuvien yrittäjien asemaa varhaiseläkejärjestelmällä. Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus ulotetaan koskemaan myös pelkästään metsätaloutta harjoittavia tiloja. Maaseutuyritysten varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa on lievennetty. Maaseutuyritysten kilpailukykyä lisätään investointeja tukemalla Suomalaisten maaseutuyritysten investoinneista ja toimintojen kehittämisestä aiheutuvia rahoituskustan- nuksia lievennetään. Näin parannetaan suomalaisten maaseutuyritysten kilpailukykyä. Investointien rahoitusjärjestelmät ovat pitkäaikaisia ja niiden perusteena olevat ohjekustannukset vastaavat todellisia kustannuksia. Maatalouden kehittämisrahaston (MAKERA:n) toiminta turvataan. Metsän verotusta kevennetään Metsään kohdistuvaa eri veromuotojen yhteisvaikutuksesta aiheutuvaa ankaraa verotusta lievennetään. Metsään ei saa kohdistaa uusia veroja. Metsävähennystä on lisätty. Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt sekä MTK:n verovaliokunta. Maaseudun elinkeinojen työllistämisedellytyksiä parannetaan Työnantajana toimiminen maaseudun elinkeinoissa on aikaisempaa helpompaa. Pienten ja keskisuurten maaseudulla toimivien työnantajayritysten erityisasema on yleisesti tunnustettu ja työlainsäädäntöä sekä maksu- ja ilmoitusjärjestelmää on kehitetty vastaamaan paremmin yritysten resursseja. Järjestön jäsenet tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana ja onnistuvat löytämään avoinna oleviin työtehtäviin 21

osaavia työntekijöitä. Työnantajina toimivien jäsenyrittäjien ja heidän yritystensä työntekijöitten kesken vallitsee hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri. Järjestö ei ole sopimusosapuolena työehtoneuvotteluissa, mutta vaikuttaa työlainsäädännön sisältöön ja työmarkkinoilla noudatettaviin ehtoihin sekä työelämässä noudatettaviin sääntöihin yhteistyökumppaneina olevien työmarkkinajärjestöjen avulla. Järjestö tekee yhteistyötä sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen kanssa tavoitteena madaltaa jäsenyrittäjien työllistämiskynnystä. Työnantajien maksamia välillisiä palkkakustannuksia alennetaan Maaseudun elinkeinojen työllistävyyttä edistetään alentamalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Alennus toteutetaan siten, että se kohdistuu myös palkkasummiltaan ja henkilöstömääriltään kaikkein pienimpiin maaseudun työnantajayrityksiin sekä osa-aikaisesti tehtävään työhön. Hallitusohjelmassa mainittu matalapalkka-aloihin kohdistuva työnantajamaksujen alennus kohdistuu myös maa- ja metsätalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen. Työnantajamaksuja alennetaan vuoden 2006 alusta lukien. Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa kevennetään Maaseudulla työnantajana toimivan pienyrittäjän ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksia koskevia säännöksiä selkeytetään. Erilaisten työnantajan hoidettaviksi säädettyjen ilmoitusten määrää vähennetään. Työantajamaksujen maksamiseen liittyvää joustavuutta lisätään. Pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä otetaan käyttöön ja sitä kehitetään maaseudun työnantajayrityksille sopivaksi välineeksi työnantajavelvoitteiden hoitamisessa. Internetissä toimiva Pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmä on otettu käyttöön ja se soveltuu hyvin maaseutuelinkeinojen työnantajien tarpeisiin. Valtio on teettänyt pienten työnantajayritysten erityiskysymyksistä laajan selvityksen, jonka perusteella työoikeudellisen normiston kehittäminen voidaan tehdä. Maaseudun pienten työnantajayritysten työoikeudellista osaamista lisätään Erityisesti ensimmäisten työntekijöitten palkkaamista harkitseville jäsenyrittäjille on tarjolla kohtuullisin kustannuksin asiantuntevaa apua ja koulutusta työnantajana toimimisesta. Järjestö toimii siten, että tarjottava asiantuntija-apu ja koulutus toteutetaan hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Julkinen valta osallistuu tarvittavan koulutuksen kustannuksiin. Järjestön yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on vakiintunutta ja luottamuksellista. Jäsenistön työoikeudellisiin kysymyksiin liittyvä koulutustarve on selvitetty ja pilottina toteutettavat koulutushankkeet ovat käynnistyneet. Keskusliiton ja liittojen toimi- ja luottamushenkilöt, MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunta sekä liittojen maaseutuyrittäjävaliokunnat. Yhteistyökumppaneina olevat työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt. Jäsenten oikeusturvaa parannetaan Järjestön jäseniä elinkeinonharjoittajina ja maanomistajina koskeva lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa. Lainsäädännön virheet ja puutteet on korjattu. Viranomaiset kuulevat jo valmisteluvaiheessa niitä ryhmiä, joita säädökset koskevat. Viranomaiset toimivat hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Viranomaiset ja tuomioistuimet käsittelevät asiat asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Muutoksen hakeminen päätöksiin on helppoa ja yksinkertaista. Valitusten tekemiseen on käytettävissä asiantuntevia avustajia kohtuullisin kustannuksin. Maaseudun elinkeinojen byrokratiaa kevennetään ja järkeistetään Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakastaan elinkeinotoimintaan liittyvän hakemuksen tekemisessä sekä ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Tarkastustoiminta on asiallista ja tasapuolista. Virheistä ja laiminlyönneistä johtuvat seuraamukset ovat kohtuullisia ja oikeassa suhteessa virheeseen. Tarkastuksessa viljelijän eduksi tulleet muutokset lisätään tukeen. Tukien maksatukset eivät viivästy tarkastusten takia ja riidattomat osuudet tuista maksetaan alkuperäisen aikataulun mukaan. Maksatuksen viivästyksen aiheuttamiin ongelmiin on tarjolla tulontasausjärjestelmä. 22

Järjestö toimii siten, että jäsenten haku-, lupa- ja ilmoitusmenettelyt yksinkertaistuvat. Maaseutuelinkeinoihin liittyvää tarpeetonta byrokratiaa vähennetään. Säännökset ovat selkeitä. Tietotekniikan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä paremmin tietosuojasta huolehtien. Erilaisten hakemusten ja ilmoitusten täyttäminen ja jättäminen on mahdollista sähköisesti. Lainsäädännön puutteet korjataan ja säädösten tulkinta on yhdenmukaista koko maassa Lainsäädännön puutteet ja kohtuuttomuudet korjataan neuvottelemalla lainsäätäjien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Maaseudun elinkeinoja ja maanomistusta koskeva lainsäädäntö on selkeää ja sen tulkinta on yhdenmukaista koko maassa. MTK on laatinut ja toimittanut valtionhallinnolle oikeusturvaohjelman, jossa on selvitetty jäsenten keskeisimmät oikeusturvaan liittyvät puutteet ja ongelmat. Jokamiehenoikeuden periaatteet selkeytetään ja ne ovat osa kansalaiskasvatusta. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiselle on selkeä aikataulu, riittävät resurssit ja rahoitus. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittely ja niiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat yhdenmukaiset koko maassa. Resurssit ja keinot MTK tarjoaa asiantuntija-apua ja hoitaa periaatteellisesti merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä. Järjestöllä on maaseudun asiat hallitseva asianajajaverkko. Järjestö osallistuu aktiivisesti jäsenkuntaa koskevien säädösten valmisteluun ja toteutuksen seurantaan. Koulutus rakentaa maaseudun elinvoimaa Jatkuva koulutus kehittää maa- ja metsätaloutta sekä maaseudun yritystoimintaa. Alueellisten työllistymis- ja asumismahdollisuuksien arvo tunnustetaan kansallisesti. Perus-, ammatillinen ja jatkokoulutus kannustavat maaja metsätalousammatteihin ja yrittäjyyteen. Koulutusmahdollisuudet turvataan alueellisesti, tasa-arvoisesti ja kaikenikäisten kansalaisten perusoikeuksia kunnioittaen. Koulutuspolitiikka turvaa maaseudun väen peruskoulutuksen hyvän tason ja saatavuuden sekä maaseudun elinkeinojen työvoimatarpeen. Ammatillinen koulutus vastaa ajan ja ammatin vaatimuksia. Koulutustarjonta ja -tuki mahdollistavat täydennys- ja jatkokoulutuksen, joka perustuu joko olemassa olevaan koulutustarjontaan tai yritysten tarpeista lähtevään yrittäjäkohtaiseen opintosuunnitelmaan. Maa- ja metsätalous sekä maaseudun yritystoiminta kuuluvat perusopetuksen oppisisältöihin. Luonnonvara-ala kokonaisuutena säilyy kansallisesti tärkeiden koulutus- ja tutkimusalojen joukossa. Alan kehittyminen tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti taloudellisesti merkittäviä innovaatioita. Järjestö osallistuu koulutusta koskevaan päätöksentekoon Hyvällä perus- ja ammattikoulutuksella on keskeinen merkitys jäsenten menestymisessä. Koulutuspolitiikka tukee järjestön tavoitteiden toteuttamista. Koulutusta koskevassa edunvalvonnassa vaikuttaminen kohdistuu lääneihin, TE-keskuksiin ja koulutuksen järjestäjiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Järjestöllä on kehittyvät yhteydet oppilaitoksiin ja alan opettajaja tutkijakuntaan. Järjestö osallistuu koko luonnonvara-alan koulutuksen kehittämiseen kaikilla sen tasolla ja edistää jo ammatissa toimivien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Järjestöllä on edustus koulutustarpeita kartoittavissa elimissä ja luonnonvara-alan koulutusta antavien oppilaitosten neuvottelukunnissa. Keskusliitto pitää yhteyttä valtakunnallisella tasolla koulutusta suunnitteleviin ja valvoviin tahoihin. Liitot tekevät järjestön koulutustavoitteet tunnetuksi luottamushenkilöille ja toimijoille, jotka edustavat järjestöä ja jäsenten elinkeinoja alueensa koulutuspoliittisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Edustajien keskinäiseen yhteistyöhön ja työpanoksen korvaamiseen on selkeät pelisäännöt. Jäsenille tärkeä ammatillinen ja jatkokoulutus sekä neuvonta vastaavat ajan haasteisiin Järjestö edistää jäsenten koulutukseen pääsyä. Lyhytja pitkäkestoista ammatillista täydennys- ja jatkokoulutusta tuetaan ja sitä järjestetään kysyntää vastaavasti. Jäsenille on tarjolla monipuoliset uudelleenkoulutusmahdollisuudet. Yrittäjien aikuiskoulutus on järjestetty yrittäjälle soveltuvalla tavalla ja se tukee pitkäjänteistä ammatillista kehittymistä. Alueellinen lisä- ja täydennyskoulutustarjonta vastaa maaseudun elinkeinojen tarpeita. Jäsenistö tuntee 23

aikuiskoulutusmahdollisuudet. Yhteistyötä maaseutuelinkeinojen neuvontaorganisaatioiden kanssa on tiivistetty. MTK:n, STM:n sekä Koulutusrahaston yhteistyö koulutustuen toimeenpanossa. Liittojen ja yhdistysten työ koulutuksesta tiedottamisessa ja koulutuksen toimivuuden seurannassa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kuluttajat haluavat maaseudun tuotteita ja palveluja Kuluttajat haluavat, että Suomessa valmistetaan elintarvikkeita ja puutuotteita kotimaisesta raaka-aineesta. Kuluttajat haluavat ostaa maaseudulla valmistettuja tuotteita ja palveluita. Yrittäjät arvostavat omaa työtään ja haluavat kertoa siitä kuluttajille. Kuluttajatyö koetaan järjestössä merkittäväksi oman elinkeinon markkinoinniksi, kilpailukyvyn ylläpitäjäksi ja maaseudun elinvoiman rakentajaksi. Kuluttajat luottavat suomalaisen maaseudun tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajatyössä hyödynnetään maaseudun kaikkien tuotteiden ja palvelujen toisiaan vahvistavaa hyvää mainetta ja markkina-asemaa. Kuluttajatyöllä vahvistetaan kotimaisen tuotannon asemaa markkinoilla ja edistetään työllisyyttä Kuluttajat arvostavat tuotteiden ja palvelujen kotimaisuutta, ja tietävät, mistä niiden laatu koostuu ja miten laatutuotteita Suomessa tuotetaan. Kuluttajien ostopäätöksissä laatu ja hinta painottuvat tasapuolisesti. Laatuketjujen yhteistyönä löydetään keinot, miten kuluttajien kiinnostus suomalaiseen laatuun hyödynnetään koko ketjun eduksi. Joutsenlippu on kuluttajien tärkein valintaperuste ruokakaupassa. Kotimainen metsäsertifi kaatti on puutuotteiden myyntivaltti. Lähiyritystunnus on saanut näkyvän paikan paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla. Järjestön luottamusjohto, valiokunnat ja kuluttajatyöryhmä neuvottelevat aktiivisesti kotimaisen tuotannon asemasta kuluttajajärjestöjen ja kaupan kanssa. Järjestö osallistuu aktiivisesti toimialojen yhteisiin kuluttajakampanjoihin. Kuluttajien asenteita mitataan säännöllisin välein. Kuluttajatyö kuuluu järjestössä kaikille Kuluttajatyö ymmärretään järjestössä laajasti oman elinkeinon ja laatutyön markkinoimiseksi. Kuluttajalähtöisyys on itsestään selvää tilojen ja yritysten toiminnassa sekä laatutyössä, valiokuntien strategioissa ja järjestötoiminnassa. Kuluttajatyöllä on merkittävä aseman järjestötyössä ja -koulutuksessa. Kuluttajatyötä tehostetaan ja kuluttajatyön muotoja sekä yhteyksiä monipuolistetaan. Järjestö tekee aktiivisesti kuluttajatyötä yhdessä menekinedistämisorganisaatioiden kanssa. Liitoissa ja yhdistyksissä on kuluttajatyöhön toimintasuunnitelma ja budjetti sekä koulutetut kuluttajavastaavat. Liittojen ja yhdistysten välinen yhteistyö kuluttajatyössä toimii. 24