Kävellen Helsingissä 5 reittiä kaupunkiin

Kävellen Helsingissä 5 reittiä kaupunkiin Sisältää reittikartat ja designkohteita!

6 km 6 km 2,5 km 6 km 4 km 2

Kävellen Helsingissä 5 reittiä kaupunkiin Vinkki! Tekstissä mainittujen arkkitehtien elinajat löydät esitteen takakannesta. Reitit Aikamatka historialliseen keskustaan Senaatintori Kruununhaka Katajanokka 5 Kaupungin vehreä keidas Rautatientori Eläintarha Töölö 10 Designin lähteillä Esplanadi Bulevardi Punavuori 17 Merellisten kaupunginosien tuulia Kauppatori Kaivopuisto Eira 23 Entisen työläiskaupunginosan kulmilla Kallio Harju Alppila 29 Kävellen Helsingissä 5 reittiä kaupunkiin Julkaisija: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto / Helsingin Matkailu Oy Design ja taitto: Rebekka Lehtola Painopaikka: Lönnberg Print 2012 Paperi: Multiart Silk 150 g/m 2, Galerie Fine silk 90 g/m² Veistosten tiedot: Helsingin kaupungin taidemuseo Kuvat: kansi: Valtteri Hirvonen - Eriksson&Company. Helsingin matkailun materiaalipankki ja Helsingin kaupungin aineistopankki: Roy Koto, Sakke Somerma, Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt, Juhani Seppovaara, Pertti Nisonen, Mikko Uro, Mirva Hokkanen, Arno de la Chapelle, Comma Image Oy; Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Mark Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com Helsinki City Photo Competition: sashapo Kartat: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 001/2012 Kiitämme seuraavia Helsingin kaupungin tahoja: Tietokeskus, kaupunginarkisto Martti Helminen Kiinteistövirasto, Hannele Pakarinen Taidemuseo, Teija Mononen Esite on osittain ilmoitusrahoitteinen. Esitteen julkaisija ei vastaa muutoksista tai mainittujen yhteys- tai muiden vastaavien tietojen oikeellisuudesta. 3

REITIN PITUUS 6 km 4

Aikamatka historialliseen keskustaan Senaatintori Kruununhaka Katajanokka Keskustan vanhojen kortteleiden hallintorakennuksissa ja museoissa huokuu menneisyyden kirjo. Senaatintori on Helsingin historiallinen keskusaukio. Tori sai ensimmäiset kivenmurikkansa jo 1640-luvulla, jolloin paikalla sijaitsi kirkko hautausmaineen ja raatihuone. Isonvihan aikana (1713-1721) kaupunki koki suurta tuhoa, mutta nousi tuhkasta uuteen kukoistukseen. Torin ympäristön uudelleenrakennus aloitettiin 1721 kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa. Suomesta muodostettiin suurruhtinaskunta 1809, kun maa erotettiin Ruotsista ja liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Helsinki korotettiin pääkaupungiksi 1812 ja tuolloin ryhdyttiin rakentamaan kokonaan uutta kaupunkia. Torin kauneudesta voidaan kiittää asemakaavoittaja Johan Albrecht Ehrenströmiä ja saksalaissyntyistä arkkitehti Carl Ludvig Engeliä. Ensin mainittu piirsi kaupungille uuden, uusklassismin ihanteiden mukaisen ruutuasemakaavan ja jälkimmäinen suunnitteli tärkeimmät rakennukset. Kaupankäynti siirrettiin nimensä mukaisesti Kauppatorille Senaatintorin jäädessä edustustilaksi. Torin laidoille on keskittynyt niin valtiollisia, kunnallisia, kirkollisia kuin akateemisiakin toimintoja. Uuden torin tieltä purettiin puinen Ulrika Eleonoran kirkko, jonka sijanti näkyy edelleen torikiveyksessä. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet torin alta yli 130 hautaa. Kruununhaka on perinyt nimensä Rauhankadun seutuvilla sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Alueen katuverkosto syntyi pääsääntöisesti Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavasta 1812. Suuri osa kaduista nimettiin 1820-30 luvuilla Romanovin keisarisuvun jäsenten ja silloisen poliittisen ilmapiirin mukaan. Vanhimmat yhä käytössä olevat nimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti Helsingin vierailullaan 1819. Katajanokka tunnetaan yhtenäisestä jugendarkkitehtuurista ja aikanaan Suomen vilkkaimmasta tavarasatamasta. Kaupunginosa jäi suurimmalta osalta entiselleen pitkäksi aikaa 1800-luvulla Senaatintorin seudun kokiessa suuria muutoksia. 1. Helsingin yksi tunnetuimmista maamerkeistä, Tuomiokirkko, seisoo ylväästi Senaatintorin laidalla. Se valmistui 1852. Aiemmin kirkko tunnettiin Suurkirkkona ja Venäjän vallan aikana Nikolainkirkkona. Kirkon rakentaminen aloitettiin C. L. Engelin suunnitelmien mukaan 1830. Engelin kuoltua vuonna 1840 projektia jatkoi Ernst Lohrman, joka lisäsi pääkupolin ympärille neljä pikkutornia ja rakensi kaksi sivupaviljonkia. Kellot ovat läntisessä paviljongissa ja itäisessä sijaitsee tuomiokirkkoseurakunnan kappeli. Keisari Nikolai I puuttui kirkon ulkoasuun hankkimalla katolle veistokset; neljän saksalaisen kuvanveistäjän sinkkiin valetut apostolit. Keisari lahjoitti kirkkoon alttaritauluksi saksalais-venäläisen taiteilijan T. K. von Neffin maalauksen. Kirkon niukasti koristellussa pääsalissa seisovat myös Suomen uskonpuhdistajan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan (n. 1510 57) sekä uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchtonin patsaat. Helsingistä tuli hiippakunta 1959, jolloin Tuomiokirkko sai Yliopiston päärakennus Yliopiston kirjasto Senaatintori ja Tuomiokirkko 5

Vuonna 1917 perustettu Bellevue tarjoaa aidointa venäläistä ruokaa mitä Venäjän ulkopuolelta voi löytää. Listalta löytyvät rakastetut klassikot kuten Kiovan kotletti, ihanat blinit, pelmenit sekä raikas ja herkullinen alkupalojen eli zakuskojen valikoima. Tervetuloa nauttimaan venäläiseen tyyliin! Rahapajankatu 3 www.restaurantbellevue.com nykyisen nimensä. Seurakunnan jumalanpalveluksien lisäksi siellä pidetään valtiopäivien ja yliopiston juhlajumalanpalvelukset. Holvatussa alakerrassa, kryptassa, järjestetään näyttelyitä ja konsertteja. Kirkon edustalle kokoonnutaan myös uuden vuoden vastaanottoon. Portailta on upea näköala kattojen yli Eteläsatamaan. 2. Tuomiokirkon portailta katsottuna vasemmalla on Valtioneuvoston linna, joka on C. L. Engelin pääteoksia. Rakennuksen Senaatintorin puoleinen osa valmistui 1822 Suomen suurruhtinaskunnan korkeimman paikallisen hallintoelimen, Suomen keisarillisen senaatin taloksi. Siinä työskentelee tänäkin päivänä maan hallitus. Pääministerin virkahuone on talon toisessa kerroksessa. Pääsisäänkäynnin yläpuolella, pylväiden varjostamana on eräs Suomen komeimpia empiretyylisiä sisätiloja, valtaistuinsali, eli nykyinen presidentinsali, jossa presidentti hallitusistunnossa vahvistaa Suomen lait. Valtioneuvoston linnaan ei yleisöllä ole pääsyä. Rakennuksen päädyssä on Helsingin vanhin julkinen kello, kuuluisan mestari Jaakko Juhonpoika Könnin käsialaa. 3. Kirkosta katsottuna oikealla on 1832 valmistunut C. L. Engelin piirtämä Yliopiston päärakennus. Turun Akatemia perustettiin 1640 ja siirrettiin Helsinkiin 1828. Turun Akatemian nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi ja tämä nimi puolestaan Helsingin yliopistoksi 1919. Yliopiston julkisivussa toistuvat Valtioneuvoston sommitelmat ja mittasuhteet. Talot muodostavat yhdessä kirkon ja Senaatintorin etelälaidan yhtenäisen rakennusrivin kanssa erään Euroopan tyylipuhtaimmista uusklassisista aukioista. Yliopistorakennus laajennettiin koko korttelin käsittäväksi 1937 arkkitehti J. S. Sirénin piirustusten mukaan. Suuri osa vanhaa yliopistoa tuhoutui Neuvostoliiton suorittamissa ilmapommituksissa 1944, mm. yliopiston juhlasali taideaarteineen. Jälleenrakennettu sali avattiin 1948. 4. Aarne Ervin (1910 1977) piirtämä yliopiston rakennus Porthania löytyy Yliopistonkadulta. Sen etupihalla on espanjalaisen Eduardo Chillidan (1924 2002) Helsinki 1992 -monumentti. 5. Unioninkadun varrella on Yliopiston kirjasto (1844), Suomen kansalliskirjasto, jota pidetään yhtenä Engelin kauneimmista töistä. Kirjaston sisätilat ovat Suomen rakennustaiteen loisteliain eikirkollinen huonesarja ja Helsingin kauneimpia yleisön nähtävissä olevia interiöörejä. Engelin piirtämä rakennus on kuitenkin vain pieni osa kirjastoa. Gustaf Nyströmin piirtämän puolipyöreän lisärakennuksen ohella kirjoja säilytetään maanalaisissa kalliovarastoissa ja Helsingin ulkopuolella. Pienessä puistikossa, hevoskastanjoiden varjossa on keisari Aleksanteri I:n, yliopiston isän, pronssinen rintakuva. Se sijaitsi Venäjän vallan aikana yliopiston juhlasalissa. 6. Senaatintori keskellä sijaitsee suomalaisten rakastaman uudistusmielisen keisari Aleksanteri II:n (1818 1881) patsas. Se on Walter Runebergin käsialaa vuodelta 1894. Keisarin hahmoa ympäröi veistosryhmä Laki Lex, Rauha Pax, Valo Lux, Työ Labor. Vuosiluku 1863 on hakattu patsaan graniittijalustaan muistuttamaan tuona vuonna keisarin koollekutsumista valtiopäivistä, joista käynnistyi uudistuspolitiikka Suomessa. Torilla voi kuulla joka päivä yliopiston, Tuomiokirkon ja Helsingin kaupungin yhteistyössä toteuttaman Senaatintorin Ääni -teoksen klo 17.49. Teoksen sävelsivät Harri Viitanen ja Jyrki Alakuijala, ja sen ensiesitys oli 2005. Teos kuuluttaa arjen ja pyhän, työn ja vapaa-ajan taitekohtaa. 7. Torin etelälaidassa on 1700-luvulla rakennettuja kauppaporvareiden taloja, joista suurta osaa kehitetään nyt liiketilaksi osana Torikortteleiden elävöittämishanketta. Jo nyt kortteleihin on avattu useita pieniä liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Aleksanterin- ja Unioninkadun kulmassa, Kiseleffin talossa toimii pienmyymälöiden keskittymä. Samalla paikalla palveli 1880-luvulla Stockmannin kauppahuone vuoteen 1930 asti, jolloin uusi tavaratalo valmistui Aleksanterinkadun toiseen päähän. Pylväspäätyinen, 1700-luvulla rakennettu, entinen kauppias Bockin talo muutettiin C. L. Engelin suunnitelmien mukaan vuosina 1816-18. Sen jälkeen se toimi mm. raatihuoneena. Nykyisin talo palvelee kotimaisten designtuotteiden myymälänä. Vanha raatihuone on entistetty 1800-luvun alkupuolen asuun kaupungin edustuskäyttöön. Korttelin keskiosiin valmistui 1988 kaupunginvaltuuston istuntosali. 8. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Lars Sonckin piirtämässä rakennuksessa, Sofiankatu 4:ssä. Rakennuksessa on toimisto- ja työtiloja sekä näyttelytilat. Kaupunginmuseolla on käytössään myös elokuvateatteri Kino Engel, jossa esitetään päivisin Helsinki-aiheisia lyhytelokuvia. Katutasossa toimii museokauppa. Vapaa pääsy. 9. Sofiankadun katumuseo on Helsingin ainoa ympäri vuorokauden auki oleva museo, joka esittelee helsinkiläisen katurakentamisen ja katukalusteiden historiaa. 10. Sederholmin talo, Helsingin kantakaupungin vanhin kivirakennus, on nykyään eräs kaupunginmuseon sivuosastoja. Talon rakennutti 1757 Helsingin varakkain kauppias Johan Sederholm. Museossa on vaihtuvia näyttelyitä. 11. Valkoinen sali toimii nykyään näyttely- ja juhlatilana. Talon on suunnitellut Valter Jung 1925. 12. Tumman punaruskeaksi maalattu rakennus 1820-luvulta on nykyään Helsingin kaupunginjohtajan virka-asunto. 13. Aleksanterinkadun vasemmalla puolella, pienen puiston takana on uusgoottilaiseen tyyliin arkkitehti C. Th. Chiewitzin suunnittelema Ritarihuone vuodelta 1862. Talo valmistui aatelissäädyn kokouspaikaksi ja nykyisin siellä pidetään mm. kamarikonsertteja ja aateliston omia juhlatilaisuuksia. Talon komean juhlasalin seinällä on kaikkien Suomen aatelissukujen vaakunat. 14. Päävartio on C. L. Engelin suunnittelema, mutta piirustuksia muutettiin myöhemmin suuresti. Päävartion rakennus valmistui 1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen palatsin eli nykyisen Presidentinlinnan vartioinnista. Päävartio on Helsingin varuskunnan käytössä. Reitti jatkuu Katajanokalle, joka oli alun perin niemi. Kanava kaivettiin 1840-luvulla. Rakennustaiteellisesti Katajanokka on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta, uusklassisismia, kansallisromantiikkaa ja modernia arkkitehtuuria. Katajanokan arkkitehtuuri on kuitenkin tunnetuin yhtenäisestä jugendtyylistään. Alueen rakennuksista suuri osa on rakennettu 1800 1900 -luvun taitteessa. 15. Katajanokkaa hallitsee Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko Uspenskin katedraali. Kultakupolinen, punatiilinen rakennus on näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen historiaan. Ortodoksisuus on evankelis-luterilaisen kirkon ohella Suomen toinen valtionuskonto, jota tunnustaa alle kaksi prosenttia väestöstä. Kirkko valmistui 1868, arkkitehtinä venäläinen A. M. Gornostajev. Rikkaasti koristeltuja, hämyisiä holveja kannattaa neljä jättimäistä graniittipylvästä. Suuren ikonostaasin eli alttariseinämän on maalannut venäläinen taiteilija. 6 Sederholmin talo Helsingin kaupunginmuseo Sofiankadulla Kaupunginjohtajan virka-asunto

16. Kanavarannassa on Helsingin vierasvenesatama ja 1800-luvulla rakennettuja Katajanokan makasiineja, joista löytyy ravintoloita ja liiketiloja. Kesäisin paikalta voi ihailla ohilipuvia perinnepurjealuksia ja huvijahteja. 17. Lars Sonckin suunnitteleman asuinrakennuksen seinässä on laatta, joka kertoo kansalliskirjailija Aleksis Kiven (1834 1872) käyneen koulua tällä paikalla. Opinahjoa piti entinen merimies Johan Granberg mökissään 1800-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan Katajanokalla oli pääasiassa merimiesten asuttamia mökkejä. Ensimmäiset kivitalot rakennettiin pari vuosikymmentä myöhemmin. Rakennuksessa on myös Helsingin vanhin venäläinen ravintola Bellevue vuodelta 1917. Katajanokan puistikossa sijaitsee Viktor Malmbergin (1867 1936) veistos Vedenkantaja vuodelta 1924. Luotsikatu on Helsingin eheimpiä jugendtyylisiä katuja. 18. Tornein varustetun asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius Lindgren Saarinen (1897). Talon ensimmäisen kerroksen sali on suunniteltu jugendtyyliin 1970 luvulla. 19. Tämä tornein varustettu asuinrakennus on Selim A. Lindqvistin piirtämä, vuodelta 1903. Talon nimi Aeolus merkitsee Tuulten kuningasta. 20. Jugendtyyli sai koristeaiheensa luonnosta ja Kruunuvuorenkadun puolella onkin pöllön, ketun ja oravan kuvin koristeltu asuinrakennus. 21. Kruunuvuorenkadulta alkaa entinen sataman ja suurten tukkuliikkeiden varastoalue, joka on osittain uudistettu toimistokäyttöön. 22. Paikalta löytyy arkkitehtien Gesellius Lindgren Saarinen 1901 piirtämä asuintalo Eol. Erityistä huomiota herättävät komeat ulko-ovet ja jugendtyyliset porrashuoneet. 23. Yllä mainitun kolmikon suunnittelemista asuinrakennuksista merkittävimpiä on Olofsborg vuodelta 1903. Talo on kuin ritarilinna torneineen ja ristikkoportteineen. Olofsborg viittaa Olavinlinnaan, joka on yksi Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista linnoista. 24. Rannassa sijaitseva Katajanokan kasino valmistui 1911 Venäjän laivaston upseerikasinoksi. Nykyään rakennus on Suomen upseeriliiton omistama ja siellä on ravintola, jossa on mahdollisuus nauttia illasta historiallisessa sotilashenkisessä kabinetissa entisaikojen sotilaiden tapaan. 25. Lehmusten ja poppeleiden reunustamaa kujaa kuljettaessa oikealle jää useita kunnostettuja makasiinirakennuksia. Merikasarmin entisessä maneesissa ja työpajassa toimii Katajanokan koulu. 26. Laivastokadulla majaansa pitää ulkoasiainministeriö. Sen rakennukset on piirtänyt C. L. Engel ja ne ovat valmistuneet Merikasarmiksi 1820-luvulla. Merikasarmi on entistetty ministeriön käyttöön 1980-luvulla. Itäinen sivurakennus on uusi, mutta alun perin Engelin suunnittelema. Merikasarmissa näkyvät selvästi Engelin saamat pietarilaiset vaikutteet. Arvellaan, että kasarmin esikuvana on ollut Pietarin Amiraliteetin rakennus. Edustalla oleva aukio on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon 2008 saaneen presidentti Martti Ahtisaaren mukaan. 27. Entistettyihin rakennuksiin kuuluu myös Merikasarmin entinen sairaala, vuodelta 1838, joka on A. F. Granstedtin suunnittelema. Sairaalan ja Merikasarmin välissä on komea Tykistötori. 28. Katajanokan uuden osan ensimmäiset asuintalot valmistuivat Merikasarminkadulle 1979. Aluetta pidetään uuden suomalaisen kaupunkiarkkitehtuurin perusteoksena. Punatiiliverhous sekä lukuisat ulkonemat ja parvekkeet liittävät alueen vanhaan Katajanokkaan. Alueella sijaitsi aikaisemmin telakka ja laivanpurkamo. 29. Merikasarmin laiturilla voi nähdä sulan aikana lähes kaikki Suomen jäänmurtajat kesälevolla. Merisotilaantorilta lähtee oikealle Katajanokanrantaa myötäilevä kävelykatu, josta avautuu kaunis merimaisema ensin sisäsatamiin, sitten Kruununvuorenselälle ja lopulta avomerelle saakka. Reitti ohittaa Laivasto- ja Matruusipuistot ja jatkuu Kruunuvuorenkadulle. 30. Rannassa Kanavakadulta näkyy Katajanokan terminaali, josta lähtee vuorolaivoja mm. Ruotsiin ja Viroon. Sinne ankkuroituu myös osa Helsinkiin saapuvista kansainvälisistä risteilyaluksista. 31. Mastokadun ja Kruunuvuorenkadun kulmasta voi nähdä Helsingin entisen lääninvankilan punatiiliset muurit. Vankilan toiminta lakkautettiin 2002, ja tiloihin on valmistunut hotelli. Alueella erottuu A. F. Granstedtin piirtämä vankilakappeli 1830-luvulta. 32. Vanhoihin makasiineihin on rakennettu mm. Wanhan Sataman messutilat ravintoloineen. 1900-luvun alkupuolella Wanha Satama toimi suurten kauppahuoneiden tullimakasiineina. 33. Lars Sonckin piirtämä sataman varastorakennus Warranttitalo on 1900-luvun alkupuolelta. Näihin tiloihin on rakennettu hotelli ja vastapäiseen uudempaan taloon kongressikeskus. 34. Punatiilisen, pyöreätornisen Tulli- ja pakkahuoneen vuodelta 1900 on piirtänyt Gustaf Nyström. Rakennus edustaa jugendtyyliä. 35. Kanavakadulla sijaitsee Finnida, ulkoasiainministeriön kehitysviestintäosasto. Olli Pekka Jokelan suunnittelema uudisrakennus on valmistunut 1993. Viereinen entinen rahapajan rakennus on restauroitu 1800-luvun asuun. 36. Stora-Enson toimitalo on valkealla marmorilla päällystetty rakennus, jonka on suunnitellut Suomen tunnetuimpiin arkkitehteihin kuuluva Alvar Aalto. Rakennus valmistui 1962. Talon editse on siltayhteys Katajanokalta Pohjoisesplanadille. Reitti jatkuu Kanavarannasta kävelysillan yli Kruununhakaan. 37. Kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus on entinen Tulli- ja pakkahuone vuodelta 1765. Vuoden 2006 alusta alkaen rakennuksessa on pitänyt majaansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjakustantamo ja -myymälä. 38. Meritullintorin laidalla sijaitsevan tuomiokirkkoseurakunnan virastorakennuksen seinää koristaa Carl Wilhelmsin (1889 1953) reliefi Pietarin kalansaalis, 1951. Pohjoisrannan varrella on komeita asuintaloja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Rakennusten arkkitehteinä olivat muun muassa Theodor Höijer, Lars Sonck ja Onni Tarjanne. 39. Rantabulevardilta on näkymä Halkolaiturille, josta voi kesäisin usein ihailla upeita, puisia perinnepurjealuksia. Etäällä ulkoasiainministeriön edessä näkyy jälleen sulan veden aikana Suomen koko jäänmurtajalaivasto. Uspenskin katedraalin kirkkosali BW PREMIER Hotel Katajanokan muurien sisäpuolella avautuu kiehtova vastakohtien valtakunta moderni hotelli, joka on rakennettu historialliseen vankilamiljööseen. Hotellia ympäröivä vehreä Linnanpuisto on rauhaisa paikka rentoutua ja Jailyard -terassilla sammutat vaativammankin janon. Tervetuloa! Jäänmurtajia Katajanokan edustalla Katajanokan kasino ja taustalla jugendtaloja 7

Alvar Aallon suunnittelema Stora-Enson toimitalo Säätytalo Sotamuseossa on esillä erikoisnäyttely Talvisota 1939 1940 Kunniamme päivät sekä jatkosota-aiheinen Jatkosota TK-piirtäjien silmin. Talvisotanäyttely kertoo talvisodan syistä, keskeisistä tapahtumista ja seurauksista suomalaisille. Jatkosotanäyttely esittelee tiedotuskomppanioihin kuuluneiden taiteilijoiden piirustuksia Sotamuseon kokoelmista. Avoinna: ti to 11 17, pe su 11 16, ma suljettu. Pääsymaksut: 5/3/0/12. Liisankatu 1. www.sotamuseo.fi 40. Pohjoisrannan omaleimaisimpia rakennuksia on renessanssityylinen asuintalo vuodelta 1899, arkkitehteinä Sebastian Gripenberg ja Magnus Schjerfbeck. Oikealla eräs Helsingin monista pienvenesatamista. Kauempana häämöttää ympäri vuoden avoinna oleva Korkeasaaren eläintarha, jonne pääsee kesäisin lautalla Kauppatorilta ja Hakaniemenrannasta. Talvisin kulku on Mustikkamaan kautta. Veneiden jälkeen oikealla on maapenger, joka vie Tervasaareen. Saaressa oli 1600-luvulla kauppiaiden tervavarastoja. Puistoksi kunnostettu alue ravintoloineen on suosittu kävelyretkien kohde. 41. Liisanpuistikossa on kansalaissodassa 1918 Pellingin retkellä kaatuneiden muistopatsas, joka on Gunnar Finnen (1886 1952) ja Armas Lindgrenin (1874 1929) käsialaa vuodelta 1921. 42. Punaiset tiilirakennukset valmistuivat vuonna 1883 Uudenmaan tarkk ampujapataljoonan kasarmeiksi. Sotakorkeakoulun käyttöön ne siirtyivät 1924. Nykyisin rakennuksissa toimii Sotamuseo, joka esittelee näyttelyissään Suomen sota- ja asehistoriaa 1600-luvulta nykypäivään. Näyttelytila on Liisankadun puoleisessa rakennuksessa. Mauritzinkatu eli Maurinkatu on nimetty Gustav Mauritz Armfeltin (1757 1814) mukaan. Liisankatu taas on saanut nimensä Venäjän keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabetin mukaan. 43. Koristeellinen, alkujaan englantilaistyyliseksi yksityisasunnoksi rakennettu talo Liisanpuistikon takana on Svenska Klubben tilausravintoloineen. Talon rakennutti insinööri Ossian Donner kodiksi perheelleen 1901. Ennen nykyistä tiilirakennusta paikalla sijaitsi puutalo, jossa asui Suomen historialle merkittävää Armfeltin aatelissukua. 44. Paikalla sijaitsevat keskustan vanhimmat säilyneet puurakennukset. Ne ovat 1800-luvun alkupuoliskolta. Rakennuksissa toimii Helsingin kaupunginmuseon sivuosasto, Ruiskumestarin talo. Museo piharakennuksineen on sisustettu menneen ajan tunnelmaa henkiväksi 1860-luvun pikkuporvariskodiksi. Vapaa pääsy. 45. Pieni jugendtyylinen koulutalo Oikokadun varrella on arkkitehtien Jungin ja Fabritiuksen käsialaa vuodelta 1905. 46. Kaikki Snellmaninkadun päässä olevat rakennukset ovat yliopiston laitoksia. Talot on rakennettu eri vaiheissa viimeisen sadan vuoden aikana. 47. Pieni kullattu kupoli kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamaan rakennukseen, jonka on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg 1905. Rakennuksessa on seurakunnan pieni kappeli, ns. kotikirkko, jossa järjestetään jumalanpalveluksia eri kielillä. Talon alakerrassa on ortodoksiseen elämänpiiriin kuuluvia esineitä myyvä liike. 48. Varsapuistikossa on Emil Cedercreutzin (1879 1949) veistos Äidinrakkaus vuodelta 1930. Se kuvaa emon ja varsan keskinäistä suhdetta taiteilijan pelloilla. 49. Metsätalossa, joka on arkkitehti Jussi Paatelan piirtämä vuodelta 1939, sijaitsee Helsingin yliopiston opetustiloja. Se edustaa tyylisuunnaltaan klassismin ja funktionalismin välimuotoa. 50. Empiretyylinen, entinen sairaalarakennus Unioninkadun toisella puolella, on nykyään yliopiston käytössä. 51. Helsingin vanhimpiin kuuluvat entiset sairaalarakennukset ovat C. L. Engelin piirtämiä 1820-luvulta. Tilat on kunnostettu yliopiston käyttöön. Alueella on viihtyisä sisäpiha. 52. Pieneltä piha-aukealta näkyy Helena Pylkkäsen (1945 ) veistos Portinvartija vuodelta 1981. 53. Rauhankadun kulmassa on Helsingin vanhin ortodoksinen kirkko, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, C. L. Engelin käsialaa vuodelta 1827. Kirkossa on kaunis ikonostaasi ja erikoisuutena jumalanpalvelukset, jotka pidetään kirkkoslaaviksi. 54. Rauhankadun kulmassa sijaitsee Wäinö Aaltosen (1894-1966) veistos Sarastus, vuodelta 1956. Aaltonen oli näkyvin nuoren itsenäisen Suomen kuvanveistäjä, jolle uskottiin monien kansallisesti tärkeiden monumenttien toteutus. 55. Merkittävän naiskuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922 2003) kuparilevyistä hitsaama suihkulähde Kuparikonstruktio vuodelta 1961. 56. Kansallisarkiston vanhin osa on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema ja valmistunut 1890. Taloa on myöhemmin laajennettu. Katolla on historian jumalattaria esittävä veistos Kolme Geniusta, joka on C. E. Sjöstrandin (1828 1906) luomistyön tulos. Naisfiguurit symboloivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Keskellä on kuvattu Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit symboloivat historiantutkimusta ja -kirjoitusta. Vanhin talossa säilytettävä Suomea koskeva asiakirja on vuodelta 1316. Arkisto on avoin yleisölle. 57. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Rakennuksen on piirtänyt saksalainen Ludwig Bohnstedt ja se on valmistunut 1882. Pankin edustalla Emil Wikströmin (1864 1942) veistämä suuren valtiomiehen J. V. Snellmanin patsas (1806 81), joka on pystytetty 1923. Jalustassa näkyy Neuvostoliiton Helsingissä suorittamien pommitusten jälkiä helmikuulta 1944. Snellman vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja silloisen rahayksikön, Suomen markan käyttöönottoon. 58. Pankkia vastapäätä on Säätytalo, joka on uudistettu valtion edustustilaksi. Sisätilojen hyvin suoritetun entisöintityön johdosta rakennus sai Europa Nostra palkinnon 1993. Talo valmistui 1891 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen, papiston, porvariston ja talonpoikien kokoontumispaikaksi. Aatelissääty kokoontui Ritarihuoneella. Säätytalo, samoin kuin Kansallisarkistokin, ovat Helsinkiin paljon julkisia rakennuksia piirtäneen arkkitehti Gustaf Nyströmin käsialaa. Otsikkopäädyssä on Emil Wikströmin veistämä korkokuva, joka esittää keisari Aleksanteri I:tä Porvoon valtiopäivillä 1809. 59. Senaattorin ja merkittävän kunnallispoliitikon Leo Mechelinin (1839 1914) rintakuva, Walter Runebergin veistos vuodelta 1909. Veistos sijoitettiin tälle paikalle 1943. 60. Paikalla toimi aikoinaan pääkaupungin ensimmäinen postitalo (1853), nykyään rakennuksessa sijaitsee Rahamuseo. 8

Vinkki! Kruununhaan alueella on lukuisia antiikkiliikkeitä, kivijalkakauppoja ja intiimejä korttelibaareja. 9

Kaupungin vehreä keidas Rautatientori-Eläintarha-Töölö 10 Kansallisteatterin päänäyttämön katsomo Kaisaniemen puiston suihkulähde Cafe Piritta sijaitsee Hakaniemen Tokoinrannassa. Kahvilasta voi ihailla Eläintarhanlahtea ja kaupungin siluettia. Avoinna kesällä päivittäin 9 24, muuten su ti 9 21 ja ke la 9-23. Á la carte annoksia joka päivä klo 19.30 asti sekä leivonnaisia ja suolaisia herkkuja ja kahvia/teetä. Suurella aurinkoisella terasilla on tilaa 150:lle. A-oikeudet. Eläintarhantie 12. www.piritta.fi Luonnonläheisyydestä ja Musiikkitalon rytmeistä nautitaan kaupungin ytimessä. Töölönlahti sijaitsee Keskuspuiston eteläpäässä kaupungin keskustan tuntumassa. Musiikkitalon valmistuminen loppukesällä 2011 sekä myöhemmin valmistuva Finlandiapuisto tuovat omat lisävärinsä vehreälle alueelle, joka houkuttelee niin matkailijat kuin kaupunkilaisetkin viettämään aikaansa. Lahden ympäri kulkevan, noin 2,2 kilometriä pitkän ulkoilureitin kiertäminen on oiva tapa tutustua alueen nähtävyyksiin jalkaisin, polkupyörällä tai vaikka rullaluistimilla. Maastoon kotiutuneet monet harvinaiset lintulajit pesivät Töölönlahden koillisrannalla. Puiston olemassaolosta voidaan kiittää Henrik Borgströmiä, joka yhtiöineen vuokrasi kaupungilta alueen Töölönlahden pohjoispuolelta 1851. Kävelyteiden rakentamisen, soiden kuivattamisen ja kesäravintoloiden perustamisen lisäksi yhtiö rahoitti Talvipuutarhan rakentamisen. Töölön kylä oli olemassa jo ennen varsinaisen Helsingin kaupungin syntymistä. Vahvasti ruotsinkielinen alue sai kunnian vastaanottaa Helsingin vuonna 1640 Vantaanjoelta, jossa kaupunki oli aiemmin sijainnut. 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin suunnittelema asemakaava näki päivänvalon 1906, jolloin Töölö kasvoi osaksi kantakaupunkia. 1. Maan ensimmäinen suomenkielinen päänäyttämö Kansallisteatteri aloitti toimintansa 1872. Teatteritalo on rakennettu arkkitehti Onni Tarjanteen piirustusten mukaan kansallisromanttiseksi graniittilinnaksi 1902. Freskot permantoaulassa ovat Juho Rissasen käsialaa ja sali Yrjö Ollilan. Teatterissa on kolme näyttämöä. Neljäs näyttämö, Omapohja, on Itäisellä Teatterikujalla. Teatterin sisätilat uudistettiin perusteellisesti 1962 Heikki ja Kaija Sirénin johdolla. Päärakennus palautettiin entiseen loistoonsa peruskorjauksen ja entisöinnin myötä talon satavuotisjuhlaan 2002. 2. Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla on Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven (1834 1872) patsas, joka on Wäinö Aaltosen veistos vuodelta 1939. Patsaan jalustaan on kaiverrettu säkeitä Kiven runosta Ikävyys. 3. Pienen näyttämön sisäänkäynnin edessä on Raimo Utriaisen veistämä Suomen merkittävimpiin naisnäyttelijöihin kuuluneen Ida Aalbergin (1857 1915) muistomerkki Esirippu vuodelta 1972. Reitti jatkuu 1820-luvulta peräisin olevaan Kaisaniemen puistoon. Puisto on saanut nimensä Kajsa Wahllundista, joka piti tällä paikalla edelleen toiminnassa olevaa ravintolaa 1800-luvun alkupuolella. 4. Kansallisteatterin takana on suihkuallas ja Viktor Janssonin (1886 1958) veistos Convolvulus vuodelta 1931. 5. Rinteessä seisoo Jussi Mäntysen (1886 1978) veistos Nuori hirvi vuodelta 1930. 6. Suomen kansallislaulun saksalaissyntyisen säveltäjän Fredrik Paciuksen (1809 1891) rintakuva on Emil Wikströmin käsialaa vuodelta 1885. 7. Kentän laidassa on majuri, vapaamuurari Frederik Granatenhjelmin hauta vuodelta 1784. 8. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha vehreine puineen ja istutuksineen on päiväsaikaan avoinna oleva rauhallinen kävelyalue. Puutarhan on suunnitellut pietarilainen Franz Falderman 1830 luvulla. Kaisaniemenrantaan on siirretty Punavuorenkadulta ja Uudenmaankadulta ryhmä tyypillisiä empiretyylisiä puurakennuksia 1800-luvun alkupuolelta. 9. Kierros jatkuu pitkin Kaisaniemenrantaa ja 1912 valmistuneen Pitkänsillan yli. Sillassa on nähtävissä pommituksen jälkiä sekä vuoden 1918 kansalaissodan että toisen maailmansodan ajalta. 10. Suoraan edessä, korkean mäen päällä Siltasaarenkadulla on Lars Sonckin harmaagraniittinen Kallion kirkko, joka on rakennettu 1912 ja entistetty 1986. Kirkonkellojen melodia on Jean Sibeliuksen säveltämä ja sitä soitetaan joka päivä kello 12 ja 18. 11. Etuoikealla on Hakaniemen tori. Kesällä Hakaniemenrannasta on moottoriveneyhteys Korkeasaaren eläintarhaan. Torin itälaidalla on Oleg Kirjuhinin veistämä ja Moskovan kaupungin Helsingille 1990 lahjoittama Maailman rauha -patsas. 12. Torin laidalla sijaitsee vuodelta 1914 peräisin oleva Hakaniemen halli, jossa myydään elintarvikkeiden lisäksi tekstiilejä ja käsityötuotteita. 13. Hallia vastapäätä on Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen kolmitorninen Arenan asuintalo 1920-luvulta. 14. Siltasaarenkadulta käännös Paasivuoren puistikkoon, jossa on Johannes Haapasalon veistos Nyrkkeilijät vuodelta 1932. 15. Harmaasta graniitista rakennettu jylhätorninen rakennus on Suomen tunnetuin Työväentalo vuodelta 1908. Arkkitehtinä toimi Karl Lindahl. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa toimii nykyisin kokous- ja kongressikeskus Paasitorni, jonka yhteyteen valmistuu myös hotelli elokuussa 2012. 16. Ympyrätalon suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén 1967. (Ks. lisätietoa s. 29, kohde 3.) 17. Ympyrätalon vierestä löytyy Heikki Sirénin 1965 piirtämä Kallion virastotalo, jossa sijaitsee Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja kaupunginarkisto. Virastotalon edustalla sijaitsee Sodanajan naisten muistomerkki vuodelta 1996. 18. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin, työväenpoliitikko Miina Sillanpään (1866 1952) muistomerkki Soihtu vuodelta 1968. Sen on suunnitellut Aimo Tukiainen (1917 1996).

REITIN PITUUS 6 km 11

Vinkki! Rautatientorin laidalla sijaitsee Grand Casino Helsinki sekä Kaisaniemen viihdekeskittymä elokuvateattereineen, ravintoloineen ja liikkeineen. 12

19. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Helsingin Kaupunginteatteri valmistui 1967. Teatterissa on kolme näyttämöä. Rakennuksen edessä on Kari Juvan (1939 ) veistos Thalia ja Pegasos vuodelta 1970. Reitti jatkuu pitkin Eläintarhantietä. Rautatien ylitys vie Linnunlauluntielle, joka on osa Töölönlahden ympäri kulkevaa suosittua kävelytietä. Kunnostetut puutalot ovat 1800-luvulta. Kirjailijatalo Villa Kivessä sijaitsee kirjailijoiden työhuoneita, muut talot ovat asuinkäytössä. 20. Oikealla sijaitsee suurlahjoittaja Aurora Karamzinin (1808 1902) perustama Diakonissalaitoksen sairaala ja kappeli. Sen takana näkyy Linnanmäen huvipuisto. 21. Suomen puutarhayhdistys perusti kaupungin talvipuutarhan kivikkopengermineen ja kasvihuoneineen 1893. Talvipuutarhan ympärillä levittäytyy Eläintarhan puisto. Palmuhuoneet lahjoitti kaupungille liikemies J. J. af Lindfors (1831 1903), jonka rintakuva on pystytetty Talvipuutarhan alueelle. Sen on veistänyt Walter Runeberg. Kaupunginpuutarhan puistossa on C. E. Sjöstrandin veistos Kullervo puhuu miekalleen vuodelta 1868. Vapaa pääsy. 22. Puistossa on Kaivopuiston ja Eläintarhanpuiston luojan, kauppaneuvos Henrik Borgströmin (1799 1883) rintakuva, Walter Runebergin veistos vuodelta 1888. 23. Puistikossa on Lauri Tahko Pihkalan (1888 1981), suomalaisen pesäpallon keksijän sekä urheilun ja liikunnan puolestapuhujan muistopatsas. Veistos on Nina Sailon (1906 1998) käsialaa ja se paljastettiin Pihkalan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1988. 24. Puiden takaa näkyy Olympiastadion, arkkitehteinä Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuoden 1940 olympiakisoja varten, joita ei sodan puhjettua koskaan pidetty. Vuonna 1952 olympialaiset saatiin viimein Helsinkiin. Katsomotiloja ja kilpailupaikkoja on uudistettu moneen kertaan. Nykyisin katsomossa on 40 000 paikkaa. Stadionin yhteydessä sijaitsee Suomen urheilumuseo. Stadionin torni on 72 metriä korkea. Torni on avoinna kävijöille kilpailuja ja muita tapahtumia lukuun ottamatta. 25. Stadionin edessä sijaitsee Suomen erään kuuluisimman urheilijan, Paavo Nurmen (1897 1973) juoksijapatsas, joka on Wäinö Aaltosen (1894 1966) veistos vuodelta 1952. Nurmi saavutti kolmissa olympiakisoissa 1920-luvulla yhteensä yhdeksän kulta- ja kolme hopeamitalia. Kadun vastakkaisella puolella on toisen kuuluisan juoksijan, Lasse Virenin (1949 ) patsas, jonka on veistänyt Terho Sakki (1930 1997) vuodelta 1994. 26. Kisahalli (entinen Messuhalli) valmistui 1935 ja sen lisäosa 1949. Nykyisin halli toimii liikuntakeskuksena. 27. Suomalainen ooppera perustettiin 1911. Suomen Kansallisoopperan uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehtikolmikko Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Avajaisnäytäntö oli syksyllä 1993. Oopperatalossa on kaksi näyttämöä: suuri oopperasali ja Alminsali. Talo tarjoaa modernit puitteet ooppera ja balettitaiteen esittämiseen juuri näitä taidemuotoja varten rakennetuissa tiloissa. Töölönlahden puoleisella seinustalla Hannu Sirénin (1953 ) graniittiveistos Kivinen vieras kohoaa juhlavana yli 8 metrin korkeuteen. 28. Hotelli Crowne Plazan edessä on Kimmo Kaivannon (1932 ) metalliveistos Oodi 60 000 järvelle vuodelta 1972. 29. Pienellä kumpareella Mannerheimintien varrelta löytyy Alpo Sailon (1877 1955) veistämä runonlaulaja Larin Parasken (1833 1904) patsas vuodelta 1949. Hakasalmen puistossa sijaitsee myös kuvanveistäjä Pekka Jylhän (1955 ) muistomerkki Lähde, joka on suunniteltu Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen (1900 1986) kunniaksi. 30. Finlandia-talo on Suomen kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin, Alvar Aallon piirtämä konsertti- ja kongressitalo. Finlandia-talo suunniteltiin 1962 ja rakennettiin 1967 71. Kongressisiipi rakennettiin 1973 75. Finlandia-talon sisustus on kokonaisvaltaisesti Alvar Aallon suunnittelema. Julkisivu on italialaista Carrara-marmoria. Talon arkkitehtuuriin voi tutustua opastetuilla kierroksilla. Finlandia-talossa järjestetään vuosittain kymmenittäin kongresseja, konsertteja, näyttelyjä ja tapahtumia. 31. Hakasalmen huvilassa sijaitsee Helsingin kaupunginmuseon näyttelytila. Huvila on rakennettu 1846 saksalaisen Ernst Lohrmannin piirustusten mukaan. Huvila oli Venäjän hovissakin palvelleen suurlahjoittaja ja diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzinin (1808 1902) yksityiskoti, jossa hän eli elämänsä loppuun saakka, vuoteen 1902. 32. Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu Kansallismuseo valmistui 1916, arkkitehteinä Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Portaita koristaa Emil Wikströmin Karhu-veistos. Sisääntuloaulassa on Akseli Gallen Kallelan kansalliseepos Kalevalaaiheiset kattofreskot. Kokoelmissa on arkeologisia löytöjä, kirkollista taidetta, sisustusesineistöä ja kansantieteellistä aineistoa. 33. Kansallismuseon puistikossa on Alpo Sailon (1877 1955) veistämä kansatieteilijä M. A. Castrénin (1813 52) muistomerkki vuodelta 1921. 34. Eduskuntatalon puistikossa on tasavallan neljännen presidentin Kyösti Kallion (1873 1940) patsas hänen poikansa Kalervo Kallion (1909 1969) veistämänä vuodelta 1962. 35. Eduskuntatalo rakennettiin vuosina 1925 31 ja se on yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Suomen 200-jäseninen eduskunta kokoontuu 1920-luvun klassismia edustavassa jyhkeässä rakennuksessa. Eduskuntatalon julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Talon suunnitteli J.S. Sirén monumentaalisen klassismin henkeen, joskin nähtävissä on jo heräävän funktionalismin piirteitä. Sisustus on edustava näyte 1920 luvun suomalaisesta taiteesta ja taideteollisuudesta; veistokset ovat Wäinö Aaltosen, Gunnar Finnen ja Johannes Haapasalon, kattomaalaukset Bruno Tuukkasen ja huonekalut mm. Werner Westin ja Arttu Brummerin. Talon tärkeimmät tilat, istuntosalin ja valtiosalin, on sisustanut J. S. Sirén itse. Sisäpihalla on Arvo Siikamäen, Taru Mäntysen ja Veikko Hirvimäen veistoksia 1980 luvulta. Rakennuksessa on myös laaja, yleisölle avoin kirjasto. Eduskuntatalossa järjestetään opastettuja vierailuja. 36. Portaiden edestä löytyy Wäinö Aaltosen (1894 1966) veistämä maamme ensimmäisen presidentin, perustuslain laatijan, K. J. Ståhlbergin (1865 1952) patsas vuodelta 1959. Kaupungin talvipuutarha Olympiastadion ja Stadionin torni Suomen kansallisooppera Suomen Urheilumuseo sijaitsee Olympiastadionin siipirakennuksessa. Näyttely kertoo suomalaisen urheilun tarinan 1800-luvulta tähän päivään. Museokaupassa on monipuolinen valikoima urheilullisia tuotteita. Avoinna: ma pe 11 17, la su 12 16 www.urheilumuseo.fi 13

Finlandia-talo Hakasalmen huvilan pihapiirissä sijaitsee myös kahvila Eduskuntatalon istuntosali Kansallismuseo ja Musiikkitalo Postitalo ja Rautatieasema Mannerheimin patsas Kiasman edustalla 37. ja itsenäisyysmiehen, kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin (1861-1944) patsas vuodelta 1961. 38. Helsingin uusi Musiikkitalo avattiin elokuussa 2011. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio, ja sen pääkäyttäjiä ovat Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Talo pitää sisällään 1700-paikkaisen pääsalin, viisi 140 300-paikkaista pientä konserttisalia ja Sibelius- Akatemian opetustiloja. Tiloissa on myös kahvila, ravintola, klubi, akatemian kirjasto ja muita toimitiloja. Myös Finlandiapuiston rakentaminen on käynnissä ja alue valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Oikealle jää eduskunnan lisärakennus, joka rakennettiin kansanedustajille ja heidän avustajilleen Eduskuntatalon tilanahtauden vuoksi. Vuonna 2004 valmistuneen talon ensimmäisessä kerroksessa toimii myös kansalaisten infopiste. Talon on suunnitellut arkkitehti Pekka Helin. Rakennuksen edessä sijaitsevassa Pikkuparlamentin puistossa on Eila Hiltusen (1922 2003) veistos Menneet ritarit vuodelta 1982. Yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle omistettu muistomerkki julkistettiin Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Veistos on myös naisten äänioikeuden juhlamuistomerkki. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Rakennuksen edustalla sijaitsee myös Jukka Lehtisen Oma maa mansikka -veistoskokonaisuus vuodelta 2007. 39. Nykytaiteen museo Kiasma valmistui 1998. Talon suunnittelukilpailun voitti amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Kokoelmissa ja erikoisnäyttelyissä on esillä tilateoksia, valokuvia, mediataidetta ja maalauksia. Museon peruskokoelmien esittely vaihdetaan vuosittain. Kiasma-teatterissa on tarjolla myös musiikkia, elokuvia, multimediaesityksiä, keskusteluja ja seminaareja. Kiasman takana sijaitsee Sanomatalo. Talon suunnittelukilpailun voitti professori Jan Söderlundin ja arkkitehti Antti-Matti Siikalan läpikuultava lasiluomus. Talo valmistui 1999 ja siellä sijaitsee mm. Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien toimitus, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. 40. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin (1867 1951) ratsastajapatsas seisoo ylväästi Mannerheimintien varrella. Aimo Tukiaisen (1917 1996) veistos on vuodelta 1960. Sotilaallisten ja valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun historian merkittävimpiä hahmoja. Marsalkka Mannerheim toimi mm. Toisen maailmansodan aikana armeijan ylipäällikkönä ja sodan jälkeen presidenttinä. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942. 41. Eduskuntatalon takaa näkyy Sibelius Akatemia, joka on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin musiikkikorkeakoulu. Se perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä jo 1882. 42. Luonnontieteellisen museon kokoelma on maan ylivoimaisesti suurin, sisältäen noin 8 miljoonaa näytettä. Museon edustalla seisova Hirvi -veistos vuodelta 1972 on Jussi Mäntysen (1886 1978) suunnittelema. 43. Aukiolla sijaitsee Harry Kivijärven (1931 ) veistämä presidentti J. K. Paasikiven (1870 1956) muistoksi pystytetty veistos Itä ja Länsi vuodelta 1980. 44. Kampin keskuksessa on yli 150 liikettä, kahviloita ja ravintoloita, linja-autoterminaali sekä metroasema. Keskuksen edessä sijaitseva Narinkkatori on nykyisin useiden tapahtumien estradi. Torin kupeessa on myös puurakenteinen Kampin hiljentymiskappeli, joka on kristillis-ekumeeninen tila rauhoittumiseen keskellä kiireisintä kaupunkia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri toimii torin toisella laidalla, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa. Vapaa pääsy. 45. Kampin keskuksen pohjoispuolella sijaitsee Tennispalatsi vuodelta 1938, joka avattiin elokuvakeskukseksi uudistettuna 1999. Siellä sijaitsevat myös Kulttuurien museon ja Helsingin kaupungin taidemuseo Tennispalatsin näyttelytilat. 46. Lasipalatsin arkkitehteinä toimivat Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki. Rakennus suunniteltiin alun perin väliaikaisiksi liiketiloiksi kansalaissodassa 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin paikalle. Tämä funktionalistinen rakennus valmistui 1935. Nykyisin tilat toimivat monipuolisena mediakeskuksena, jossa viestintä, teknologia ja ihmiset kohtaavat elokuvissa, liikkeissä, verkkokirjastossa ja kahviloissa. 47. Erkki Huttusen suunnittelema Sokoksen liiketalo hotelleineen valmistui vuoden 1952 olympialaisiin. 48. Vieressä sijaitseva Postitalo on vuodelta 1938, arkkitehteinä J. Järvi ja E. Lindroos. Rakennuksessa sijaitsee Postimuseo, jossa on laajat postimerkkikokoelmat, erikoisnäyttelyjä, multimediaesityksiä ja kirjekahvila. Postitalossa toimii kaikille avoin Helsingin kaupunginkirjasto Kirjasto 10 joka on erikoistunut musiikkiin. Sieltä voi lainata mm. elokuva- ja matkakirjoja sekä sarjakuvia. Luettavissa on lisäksi runsas valikoima lehtiä, talossa on langaton verkko ja useita ilmaisia internetpäätteitä. 49. Rautatieasema on Helsingin tunnetuimpia rakennuksia. Eliel Saarisen päätyönä pidetty graniittinen rakennus edustaa siirtymävaihetta kansallisromantiikasta uusasialliseen tyyliin. Asema vihittiin käyttöön 1919. Lyhtyä kannattavat veistokset pääsisäänkäynnin molemmin puolin ovat Emil Wikströmin käsialaa. Itäisen ravintolasalin päädyssä on Eero Järnefeltin jättiläiskokoinen maalaus, joka esittää Pielisjärveä. Suomessa aloitettiin rautatieliikenne 1862 ja junia kulkee kotimaan lisäksi Venäjälle. Rautatieasemalla sijaitsee Helsingin metron solmukohta, Rautatientori. 50. Asemaa vastapäätä Mannerheimintien kulmassa on Armas Lindgrenin piirtämä harmaagraniittinen liike- ja hotellirakennus, joka valmistui 1913. Rakennuksen komeat sisätilat ovat säilyneet hyvin. Paikalla sijaitseva perinteikäs Hotelli Seurahuone avattiin Kauppatorin laidalla alun perin jo 1833. 51. Ateneumin taidemuseo, vuodelta 1887, on Theodor Höijerin piirtämä. Rakennuksen julkisivua koristavat rintakuvat ovat C. E. Sjöstrandin (1828 1906) käsialaa. Ateneumin taidemuseo toimii Suomen kansallisgalleriana. Maan laajimmissa taidekokoelmissa on suomalaista taidetta 1750-luvulta 1960-luvulle ja länsimaista taidetta 1800-luvun jälkipuoliskolta 1950-luvulle, joukossa monia kansallisaarteita. Ateneumissa kohtaavat Suomen kultakauden ja modernismin mestarit Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja Helene Schjerfbeckiin. 14

15

REITIN PITUUS 2,5 km 16 500m Kaupunkimittausosasto, Helsinki 001/2012

Designin lähteillä Esplanadi-Bulevardi-Punavuori Helsinki-design ylpeänä esittää: Minna Parikka, Eero Aarnio, Annikki Karvinen, Armi Ratia, Alvar Aalto, Tiia Vanhatapio... Helsingissä voi nähdä muun muassa edellä mainittujen suunnittelijoiden kädenjälkiä samalla reitillä lyhyen etäisyyden päässä toisistaan. Reitin liikkeiden ja tuotteiden kirjo on laaja luonnonmateriaalisista asukokonaisuuksista sisustustekstiileihin ja designhuonekaluihin. Helsinkiä ei turhaan valittu maailman designpääkaupungiksi 2012! Suomalaiseen designiin ja sen lahjakkuuksiin voi tutustua opastetusti myös Design District -aluetta esittelevällä Design Walk -kävelykierroksella. Kesäisin säännöllisesti järjestettävät kierrokset lähtevät Esplanadin puistosta. (Tilauksesta ympäri vuoden.) Ennen reitille suuntaamista, kannattaa piipahtaa Kiseleffin talon designliikkeissä. Liikkeiden joukossa ovat mm. AU3:n, Tiia Vanhatapion, Jukka Rintalan ja Lumin myymälät. 1. Helsingin matkailuneuvonnan yhteydessä on kansallisromantiikasta vaikutteita saanut Jugendsali, jossa sijaitsee nykyisin Aschan Cafe Jugend. Jugendsalin ovat suunnitelleet 1900-luvun alussa Lars Sonck ja Walter Jung. Alun perin pankkina toimineen tilan rikas koristelu, ornamentit, koristemaalaukset ja kiviveistokset kutsuvat luokseen. Kotimaisista Tonfiskin keramiikkaa ja puuta yhdistelevistä kupeista kahvia juodessaan voi ihastella Wilho Sjöströmin maalaamaa Helsinki-aiheista freskoa. 2. Esplanadin puiston itäpäädyssä sijaitsee yksi Helsingin vanhimmista ravintoloista. Kappelin tyylikäs ilmapiiri koostuu ympäröivän puiston kauneudesta, lasiverannan avaruudesta ja talon arvokkaasta olemuksesta. Ravintola rakennettiin Hampus Dalströmin piirustusten mukaan 1867. 3. Craft Corner koostuu Taidekäsityö- ja designliike Okrasta, Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämästä Taito Shop Helskystä sekä Designers Gallerysta, joka myy Svanhild Åbonden ja Tarja Niskasen uniikkeja vaatteita ja asusteita. 4. Korttelissa pitää majaansa myös Virike-Aitta, joka tarjoaa muun muassa kotimaisia, laadukkaita puisia leluja ja pelejä. 5. Annikki Karvinen on luonut käsinkudotuista materiaaleista oman tunnistettavan tyylinsä. Jo yli 40 vuotta toiminnassa ollut yritys valmistaa luonnonmateriaaleista asukokonaisuuksia yksilöllisyyttä arvostaville asiakkaille. 6. Iittala on modernin skandinaavisen muotoilun johtava yritys, jonka lippulaivamyymälä sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Kaj Franckin 1950-luvulla suunnittelema tila on palvellut Iittalan asiakkaita jo sukupolvien ajan. Historiallinen myymälä käsittää Iittalan tuotevalikoiman lisäksi kattavan kokoelman jo 1847 perustetun Arabian tuotteita. Saman korttelin Aarikka on 1954 perustettu suomalainen perheyritys, joka tunnetaan lahja-, koriste- ja sisustustuotteistaan. Aarikan muotoilulle on ominaista skandinaavisen selkeät linjat, pyöreät muodot ja puun käyttö päämateriaalina. 7. Marimekon vaatteet, tekstiilit, painokuviot, laukut ja monet erilaiset sisustustuotteet ovat maamme kansainvälisesti tunnetuimpia designtuotteita. Yli 60-vuotiaan yrityksen perusfilosofiaan kuuluu ennakkoluuloton marihenki. Perustaja Armi Ratialle Marimekko oli elämäntapa, kaunista arkipäivää ja siinä parasta. Marimekon ensimmäisten suunnittelijoiden - Annika Rimalan ja Vuokko Nurmesniemen - kädenjälki näkyy yrityksen tuotannossa vahvasti vielä tänä päivänäkin lukuisten suosittujen kuosien ja ajattomien vaatteiden muodossa. Myöhemmin reitillä, Uudenmaankatu 13:ssa voi tutustua pienen ja kotoisan Marikiskan tarjontaan. 8. Nanso Group Store tarjoaa laadukkaita materiaaleja, näyttäviä kuoseja ja ajattomia malleja. Vuonna 1921 perustettu Nanso on kasvanut vuosikymmenten kuluessa yhdeksi Suomen suurimmista vaateteollisuusyrityksistä. Yritys aloitti laamapaidoista ja on vuosien varrella valmistanut niin miesten kankaisia alushousuja, puuvillasukkia kuin suosittuja t- ja yöpaitojakin. 9. Puiston vastakkaisella puolella olevan Finlaysonin tuotteissa elää 1820 alkanut laadun perinne. 190-vuotiasta historiaansa vuonna 2010 juhlinut yritys tuo yhä pehmeyttä koteihin ja julkisiin tiloihin tekstiileillä ja vuodevaatemallistoilla. 10. Samassa korttelissa majaansa pitää kuuluisa ravintola Savoy, jonka kattoterassilta avautuu hieno näkymä Helsingin sydämeen Esplanadin puistoon. Tämä 1937 avattu ravintola on sisustuksen yksityiskohtia myöten Alvar ja Aino Aallon suunnittelema ja yhä alkuperäisessä asussaan. 11. Alvar Aallon suunnittelemista huonekaluista tunnettu Artek on yksi modernin muotoilun innovatiivisimmista yrityksistä ja suomalaisen huonekaludesignin lippulaiva. Neljän nuoren suomalaisen, Alvar Aallon, Aino Aallon, Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin 1935 perustama yritys oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen muotoilun käsitettä. Aallon tuotteiden puhdas muotokieli, kestävyys ja korkea laatu ovat olleet Artekin suosion tae jo 70 vuoden ajan. Myös arvostetun sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran tuotantoa kuuluu valikoimaan. Artekin laajaa kaluste- ja valaisinmallistoa voidaan käyttää monipuolisesti niin kodeissa kuin julkisissa tiloissa. Tämä 30-luvulla syntynyt ajaton mallisto on edelleen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Alvar Aallon kotimuseo ja ateljee löytyvät Munkkiniemestä. 12. Skanno on kokonaisvaltainen designtavaratalo, jonka valikoimaan kuuluvat niin huonekalut, tekstiilit, valaisimet, pienesineet kuin erilaiset sisustussuunnittelupalvelutkin. Jo 1946 perustetun yrityksen alkuaikojen tunnettuja suunnittelijoita olivat mm. Werner West ja Ilmari Tapiovaara. Oman laadukkaan tuotantonsa lisäksi Skanno edustaa Suomessa yksinoikeudella maailman huippubrändejä, kuten Ligne Rosetia ja Minottia sekä maahantuo italialaisen Missoni Homen sisustusmallistoa. 13. Designhotelli Klaus K on vaihtanut ilmettään kansallisromanttisen aikakauden tyylistään modernimpaan olemukseen ja li- Jugendsalin intiimi tunnelma Oiva Toikan taidelasia Hotel Klaus K:n aula Artekin tankkituoli on käsite 17

Vinkki! Hae Design District alueen karttaesite matkailuneuvonnasta Pohjoisesplanadi 19:stä tai alueen yrityksiltä. 18

festyle-tyyliin. Se yhdistää sekä kansainvälistä huippudesignia että suomalaista kulttuuriperinnettä. Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, inspiroimana Klaus K:n sisustuksen teemat kuvaavat suuria tunteita: mystiikkaa, intohimoa, unelmia ja kateutta. 14. Suomalainen designer, professori h.c. Eero Aarnio on yksi suurista modernin kalustemuotoilun vaikuttajista. Aarnio on tullut tunnetuksi 1960-luvulla lasikuidusta muotoilemistaan futuristisista tuoleista, joista varsinkin Pallotuoli on edelleen suosittu myös kansainvälisesti. Hänen töitään on pysyvässä näyttelyssä muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa, Lontoon Victoria and Albert Museumissa ja Weil am Rheinin Vitra Design Museumissa. Design Eero Aarnio Showroomissa Erottajankadulla on esillä suunnittelijan uusimmat tuotteet ja prototyypit. 15. Helsinkiläiset kutsuvat Kolmikulmaa tuttavallisesti Dianapuistoksi kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnitteleman Diana-patsaan 1928 mukaan. Designkortteli, Design District Helsinki on luovien tekijöiden keskittymä ja yhdistys, johon kuuluu noin 200 jäsentä designliikkeistä ja ravintoloista työpajoihin ja taidegallerioihin. Toiminnan tarkoituksena on tehdä seutua ja sen toimijoita tunnetuksi sekä vahvistaa Helsingin asemaa muotoilukaupunkina. 16. Korttelissa sijaitsee useita pieniä designalojen liikkeitä. My o My on lifestyle-myymälä, joka tuo Suomeen yli 30 kansainvälistä merkkiä muotoilun eri aloilta. 17. Design Forum Finland on suomalaisen muotoilun promootioorganisaatio, jota ylläpitää vuonna 1875 perustettu Suomen Taideteollisuusyhdistys ry. Design Forum Finlandin tilat ovat Designkorttelin sydämessä Dianapuiston vieressä. Samassa tilassa palvelee Design Forum Shop, joka tarjoaa laajan valikoiman suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita vaatteista sisustus- ja lahjatavaroihin. 18. Erottajankadulla on italialaisen, muovisia designhuonekaluja valmistavan Kartellin myymälä. Monet tunnetut muotoilijat ovat suunnitelleet Kartellille vuosien varrella. 19. Poikkeamalla hieman reitiltä Annankadulle, voi tutustua perheyritys Formverkin funktionaalisiin kalusteisiin. Oma mallisto valmistetaan Suomessa, mutta myynnissä on myös kansainvälisesti tunnettuja tuotemerkkejä. 20. Adessin/Private Case Shop on uusionahka- ja uusiopahvituotteiden liike. Sen tuotevalikoimaan kuuluu salkkuja, vihkoja, kansioita, kalentereita, pakkauksia ja säilytyslaatikoita. 21. Keittiö & Baari Juuri on tuoreella tapaa suomalainen ravintola, jonka juuret ovat ruokaperinteessä ja innovatiivisuudessa. Ravintolassa yhdistyvät lämminhenkisyys ja design, kotimaiset maut ja eurooppalaisen mutkaton tunnelma. Juuren oivaltava erikoisuus ovat sapakset eli pienet suomalaiset alkupalaset. Samassa korttelissa Juuren Puoti tuo helsinkiläisten ulottuville maakuntien huipputuotteita tuoreena ilman välikäsiä. Näitä ovat mm. luomuliha-, pientuottajajuusto- ja viljatuotteet. Vieressä palvelee myös Viinibaari Latva. 22. Yksi designmatkailijan tärkeimmistä kohteista on Designmuseo. Valtakunnallisena erikoismuseona Designmuseo kerää ja tallentaa muotoilualan kokoelmaa, vastaa osaltaan alan tutkimustoiminnasta, kehityksen dokumentoinnista sekä muotoilun nykyaikaa ja historiaa esittelevien näyttelyiden toteutuksesta. Museo tuottaa myös taideteollisuusnäyttelyitä kansainväliseen kiertoon. Museo perustettiin 1873 taideteollisuuden opetuskokoelmaksi ja sitä ylläpitää 1989 perustettu Taideteollisuusmuseon säätiö. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa rakennuksessa - entisessä koulussa - se on toiminut vuodesta 1978. 23. Samassa korttelissa Designmuseon kanssa sijaitsee Arkkitehtuurimuseo, (aik. Suomen rakennustaiteen museo) per. 1956, joka on maailman vanhimpia arkkitehtuuriin erikoistuneita museoita. Museo on toiminut 1980-luvulta Magnus Schjerfbeckin suunnittelemassa uusrenessanssityylisessä rakennuksessa, joka valmistui 1899 Tieteellisten seurojen käyttöön. Sittemmin rakennuksessa toimi yliopiston voimistelulaitos. Arkkitehtuurimuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä ja pysyvä näyttely. Yleisöä palvelevat avoin yleisökirjasto, arkisto sekä kirjamyyntipiste. 24. Korttelin päähän on perustettu muotitaiteilija Ilona Pellin liike. Pellin mallisto jatkaa suomalaisen designvaatteen perinnettä uudella tavalla. Taiteilija on tullut tunnetuksi erityisesti uniikkiiltapuvuistaan. 25. Lahjatavaraliike KahVillan kantava ajatus on korkealaatuisen kotimaisen käsityön edistäminen. Lämminhenkisen putiikin yhteydestä löytyy pieni työpaja. 26. Katselmus suomalaisen taideteollisuuden menneisyyteen onnistuu oivallisesti piipahtaessasi kadun varren antiikkiliikkeisiin. Helsinki Secondhandin valikoimasta löydät design- ja vintagehuonekaluja 1950-60 -luvuilta, keramiikkaa, lasia ja taidetta. Samassa tilassa toimiva Fasaani-Antik tarjoaa kuparia, hopeaa, keramiikkaa, kodin tekstiilejä ja vintagevaatteita. 27. Ennen kääntymistä Vuorimiehenkadulle voi vielä tutustua perinteikkääseen, jo 1934 perustettuun ja lähes kulttisuosiota nauttivaan ravintola Sea Horseen. Asiakkaina ovat viihtyneet vuosien varrella niin merimiehet ja kulttuurihenkilöt kuin nobelistit ja kulmien kunditkin. 28. Pore Helsinki on raikas, uniikki designkonseptiliike, jonka tuotteet valmistetaan aidoista luonnonmateriaaleista. Liikkeen kokoelma käsittää sisustus-, muoti- ja hyvinvointituotteita sekä nostaa esiin suomalaisia nuoria suunnittelijoita. 29. Viiskulma on viiden kadun liittymäkohta ja vilkas pienten erikoisliikkeiden keskittymä. Alue on tunnettu mm. monista levykaupoistaan. Viiskulmasta voi kätevästi poiketa kartan reitiltä ja tutustua Pursimiehenkadulla sijaitseviin vaateliikkeisiin. 30. TitiMadamin hauskat, eläinaiheiset korut on tehty akryylistä, vanerista ja metallista. Työhuone/liike sijaitsee Merimiehenkadulla. 31. Viiskulmasta reitti jatkuu pitkin Fredrikinkatua, jonka varrelta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia pikkuliikkeitä. Katua kulkiessa eteen avautuu Fredrikintori, johon on etenkin kesäisin mukava pysähtyä pienen torikojun luo tai Ravintola Torin terassille. Torin annokset ovat kotiruokamaisia ja runsaita. 32. Designliike Punavuoren Putiikista voi ostaa naistenvaatteita, alusasuja, uimapukuja, asusteita, koruja ja laukkuja, joissa on jujua. Liikkeessä myydään myös vintage-tuotteita. 33. Johanna Gullichsen Textile Craft & Design tarjoaa kodin sisustustekstiilejä ja -tuotteita. Ajattomat kuosit, hienostunut värivalikoima ja materiaalien korkea laatu tuovat luksusta arkeen. Design Forum Shopin valikoimia Arkkitehtuurimuseo Pore Helsinki Erottajalle pääsee hyvin raitiovaunulla 9 Design-kortteleihin kuuluvat liikkeet tunnistaa tästä tarrasta 19

Karkkikauppa Sweetheart on pastellin värinen maailma, joka on täynnä ihania herkkuja. Siellä voit aistia vanhan ajan karkkikaupan tunnelmaa. Niin suklaan, toffeen, lakun, hedelmäkarkkien kuin salmiakin ystävät löytävät itselleen jotakin. Hyllyiltä löytyy myös keksejä sekä kauniita lahjarasioita. Uudenmaankatu 32 www.sweetheart.fi Johanna Gullichsenin designin selkeät geometriset kuviot sopivat niin moderneihin kuin perinteisiinkin sisustuksiin. 34. OVVN -vaateliike kokoaa yhteen kymmenen nuoren suomalaisen suunnittelijan merkkiä. 35. Edel City tuo esille valikoiman kierrätys- ja luomumateriaaleista tehtyjä suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita, asusteita, koruja ja sisustustavaraa. 36. Pino tarjoaa piristäviä käyttötuotteita, joissa yhdistyy persoonallisuus, käytännöllisyys ja design. Perusvalikoiman lisäksi valikoima täydentyy vuodenaikojen ja eri teemojen mukaan vaihtuvilla tuotteilla. 37. Reitti jatkuu Uudenmaankadulle, mutta jos jatkat matkaa Fredrikinkatua eteenpäin, eteesi tulee historiallisella Bulevardilla Minna Parikan liike. Parikka on kansainvälisestikin tunnettu kenkäsuunnittelija, jonka kengät ovat kuin karamelleja; näyttäviä, värikkäitä ja naisellisia. Kenkien lisäksi valikoimassa on laukkuja, käsineitä, lompakoita ja silkkihuiveja. Uudenmaankatu on tunnettu trendikkäistä pikkukaupoistaan, joissa myydään muun muassa nuorten suomalaisten suunnittelijoiden vaatemallistoja, erikoismerkkejä ja uniikkeja käsitöitä, joita ei suurten tavarataloketjujen valikoimista löydy. 38. Myymälä2 on samanaikaisesti galleria, myymälä ja työhuone. Tuotevalikoima koostuu pääasiassa paikallisten tekijöiden käsintehdyistä vaatteista ja koruista. 39. Luovuuden puuskan yllättäessä pistäydy Temperassa. Taiteilijatavaratalo Tempera myy taiteilija- ja piirustustarvikkeita yli kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. 40. Uudenmaankatu on täynnä suosittuja ravintoloita ja baareja. Sushibar on erikoistunut kylmiin japanilaisiin ruokiin. Sushibarin yhteistyökumppaneina toimivat suomalaisen muotoilun huippunimet Artek ja Marimekko. 41. IvanaHelsinki Campus myy kansainvälisesti menestyneen Paola Suhosen suunnitteleman IvanaHelsinki -brändin vaatteita ja asusteita, joissa yhdistyvät slaavilainen melankolia ja skandinaavinen puhtaus. IvanaHelsinki on ensimmäinen suomalainen yritys, joka on osallistunut sekä Pariisin että New Yorkin muotiviikoille. 42. Ravintola Demo on Michelin-tähdellä noteerattu, 45-paikkainen ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen laadukasta ja huolella valmistettua ruokaa. Kokkien Tommi Tuomisen ja Teemu Auran omistuksessa oleva paikka antaa asiakkailleen mahdollisuuden huippuluokan illastamiseen rennossa ilmapiirissä. 43. Cafe Bar No 9:n pelkistetty, kodikas ja olohuonemainen miljöö on jo pitkään vetänyt puoleensa kulturelleja kaupunkilaisia. Ysibaari harjoittaa myös kuukausittain vaihtuvaa näyttelytoimintaa. 44. Miun Shop myy omaa, kokonaan Suomessa valmistettavaa, pelkistetyn romanttista vaatemallistoa. Malliston taustalla on suunnittelija Ilona Hyötyläinen. Liikkeessä on tarjolla myös valloittavia uniikkikoruja ja keramiikkaveistoksia. 45. Lorukoru tuo korusuunnitteluun iloista luovuutta. Perustajia ovat suomalais-italialainen muotoilijapariskunta Charlotta Eskola ja Bruno Stampone. Korusarja on tunnettu modernin suomalaisen muotoilun ja italialaisen taiteellisuuden yhdistämisestä. 46. Nounou Design Showroomin laaja valikoima koostuu Anu Pentikäisen lasituotteista, jotka on valmistettu tunnetussa Nuutajärven lasikylässä. 47. Villisilkki tarjoaa kokoelman korkeatasoisia luonnonmateriaalikankaita arkeen ja juhlaan. 48. Kierros päättyy Aero Design Furniture -liikkeeseen, joka on keskittynyt modernin designin huipputuotteisiin. Kokoelmassa on edustettuna ikoneiksi muodostuneita klassikoita ja nykysuunnittelijoiden ajanmukaisia tuotteita huonekaluja, valaisimia ja mattoja. Uusien tavaroiden ohella liike myy ja ostaa edelleen vanhaa suomalaista ja kansainvälistä designia. Minna Parikan mallistoa 20 Sushibar Uudenmaankadulla IvanaHelsinki -liike Uudenmaankadulla SIS. Deli + Café tarjoaa hyvää, tuoretta ja terveellistä helposti! Laadukkaita, lähellä tuotettuja, terveellisiä sekä ennen kaikkea herkullisia aterioita ja delituotteita mukaan vietäväksi tai paikan päällä nautittavaksi. Avoinna: ma-pe klo 7-20, la-su 09-18 Korkeavuorenkatu 6 (muista myös toinen pisteemme Kalevankatu 4:ssä!) www.sisdeli.fi