HIIDENVEDEN KIRKKOJÄRVEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

HIIDENVEDEN KIRKKOJÄRVEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 Vihdin kunnan kalataloudellinen velvoitetarkkailu Jorma Valjus Kuva: Seppo Sundström Julkaisu 183 2008

Kuvailulehti Julkaisija Päivämäärä 1.8.2008 Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Jorma Valjus Hiidenveden Kirkkojärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2007. Vihdin kunnan kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Vihdin kunnan jätevedenpuhdistamon lupavelvoitteisiin kuuluu kalataloudellinen velvoitetarkkailu, joka koostui vuonna 2007 kalastustiedustelusta ja kalojen aistinvaraisesta arvioinnista. Kirkkojärvi ja Mustionselkä edustavat Hiidenveden rehevintä aluetta. Alueen suurin kuormitus tulee Vihtijoesta, joka tuo noin 40 % koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta. Pistekuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on fosforikuormituksen osalta noin 2 % ja typpikuormituksen osalta alle 20 %. Tutkimusaluetta kuormittavan Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus koko Hiidenveden pistekuormituksesta vuonna 2007 oli fosforikuormituksen osalta noin 5,5 % ja typpikuormituksen osalta noin 32 %. Kalastustiedustelun mukaan Kirkkojärven-Mustionselän alueella kalastettiin innokkaimmin kesäaikana. Pyydyksistä suosituimpia olivat verkot ja vetouistimet. Kalastajien kokonaissaalis oli noin 6 500 kg, eli noin 26 kg kalastanutta ruokakuntaa kohden. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, kuha ja sulkava. Kalastusaktiivisuus alueella on laskenut selvästi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Kokonaissaalis ja ruokakuntakohtainen saalis ovat pysyneet lähes ennallaan. Merkittävimmät muutokset saaliin koostumuksessa ovat ahvenen määrän väheneminen, kun taas kuhan osuus saaliista on kasvanut. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista on pysynyt ennallaan. Kalastusta haittasivat eniten rehevöitymiseen liittyvät ilmiöt: levien massaesiintymät, veden huono laatu ja vesikasvien runsaus. Saalislajisto on kalastustiedustelun mukaan kohtuullisen hyvä. Rehevä elinympäristö suo kuitenkin edellytykset särkikalakannan menestymiselle ja lisääntymiselle. Tuloksiin tuovat epävarmuutta kalastusmuotojen valikoivuus, kalastuksen kohdistuminen tiettyihin lajeihin sekä mahdollisesti suurikin ero lasketun saalisarvion ja todellisen saaliin välillä. Aistinvaraisesti arvioituna kalat olivat melko hyviä tai hyviä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus purkualueensa kokonaiskuormituksessa sekoittuu Vihtijoen tuomaan voimakkaaseen ravinnekuormitukseen. Puhdistamon kuormituksella ja toiminnan tasaisella laadulla on kuitenkin merkitystä läheisten vesialueiden tilaan. Hiidenvesi, Kirkkojärvi, Mustionselkä, kalataloustarkkailu, kalastustiedustelu, kalat. Julkaisu 183. ISSN 0789-9084 Sivuja 25 + liitteet 14 Kieli Suomi

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 2. TUTKIMUSALUE...1 2.1 YLEISKUVAUS...1 2.2 JÄTEVESIKUORMITUS...2 2.3 VEDEN LAATU...4 2.4 KASVIPLANKTON, ELÄINPLANKTON, POHJAELÄIMET, VESIKASVIT...7 2.5 KALASTO JA ISTUTUKSET...8 2.6 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS JA HOITOKALASTUKSET...9 3. KALASTUSTIEDUSTELU... 10 3.1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 10 3.2 TULOKSET... 10 3.2.1 Tiedustelun palautus ja kalastajamäärä... 10 3.2.2 Pyynnin määrä ja ajoittuminen... 11 3.2.3 Saalis... 13 3.2.4 Vastaajien arvioita Kirkkojärven ja Mustionselän kalastosta ja kalastusolosuhteista... 15 3.2.5 Vertailu edellisten kalastustiedustelujen tuloksiin... 16 4. KALOJEN AISTINVARAINEN TUTKIMUS... 20 5. TULOSTEN TARKASTELU JA ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA KIRKKOJÄRVEN JA MUSTIONSELÄN KALASTOON JA KALASTUKSEEN VUONNA 2007... 20 5.1 KUORMITUS... 20 5.2 TULOSTEN TARKASTELU... 21 6. KIRKKOJÄRVEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN JATKAMINEN 22 7. YHTEENVETO... 22 LÄHDEKIRJALLISUUS:... 24 LIITE 1: Vuoden 2007 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalastustiedustelulomake LIITE 2: Saalistaulukko LIITE 3: Tiedusteluvastauksiin vapaasti kirjattuja mielipiteitä LIITE 4: Kalojen aistinvaraisen arvioinnin tulokset

1 1. JOHDANTO Vihdin kunta saa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen no YS 514 (8.5.2002) ja no YS 1250 (25.10.2004) mukaan johtaa Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet Hiidenveden Kirkkojärveen. Lupaan liittyy vesistötarkkailun ohella myös kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan TEkeskuksen kirjeellä nro 129/71 UuK 1991 19.3.1991 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan tarkkailu koostuu kalastustiedustelusta ja kalojen aistinvaraisesta arvioinnista. Tarkkailu tehdään ja raportoidaan kolmen vuoden välein. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2004 (Ranta 2005). 2. TUTKIMUSALUE 2.1 Yleiskuvaus Tutkimusalue käsittää Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon vaikutusalueen: Hiidenveden Kirkkojärven, Tarttilansalmen ja Mustionselän (kuva 1). Kirkkojärvi kuuluu Hiidenveden rehevimpiin alueisiin. Se on matala, vesikasvillisuudeltaan runsas vesialue, joka jatkuu Tarttilansalmen kautta kapeana noin 6 km:n pituisena osuutena Mustionselälle. Myös Tarttilansalmi on matala, vain vajaan kahden metrin syvyinen. Mustionselän erottaa Hiidenveden Nummelanselästä Veikkolansalmi. Kirkkojärvi sijaitsee Hiidenveden koillisosassa ja siihen laskevan Vihtijoen ansiosta alueen vesi vaihtuu nopeasti. Kirkkojärven teoreettinen viipymä on noin 8 päivää. Kirkkojärven ja Mustionselän yhteispinta-ala on noin 430 ha. Taulukko 1. Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän hydrologisia tietoja (Horppila 2005, Marttila 2003). Kirkkojärvi Mustionselkä Pinta-ala (km2) 1,6 2,7 Tilavuus (milj. m3) 2,1 4,6 Suurin syvyys (m) 3,5 4,5 Keskisyvyys (m) 1,1 1,7 Kirkkojärven pohja muodostuu pehmeästä savesta ja rannan tuntumassa saviliejusta. Altaassa on useita suojaisia lahtia ja vesikasvillisuus on runsasta. Myös Mustionselän pohja on pehmeää saviliejua, paikoin kovempaa saven ja hiekan sekoitusta. Vesikasvillisuudeltaan Mustionselkä ei ole aivan yhtä rehevä kuin Kirkkojärvi (Nurminen 1999).

2 Kirkkojärven suurin kuormittaja on Vihtijoki, joka toi Hiidenveteen vuoden 2007 aikana noin 4,2 tonnia fosforia ja 111 tonnia typpeä (Ranta & Jokinen 2008). Pistemäisesti Kirkkojärveä kuormittaa Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamo, Mustionselälle vaikuttaa Hopeaniemen puhdistamo vain paikallisesti. Hiidenvettä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen no 8/1982 A 27.1.1982 perusteella Väänteenjoessa olevan padon avulla. Säännöstely alkoi vuonna 1970 ja toimii nykyisellään Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Säännöstelyväli on yleensä 0,9-1,0 m, suurin sallittu vedenkorkeuden vaihtelu on 1,6 m. Kuva 1. Tutkimusalue. 2.2 Jätevesikuormitus Pääosa Hiidenveden kokonaiskuormituksesta tulee hajakuormituksesta, enimmäkseen Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Pistekuormituksen osuus järveen tulevasta fosforimäärästä on karkeasti 2 % ja typestä alle 20 % vuositasolla (Ranta & Jokinen 2008).

3 Kirkkojärveen jätevetensä purkavan Vihdin kirkonkylän puhdistamon osuus koko Hiidenveden pistekuormituksesta oli vuonna 2007 fosforikuormituksen osalta noin 5,5 % (n. 13 kg) ja typpikuormituksen osalta noin 32 % (n. 10,2 tonnia). Kirkonkylän puhdistamo on ollut toiminnassa vuodesta 1974. Puhdistamolla otettiin käyttöön jälkisuodatus vuonna 2005, mikä on vähentänyt fosforikuormitusta selvästi. Vuonna 2007 puhdistamolta vesistöön johdetun veden fosforipitoisuus oli alhaisempi kuin Kirkkojärven pitoisuustaso (Ranta & Jokinen 2008). Puhdistamon jätevesikuormitus vuodesta 1990 alkaen on esitetty kuvassa 2. Jätevesimäärä m3/d 1200 1000 800 m3/d 600 400 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 B iologinen hapenkulutus kg O 2/d 8 7 6 kg O2/d 5 4 3 2 1 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kokonaisfosfori kg P/d 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1990 1991 1992 1993 1994 kg P/d 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kokonaistyppi kg N/d 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 kg N/d 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2. Vihdin kirkonkylän puhdistamon jätevesikuormitus vuosina 1990-2007.

4 2.3 Veden laatu Kirkkojärvi ja Mustionselkä kuuluvat Hiidenveden rehevimpiin alueisiin. Kokonaisfosforin osalta järven suurimmat pitoisuudet vuonna 2007 mitattiin juuri Kirkkojärvellä. Suurin rehevyyteen vaikuttava tekijä on Vihtijoen kautta tuleva ravinnekuorma. Noin 40 % koko Hiidenveden kuormituksesta tulee Vihtijoen kautta. Vihtijoen vaikutus Kirkkojärven pintaveden ravinnepitoisuuksiin näkyy selvästi pitoisuudet muuttuvat virtaaman ja laimentumisolosuhteiden vaihtelujen myötä (Ranta & Jokinen 2008) (vrt. kuva 3). Kuvassa 4 on esitetty vuosien 2000-2007 fosfori- ja typpipitoisuuksien keskiarvot pintavedessä Kirkkojärvellä, Mustionselällä ja puhdasta aluetta edustavalla Kiihtelyksenselällä. Kokonaisfosforipitoisuus 2007 120 100 80 ug/l 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kokonaisfosforin ainevirtaama 2007 kg/d 40 35 30 25 20 15 10 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3. Vihtijoen alimman havaintopisteen kuukausittainen kokonaisfosforipitoisuus ja fosforikuormitus (pitoisuus x virtaama) vuonna 2007.

5 Kokonaisfosforipitoisuus ug/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kirkkojärvi Mustionselkä Kiihtelyksenselkä Kokonaistyppipitoisuus 2500 2000 ug/l 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kirkkojärvi Mustionselkä Kiihtelyksenselkä Kuva 4. Kirkkojärven, Mustionselän ja Kiihtelyksenselän pintaveden ravinnepitoisuuksien keskiarvot vuosina 2000-2007. Hiidenveden vakavimmat happiongelmat ovat olleet järven syvimmällä alueella Kiihkelyksenselällä. Kuitenkin myös Kirkkojärvi ja Mustionselkä ovat ajoittain talvisin ongelma-alueita. Kirkkojärven 3,5 metrin ja Mustionselän 4 metrin syvänteiden pohjan lähellä happipitoisuus saattaa laskea lopputalvella alle milligrammaan litrassa (kuva 5). Kesäisin Kirkkojärvi ja Mustionselkä eivät useinkaan kerrostu lämpötilan suhteen, joten happipitoisuus pysyy pääsääntöisesti hyvänä. Vuonna 2007 ei havaittu täyttä hapettomuutta millään tutkituista alueista. Alimmaksi happipitoisuus laski maaliskuussa Kirkkojärven syvänteen pohjalla. Loppukesän tilanne oli sielläkin tyydyttävä (Ranta & Jokinen 2008).

6 12 10 8 Kirkkojärvi Mustionselkä Happipitoisuus alusvedessä mg/l 6 4 2 0 11.2.2002 5.8.2002 19.11.2002 5.3.2003 4.8.2003 8.10.2003 2.3.2004 2.8.2004 12.10.2004 1.3.2005 11.8.2005 25.10.2005 7.3.2006 16.8.2006 1.11.2006 7.3.2007 15.8.2007 29.10.2007 Kuva 5. Kirkkojärven ja Mustionselän syvänteiden happipitoisuus pohjan lähellä vuosina 2002-2007. Puhdistamon purkuvesien vaikutus on näkynyt Kirkkojärven vesianalyysituloksissa selvimmin pintaveden ammoniumtyppipitoisuuksissa: pitoisuudet ovat olleet suurempia kuin järven muilla selkäalueilla (kuva 6). Mikäli typpeä esiintyy vesistössä merkittäviä määriä ammoniummuodossa, on se yleensä merkki jätevesikuormituksesta tai pohjan tuntumassa myös hapen puutteen aiheuttamasta mineralisaatiosta. Kirkkojärven pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat kuormitusta osoittavia sekä maaliskuussa että lokakuussa vuonna 2007 (Ranta & Jokinen 2008). NH4-N ug/l 300 250 200 150 100 Kirkkojärvi Kiihtelyksenselkä Ammoniumtyppipitoisuus 50 0 13.7.2000 20.9.2000 8.8.2001 5.8.2002 4.8.2003 7.7.2004 1.3.2005 11.8.2005 7.3.2006 16.8.2006 18.7.2007 4.9.2007 Kuva 6. Hiidenveden Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän havaintopisteiden pintaveden ammoniumtyppipitoisuus vuosina 2000-2007. Kiihtelyksenselän 7.3.2006 korkean ammoniumtyppipitoisuuden aikaan myös pintaveden kolibakteeripitoisuus oli poikkeuksellisen korkea (3100 pmy/100ml).

7 Myös vuonna 2005 tehdyn Vihdin kirkonkylän puhdistamon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan jätevesistä aiheutuva ammoniumtyppipitoisuuden nousu näkyy Kirkkojärvellä ja Mustionselällä pintavesissä. Puhdistamon jätevesien vaikutukset Hiidenvedessä on kuitenkin arvioitu vähäisiksi, koska puhdistamolta purkautuvat puhdistetut jätevedet sekoittuvat Vihtijokea pitkin tuleviin vesiin jo purkuputken läheisyydessä (Saarijärvi 2005). Myös levätuotannon perusteella Kirkkojärvi ja Mustionselkä edustavat erittäin rehevää vesialuetta (kuva 7). Lineaarisen trendiviivan mukaan Kirkkojärven a- klorofyllipitoisuudella mitattavan levätuotannon määrä on pysynyt hyvin tasaisena vuodesta 1983 lähtien. Mustionselältä a-klorofyllipitoisuutta ei mitata, mutta 15.8.2005 tehdyn vedenlaatukartoituksen (Kiirikki ym. 2005) mukaan suurimmat a-klorofylliarvot mitattiin juuri Mustionselän pohjoisosissa, missä jokivesien samentava vaikutus vähenee ja veteen pääsee tunkeutumaan riittävästi valoa levien kasvua varten. 80 70 60 50 Kirkkojärvi A-klorofylli 40 30 20 10 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 ug/l 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 7. Kirkkojärven veden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (µg/l) vuodesta 1983 lähtien. Musta viiva on tuotantotasoa kuvaava lineaarinen trendiviiva. 2.4 Kasviplankton, eläinplankton, pohjaeläimet, vesikasvit Viimeisten planktontutkimusten perusteella (Palomäki 2007) Hiidenveden kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli yleensä suurin Kirkkojärvellä, missä biomassa myös kasvoi syksyä kohti. Kirkkojärven havaintoasemalla vallitsevia leväryhmiä heinäkuussa 2006 olivat nielulevät, piilevät ja viherlevät, sinileviä oli melko vähän. Elokuussa noin puolet biomassasta oli sinileviä. Levämäärä oli riittävä aiheuttamaan näkyvän kukinnan suotuisissa olosuhteissa. Syyskuussa noin kolmannes biomassasta oli viherleviä. Kirkkojärven levälajisto ilmensi voimakkaampaa rehevyyttä kuin muiden havaintoasemien.

8 Myös pohjaeläintutkimusten perusteella voidaan hyvin osoittaa pohjien rehevyyserot Hiidenveden eri osa-alueilla. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Kirkkojärven pohja oli hyvin rehevä (Mettinen 1999). Rehevyyden lisääntyminen kavensi lajiston monimuotoisuutta; pohjaeläintaksonien määrä oli Kirkkojärvellä 24 kun se Nummelanselällä oli 53 ja Kiihkelyksenselällä 64. Kirkkojärven pohjaeläimistö koostui pääasiassa hapettomilla ja voimakkaasti rehevöityneillä pohjilla esiintyvistä lajeista kuten surviaissääskiin kuuluvista lajeista Chironomus semireductus ja Chironomus plumosus. Kirkkojärven ja Mustionselän, samoin kuin muun Hiidenveden alueen vesikasvillisuus on yksityiskohtaisesti kuvattu Leena Nurmisen (1999) laajassa kasvillisuustutkimuksessa Hiidenveden vesikasvillisuus - lajisto järven tilan indikaattorina. Tutkimuksessa todetaan, että Hiidenvedellä ei ole havaittavissa kovin selvää kasvilajistomuutosta järven eri osa-alueilla johtuen järven pohjamateriaalin homogeenisuudesta. Pieni ero on kuitenkin havaittavissa järven itä- ja länsiosien välillä; matalat alueet Kirkkojärvi ja Mustionselkä kuvastavat muuta järveä rehevämpää kasvillisuutta. Hiidenvedessä leviä tehokkaimmin kuluttavien vesikirppujen biomassa on alhainen ja leväbiomassan kasvua rajoittaakin eläinplanktonin laidunnuksen asemesta veden sameudesta johtuva valon nopea sammuminen (Eloranta ym. 2001). Hiidenveden ravintoketjututkimuksissa on selvitetty myös eri tekijöiden vuorovaikutuksia ravintoketjukunnostuksessa. Tutkimuksen mukaan (Liljendahl-Nurminen 2006) rehevässä ja savisameassa Hiidenvedessä sulkasääsken toukka muodostaa erittäin tiheän populaation. Se on Hiidenveden Kiihkelyksenselällä vesikirppujen pääasiallinen saalistaja. Sulkasääsken toukat säästyvät kalojen saalistukselta Hiidenveden syvillä alueilla veden sameuden vuoksi. Mikäli sulkasääsken toukat kalojen sijasta säätelevät eläinplanktonin esiintymistä, eivät ravintoketjukunnostuksen teoriat enää päde, ja tehokalastus tällaisessa tilanteessa voikin olla kestämätön ratkaisu. 2.5 Kalasto ja istutukset Tiheästi asutetulla Uudellamaalla Hiidenvesi on merkittävä virkistyskalastuskohde. Järvessä on tavattu 22 kalalajia, joista kalastuksellisesti tärkeimpiä ovat kuha, hauki ja ahven. Kalataloushallinnon istutusrekisterin tietojen mukaan Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän viimeisimmät istutukset on tehty vuonna 2002, jolloin istutuslajeina olivat kuha, hauki ja karppi. Ahdin Markkinat hankkeessa (Ilmarinen 2006) selvitettiin myös Hiidenveden muikkukannan tilaa ja mahdollisuuksia muikun laajempaan kalastukseen. Selvityksen mukaan Hiidenveden pyyntivahvat muikkukannat vuosina 2003-2005 ovat harventuneet ja uusista, voimakkaista vuosiluokista ei ole tietoa. Lisäksi Hiidenvedellä on selvitetty mm. kuhan sukukypsyyttä vuonna 2005 (Helttunen 2006).

9 Taulukko 2. Istutukset (kpl) Kirkkojärven ja Mustionselän alueelle vuosina 1990-2002 (Uudenmaan TE-keskus, kalatalousyksikkö, istutusrekisteri 9.7.2008). Kuha Hauki Kirjolohi Karppi Ankerias 1990 4000 1k 1991 4000 1k 19 500 1k 291 2v 1992 9835 1k 357 2v 200 2v 8000 1v 1993 4000 1k 7000 ek 180 2v 446 2v 1994 4000 ek 7000 ek 1995 9950 1k 1996 4000 1k 7000 ek 120 2v 1997 7000 ek 1998 5980 1k 1999 7000 ek 1000 1v 2000 7750 ek 2001 9270 1k 70 3v 2002 4000 1k 7000 ek 80 2v 2.6 Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastukset Hoitokalastukset ovat olleet merkittävä osa Hiidenveden vuodesta 1995 jatkunutta kunnostusprojektin ensimmäistä vaihetta. Nuottauksilla ja rysäkalastuksilla on poistettu järvestä vuosina 1995-2004 yhteensä noin 717 500 kg kalaa (240 kg/ha). Saaliista suurin osa on ollut särkikaloja (Niinimäki 2005). Hoitokalastuksella eli ravintoketjukunnostuksella on pyritty tervehdyttämään kalakannan rakennetta, pienentämään järven sisäistä kuormitusta ja poistamaan ravinteita kalojen mukana. Hiidenvesi oli mukana myös HOKA tutkimuksessa, jossa selvitettiin hoitokalastuksen vaikutuksia järven kalastoon (mm. Olin & Ruuhijärvi 2002). Hiidenveden kunnostus hankkeen toisessa vaiheessa painopiste oli valuma-alueen kunnostustoimissa, sillä järveen kohdistuva ravinnekuormitus ylittää kaksinkertaisesti kriittisen rajan (Marttila 2003). Tällöin Hiidenvedellä ei hoitokalastettu. Hankkeen päämääränä on ravinne- ja kiintoainekuormituksen huomattava vähentäminen ennen kuin vinoutunutta kalakantaa kannattaa edes ryhtyä parantamaan (www. hiidenvesi.com). Hiidenveden kunnostus hanke siirtyi vuoden 2008 alusta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristön hallinnoimaksi. Kunnostuksen kolmannessa vaiheessa (2008-2011) jatketaan aiempaa suuremmilla resursseilla jo aloitettuja valuma-alueen kunnostus- ja hoitotoimia suunnitelman (Saarijärvi 2003) mukaisesti. Hiidenveden vinoutunutta kalakantaa hoidetaan tarvittaessa kohdennetun biomanipulaation avulla. RKTL on koekalastanut Hiidenvettä ja Helsingin yliopisto on suorittanut kalaston kaikuluotaukset vuonna 2007. Näihin kalakantatutkimuksiin ja tulosten perusteella vuoden 2008 aikana laadittaviin suosituksiin perustuen aloitetaan tarvittaessa kalakannan vinoutumisen hoito biomanipulaation keinoin, jos se katsotaan aiheelliseksi ja jos pyyntimenetelmiin löytyy riittävä tietotaito (www.hiidenvesi.com).

10 Karjaanjoen vesistöalueella tehtyjen virtavesikunnostusten mm. Väänteenjoen, Kourlan myllyn ja Haimoon kalateiden valmistumisen myötä kalojen kulkuyhteys on nyt mahdollista aina Lohjanjärveltä Hiidenveden kautta Vihtijoen yläosiin asti. 3. KALASTUSTIEDUSTELU 3.1 Aineisto ja menetelmät Vuotta 2007 koskeva kalastustiedustelu toteutettiin postikyselynä keväällä 2008. Aikaisemmin kalastustiedustelu on tehty vastaavalla alueella vuosina 1983 ja 1987 sekä vuodesta 1992 lähtien kolmen vuoden välein. Tiedustelun kohderyhmänä oli Vihdin Kalaseura ry:n jäsenistö, josta ruokakuntakohtaisen kyselyn vuoksi karsittiin pois useammat samassa taloudessa asuvat jäsenet. Näin saatiin tiedustelun perusjoukko (810 jäsentä), josta valittiin satunnaisotoksella 219 (27 %) vastaajaa. Aikaisemmissa tiedusteluissa kyselykaavake on lähetetty 150 ruokakunnalle. Tällöin lähetettyjen kaavakkeiden lukumäärä on haluttu pitää samansuuruisena tulosten vertailun helpottamiseksi. Aikaisemmista vuosista poiketen vastaajien määrää on nyt hieman kasvatettu ja tulokset on laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa, mikä on otettava huomioon kokonaissaalista, saalis/ha ja kalastaneiden ruokakuntien määrää tarkasteltaessa. Saaliille laskettiin myös luottamusväli (95 %), joka kertoo millä välillä todellinen saaliin määrä on 95 %:n todennäköisyydellä. Kyselyssä käytettiin kolmea kontaktikertaa; vastaamattomille lähetettiin 1-2 muistutusta. Toisella muistutuskerralla lähetettiin myös uusi kyselykaavake sekä vastauskuori. Tiedustelun laillisuus varmistettiin Suomen tietosuojavaltuutetulta (dnro 451/41/96). Vastaustiedot tallennettiin ja käsiteltiin nimettöminä. Vastauksissa esiintyi varsin runsaasti puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tallennuksen yhteydessä suoritettiin oikeellisuustarkastuksia ja puuttuvia vastauksia täydennettiin mahdollisuuksien mukaan mm. pyyntiponnistuksen ja saalistietojen osalta keskiarvoimputointimenetelmää (Moilanen & Lappalainen 1999) käyttäen. 3.2 Tulokset 3.2.1 Tiedustelun palautus ja kalastajamäärä Kaikista tiedustelun saaneista ruokakunnista 73 % palautti kyselylomakkeen (taulukko 3), joten vastausprosentti oli tyydyttävä. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmasosa (31 %) ilmoitti kalastaneensa Hiidenvedessä Kirkkojärven ja Mustionselän alueella vuonna 2007. Kalastaneista 74 % ilmoitti harrastavansa kalastusta myös muualla Suomessa, 26 % oli kalastanut ainoastaan tiedustelualueella. Tutkimusalueella kalastamattomistakin noin 67 % oli harrastanut kalastusta muualla Suomessa. Taulukko 3. Kalastustiedustelun postitus- ja palautustiedot.

11 Perusjoukko 810 Lähetetyt lomakkeet 219 Postista palautuneet kirjeet 4 Todellinen otos 215 Palautustiedot: 1. kierros 78 2. kierros 29 3. kierros 49 Yhteensä 156 Palautusprosentti 72,6 Kalastaneet ruokakunnat 48 Kalastaneiden ruokakuntien %-osuus 30,8 Vastausten perusteella lasketun arvion mukaan Hiidenveden Kirkkojärvellä ja Mustionselällä kalasti vuonna 2007 yhteensä 250 ruokakuntaa. Kalastaneissa ruokakunnissa kalastukseen osallistui keskimäärin 1,6 henkilöä/ruokakunta, joten tutkimusalueella kalasti ko. vuonna noin 400 henkilöä. 3.2.2 Pyynnin määrä ja ajoittuminen Pyyntiponnistuksella kuvataan kalastukseen käytettyä aikaa ja pyyntiponnistuksen mittayksikkönä käytetään pyydysvuorokautta tai pyyntikertaa. Eri pyydystyyppien pyyntiponnistuksia ei voida aina suoraan verrata pyyntiin käytetyn ajan vaihtelun takia. Pyyntiponnistusta kuvaavat luvut onkin laskettu erikseen ns. passiivisille ja aktiivisille pyydyksille (kuva 8). Verkkokalastuspainetta arvioitiin lisäksi pyyntivuorokausien määrällä pintaalayksikköä kohti. Lukuarvolla voidaan mm. vertailla verkkokalastuksen pyyntiponnistusta eri vesistöissä. Tutkimusalueella kalastettiin verkoilla arvion mukaan yhteensä noin 580 vuorokautta vuoden 2007 aikana. Pinta-alaan suhteutettuna tämä on 1,3 vrk/ha/v. Arvo on selvästi pienempi, kuin esimerkiksi Lohjanjärven vähiten kalastetuilla alueilla (2,2 vrk/ha/v) (Valjus 2008). Kalastusvuorokausia alueella arvioidaan olleen vuoden 2007 aikana noin 5800 eli noin 23 vuorokautta kalastanutta ruokakuntaa kohden. Kalastus jakaantui vuoden eri kuukausille kuvan 9 mukaisesti. Vilkkaimmat kalastuskuukaudet olivat kesäheinä- ja elokuu.

12 Pyyntiponnistus 2007 passiiviset pyydykset Katiska 13 % Rysä 8 % Verkko < 49 mm 4 % Verkko > 49 mm 75 % Pyyntiponnistus 2007 aktiiviset pyydykset Heittovapa 3 % Onki 10 % Pilkkivapa 5 % Vetouistin 82 % Kuva 8. Passiivisten (verkot, katiska, rysä) ja aktiivisten (vapapyydykset) pyydysten pyyntiponnistus (pyydysvrk/pyyntikerta) Hiidenveden Kirkkojärvellä ja Mustionselällä vuonna 2007. Kalastusvuorokaudet/ruokakunta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu vrk/rk Kuva 9. Kalastusvuorokausien määrä vuoden eri kuukausina vuoden 2007 kalastustiedustelun mukaan.

13 3.2.3 Saalis Kalastustiedustelun yksityiskohtaiset saalistiedot on taulukoitu liitteeseen 2. Kirkkojärven ja Mustionselän tiedusteluvastauksista laskettu kokonaissaalisarvio vuonna 2007 oli 6 559 kg (taulukko 4), eli noin 15,3 kg hehtaaria kohti ja 26,2 kg kalastanutta ruokakuntaa kohti. Taulukko 4. Kirkkojärven ja Mustionselän kokonaissaalis (kg), luottamusvälit (95 %) ja saaliin prosenttijakauma lajeittain ja pyydystyypeittäin [ *) vain yksi vastaus]. Kalalaji Kokonaissaalis (kg) lr 95 % % Ahven 605 (368-821) 9,2 Hauki 2028 (1376-2893) 30,9 Kuha 1757 (1033-2481) 26,8 Lahna 522 (116-927) 8,0 Särki 423 (178-668) 6,4 Sulkava 677 (292-1063) 10,3 Pasuri 176 (47-306) 2,7 Säyne 13 (8-18) 0,2 Toutain 21 (21-21) 0,3 Made 8 (3-13) 0,1 Ruutana 3 *) 0,04 Muu kala 327 (63-693) 5,0 Yhteensä 6559 (4270-8848) 100,0 Pyydystyyppi Kokonaissaalis (kg) lr 95 % % Verkko < 49 mm 249 (127-371) 3,8 Verkko > 49 mm 2421 (1023-3816) 36,9 Katiska 779 (61-1496) 11,9 Rysä 161 *) 2,5 Koukku 93 *) 1,4 Onki 631 (189-1066) 9,6 Pilkkivapa 223 (145-301) 3,4 Vetouistin 1966 (1295-2641) 30,0 Heittovapa 36 (29-44) 0,6 Yhteensä 6559 100,0 Runsaimmat (kg) saalislajit olivat hauki ja kuha, joiden osuus kokonaissaaliista oli lähes 60 % (kuva 10). Suurin osa saaliista pyydettiin verkoilla, mutta myös vetouistimella saadun saaliin määrä oli merkittävä.

14 Hauki 30,9 % Saalis lajeittain 2007 Kuha 26,8 % Ahven 9,2 % Lahna 8,0 % Särki 6,4 % Muu kala 5,0 % Sulkava 10,3 % Pasuri 2,7 % Säyne 0,2 % Toutain 0,3 % Made Ruutana 0,0 % 0,1 % Pilkkivapa 3 % Saalis pyydyksittäin 2007 Heittovapa 1 % Vetouistin 30 % Verkko < 49 mm 4 % Onki 10 % Koukku 1 % Rysä 2 % Katiska 12 % Verkko > 49 mm 37 % Kuva 10. Kirkkojärven-Mustionselän kokonaissaaliin jakautuminen lajeittain ja pyydyksittäin (% painosta) vuonna 2007. Kalastajilta tiedusteltiin myös mitä kalalajia he mieluiten haluaisivat kalastaa ja millä kalastusvälineellä. Selvästi halutuin saalislaji oli kuha, jota pyydettäisiin mieluiten vapavälineillä (kuva 11). Kouluarvosanalla arvioituna vastaajat arvioivat nykyisen kalastuksensa tyydyttävän (7,1) arvoiseksi.

15 Järvilohi 1 % Lahna Siika1 % 1 % Hauki 1 % Taimen 3 % Ahven 6 % Ensisijainen saalistoive ja kuhan suosituimmat pyyntitavat Kuha 87 % Verkko 29 % Pilkkivapa 3 % Rysä 2 % Heittouistin 30 % Vetouistin 36 % Kuva 11. Kirkkojärven-Mustionselän kalastustiedusteluun vastanneiden halutuimmat saalislajit ja kuhan mieluisimmat kalastusmuodot. 3.2.4 Vastaajien arvioita Kirkkojärven ja Mustionselän kalastosta ja kalastusolosuhteista Kirkkojärven ja Mustionselän kalastustiedustelussa kysyttiin kalastusta haittaavia tekijöitä tai ilmiöitä, joita vastaajat olivat havainneet alueella (kysymykset nro 6 ja nro 9 liitteessä 1). Useat (yli 70 %) kalastustiedusteluun vastanneista olivat havainneet Kirkkojärvellä ja Mustionselällä viimeisten kolmen vuoden aikana runsaita leväkukintoja. Myös veden hajuhaittoja ja pyydysten nopeaa likaantumista oli havaittu varsin usein (kuva 12). Havaittuja ilmiöitä viimeisten 3 vuoden aikana Runsaita leväkukintoja Veden hajuhaittoja Pyydysten nopeaa likaantumista Särkikantojen voimakasta runsastumista Kuolleita kaloja rantavedessä Haju- ja makuilmiöitä saaliskaloissa Kuhakantojen runsastumista % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 12. Viimeisten kolmen vuoden aikana Kirkkojärvellä ja Mustionselällä havaittujen ilmiöiden yleisyys (ilmiöiden havainneiden vastaajien määrä).

16 Vastaajat olivat myös kirjoittaneet kyselykaavakkeen loppuun varattuun tilaan kalastukseen ja vesistöön liittyviä mielipiteitä ja kommentteja. Mielipiteet on koottu liitteeseen 3. Yleisimmin mainittuja havaintoja olivat: kalakannassa suutarin lisääntyminen kalasairaudet lahnassa särkikalat limaisia vesistössä samentuminen levän lisääntyminen Lisäksi tuotiin esille huoli järveen kohdistuvasta runsaasta ravinnekuormituksesta, toivottiin kalastuslupakäytäntöä muutettavan helpommaksi, hoitokalastukselle haluttiin jatkoa ja valvontaa lisää. Kirkkojärvellä tai Mustionselällä kalastusta haittasivat eniten veden sameus ja kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen. Myös vesikasvillisuuden runsaus oli haittaava tekijä yli puolessa vastauksista (kuva 13). Kalastusta haittaavia tekijöitä Veden sameus Kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen Vesikasvillisuuden liiallinen runsaus Veden korkeuden vaihtelu Kalojen istutuksia on liian vähän Saalislajisto ei vastaa toiveita Kalavesien rauhattomuus tai ilkivalta Kalastusvalvonta ei toimi kunnolla Tietoa alueen kalastusmahdollisuuksista liian vähän Pyydys- tai pyyntirajoituksia on liikaa Liiallinen kalastus tai liikaa kalastajia Kalastuslupien kalleus Kalastuslupien saannin hankaluus % on ongelma 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 13. Vastaajien mielipidejakauma kalastusta haittaavien tekijöiden yleisyydestä Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. 3.2.5 Vertailu edellisten kalastustiedustelujen tuloksiin Kirkkojärven-Mustionselän kalastustiedustelun kohdealue on ollut sama 1980- luvun alkuvuosista lähtien. Tiedusteluja on vuodesta 1983 lähtien tehty kahdeksan kertaa.

17 Kalastus tutkimusalueella on läpi tutkimusjakson ajoittunut kesäkuukausille, toukosyyskuuhun, vaikka kalastusta onkin kaikilla kyselykerroilla harjoitettu jonkin verran läpi vuoden. Taulukossa 5 esitetyt saalismäärät on laskettu kalastustiedusteluun vastanneiden antamista tiedoista. Vuoden 2007 osalta suluissa esitetään myös koko perusjoukkoon laajennetut saalis- ja ruokakunta-arviot. Vertailtaessa vuoden 2007 saalismääriä aikaisempiin tuloksiin on huomioitava otosten koon eriävyys (vuosina 1983-2004 150 kpl, vuonna 2007 219 kpl). Hehtaarikohtaisen saaliin pieneneminen johtuu päivitetystä pinta-alan koosta. Muutoksista huolimatta voidaan kuitenkin havaita, että kokonaissaalis, samoin kuin ruokakuntakohtainen saalis olivat suurimmillaan vuonna 1995 (taulukko 5, kuvat 14 ja 15). 2000-luvulla saaliit ovat tästä huomattavasti pienentyneet, mutta pysytelleet varsin vakaina viimeisten vuosien aikana. Taulukko 5. Kirkkojärven-Mustionselän kalastustiedustelujen saaliskehitys vuodesta 1983. 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kokonaissaalis (kg) 4601 3328 7213 10062 6003 1285 1222 1264 (6559) Kalastaneita ruokakuntia 45 54 92 84 75 34 58 48 (250) Saalis/ruokakunta (kg) 102,2 61,6 78,4 119 80 38 21 26 Saalis/ha (kg) 13,5 9,8 21,2 29,6 17,7 3,8 3,6 2,9 (15,3) Kirkkojärven-Mustionselän kokonaissaalis (kg) 12000 10000 saalis kg 8000 6000 4000 2000 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2007 laajen. Kuva 14. Kokonaissaalis Kirkkojärven-Mustionselän kalastustiedusteluissa vuodesta 1983 alkaen. Vuoden 2007 osalta myös koko perusjoukkoon laajennettu kokonaissaalisarvio (laajen.)

18 Kirkkojärven-Mustionselän saalis/ruokakunta (kg) saalis kg/rk 140 120 100 80 60 40 20 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 15. Ruokakuntakohtainen saalis Kirkkojärven-Mustionselän alueen kalastustiedusteluissa vuodesta 1983 alkaen. Lajeittain tarkasteltuna merkittävimmät muutokset saaliin koostumuksessa näyttäisivät olevan ahvenen määrän väheneminen, kun taas kuhan osuus saaliista on kasvanut (taulukko 6, kuva 16). Haukisaaliin määrä on ollut edelleen hienoisessa kasvussa. Sulkavaa on saatu suhteellisesti hieman edellistä tutkimuskertaa vähemmän, samalla kun lahnan osuus saaliista on hiukan kasvanut. Särjen määrä näyttäisi pysyneen viime vuodet hyvin tasaisena. Muiden kuin taulukossa mainittujen kalalajien osuus on myös kasvanut. Valtaosa näistä kaloista oli vuonna 2007 suutaria, jonka yleistymisestä mainittiin myös useassa vastauslomakkeessa. Taulukko 6. Kirkkojärven-Mustionselän kalastustiedustelujen lajien suhteellinen osuus koko saalista (% painosta) vuodesta 1983. 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Ahven 7 8 17 10 15 16 22,4 9,2 Ankerias 3 1 0,3 0,2 0,6 Hauki 17 26 21 20 24 28 28,4 30,9 Karppi 0,3 Kirjolohi 0,1 Kuha 7 9 5 5 9 21 18,1 26,8 Lahna 16 12 10 18 14 7 5,8 8,0 Made 1 2 0,2 1 0,2 1 0,2 0,1 Pasuri 1 2 2 1,2 2,7 Siika 0,3 0,2 0,02 0,1 0,2 Sorva 6 1?? Sulkava 32 35 37 25 30 14 14,2 10,3 Särki 8 6 5 15 4 7 6,9 6,4 Säyne 0,5 0,4 0,5 1 1 0,1 0,2 Taimen 0,2 1 Toutain 1 1 1 0,2 0,3 Muut 0,5 0,4 0,4 2,2 5,0 Talouskalat (%) 51 58 53 55 62 74 75 75 Muut (%) 62 54 52 60 51 26 25 25

19 Kun jaotellaan saalis talouskaloihin ja muihin vähäarvoisempina pidettyihin lajeihin, näyttää talouskalojen osuus nousseen ja muiden osuus vastaavasti pudonneen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Viime vuodet tilanne on pysynyt ennallaan. Ahvenen osuus saaliista % Hauen osuus saaliista % 25 35 % saaliin painosta 20 15 10 5 % saaliin painosta 30 25 20 15 10 5 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuhan osuus saaliista % Lahnan osuus saaliista % % saaliin painosta 30 25 20 15 10 5 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 % saaliin painosta 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Sulkavan osuus saaliista % Särjen osuus saaliista % % saaliin painosta 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 % saaliin painosta 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1983 1987 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 16. Ahvenen, hauen, kuhan, lahnan, sulkavan ja särjen osuus Kirkkojärven- Mustionselän virkistyskalastajien saaliista vuodesta 1983 alkaen.

20 4. KALOJEN AISTINVARAINEN TUTKIMUS Aistinvaraisesti testatut hauet, kuhat ja lahnat pyydettiin Kirkkojärveltä kesäheinäkuussa 2007. Kalat testattiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n kalatalousosaston laboratoriossa Tampereella. Lahnat arvioitiin kaikki melko hyviksi. Hauet ja kuhat olivat hyviä tai melko hyviä. Tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti arvosteluperusteineen liitteessä 4 ja tiivistettynä taulukossa 7. Taulukko 7. Hiidenveden Kirkkojärven kalojen aistinvaraisen tutkimuksen tulokset vuonna 2007. Kalalaji Pyyntipäivä Paino g Yleisarvio (asteikko 1-5) Hauki 19.6.2007 1000 Hyvä 3,75 Hauki 7.7.2007 1575 Melko hyvä 3,38 Hauki 7.7.2007 2450 Hyvä 3,63 Kuha 19.6.2007 800 Hyvä 3,67 Kuha 21.6.2007 1000 Melko hyvä 3,54 Kuha 7.7.2007 1175 Melko hyvä 3,04 Kuha 8.7.2007 555 Hyvä 3,96 Kuha 9.7.2007 1020 Melko hyvä 3,42 Lahna 19.6.2007 350 Melko hyvä 3,33 Lahna 19.6.2007 760 Melko hyvä 2,71 Lahna 21.6.2007 1350 Melko hyvä 3,29 Lahna 22.6.2007 575 Melko hyvä 3,13 Lahna 22.6.2007 730 Melko hyvä 2,88 Kirkkojärven-Mustionselän vapaa-ajankalastajista noin 10 % oli havainnut haju- tai makuvirheitä kaloissa viimeisten kolmen vuoden aikana (kuva 12). Tämä on jonkin verran enemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2004 (n. 2 %). Vastaajien vapaissa kommenteissa makuvirheitä ei ollut mainittu. 5. TULOSTEN TARKASTELU JA ARVIO JÄTEVESIKUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSISTA KIRKKOJÄRVEN JA MUS- TIONSELÄN KALASTOON JA KALASTUKSEEN VUON- NA 2007 5.1 Kuormitus Kirkkojärvi ja Mustionselkä edustavat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien perusteella Hiidenveden rehevintä aluetta. Alueen suurin kuormitus tulee Kirkkojärven perukkaan laskevasta Vihtijoesta, joka tuo noin 40 % koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta ja määrää ensisijaisesti Kirkkojärven, Mustionselän ja pitkälle muunkin Hiidenveden veden laadun.

21 Pistemäisesti Kirkkojärveä ja Mustionselkää kuormittavan Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus koko Hiidenveden pistekuormituksesta vuonna 2007 oli fosforikuormituksen osalta noin 5,5 % ja typpikuormituksen osalta noin 32 %. Koko järven ja samalla Kirkkojärven ja Mustionselän ravinnekuormitus on kuitenkin valtaosiltaan peräisin hajakuormituksesta; vain noin 2 % Hiidenveteen joutuvasta fosforista ja alla 20 % typestä tulee jätevesistä. Puhdistamon toimiessa hyvin, jäävät jätevesien vedenlaatuvaikutukset vähäisiksi, koska puhdistetut jätevedet sekoittuvat Vihtijoen tuomaan veteen. Vaikka osuus Kirkkojärven kokonaiskuormituksesta on pieni, on puhdistamon toiminnan laadulla merkitystä rehevän ja matalan Kirkkojärven kannalta. Puhdistamon purkuvesien vaikutus on näkynyt ajoittain Kirkkojärven vesianalyysituloksissa pintaveden ammoniumtyppipitoisuuksissa. 5.2 Tulosten tarkastelu Vuotta 2007 koskenut kalastustiedustelu lähetettiin satunnaisesti valituille 219:lle Vihdin Kalaseura ry:n jäsenelle. Vastauksia saatiin 156 ja vastausprosentti oli tyydyttävä 73 %. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmasosa oli kalastanut Hiidenvedessä Kirkkojärven ja Mustionselän alueella vuonna 2007. Kalastusaktiivisuus oli laskenut selvästi edellisestä tutkimuskerrasta (2004), jolloin kalastaneita oli vastanneista noin puolet. Tutkimusalueella kalastamattomista noin 67 % oli kalastanut muualla Suomessa, joten varsin monet kalastusta harrastavat eivät välttämättä kalastaneet juuri tällä alueella, vaan syystä tai toisesta mieluummin jossain muualla. Passiivisista pyydyksistä solmuväliltään yli 49 mm verkko ja aktiivisista pyydyksistä jo edellisellä tutkimuskerralla suosiotaan kasvattanut vetouistin olivat selvästi yleisimmät kalastusmuodot. Kalastus ajoittui pääosin avovesiaikaan ja kesäkuukausille varsinkin vapapyydysten suosituimman käyttöajankohdan mukaisesti. Verkoilla ja vetouistimella saatiin myös valtaosa saaliista. Alueen yleisimmät saalislajit, hauki ja kuha (yhteensä n. 58 % kokonaissaaliista) osoittavat kalaston rakenteen olevan kohtuullisen hyvä. Särkikalojen osuus saaliista on noin 33 %; yleisimpinä sulkava ja lahna. Samalla on kuitenkin huomioitava, että vetouistimella ja heittovavalla saatiin alueen kokonaissaaliista yli 30 % ja kun näillä kalastusvälineillä saadaan ahvenen lisäksi juuri haukea ja kuhaa, ei vähempiarvoisten kalalajien osuus kalastosta näy aivan totuudenmukaisena. Tilanne muuttuu jonkin verran, kun verrataan pelkästään verkoilla, katiskoilla ja rysillä saatua saalista. Silloinkin hauen ja kuhan yhteinen osuus on vielä puolet kokonaissaaliista, mutta särkikalojen osuus kasvaa tällöin jo 45 %:iin. Vastaajien saalismäärät vaihtelivat merkittävästi, mikä näkyy useimpien kalalajien saaliin luottamusväleissä (taulukko 4). Saalismäärät saattavatkin näin ollen vaihdella varsin suuresti lasketuista arvoista sekä eri lajien että vuoden 2007 kokonaissaaliin osalta.

22 Hiidenveden Kirkkojärven-Mustionselän kokonaissaalis on tiedusteluvastausten perusteella pysynyt koko 2000-luvulla hyvin tasaisena. Myöskään ruokakuntaisessa saaliissa ei ole merkittävää muutosta edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Kuhan osuus saaliista on nyt korkeampi kuin koskaan aikaisemmin tutkimusaikana. Näin on myös hauen osalta, vaikka haukisaaliin määrä onkin kasvanut vain hieman. Ahvenen osuus saaliista on taas laskenut alle puoleen vuoteen 2004 verrattuna. Särkikalojen, lahnan, sulkavan ja särjen osuus kokonaissaaliista on pysynyt edellisen tutkimuskerran tasolla. Suutari vaikuttaisi lisääntyneen alueella sekä saalistietojen että vastanneiden omien mielipiteiden perusteella. Melko rehevässä ja sameassa vedessä viihtyvää kuhaa saadaan alueelta aikaisempaa runsaammin. Hyvin reheväksi tiedetyn alueen saalislajisto vaikuttaakin tiedustelun mukaan kohtuullisen hyvältä. Tuloksiin tuovat kuitenkin epävarmuutta kalastusmuotojen valikoivuus sekä kalastuksen kohdistuminen tiettyihin lajeihin. Rehevä elinympäristö suo edellytykset särkikalakannan menestymiselle ja lisääntymiselle. Rehevän vesistön ongelmat; veden sameus ja likaisuus sekä vesikasvien runsas määrä haittaavatkin kalastusta eniten. Vuonna 2007 pyydettyjen haukien, kuhien ja lahnojen aistinvaraisen tutkimuksen perusteella näytekalat todettiin kuitenkin hyvin tai melko hyvin ravinnoksi kelpaaviksi. 6. KIRKKOJÄRVEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN JATKAMINEN Kirkkojärven-Mustionselän kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutetaan toistaiseksi maaliskuussa 1991 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Seuraava kalastuskysely sekä kalojen aistinvarainen arviointi tulevat koskemaan vuotta 2010. Tarkkailuohjelmaa mahdollisesti uudistettaessa tulee huomioida Hiidenveden kunnostus hankkeen toimesta alueelle suunnitellut kalaston tutkimus- ja seurantatyöt. 7. YHTEENVETO Vihdin kunnan jätevedenpuhdistamon jätelupavelvoitteisiin kuuluu kalataloudellinen velvoitetarkkailu, jolla pyritään selvittämään puhdistamon vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuohjelma koostui vuotta 2007 koskevasta kalastustiedustelusta ja kalojen aistinvaraisesta arvioinnista. Pistekuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on fosforikuormituksen osalta noin 2 % ja typpikuormituksen osalta alle 20 %. Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus koko Hiidenveden pistekuormituksesta vuonna 2007 oli fosforikuormituksen osalta noin 5,5 % ja typpikuormituksen osalta noin 32 %. Kirkkojärven-Mustionselän alueen suurin kuormittaja on kuitenkin Vihtijoen tuoma, hajakuormituksesta koostuva ravinnekuormitus, joka pääosin määrää Kirkkojärven ja Mustionselän veden laadun ja vaikuttaa olosuhteisiin myös muun Hiidenveden alueella.

23 Kalastustiedustelun mukaan Kirkkojärven-Mustionselän vapaa-ajankalastajat olivat liikkeellä innokkaimmin kesäaikana, vaikka kalastusta harrastetaan jonkin verran läpi vuoden. Pyydyksistä suosituimpia olivat verkot ja vetouistimet. Kalastajien kokonaissaalis oli noin 6 500 kg, eli noin 26 kg kalastanutta ruokakuntaa kohden. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, kuha ja sulkava. Aistinvaraisesti testatut kalat olivat melko hyviä tai hyviä. Kalastusaktiivisuus alueella on laskenut selvästi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Kokonaissaalis on pysynyt ennallaan eikä ruokakuntakohtaisessa saaliissakaan ole merkittävää muutosta. Myös talouskalojen osuus saaliista on edellisen tutkimuskerran tasolla. Merkittävimmät muutokset saaliin koostumuksessa ovat ahvenen määrän väheneminen, kun taas kuhan osuus saaliista on kasvanut. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista on pysynyt edellisen tutkimuskerran tasolla. Kirkkojärvi ja Mustionselkä kuuluvat Hiidenveden rehevimpiin alueisiin. Kalastusta haittasivatkin eniten rehevöitymiseen liittyvät ilmiöt: levien massaesiintymät, veden huono laatu ja vesikasvien runsaus. Vapaissa kommenteissa kiinnitettiin lisäksi huomiota mm. hankalaan kalastuslupakäytäntöön, valvontaan sekä tuotiin esille huoli järveen kohdistuvasta runsaasta ravinnekuormituksesta. Reheväksi tiedetyn tutkimusalueen saalislajisto on kalastustiedustelun mukaan kohtuullisen hyvä. Rehevä elinympäristö suo kuitenkin edellytykset särkikalakannan menestymiselle ja lisääntymiselle. Tuloksiin tuovat epävarmuutta kalastusmuotojen valikoivuus, kalastuksen kohdistuminen tiettyihin lajeihin sekä mahdollisesti suurikin ero lasketun saalisarvion ja todellisen saaliin välillä. Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus purkualueensa kokonaiskuormituksessa sekoittuu Vihtijoen tuomaan voimakkaaseen ravinnekuormitukseen. Puhdistamon toimintaa on viime vuosina kehitetty ja jäteveden fosforipitoisuutta on saatu huomattavasti laskettua. Puhdistamon kuormituksella ja toiminnan tasaisella laadulla on kuitenkin merkitystä läheisten vesialueiden tilaan.

24 LÄHDEKIRJALLISUUS: Eloranta, P., Alajärvi, E., Horppila, J., Liljendahl-Nurminen, A., Malinen, T., Kwandrans, J., Nurminen, L., Uusitalo, L., Tallberg, P. & Väisänen, A. 2001: Lake Hiidenvesi research project. Dep. of Limnology and Environmental Protection University of Helsinki. Final report 1997-2000. 65 p. Helttunen, S. 2006. Kuhan (Stizostedion lucioperca) sukukypsyyskoko Hiidenvedellä vuonna 2005. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/06. 8 s. Horppila, J. 2005. Project background and lake description Arch. Hydrobiol.Spec.Issues Advanc.Limnol.59: 111. Ilmarinen, P. 2006. Ahdin Markkinat. Hiidenveden hyödyntämättömät kalavarat käyttöön. POMO+ hanke. Loppuraportti 26.10.2006. 15 s. Kiirikki, M., Lindfors, A. & Huttunen, O. 2005. Hiideveden vedenlaatu 15.8.2005. Hiidenvesiprojekti. Luode Consulting Oy. 15 s. Liljendahl-Nurminen, A. 2006: Invertebrate predation and trophic cascades in a pelagic food web. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Department of Biological and Environmental Sciences, Aquatic Sciences, Biocenter 3, P.O. Box 65, FI-00014 University of Helsinki, Finland Mettinen, A. 1999: Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuodelta 1998. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 91. 36 s. + liitteet. Marttila, J. 2003. Hiidenveden kunnostussuunnitelma vuosille 2003-2006. Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 133. 55 s. + liite. Länsi- Moilanen, P. & Lappalainen A. 1999. Postikysely ja lomakehaastattelu s. 220-227 teoksessa Böhling, P. & Rahikainen, M. 1999. Kalataloustarkkailu, periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 301 s. + liitteet. Niinimäki, J. 2005: Hiidenveden hoitokalastukset 2004. Hiidenveden kunnostusprojekti, Hiidenveden kalastusalue. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste 12 s. + liitteet. Nurminen, L. 1999: Hiidenveden vesikasvillisuus - lajisto järven tilan indikaattorina. Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitos. Käsikirjoitus. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. 2002. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset? Vuosiraportti 2001.Kala- ja riistaraportteja nro 262, 2002. 136 s Ranta, E. 2005: Vihdin Kirkkojärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2004. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 157. 35 s Ranta, E: & Jokinen, O. 2008: Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2007.. Julkaisu 178. 30 s + liitteet 19 s.

25 Palomäki, A. 2007. Hiidenveden kasviplankton vuonna 2006. Julkaisussa Ranta, E., Jokinen, O. ja Palomäki, A. 2007. Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2006.. Julkaisu 168. 36 s + liitteet. Repka S. 2005: Lake Hiidenvesi Studies on a clay-turbid and eutrophic multi-basin lake 2005. IV, 232 pages, 95 figures, 33 tables, 1 appendix, 25x16cm, ISBN 3-510-47061-3 Saarijärvi, E. (toim.) (Vesi-Eko Oy) 2003:Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 136, joulukuu 2003, 74 s. ISSN 1238-7185, ISBN 952-463-054-0 Saarijärvi, E. 2005: Vihdin kirkonkylän puhdistamon vaikutukset alapuoliseen vesistöön; kevättalven 2005 mittaukset. Vesi-Eko Oy. Luonnos 5.10.2005. Valjus, J. 2008. Kalastus ja kalansaaliit Lohjanjärvellä vuonna 2006. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2008. 47 s. liitteet 14 s.

LIITE 1 Vuoden 2007 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalastustiedustelulomake

Västra Nylands Vatten och miljö rf KALASTUS HIIDENVEDEN KIRKKOJÄRVELLÄ JA MUSTION- SELÄLLÄ VUONNA 2007 1. Kalastiko ruokakuntanne Hiidenveden Kirkkojärvellä tai Mustionselällä (katso oheinen kartta) vuonna 2007? Merkitse rastilla. Kalastamattomat olkaa hyvä ja vastatkaa myös kysymyksiin 2, 6, 7, 9 ja 10. Kyllä, ja sai saalista Kyllä, mutta ei saanut saalista Ei, mutta on kalastanut Ei ole kalastanut tällä alueella tällä alueella koskaan. aiempina vuosina. Vastaa vielä kysymyksiin 2, 6, 7, 9 ja 10. 2. Kalastiko ruokakuntanne muualla Suomessa vuonna 2007? Kyllä Ei 3. Vuonna 2007 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen Kirkkojärvellä tai Mustionselällä osallistui henkilöä. 4. Arvioikaa ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät (päivät, jolloin on kalastettu) kuukausittain Kirkkojärvellä tai Mustionselällä vuonna 2007. Jos esim. kaksi samaan ruokakuntaan kuuluvaa henkilöä on kalastanut saman päivän aikana, laskekaa summatessanne kyseiselle päivälle kaksi kalastuspäivää. 1. Tammikuu vrk. 5. Toukokuu vrk. 9. Syyskuu vrk. 2. Helmikuu vrk. 6. Kesäkuu vrk. 10. Lokakuu vrk. 3. Maaliskuu vrk. 7. Heinäkuu vrk. 11. Marraskuu vrk. 4. Huhtikuu vrk. 8. Elokuu vrk. 12. Joulukuu vrk.

5. Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne yhteenlaskettu saalis (kg) Kirkkojärvestä tai Mustionselältä vuonna 2007. Yhdessä muiden ruokakuntien kanssa saamastanne saaliista ilmoittakaa vain oman ruokakuntanne osuus. Ilmoittakaa saaliit perkaamattomana painona. Arvioikaa myös: - monenako päivänä kukin pyydystyyppi oli pyynnissä tai käytössä (sarake: Pyyntipäivien lukumäärä) - montako pyydystä keskimäärin oli yhtäaikaa käytössä pyyntipäivää kohti laskien (sarake: Pyydysten määrä/pyyntipäivä) Pyydystyyppi 1. Verkko < 49 mm (yhden verkon pituus 30 m) Pyyntipäivien lkm Ahven Pyydysten määrä/ pyyntipäivä Hauki Ruokakuntanne saalis pyydystyypeittäin (kg) Kuha Lahna Särki Sulkava Pasuri Säyne Toutain Made Ruutana Siika Taimen Muu kala 2. Verkko > 49 mm (yhden verkon pituus 30 m) 3. Katiska 4. Rysä 5. Pitkäsiima 6. Koukku 7. Onki 8. Pilkkivapa 9. Vetouistin 10. Heittovapa 11. Muu pyydys

6. Oletteko havainnut viimeisten kolmen vuoden aikana Kirkkojärvellä tai Mustionselällä seuraavia ilmiöitä? 1. Haju- ja makuilmiöitä saaliskaloissa Kyllä. En. En osaa sanoa. 2. Pyydysten nopeaa likaantumista Kyllä. En. En osaa sanoa. 3. Kuolleita kaloja rantavedessä Kyllä. En. En osaa sanoa. 4. Särkikalakantojen voimakasta runsastumista Kyllä. En. En osaa sanoa. 5. Kuhakantojen runsastumista Kyllä. En. En osaa sanoa. 6. Runsaita leväkukintoja Kyllä. En. En osaa sanoa. 7. Veden hajuhaittoja Kyllä. En. En osaa sanoa. 8. Muita tavanomaisesta poikkeavia. muutoksia kalakannoissa, mitä? 9. Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia vesistössä, mitä? 7. Merkitkää alla olevaan taulukkoon kolme (3) eniten haluamaanne saalislajia, jota haluaisitte kalastaa Kirkkojärvellä tai Mustionselällä. Merkitkää myös ne pyydystyypit, joilla haluaisitte kalastaa kyseisiä kalalajeja.

1. 2. 3. Kalalaji Pyydystyyppi 8. Arvioikaa, kuinka tyytyväinen olette nykyiseen kalastukseenne Kirkkojärvellä tai Mustionselällä. Suorittakaa arviointinne kouluarvosanoin (asteikolla ääripäät: 4 = erittäin tyytymätön 10 = erittäin tyytyväinen). Pyrkikää muodostamaan arvionne ottamalla huomioon mm. tarjolla olevat kalalajit, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän toimivuus, kalastuksen säätelyn toimivuus, veden laatu, saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, mahdolliset epäkohdat. Ennen kaikkea pohtikaa hetki sitä, tyydyttääkö nykyinen kalastamisenne alueella teitä. Nykyinen kalastukseni tyydyttää minua kouluarvosanoin: edestä. 9. Seuraavana on eräitä mahdollisia ongelmia Kirkkojärven tai Mustionselän kalastuksessa. Merkitse rastilla, koetko asian ongelmaksi vai ei. Ongelmavaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä. Ei ole ongelma On ongelma 1. Kalastuslupien saannin hankaluus 2. Kalaveden likaantuminen tai muu pilaantuminen 3. Veden sameus 4. Vesikasvillisuuden liiallinen runsaus 5. Tietoa alueen kalastusmahdollisuuksista on liian vähän 6. Liiallinen kalastus tai liikaa kalastajia 7. Kalavesien rauhattomuus tai ilkivalta 8. Saalislajisto ei vastaa toiveita 9. Kalastuslupien kalleus 10. Kalojen istutuksia on liian vähän 11. Kalastusvalvonta ei toimi kunnolla