Aika: 6.10.2017 klo 8.15-10.20 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko 136-138 kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj Tampere Rokka Hannu johtaja DNA Oyj 137 Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere 137 Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi/kehyskunnat 137 Ruokonen Tommi talous- ja hallintopäällikkö Pirkkala, 140 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 140-141 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 141 1/23
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 136 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 137 PUHE- JA KOMMUNIKAATIOPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA, TILANNEKATSAUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 4 138 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018, KESKUSTELU 5 139 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1.- 31.8.2017 9.10-9.20, 10 MIN 7 140 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA 2016 10 141 HYVINVOINTIPALVELUJEN JA INFRAPALVELUJEN (HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN) KEHITTÄMISOHJELMA 13 142 KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT 2018 15 143 PALAUTEPYYNTÖ PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA 17 144 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 20 145 SEURAAVAT KOKOUKSET 22 146 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23
136 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15-8.20/5 min Muistio 22.9.2017, liitteenä. Kokouksen 22.9. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lentoliikennehankkeen eteneminen, Lentoliikenne ja lentoaseman MA, PN väliraportointi kehittäminen ovat keskeisesti Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, tilannekatsaus Seudullisen viherrakenteen suunnitelmatyö, tilannekatsaus Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla, selvitys Seutustrategian toteuttamista tukeva työryhmä mukana edunvalvonnassa. Työ etenee MASTOn ohjauksessa. Esitellään seutuhallitukselle lokakuussa. Työ etenee MASTOn suunnitellusti. Esitellään seutuhallitukselle lokakuussa. Ensivaiheen kokeilusuunnitelman laadinta on käynnistymässä. Projektihakemus VM:n digikuntakokeiluun on jätetty. Työryhmä työskentelee tarpeen mukaisesti. MN, KK MN, KK PN, SK PN, JP työryhmänostot: Ei kokouksia 3/23
137 PUHE- JA KOMMUNIKAATIOPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO KAUPUNKISEUDUN KUNNIS- SA, TILANNEKATSAUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 8.20-8.50, 30 min Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala Tampereen kaupunki sekä Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat hankkineet DNA Oyj:ltä kommunikaatiopalvelut, joiden toimitusprojekti on käynnistynyt 5/2016 kehyskunnista. Tampereen kaupungin käyttöönotto oli suunniteltu syksylle 2017 viikoille 41 47. Ajankohta näyttää tosin nyt liukuvan ensi vuodelle. Tuotantoon otot kehyskunnissa ovat viivästyneet useaan kertaan. Käynnistysprojektissa havaituista laatuongelmista on reklamoitu DNA:lle useaan kertaan ja reklamaatioiden käsittely on kesken. Kehyskuntien laatuongelmien takia Tampereen kaupungin käyttöönottoa on jouduttu siirtämään, ja se on aiheuttanut merkittävän riskin kyvyssä tuottaa puhepalveluita nykyisten elinkaaren päässä olevien palveluiden pohjalta. Viivästyksistä on aiheutunut kaikille kunnille nyt jo taloudellisia menetyksiä. DNA Oyj:n yritysliiketoimintajohtaja Hannu Rokka esittelee kokouksessa kommunikaatiopalveluiden käyttöönoton tilannekatsauksen sekä suunnitellut toimenpiteet ja aikataulun palveluiden laatuongelmien korjaamiseksi. Lisäksi keskustellaan projektin jatkosta. Tietohallintojohtajat Jarkko Oksala ja Arto Kahila on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä käydyn keskustelun tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/23
138 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018, KESKUSTELU 8.50-9.10, 20 min Seutusihteeri Pohjonen 26.9.2017 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, strategian toteutusohjelma 2017-2020, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Uuden strategian johdosta yhteistyö on jäsennelty uudelleen. Työskentely rakentuu nyt maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän eli MAL2-teemakokonaisuuteen sekä hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen Hyvinvointiympäristö -teemakokonaisuuteen. Lisäksi seudun kilpailukyvyn parantaminen on keskeisesti esillä. Seutustrategiassa kokonaisuuksia kuvataan pääviesteillä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävärakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Nämä jakaantuvat edelleen 3-4 tavoitteeseen, joihin toteutustoimenpiteitä kohdistetaan. Jäsenkunnat ovat hyväksyneet seutustrategialle toteutusohjelman, jossa kuvataan myös tarkempia toimenpiteitä vuosille 2017-2020. Toimenpiteet aikataulutetaan tarkemmin talousarviovalmistelussa. Strategian uudistamisen yhteydessä korostettiin kunnanhallitusten roolia strategian toteutuksen ohjauksessa. Vuoden 2018 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on huomioitu kunnanhallitusten yhteiskokous 4.9.2017. Pöytätyöskentelyssä korostuivat seuraavat asiat: - Liikenne eri ulottuvuuksineen (12 merkintää) - Matkailu (4) - Digitaalisuuden edistäminen (4) - Seudulle sijoittuminen (maankäyttö) (3) - Koulutus eri muodoissaan (3) - Työllisyyskokeilu, edunvalvonta, vapaa-aikapalvelut ja asuminen saivat (2) - Yksittäisiä merkintöjä mm. infrakustannusten vertailu ja koko alueen monipuolinen kehittäminen - Lisäksi merkintöjä saivat teemat, joissa toteutusvastuuta on syytä harkita (esim. matkailu/visit Tampere) muiden kumppanien kanssa Kuntayhtymän toiminnallisia tavoitteita on käsitelty seututyöryhmissä, strategian toteutustyöryhmässä ja seutuyksikön kokouksissa. Toiminnalliset tavoitteet/luonnos keskustelun pohjaksi vuodelle 2018 on esitetty liitteessä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 5/23
Liitteet: - toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, luonnos - seutustrategian toteutusohjelma - 4.9. tilaisuuden tulokset, kuva ja teksti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan ohjeistaa vuoden 2018 toiminnallisten tavoitteiden jatkovalmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jaakko Joensuu poistui kokouksesta. 6/23
139 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1.- 31.8.2017 9.10-9.20, 10 min Seutusihteeri Pohjonen 25.9.2017 Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousraportti ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Lopullinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Yleiskatsaus toimintaan ja tavoitteiden toteutumaan Seutuyhteistyö sai keskeiset askelmerkit tuleville vuosille, kun jäsenkunnat hyväksyivät seutustrategian ja sen toteuttamisohjelman keväällä 2017. Hyvässä yhteistyössä valmisteltu seutustrategia vastaa omalta osaltaan uuden kunnan haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uuden seutustrategian myötä seutuhallitus uudisti myös seutuyhteistyön rakenteita ja nimesi tämän mukaiset uudet työryhmät kokouksessaan 31.5. Työryhmät ovat edelleen keskeinen voimavara seutuyhteistyön valmistelussa ja toteutuksessa. MAL-sopimusmenettely on jo kolmannella kaudellaan (2016-2019). Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen seurantaraportin. Sen mukaan pääosa vuodelle 2016 ohjelmoiduista toimenpiteistä on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Sopimuksen jatkovuosina huomiota tulee kiinnittää mm ARA-asuntotuotantoon, kuntien strategisen yleiskaavoituksen käynnistämiseen ja liikenteen digitalisaation edistämiseen. Kaikkiaan MAL3-sopimuksen toteuttaminen eteni hyvin (20/24) asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Valtio-osapuolen kanssa sopimusta käsitellään 13.10. Tampereen kaupunkiseudulle hyväksyttiin omat hallitusohjelmatavoitteet 18.2.2015. Seutuhallitus täsmensi tavoitteita hallitusohjelman välitarkasteluun keväälle 2017 seuraavasti: 1. MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa 2. Kaupunkiseudun kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta parannetaan 3. Suurten kaupunkiseutujen erityisasemaa korostetaan maakuntauudistuksessa ja 4. Elinvoimakunnan rakentaminen on turvattava Pitkän valmistelun jälkeen Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu käynnistyi 1.8 2017 ja siihen osallistuvat kaikki kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Seutuhallitus toimii kokeilun poliittisena seudullisena ohjausryhmänä ja seuraa kokeilua tiiviisti ja edistää sen onnistumista. Tavoitteena on, että kokeilu jatkuisi 2021 asti. 7/23
Edunvalvontatyössä on korostunut kaupunkiseudun asema johtavana seutuyhteistyön alueena ja vahvana maankäytön, liikenteen ja asumisen toimijana, joka on tunnustettu myös valtakunnallisesti. Tampere- Pirkkalan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen on ollut koko ajan seutuhallituksen ohjelmassa. Keskusteluyhteys maakuntauudistuksen toteuttajien kanssa on toteutettu osallistumalla uudistuksen valmistelutyöryhmiin, jotka jättivät loppuraporttinsa kesän alussa. Keskeisten asiantuntijasihteerien vaihtumiset ovat vaikuttaneet yhteistyön projektien ja hankkeiden käynnistymiseen ja aikatauluun. Kaikkiaan seutuyhteistyö on toteutunut seutuhallituksen päätösten ja asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä. Tavoitekohtainen toteutuma ja tuloslaskelma tehtäväkokonaisuuksittain on esitetty liitteessä. Lisää kilpailukykyä Osion tavoitteet ovat toteutumassa pääosin. Kasvulle kestävä rakenne Tavoitteet ovat käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle 2018. Osa on kokonaan siirtymässä vuodella eteenpäin. Hyvinvoiva yhteisö Tavoitteet ovat pääosin käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle 2018. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa hyvin Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti jopa jonkin verran ylijäämäisinä. 8/23
Talousarvioraportissa 1.1. 31.8.2017 seutuyksikön tehtäväkokonaisuus näyttää 132 000 euron ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 100 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 80,7 %:sti. Menojen toteutumaan on vaikuttanut keskeisten asiantuntijoiden vaihtuminen, joten monet hankkeet käynnistyvät vasta syksyn aikana. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle 1.1. 31.8. on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 62,1 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvan nykyisen tason mukaisesti. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin eikä kuntayhtymän kokonaistuloksen muodostumiseen. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste 1.1.-31.8.2017 Ennuste TA TOT TOT % 1.1.-31.12. KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1356800 Myyntitulot 904 540,00 822 445,85 90,9 1 233 650,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 904 540,00 822 445,85 90,9 1 233 650,00 Palkat ja palkkiot 380 730,00 351 315,28 92,3 526 960,00 Sivukulut 69 870,00 64 617,30 92,5 96 920,00 Palvelujen ostot 391 400,00 218 087,33 55,7 367 130,00 Vuokrat 47 600,00 37 556,04 78,9 56 330,00 Tarv., yms. 8 270,00 13 553,73 163,9 20 320,00 Kaluston hankinta 6 670,00 4 853,54 72,8 7 280,00 Menot yht. 904 540,00 689 983,22 76,3 1 074 940,00 +/- toimintakate 0,00 132 462,63 158 710,00 muut rahoituskulut 0,00-210,27-210,27 +ylijäämä/-alijäämä 0,00 132 672,90 158 920,27 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - toiminnallisten tavoitteiden raportointi ja tuloslaskelma 1.1.-31.8.2017 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/23
140 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILUT VUODELTA 2016 9.20-9.35, 15 min Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen 26.9.2017: Kustannusvertailujen tausta Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailua vuodesta 2009 lähtien. Sen tavoitteena on ollut selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien organisaatioissa sekä saada kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle vertailukelpoinen hinta. Kuntajohtajakokous on linjannut, että varhaiskasvatuksen laskenta on vuosittaista operatiivista toimintaa, jota jatketaan ja kehitetään vuosittain. Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen seutuvertailun laadinnasta sovittiin ensimmäisen kerran seudun sivistystyöryhmässä keväällä 2016. Vertailun tavoitteeksi asetettiin tuolloin helposti hyödynnettävän yhteenvedon laatiminen perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista. Vertailussa on mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Nyt käsittelyssä oleva perusopetuksen kustannusvertailu on järjestyksessään toinen. Vertailu toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Vuoden 2016 kustannusvertailut Perusopetuksen kustannusvertailu käsittää perusopetuksen tiedot, mutta ei kata esiopetusta. Vertailussa käytettävät tiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnista kesällä 2017 ja tiedonkeruussa hyödynnetään tietoa, joka kerätään kunnissa joka tapauksessa vuosittain. Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilastoihin. Uusina tarkasteltavina asioina on otettu mukaan henkilöstön koulutusta ja tvt-laitteiden määrää kuvaavat tunnusluvut. Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kustannusvertailussa selvitettiin kunnan järjestämän päiväkotihoidon kustannuksia sekä lasten ja henkilöstön määriä vuonna 2016. Seudun kustannuslaskennan laajuus ja sisältö määriteltiin yhdessä kuntien varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa seututapaamisessa 26.10.2016. Määrittelyt ja mittarit ovat pääosin edellisen vuoden kaltaiset. Hinnoissa ei ole mukana varhais- ja eläkemenoperusteisia maksuja. Laskennan tulokset toimivat keskeisenä vertailutyökaluna seudun muihin kuntiin ja ne luovat pohjaa toiminto- 10/23
jen kehittämiselle. Näiden ohella seudun kuntien välinen ostopalvelutoiminta on lisännyt tarvetta kehittää entistä läpinäkyvämpiä ja yksiselitteisiä järjestelmiä tuotteiden hinnoittelulle. Tulosten analysoiminen ja kustannusvertailujen kehitystyö Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Huomioita perusopetuksen kustannusvertailusta Verrattaessa tuloksia vuoteen 2015, voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkokojen kasvaneen seudulla, mikä johtuu pääosin opetusryhmien pienentämisavustuksen päättymisestä. Ryhmäkokojen kasvu on hillinnyt kustannuskehitystä. Useat muut tunnusluvut ovat säilyneet vuoden 2015 tasolla. Erityisopetuksen tunnusluvuissa on ollut seudulla vuosina 2015 ja 2016 kohtalaista vaihtelua kunnittain, mikä viittaa eroavaisuuksiin tuen kriteereissä ja muodoissa. Seudulla on käynnistynyt erityisopetuksen tilan arviointihanke. Huomioita varhaiskasvatuksen kustannusvertailusta Kuntien toisistaan eroavat päätökset uuden lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun käyttöönotossa, ei toistaiseksi näkynyt eroina kuntien välillä. Kuntien väliset erot lasten ja kasvatushenkilöstön välisessä suhdeluvussa ovat pikemminkin lähentyneet toisiaan. Päiväkotihoidon kustannukset laskennallista lasta kohden ovat pysyneet lähes vuoden 2015 tasolla. Osassa kunnissa kustannukset ovat jonkin verran nousseet, mutta vastaavasti on kuntia, joissa kustannustaso on pudonnut useana peräkkäisenä vuotena. Palvelustelipäiväkodeissa olevien lasten määrä on ollut vahvassa kasvussa vuosina 2015 ja 2016. Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin osassa seudun kuntia käyttöön vuonna 2013, minkä jälkeen yhä useampi kunta on ottanut sen osaksi palveluvalikoimaansa. Viime vuosien aikana seudulla olevien palvelusetelipäiväkotien määrä on kasvanut, mikä on osaltaan vastannut kasvaneeseen lapsimääriin. 11/23
Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan 20.9.2017 antanut perustetulle varhaiskasvatuksen pienryhmälle tehtäväksi kehittää varhaiskasvatuksen seudullista kustannusvertailua kuntajohtajakokouksessa 8.9.2017 esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Liitteet: (toimitetaan tiistaina 3.10.) - Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu vuodelta 2016 - Kaupunkiseudun kuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu vuodelta 2016 - Perusopetuksen kuntakohtainen analyysi vuoden 2016 tuloksista. Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon kustannusvertailut vuodelta 2016 ja todeta että varhaiskasvatuksen kustannusvertailua kehitetään kuntajohtajakokouksessa 8.9.2017 esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/23
141 HYVINVOINTIPALVELUJEN JA INFRAPALVELUJEN (HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN) KEHITTÄ- MISOHJELMA 9.35-9.50, 15 min Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen 27.9.2017 Kehittämisohjelman tausta Kunnat ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä 2017. Lisäksi seutuhallitus on päättänyt uudesta työryhmärakenteesta. Uusi hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. HYPA-työryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän työvälineenä toimii em. teemoja konkretisoiva kehittämisohjelma. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja sen osaalueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. INFRA-työryhmä huolehtii lisäksi omalta osaltaan Hyvinvoiva yhteisö - hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteista. Myös INFRA-työryhmän työvälineenä toimii seutustrategiaa konkretisoiva kehittämisohjelma. Molemmat työryhmä huolehtivat omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kehittämisohjelman laadinta Tulevaisuuden kunta ja kuntalaisten hyvinvointi edellyttävät aikaisempaa monialaisempaa yhteistyötä. Tästä johtuen HYPA- ja INFRAtyöryhmien kehittämisohjelma on valmisteltu yhteiseen pohjaan kahden erillisen ohjelman sijaan. Kehittämisohjelman poikkileikkaava ajatus on kunnan hyvinvointiympäristön fyysisten rakenteiden ja - palvelusisältöjen seudullinen kehitystyö. Hyvinvointiympäristön- ohjelmaa on valmisteltu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa. Työpajan tulokset jäsennettiin seuraaviin poikkihallinnollisiin teemoihin: 1. kasvu- ja oppimisympäristöt 2. osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt 3. hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit 4. vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt 13/23
Kehittämisehdotukset on yhdistelty siten, että ne muodostivat toimintakauden uudet yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmät ovat käsitelleet luonnosta. Kehittämistoimenpiteet tarkennetaan vuosittain seutuyksikön talousarvioon. Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman ehdotuksen. Päätös. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. 14/23
142 KUNTAJOHTAJAJOKOUKSEN KOKOUSPÄIVÄT 2018 9.50.-9.55, 5 min Seutusihteeri Pohjonen 25.9.2017 Kuntajohtajakokoukselle on laadittu ehdotus kokouspäivämääriksi vuodelle 2018. Kokousrytmi olisi entiseen tapaan joka toinen perjantai klo 8.15-10.15. Osana valmistelua jatketaan ns. puheenjohtajiston sähköistä listapalaverimenettelyä. Asialistan luonnos puheenjohtajistolle postitetaan keskiviikkoisin. Kokouksen asialista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän extranet-sivuilta viikkoa ennen kokousta. Yksi kokouspäivistä voidaan tarvittaessa sopia KJK:n matkakokoukseksi. Kuntajohtajakokoukset vuodelle 2018 ovat seuraavasti: 12.1., 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6., 15.6., 29.6., heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., 19.10*., 2.11., 16.11., 30.11., 14.12. *syyslomaviikko Seutuhallitukselle ja kuntajohtajakokoukselle on suunnitteilla yhteinen työ- ja tutustumismatka, joka suuntautuu eurooppalaiseen kohteeseen, joka edustaa edelläkävijyyttä jollakin yhteistyön teema-alueella. Matka aikataulutetaan seutuhallituksen kokousaikataulun mukaan. Lisäksi varataan kaksi yhteistä teemakokousaikaa seutuhallituksen kanssa keväälle 2018. Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2018 ovat seuraavasti: 31.1., 28.2., 7.3, 28.3., 25.4., 30.5., 27.6. (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., 26.9., 31.10., 28.11. ja 19.12. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2018 kokousaikataulun, merkitä tiedoksi seutuhallituksen kokouspäivämäärät, 15/23
varautua kahteen yhteiseen kokoukseen keväällä 2018 seutuhallituksen kanssa ja että yhteinen työmatka seutuhallituksen kanssa toteutetaan 26.9-29.9.2018 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/23
143 PALAUTEPYYNTÖ PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA 9.55-10.05, 10 min Seutusihteeri Pohjonen 29.9.2017 Pirkanmaan nykyinen maakuntastrategia Rohkee, mutta sopii sulle! päivitetään uudistettavana olevan aluekehityslain mukaiseksi maakuntaohjelmaksi. Maakuntaohjelmalla linjataan Pirkanmaan kehittämistä ja maakunnallista yhteistyötä vuosina 2018 2020. Päivitettävän maakuntaohjelman tavoitteena on edelleen Välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa. Maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä Pirkanmaan maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017. Perinteistä lausuntomenettelyä ei järjestetä vaan palaute pyydetään ensisijassa antamaan vastaamalla sähköiseen www-kyselyyn. Vastaukset on pyydetty 20.10.2017 mennessä. Pirkanmaan liitto on pyytänyt vastauksia seuraaviin teema-alueisiin ja kysymyksiin: Ilmiötarkastelu ja maankäytön perusratkaisut Onko Pirkanmaan tulevaisuuteen vaikuttavat ilmiöt valikoitu ja kuvattu tarkoituksenmukaisesti? Onko maankäytön perusratkaisut kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi? Maakuntaohjelmaan on kuvattu kaikkiaan kahdeksan ilmiötä ja kolme läpileikkaavaa megatrendiä. Näille on löydettävissä vastaukset ohjelman asia- ja toteutusteemoista. Tampereen kaupunkiseudun näkökulmasta nämä ilmiöt ja megatrendit ovat varsin saman sisältöiset kuin on tunnistettu uudessa seutustrategiassa. Sanalliset kuvaukset voivat olla koottu eritavalla mutta ilmiökokonaisuudet ovat keskenään tunnistettavia. Maankäytön perusratkaisu Tampereen kaupunkiseudun osalta nojaa hyvin kaupunkiseudun omaan strategiseen valintaan - rakennesuunnitelma 2040 - ja siinä esitettyihin ratkaisuihin. Näin on myös liikennejärjestelmän peruskuvauksen kanssa. Eteläisen, lounaisen, luoteisen ja pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kuvaukset tukevat yhteistä ajattelua mm. alueiden kehittämisen ja liikenteen ratkaisujen osalta. Kaupunkiseutu vahvana veturina ja alueiden kehittyvät kuntakeskukset ovat menestyvän Pirkanmaan voimatekijät. Pirkanmaan tarina 2040 Onko Pirkanmaan tarinan tulevaisuudenkuva kerrottu kiinnostavasti ja tavoittelemisen arvoisesti? Liittyvätkö maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuudet välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa johdonmukaisesti tulevaisuustarinaan? 17/23
Ei Pirkanmaan tarinaa ihan Hannu Raittila ole kirjoittanut, mutta näkymä yhteisestä tavoiteltavasta tulevaisuudesta on kuvattu toimivasti välkky, ehyt, kestävä ja saavutettava Pirkanmaa kokonaisuuksien kautta. Ohjelman kehittämiskokonaisuudet Ovatko Välkky Pirkanmaa Ehyt Pirkanmaa Saavutettava Pirkanmaa Kestävä Pirkanmaa kehittämiskokonaisuuden tavoitteet perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Seutustrategiassa tavoiteltavaa tulevaisuutta kuvataan kolmen pääviestin kautta: lisää kilpailukykyä, kasvulle kestävä rakenne ja hyvinvoiva yhteisö. Merkittävää on, että näiden kolmen pääviestin purkaminen neljään maakuntaohjelman kehittämiskokonaisuuteen onnistuisi vaivatta. Vastaavasti neljän kehittämiskohteen tiivistäminen seutustrategian pääviesteihin onnistuisi helposti. Tarkemmat toimenpiteet ja kuvaukset ovat keskenään hyvin yhteneväisiä seutustrategiassa ja maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman toteutuskokonaisuus yhdistää toimenpiteet kaupunkiseudulta koko Pirkanmaalle. Älykäs erikoistuminen Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen sisältökärjet (teollisuuden digitalisaatio, älykkään kaupungin ratkaisut, kiertotalous, hyvinvoinnin ja terveyden palvelut ja järjestelmät) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Ovatko Pirkanmaan älykkään erikoistumisen toimintatavat (osallistavat innovaatio- ja kehitysalustat sekä kasvupalvelut, systeemiset kokeilut, pilotointi ja demonstraatiot, lahjakkuus- ja inhimillinen pääoma näkökulma kehittämisessä, kansainvälinen yhteisoppiminen ja investoinnit) perusteltuja, ymmärrettäviä ja Pirkanmaan kannalta olennaisia? Esitetyt sisältökärjet ovat relevantteja ja vastaavia on tunnistettu myös seutustrategiassa. Samoin on esitettyjen toimintatapojen kanssa. Ohjelman toteuttaminen ja vaikutukset Onko maakuntaohjelman toteuttamismahdollisuudet tunnistettu ja kuvattu realistisesti ja ohjelman tavoitteiden kannalta uskottavasti? Toteuttamiskumppanuuksien moninaisuutta olisi voinut kuvata kattavammin. Mm. miten ohjelman odotetaan näkyvän ilmeisempien yhteistyötahojen omissa ohjelmissa ja toteutustoimenpiteissä. Tampereen kaupunkiseutu huolehtii omalta osaltaan ohjelman toteuttamisesta. Näemme hyväksi, että kuntien välinen yhteistyö myös muualla Pirkanmaalla syventyisi. Tuleekin harkita voidaanko ohjelmalla tukea seutuistumiskehitystä ja voimavarojen kokoamista laajemminkin maakunnassa. 18/23
Muut huomiot maakuntaohjelmasta ja sen valmistelusta (mm. ympäristöselostus)? Kaikkiaan on tunnistettu hyvin maakunnan toimintaympäristö ja esim. Tampereen kaupunkiseudun keskeinen vaikutus koko maakuntaan. Liitteet: - Maakuntaohjelman 2018-2020 luonnos - Maakuntaohjelman 2018.2020 ympäristöselostuksen luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.10.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella vastaamisen periaatteista ja että seutujohtaja voi antaa palautteen maakuntaohjelman 2018-2020 luonnoksesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/23
144 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 10.05-10.15 Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Rekrytointien tilannekatsaus. Ennakkotiedot elokuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 31.12.2016 Väkiluku, 31.8.2017 Muutos, tammi-elo 2017 Muutos%, tammi-elo 2017 Muutos%, tammi-elo 2016 Työttömyys%, elokuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 31 190 31 356 166 0,5 % 1,2 % 9,3 12,4 Lempäälä 22 745 22 877 132 0,6 % 0,8 % 8,4 11,6 Nokia 33 210 33 288 78 0,2 % 0,1 % 10,6 14,1 Orivesi 9 312 9 313 1 0,0 % -0,8 % 10,6 13,4 Pirkkala 19 163 19 175 12 0,1 % 1,0 % 7,8 10,1 Tampere 228 274 230 537 2 263 1,0 % 0,9 % 14,2 16,9 Vesilahti 4 462 4 477 15 0,3 % -0,1 % 9,0 11,3 Ylöjärvi 32 799 32 851 52 0,2 % 0,4 % 9,1 10,9 Kaupunkiseutu 381 155 383 874 2 719 0,7 % 0,7 % 12,3 15,0 Kehyskunnat 152 881 153 337 456 0,3 % 0,5 % 9,3 12,1 Turun seutu 344 722 346 208 1 486 0,4 % 0,4 % 11,1 12,9 Helsingin seutu 1 456 619 1 470 552 13 933 1,0 % 0,9 % 10,0 11,1 Oulun seutu 256 295 257 102 807 0,3 % 13,2 15,7 Pirkanmaa 509 356 511 249 1 893 0,4 % 0,5 % 11,8 14,6 Suomi 5 503 297 5 509 717 6 420 0,1 % 0,2 % 7,5 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 20/23
21/23
145 SEURAAVAT KOKOUKSET 10.05-10.15 25.8., Tietohallinto/Tiedon johto Hallintosäännön delegointipykälät Työjärjestys Kuhmoisen kunnan yhteistyöaloite Lempäälän elinkeinopolitiikan katsaus Seutuperehdytysohjelma 8.9., PSHP:n ylijäämän palauttaminen Tampereen tukipalveluselvitys Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio SST-ryhmän asettaminen 6.10., DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH 25.10.) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan 20.10., peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys, luonnos lausunnoille Talousarvio/päätös (SH 29.11.) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma 17.11., Riihimäki-Tampere tarveselvitys 1.12., 15.12. 22/23
146 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo 10.20. 23/23